Tapahtumatiedot

Asiakas teki vakuutusyhtiölle kaksi vahinkoilmoitusta kerrostaloasuntonsa kiinteiden kalusteiden rikkoutumisesta tammikuussa 2024. Rikkoutumiset tapahtuivat asunto-osakeyhtiön teettämän korjaustyön yhteydessä, kun kalusteet oli purettava, jotta rakennuksen rakenteisiin kohdistuvat korjaustyöt oli mahdollista tehdä. Asunto-osakeyhtiö korvasi kaapiston rikkoutumisen asunto-osakeyhtiölakiin sisältyvän ennallistamisvelvoitteen perusteella yhtiön perustason mukaisessa laajuudessa. Koska kaapisto oli perustasoa laadukkaampi, jäi osa uusimiskustannuksista asiakkaan maksettavaksi, ja tältä osin hän haki korvausta rikkoutumisturvan sisältävästä kotivakuutuksestaan.

Korvauspäätöksissään 20.2.2024 ja 30.5.2024 vakuutusyhtiö totesi, että kaapistolle ei ole sattunut mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahinkotapahtumaa, vaan ne on jouduttu irrottamaan remontin vuoksi, missä yhteydessä kaapisto on vaurioitunut. Koska vahinkojen taustalla ei ole mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahinkotapahtumaa, yhtiö ei korvannut vahinkoja.

Asiakas pyysi vakuutusyhtiötä käsittelemään asian uudelleen, mutta yhtiö ei muuttanut korvauspäätöksellä 11.9.2024 aiempia kielteisiä päätöksiään. Aiemmin esittämänsä lisäksi yhtiö totesi vahinkotarkastajansa olleen puhelimitse yhteydessä purkutyön kaapiston osalta suorittaneeseen urakoitsijaan. Saatujen selvitysten perusteella puretut kalusteet oli tehty niin, että ruuviliitoksia tai nostettavia levyjä ei ollut. Kyseessä on ollut puutapitetut, liimaamalla kootut kalusteet ja tämän takia kaikki puretut osat oli jouduttu sahaamaan irti. Kaappien rakenteiden vuoksi kalusteita oli mahdotonta purkaa osittain siten, ettei niihin tulisi vaurioita. Kohteessa oli tehty etukäteissuunnitelmat ja kaappien rakenne oli tiedossa. Kyseessä ei ole ennalta arvaamaton rikkoutuminen, vaan rikkoutuminen on ollut tietoisen työsuorituksen seurausta, kun kalusteet on päätetty purkaa vaurioita aiheuttavalla tavalla. Objektiivisesti asiaa tulkittaessa rikkoutuminen ei ole ollut ennalta arvaamatonta, vaan suunnitellun työtavan mukainen lopputulos.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöksiään myöskään sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään 9.12.2024 tehdyllä ratkaisulla, jonka sisältöä on käyty läpi jäljempänä.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan 26.2.2025 asiakas katsoo, uudistaen aiemmin vakuutusyhtiölle esittämänsä perustelut, että kaapiston rikkoutumisessa on kysymys vakuutuksesta korvattavasta tapahtumasta, josta vakuutusyhtiön tulee maksaa korvauksena 12 195,52 euroa.

Asiakas taustoittaa tapahtumia kertomalla kaapiston rikkoutumisen liittyvän asunto-osakeyhtiössä tehtyyn remonttiin, jossa korjattiin ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia tiivistämällä kellarikerroksen ja asuinkerroksen välisiä rakenteita ilmavuotojen estämiseksi. Korjaustöitä edeltäneet tutkimukset samoin kuin korjaustyöt tilasi asunto-osakeyhtiö ilman, että asiakas olisi voinut vaikuttaa niihin tai korjaustöiden toteutustapaan. Vakuutusyhtiön korvauspäätösten osalta asiakas toteaa, ettei päätöksissä ole arvioitu sitä, kenen näkökulmasta vahinko on ennakoitava ja mikä merkitys tällä on arvioitaessa ennakoitavuuskriteerin täyttymistä.

