Tapahtumatiedot
Asiakas haki kotivakuutuksestaan korvausta havaittuaan omakotitalossaan (rakennusvuosi 1987) tekemänsä remontin yhteydessä pesuhuoneen lattiakaivossa halkeaman sekä kosteutta pesuhuoneen samoin kuin ympäröivien tilojen rakenteissa. A Oy teki kohteessa vahinkokartoituksen 25.11.2024. Kartoituksesta laaditun raportin mukaan pesuhuoneen muovisen lattiakaivon sivuliitännän aukon reunassa oli pieni halkeama vesipinnan yläpuolella. Pesuhuoneessa ja saunassa ei todettu vedeneristystä, ja lisäksi maakosteuden todettiin nousevan kapillaarisesti tiiliseinän anturasta. Alapohjan hiekan todettiin porareikämittauksen yhteydessä olevan märkä. Tilassa todettu kosteus on vahinkotarkastajan mukaan seurausta pitkäaikaisesta kosteusrasituksesta kylpytilojen normaalin käytön yhteydessä sekä maaperästä nousevasta kosteudesta.
Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 5.12.2024 todeten lattiakaivon halkeaman olevan vesipinnan yläpuolella. Yhtiö katsoi kartoitusraportin perusteella kosteusvaurioiden johtuvan sekä suihkuvesien pääsystä rakenteisiin että maakosteuden aiheuttamasta rasituksesta. Kaivon ympäristössä oleva kosteus voi yhtiön mukaan osittain johtua kaivon pienen halkeaman kautta päässeestä vähäisestä vesimäärästä, mutta tämän ei voida katsoa aiheuttaneen merkittävää lisävahinkoa rakenteille. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei ole havaittu mitään korvattavuuden edellyttämää äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahinkotapahtumaa, joka olisi aiheuttanut alapohjan kosteuden havaitussa laajuudessa.
Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta
Asiakas katsoo, että lattian kosteus on seurausta lattiakaivon sivuliitoskohdan halkeamasta, eikä maakosteudesta. Asiakas vaatii korvausta pesuhuoneen purkamisesta ja piikkaustyöstä kuivauksineen sekä uuden laatoituksen vesieristyksestä ja laatoituksesta asennuksineen.
Lisäkirjelmässään asiakas toteaa maakosteuden osalta, että lattiassa styroksin päällä on ollut kosteuseristeenä paksu lattiamuovi ja myös antureiden alla on ollut kosteuden estävä muovikalvo. Asiakas on toimitanut valokuvan muovikalvosta.
Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan korvauspäätökseen. Lisäksi yhtiö toteaa, että asiassa ei ole osoitettu vahingon aiheutuneen äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti. Äkillisyysvaatimuksella tarkoitetaan vakuutusehdoissa sitä, että vahinkoon johtanut tapahtuma on ajallisesti rajattavissa ja aika on suhteellisen lyhyt. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Ratkaisevaa ei ole vakuutusyhtiön mukaan se, yllättyykö vahingonkärsijä itse tapahtumankulusta. Näyttövelvollisuus siitä, että vahingon on aiheuttanut nimenomaan äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma on vahinkotapauksissa aina korvauksen hakijalla.
Vakuutusyhtiö vetoaa Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön, minkä mukaan rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä on pidetty lattiarakenteen puutteellisuutta, jos vesi on päässyt rakenteisiin tilassa, jossa tulisi olla asianmukainen vedeneristys. Lisäksi yhtiö vetoaa Suomen Rakentamismääräyskokoelman D1 (1976) kohtiin 3.2.3 ja 3.2.4, joiden mukaan lattiakaivollisen tilan lattian tulee olla vedenpitävä. Maakosteuden osalta yhtiö vetoaa Suomen rakennusinsinöörien liiton julkaisuun RIL 107-1981 kohtiin 2.1 ja 2.3, jossa edellytetään maakosteuden estämistä tunkeutumasta rakenteisiin sekä märkätilojen vedeneristystä ylösnostoineen. Yhtiö toteaa, että myös RT-kortti 93–10224 sisältää ohjeistuksen kosteiden tilojen vedeneristyksestä ja vedeneristyksen ylösnostoista. Edellä mainittujen hyvää rakentamistapaa koskevien määräysten ja ohjeiden perusteella vakuutusyhtiö katsoo kyseessä olleen märkätila, ja siten tilassa olisi tullut olla vedeneristys lattiassa ylösnostoineen ja seinärakenteen olisi tullut olla vedenpitävä. Lisäksi maakosteus on ohjeiden vastaisesti päässyt rasittamaan rakenteita.
Vakuutusyhtiö katsoo vahingon aiheutuneen rajoitusehdon mukaisen rakennustyövirheen seurauksena ja rakenteiden vesieristeiden läpi vuotaneesta nesteestä, minkä vuoksi vahinkoa ei korvata. Lattiakaivon halkeama on saattanut aiheuttaa vuotoa kaivoa ympäröiviin rakenteisiin, mutta rakenteet ovat jo muista syistä kastuneet, eikä lattiakaivon halkeamasta vuotanut vesi ole voinut kastella tiiliseinää. Puutteellisen kosteus- ja vedeneristyksen vuoksi, vakuutusyhtiö ei pidä vahinkoa ennalta arvaamattomana. Lattiakaivon halkeaman osalta, vakuutusyhtiö katsoo jääneen osoittamatta, että rikkoutuminen olisi seurausta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä. Lisäksi vaikka lattiakaivo tulisi korvattavaksi, olisi sen iän perusteella kaivon ikävähennys 100 %.
Lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, ettei kartoitusraportissa ole mainintaa muovikalvosta lattiarakenteessa. Asiakkaan toimittaman valokuvan osalta yhtiö toteaa, ettei kuvan kuvashetkestä tai ottamispaikasta ole näyttöä. Koska maakosteus raportin perusteella on päässyt vaikuttamaan rakenteisiin, vakuutusyhtiö katsoo, että hyvää rakentamistapaa koskevia määräyksiä ja ohjeita ei ole noudatettu. Vesieristeen puuttumisella on kuitenkin ollut suurin vaikutus vahinkoon. Koska pesutiloissa ei ole vesieristettä, tilan normaali käyttö on ajan kuluessa aiheuttanut kosteusrasitetta lattiabetoniin.
Sopimusehdot sekä rakentamismääräykset ja -ohjeet
Vakuutusehdot
Asiassa sovelletaan 1.1.2023 alkaen voimassa olleita kiinteistövakuutusehtoja.
2.1.1 Rakennusta palvelevat koneet, laitteet ja järjestelmät
Rakennukseen kuuluvat ja sen käyttöä palvelevat kiinteästi asennetut
- lämmitys-, jäähdytys-, sammutus-, vedenjakelu-, jätevesiviemäröinti-, sähkö-, automaatio-, sisäpuoliset sadevesiviemäröinti-, ilmanvaihto-, valvonta- ja tiedonsiirtojärjestelmät. […]
[…]
3 Korvattavat vahingot, niihin liittyvät rajoitukset ja erityiset korvaussäännöt
Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta jäljempänä määritellystä tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]
3.9 Vuoto, kosteus ja kondenssivesi
Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.
Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta:
- rakennusta palvelevasta vesijohdosta, tai jätevesiviemäri-, lämpö-, jäähdytys-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä,
- pore- tai uima-altaan putkistosta,
- aineen säilytysastiasta tai yllä mainittuihin kiinteästi liitetystä ja rakennusta palvelevasta koneesta/laitteesta.
[…]
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut
- rakenteiden vesieristeiden läpi tai putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä vuotanut neste,
- suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhe eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa,
Vuotovahinkona ei korvata johtoverkolle, käyttölaitteille tai näiden eristeille aiheutunutta vahinkoa. Näiden vahingot korvataan ehtokohdan 3.13 mukaisesti.
[…]
3.13 Rakennusta palvelevan koneen, laitteen tai järjestelmän rikkoutuminen
Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma kohdassa 2.1.1 mainitulle omaisuudelle.
Vakuutuksesta ei korvata
- esineen kulumista, ruostumista, syöpymistä, pilaantumista, sienettymistä, lahoamista, aineen väsymistä tai vastaavaa vähitellen tapahtuvaa vahingoittumista eikä esineen tai sen osan toimintakyvyn lakkaamista
- […].
Vahingon määrä rakennusta palvelevan koneen, laitteen ja järjestelmän rikkoutumisvahingoissa
Kohdassa 2.1.1 mainitulle omaisuudelle aiheutuneissa korvattavissa vahingoissa kaikista korjaus- tai jälleenhankintakustannuksista, mukaan lukien kohdassa 5.2 mainitut esinevahinkoon kuuluvat kustannukset, tehdään 5 % vähennys jokaiselta alkaneelta käyttövuodelta viidennestä käyttövuodesta alkaen. Käyttövuosien laskeminen aloitetaan käyttöönottovuotta seuraavan kalenterivuoden alusta. Vähennys lasketaan kertomalla poistoprosentti käyttövuosien lukumäärällä. Vähennystä ei kuitenkaan sovelleta kohdissa 3.2–3.12 ja 3.14 määritellyissä vahingoissa.