Kaappien rikkoutumisen äkillisyyden osalta asiakas toteaa, että kaapit ovat rikkoutuneet irrotustyön yhteydessä puumateriaalin ja liimausten antaessa periksi mekaanisen kaappiin kohdistuvan ulkopuolisen voiman seurauksena. Rikkoutumisajankohta on siten yksilöitävissä varsin tarkasti ja kyseessä on äkillinen, korjaustöitä suoritettaessa tapahtunut rikkoutuminen eikä esimerkiksi pitkän ajan kuluessa tapahtunut puumateriaalin kuluminen tai lahovaurio.

Erityisesti asiakas kiistää vakuutusyhtiön esittämän näkemyksen rikkoutumisen ennakoitavuudesta. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukainen tulkinta edellyttäisi rikkoutumisvahingon olevan yleisen kokemuksen perusteella riittävän todennäköisesti vakuutetun ennakoitavalla tavalla sellaisen tapahtuman tai toiminnan seuraus, joka ei ole vakuutuksesta korvattava. Jälkikäteen arvioituna kaappien rikkoutumisen voidaan nähdä olevan osa toisiaan seuraavien tapahtumien ketjua: sisäilmaongelman havaitseminen on johtanut ongelman syyn selvittämiseen, syyn selvittäminen on johtanut korjaussuunnitelmien laatimiseen ja korjausten suorittaminen on edellyttänyt kaappien irrottamista, missä yhteydessä osa kaappien rakenteista on kaikesta huolellisuudesta huolimatta rikkoutunut. Ongelmana ennakoitavuuskriteerin soveltamisessa on toisaalta syy-yhteyden toteennäyttäminen ja liian etäisten tai arvaamattomien tapahtumien rajaaminen korvaustarkastelun ulkopuolelle.

Asiakas toteaa, että sisäilmaongelma ei ymmärrettävästi kuulu kotivakuutuksen korvauksen piiriin, sillä tämän ongelman voidaan ajatella syntyneen pitkän ajan kuluessa. Oikeudellisella syy-yhteydellä tarkoitetaan kuitenkin sitä, että vahinko on toiminnan tai olosuhteen välttämätön seuraus. Riippumatta siitä, mikä sisäilmaongelman on aiheuttanut tai miten pitkään sisäilmaongelma olisi jatkunut, tämä ei itsessään johtaisi kaappien mekaaniseen vaurioitumiseen. Kaappien vahingoittuminen ei siten ole oikeudellisessa syy-seuraussuhteessa sisäilmaongelmaan taikka sen ennakoitava seuraus.

Ennalta arvaamattomuutta koskevien tulkintojen osalta asiakas toteaa, että termin vakuutusoikeudellinen tulkinta vaikuttaisi eriytyneen termin vahingonkorvausoikeudellisesta tulkinnasta tavalla, jota ei voida johtaa vakuutusehdoista.

Vaikka tiivistysten tekeminen huoneistojen kautta, kiintokalusteiden irrottamisen välttämättömyys ja siitä seuraava kaappien vaurioituminen on saattanut olla asunto-osakeyhtiön hallituksen päätettävissä ja ennakoitavissa, se ei ole ollut ennakoitava vahinko asiakkaan näkökulmasta. Hän ei ole tehnyt päätöstä korjausten suorittamisesta, ollut mukana suunnittelemassa sitä eikä toteuttanut tai tilannut korjaustöitä. Esimerkiksi varkaus voi olla varkaan pitkäänkin suunnittelema rikos, mutta uhrille silti äkillinen ja ennakoimaton vahinko.