3.14 Muut korvattavat vahingot ja kustannukset
[…]
Viranomaistenmääräysten lisäkustannukset
Vakuutuksesta korvataan rakennusvahingoissa korjaamista tai rakentamista koskevista viranomaisten pakottavista määräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset, kuitenkin enintään 20 % suoranaisen esinevahingon ja siihen edellä olevan mukaisesti kuuluvien kustannusten yhteismäärästä.
[…]
Rakentamismääräykset ja -ohjeet
D1 Suomen rakentamismääräyskokoelman
Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 1976
3 Jätevesilaitteisto
3.2.3 Viemäripisteen järjestely (ohje)
[…]
Sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, hyväksytään lattia viemäripisteeksi edellyttäen, että huonetilan ja vesipisteen laatu sen sallivat ja että lattia on vedenpitävä. Tällöin ei viemärikalusteessa kuten esim. pesualtaassa tarvita ylivuotojärjestelmää.
[…]
3.2.4 Lattiaviemäröinti (ohje)
Lattiaviemäröinniksi hyväksytään esim. lattiakaivo tai seinäkaivo, joka liitetään vesitiiviisti lattiapäällysteeseen. Lisäksi edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä.
RT-kortti RT 93-10224 Asunnon pesu- ja wc-tilat (1983)
4 Rakenteet
4.1 Veden- ja kosteudeneristys
Kosteissa tiloissa vedeneristyksen tulee ulottua 70–100 mm korkeudelle seinälle.
Kynnyksen kohdalla vedeneristys ulotetaan vähintään 25 mm viereistä lattiapinnan tasoa korkeammalle. […]
Kohta 4.3 Lattian pintakerrokset
[…]
Kosteissa tiloissa lattia tulee vedeneristää.
[…]
RIL 107-1981 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet:
2 Rakenteelliset ohjeet
2.1 Maanvaraiset rakenteet
Maanvastaisten rakenteiden on estettävä maaperän kosteuden ja maahan valuvien pintavesien haitallinen tunkeutuminen rakenteisiin ja sisätiloihin. Rakenteiden on myös kestettävä vajoveden aiheuttaman hetkellisen paineen vaikutus.
Maapohjasta rakenteisiin tunkeutuvan kosteuden kulku estetään veden kapillaarisen virtauksen katkaisevalla kerroksella.
Kapillaarisen virtauksen katkaiseva kerros voi olla esimerkiksi 150 mm soraa tai sepeliä, tiivis kalvo tai lämmöneristyskerros, joka katkaisee kapillaarisen virtauksen. Kerroksen on oltava yhteydessä mahdollisiin salaojiin.
Rakenteet suojataan, jos maapohjassa oleva vesi tai sen sisältämät aineet voivat vaurioittaa niitä.
Märkien tilojen maanvastaisissa rakenteissa on oltava vedeneristys, jos vesi saattaa aiheuttaa vaurioita rakenteissa tai jos veden pääsy maapohjaan on estettävä.
2.3 Märkien huonetilojen rakenteet
Märkä huonetila on huone tai tila, jossa veden poistaminen lattialta on tarpeen. Veden poisjohtamiseksi on lattian kaltevuuden oltava yleensä vähintään 1:100 ja lattiakaivojen läheisyydessä 1:50.
Märkien huonetilojen lattioissa on oltava vedeneristys. […] Tarvittaessa myös märkien huonetilojen seinissä on oltava vedeneristys.
[…]
Märkien huonetilojen lattioiden vedeneristys ulotetaan siihen korkeuteen, mihin veden vaikutus ulottuu, kuitenkin yleensä vähintään 50 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi, siten että seinää pitkin valuva vesi ei pääse eristyksen taakse. Kynnysten kohdalla eristys nostetaan vähintään 25 mm valmista lattiamateriaalia ylemmäksi.
Putkien läpiviennit yms. lävistykset tehdään vedeneristyksen kohdalla vedenpitäviksi.
Lattiakaivojen ja vedeneristyksen liitokset tehdään vedenpitäviksi.
[…]
Märkien huonetilojen seinien ja kattojen on oltava kosteutta kestäviä ja sellaisia, ettei niihin tai niiden läpi pääse tunkeutuman vettä haitallisessa määrin.
[…]
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse siitä, onko vahinko seurausta korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä maakosteudesta ja puutteellisesta vedeneristyksestä aiheutuneesta suihkuveden rasituksesta vai onko vahingon katsottava kokonaan tai ainakin osittain aiheutuneen lattiakaivon halkeamasta rakenteisiin vuotaneen veden seurauksena.
Voimassa olevan oikeuden yleisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen on vakuutusyhtiöllä. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vuotovahinko sillä edellytyksellä, että vettä on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta jätevesiviemäriputkistosta. Vahinkoa ei korvata, jos se on aiheutunut suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirheestä tai nestettä on vuotanut vesieristeiden läpi. Vakuutusyhtiön vetoamien talon rakentamisajankohtana voimassa olleiden rakentamismääräysten ja -ohjeiden sekä Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön mukaan vedeneristystä on edellytetty vuonna 1987 rakennetussa pesuhuoneessa.
Asiakkaan omakotitalossa vahingon jälkeen tehdyssä vahinkokartoituksessa todettiin lattiakaivon sivuliitännän aukon reunassa pieni halkeama. Kartoituksessa havaittiin lisäksi pesutilojen lattiabetonissa sekä pesutilojen ja autotallin välisen kantavan tiiliseinän alaosassa kohonneita kosteusarvoja. Pesutiloissa todettiin myös tavanomaisesta käytöstä johtuvaa suihkuvesien aiheuttamaa kosteusrasitusta, eikä tiloissa ollut vedeneristystä. Lisäksi kartoituksessa todettiin maaperän kosteuden nousseen kapillaarisesti tiiliseinän anturasta rakenteisiin.
Edellä esitetyn selvityksen perusteella FINE katsoo tulleen näytetyksi, että alapohjan ja seinärakenteiden kosteusvauriot ovat pääosin seurausta pitkäaikaisesta maakosteudesta sekä suihkuvesien rakenteita toistuvasti kastelevasta kosteusrasituksesta, jota on olennaisesti lisännyt pesutilojen puutteellinen vedeneristys. Maakosteuden kapillaarinen nousu ja suihkuvesien aiheuttama rasitus eivät ole luonteeltaan äkillisiä tai ennalta arvaamattomia tapahtumia, vaan ne liittyvät rakenteiden pitkäaikaiseen kosteudelle altistumiseen. Tämän vuoksi tältä osin kyse ei ole vakuutusehtojen mukaisesta korvattavasta vakuutustapahtumasta.
Lattiakaivossa todetun halkeaman osalta FINE katsoo mahdolliseksi, että siitä on aiheutunut vuotoa, joka on voinut osaltaan lisätä lattiarakenteisiin kohdistunutta kosteutta. Myös tällainen vuoto on voinut olla luonteeltaan pitkäaikainen. Saatujen selvitysten perusteella ei ole osoitettu, että lattiakaivon halkeama olisi ollut varsinainen tai ensisijainen kosteusvaurion syy, vaan vakuutusyhtiö on kartoitusraporttiin viitaten riittävällä tavalla osoittanut vahingon pääasiallisesti johtuneen asiakkaan kiistämästä, mutta todetusta vedeneristyksen puutteellisuudesta sekä siitä seuranneesta maakosteuden ja suihkuvesien aiheuttamasta pitkäaikaisesta kosteusrasituksesta.
FINE katsoo kuitenkin, että lattiakaivon halkeamasta aiheutunut vuoto on voinut myötävaikuttaa vahingon laajuuteen lattiarakenteiden osalta. Lisäksi FINE toteaa, että pesuhuoneessa olisi ollut korjaustarve myös lattiakaivovuodon takia, eikä eri kosteudenlähteiden vaikutuksen ajallinen kesto tai niiden osuus aiheutuneesta vahingosta ole tarkoin selvitettävissä. Tämän vuoksi FINE arvioi lattiakaivon halkeaman osuudeksi vahingosta 1/3 kastuneiden lattiarakenteiden korjauskustannuksista. Sen sijaan seinärakenteissa todettujen kosteusvaurioiden FINE katsoo aiheutuneen maakosteudesta ja suihkuvesien rasituksesta. Seinärakenteiden korjauskustannusten FINE ei siten katso olevan vakuutuksesta korvattavia, lukuun ottamatta lattian vedeneristyksen ylösnostoa siltä osin kuin se on lattiarakenteiden korjaamisen yhteydessä teknisesti ja rakentamismääräysten mukaisesti välttämätöntä.
Lopputulos
FINE suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan 1/3 kastuneiden lattioiden korjauskustannuksista.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Kukkonen