Syy-yhteydestä ja ennakoitavuudesta sopimussuhteissa asiakas toteaa oikeuskirjallisuudessa katsotun, että syy-yhteyden laatuvaatimus asetetaan ennalta-arvattavuuden kriteerin avulla, kuitenkin siten, että arvosteluperiaate on objektiivinen. Huomioon otetaan se, mitä sopimuskumppani tiesi ja mitä hänen olisi pitänyt tietää. Ennakoitavuusolettama soveltuu siten vain sopimussuhteen osapuoliin, mutta ei heihin nähden ulkopuolisiin. Oikeudellisen syy-yhteyden arvioinnissa edellytetään niin sanottua riittävää syytä, jolla tarkoitetaan seikkaa, joka luonnonlakien ja ihmisten toiminnassa ilmenevien säännönmukaisuuksien vuoksi jo yksinään saa aikaan tietyn asian. Ennalta-arvattavuuden ja tuottamuksen kriteerit ovat myös siinä mielessä lähellä toisiaan, että sen henkilön, jonka näkökulmasta ennakoitavuutta kulloinkin arvioidaan, tulee lähtökohtaisesti voida toimia ja ottaa huomioon vahingon mahdollisuus omassa tekemisessään. Adekvaattisuusopin on katsottu edellyttävän ennakoitavan vahingon ehkäistävyyttä eli mahdollisuutta toimia tavalla, jolla vahinko olisi vältettävissä tai rajoitettavissa. Pelkkää yleistä tai vahingonkärsijän tietoisuuteen perustuvaa ennalta-arvattavuutta ei siten ole pidetty riittävänä ennakoitavuuskriteerin tulkinnassa, vaan huomioon tulee ottaa myös ennakoitavuuden toimintaa ohjaava vaikutus riskien välttämiseksi.

Asiakkaalle jo kaappien irrottamisen tarve on itsessään ollut yllättävä ja ennakoimaton olosuhde. Lisäksi sisäilmaongelman ilmeneminen ja sen korjaaminen tiivistämällä ei ole sellainen tieto tai tapahtuma, joka ennakoitavalla tavalla ja yleisen elämänkokemuksen mukaan todennäköisesti johtaa kiintokalusteiden vaurioitumiseen. Asiakkaalla ei ole ollut mahdollisuutta myöskään puuttua tapahtumakulkuun, jolloin vahinko on joka tapauksessa ollut vakuutuksenottajan näkökulmasta äkillinen ja yllättävä. Näillä perusteilla asiakas katsoo rikkoutumisvahingon tulevan vakuutuksesta korvattavaksi.

Lisäkirjelmässään 7.4.2025 asiakas toteaa, että syy-yhteyden ja ennakoitavuuden vakuutusoikeudellinen tulkinta on eriytynyt vahingonkorvausoikeudesta tavalla, jota ei voida perustella pelkästään vakuutusehdoin. Esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä (esimerkiksi KKO 2022:21 ja KKO 2001:54) onkin kiinnitetty huomiota siihen, kenen ennalta-arvattavissa vahinko on ollut ja mitä mahdollisuuksia henkilöllä on ollut toimia vahingon ehkäisemiseksi.

Lisäkirjelmässään 17.4.2025 asiakas toteaa, ettei vakuutusyhtiön viittaama Mika Hemmon kirjoitus ole asiassa relevantti, koska vakuutusyhtiö ei ole edes väittänyt, että vakuutuksenottajan ja vakuutusyhtiön välillä olisi sovittu ennakoitavuuden ja syy-yhteyden määritelmistä. Kun vakuutusehdoissa tai -sopimuksessa ei ole määritelty, mitä ennalta arvaamattomuudella tarkoitetaan, on termiä tulkittava sen yleisessä vahingonkorvausoikeudellisessa merkityksessä. Asiassa on siten kysymys ainoastaan siitä, miten kaappien rikkoutumisen ennakoitavuutta ja syy-yhteyttä on käsillä olevien olosuhteiden valossa arvioitava.

Asiassa on sinänsä riidatonta, että ennakoitavuutta tulee arvioida objektiivisesti, mutta asiakas ja vakuutusyhtiö ymmärtävät objektiivisuuden eri tavoin. Asiakkaan näkemyksen mukaan objektiivisuudella ei tarkoiteta sitä, että vahingonkärsijän olosuhteita ei otettaisi lainkaan huomioon vaan että juuri asiakkaan henkilökohtaiselle käsitykselle vahinkotapahtuman todennäköisyydestä ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä. Sen sijaan ennakoitavuutta arvioidaan objektiivisesti siten, mitä vahingonkärsijän asemassa olevan huolellisen henkilön olisi pitänyt ymmärtää, kun otetaan huomioon se informaatio, joka vahingonkärsijällä on ollut käytettävissään ja mihin toimenpiteisiin huolellisen henkilön voidaan edellyttää ryhtyneen vahingon välttämiseksi. On siten huomioitava, että korjaustoimenpiteet on suunnitellut, päättänyt ja toteuttanut muu kuin vahingonkärsijä, ja vahingonkärsijä on tässä tapauksessa korjaustyön näkökulmasta ulkopuolinen taho. Yksin kaappien rakenne ei myöskään voi tarkoittaa, että kaappien rikkoutuminen minkä tahansa toiminnan tai tapahtuman seurauksena olisi automaattisesti ennakoitavaa.

Riidanalainen kysymys palautuu siihen, missä määrin korjaustyöt ja niiden toteutustapa ovat voineet tulla vahingonkärsijän asemassa olevalle asiakkaalle yllätyksenä, vai olisiko hänen tullut asunto-osakeyhtiön viestinnästä ymmärtää ennakoida tuleva tarve kaappien purkamiselle ja pyrkiä vaikuttamaan yhtiön päätöksentekoon vahingon välttämiseksi. Siinä vaiheessa, kun asunto-osakeyhtiö on informoinut asiakasta korjaustöistä, työt oli jo suunniteltu ja niistä päätetty. Vahinko on ollut tuolloin jo peruuttamattomalla ja ennakoimattomalla tavalla tapahtunut, eikä asiakkaalla ole objektiivisesti arvioiden ollut mitään mahdollisuutta ennakoida, että hänen kiintokalusteensa tullaan purkamaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastauksessaan 20.3.2025 sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään 9.12.2024 tehtyyn ratkaisuun. Ratkaisussa todetaan, ettei asiakkaan viittaama oikeuskirjallisuus suoraan sovellu vakuutusoikeudelliseen arviointiin eikä se siten ole relevanttia asian ratkaisun kannalta. Vakuutusoikeutta koskevassa kirjallisuudessa on todettu, että korvausvelvollisuuden perusteet eroavat vahingonkorvauksessa ja vakuutuksessa olennaisesti toisistaan ja että korvausvelvollisuuden syntyminen ja laajuus määräytyvät vakuutuksessa solmitun sopimuksen sisällön perusteella. Kyseessä on sopimukseen perustuva suoritusvelvollisuus, jonka sisällöstä vakuutuksenantaja ja vakuutuksenottaja ovat voineet keskenään sopia. Korvausvelvollisuuden erilaisesta perusteesta johtuen toisaalta vahingonkorvaukseen ja toisaalta vakuutukseen perustuva korvausvelvollisuus eivät ole sisällöltään ja laajuudeltaan yhdenmukaiset (Hoppu – Hemmo 2006, Vakuutusoikeus, s. 9).

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että vakuutusehtojen mukaista ennalta arvaamattomuuden vaatimusta on arvioitava objektiivisesti. Lautakunta on arvioinut ennalta arvaamattomuutta esimerkiksi ratkaisussaan FINE-068046, jossa haettiin korvausta keittiökaapin putoamisesta. Vakuutuslautakunta totesi, että vakuutusalalla vakiintuneen käytännön mukaan vakuutusehtojen mukaista ennalta arvaamattomuuden vaatimusta on arvioitava lähtökohtaisesti objektiivisesti eli yleisellä tasolla. Vahingon korvattavuutta arvioitaessa ratkaisevaa on vahingon syy eikä se, että vahinko sinänsä ilmenee äkillisesti tai ennakko-oireita antamatta. Kyseisessä tapauksessa kaapisto oli pudonnut ilman tiedossa olevaa syytä. Tämän perusteella Vakuutuslautakunta katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että kaapiston putoaminen ja sen seurauksena kaapistolle, alapuolisille esineille ja seinärakenteelle tulleet vauriot olisivat aiheutuneet jostakin äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, eikä vahinko näin ollen ollut vakuutuksesta korvattava.

Nyt käsiteltävässä asiassa on ollut ennalta tiedossa se, millaiset kaappien rakenteet ovat olleet. Koska ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti, ei ole merkitystä sillä, onko asiakas itse kokenut vahingon olevan ennalta arvaamaton, sillä kyse ei ole subjektiivisesta arvioinnista. Kaappien rikkoutuminen on ollut tietoisen työsuorituksen seuraus siitä, kun kaluste on päätetty purkaa tavalla, joka aiheuttaa sille vaurioita. Asiaa objektiivisesti arvioiden kyse ei ole ennalta arvaamattomasta vahingosta.

Lisävastineessaan 17.4.2025 asiakas toteaa Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön viitaten, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Tämä vastaa myös oikeuskirjallisuudessa esitettyä. Lisäksi yhtiö toteaa lautakunnan viitanneen Korkeimman oikeuden ratkaisuihin KKO 1993:18 ja KKO 2001:135, joiden mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi.

Asiakkaan lisäkirjelmässään oikeuskäytännöstä esittämän osalta vakuutusyhtiö toteaa, että asiakkaan viittaamat korkeimman oikeuden tapaukset tai niistä ilmenevät oikeusohjeet eivät sovellu nyt käsillä olevaan vahinkoon ja vahingon korvattavuuden arviointiin. Kyseisissä ratkaisuissa on ollut kyse julkisen vallan käytöstä ja siihen mahdollisesti liittyvästä vahingonkorvausvelvollisuudesta. Julkisen vallan käytöllä tarkoitetaan yleensä sellaisten päätösten tekemistä, joilla asetetaan oikeudellisia sääntöjä ja sovelletaan niitä yksittäistapauksessa, eikä nyt käsiteltävässä kotivakuutusasiassa ole tällaisesta menettelystä kyse.

Selvitykset

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutusyhtiölle tilaisuuden lausua siitä, edellyttävätkö asiaan sovellettavat vakuutusehdot sanamuotonsa mukaan, että vahinkotapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton, vai onko riittävää, että kyse on ehtokohdassa 5.1.6 mainitusta rikkoutumisesta. Vastauksessaan 7.10.2025 vakuutusyhtiö on todennut, että vahinkotapahtuman tulee olla äkillinen ja ennalta arvaamaton. Lisäksi ehtokohdan 5.1.6 maininta ”muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta” viittaa siihen, että rikkoutumisen on tullut olla äkillinen ja ennalta arvaamaton.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko asunto-osakeyhtiön teettämien korjaustöiden yhteydessä tapahtunut kiinteiden kalusteiden rikkoutuminen korvattavaksi rikkoutumisturvan sisältävästä kotivakuutuksesta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, kohdan 5.1 (Vakuutusturvat ja niistä korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneen suoranaisen esinevahingon, joka voidaan yksilöidä yksittäiseksi tapahtumaksi.

Ehtokohdan 5.1.6 (Rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut
- rikkoutumisesta
- muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta.
[…]

Asian arviointi

Asiakas on hakenut vakuutusyhtiöltä korvausta asuntonsa kiinteiden kalusteiden rikkoutumisesta asunto-osakeyhtiön teettämien korjaustöiden yhteydessä. Korvausvaatimus koskee vahinkoa siltä osin kuin se ylittää asunto-osakeyhtiön suorittaman, asunto-osakeyhtiölakiin perustuvan yhtiön perustason mukaisen korvauksen. Vakuutusyhtiö on kieltäytynyt vahinkoa korvaamasta katsoen, ettei kyse ole vakuutuksesta korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta.

Asiaan sovellettavissa vakuutusehdoissa todetaan kaikkia turvia koskevassa ehtokohdassa 5.1, että vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneen suoranaisen esinevahingon, joka voidaan yksilöidä yksittäiseksi tapahtumaksi. Lisäksi rikkoutumisvahinkojen korvattavuuden määrittävässä ehtokohdassa 5.1.6 todetaan, että vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut rikkoutumisesta tai muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta.

Ehtokohdan 5.1.6 osalta lautakunta toteaa, että vakuutuksesta korvattavaa rikkoutumisesta aiheutunutta suoranaista esinevahinkoa ei ehtokohdassa suoraan määritellä tai rajata äkillisyyden, ennalta arvaamattomuuden tai muiden tekijöiden kautta. Vakuutusyhtiö on katsonut ehtotekstissä rikkoutumisen jälkeen olevan maininnan muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta tarkoittavan, että myös rikkoutumisen edellytetään olevan äkillinen ja ennalta arvaamaton. Lautakunta kuitenkin katsoo, että ehtokohta on ymmärrettävissä myös siten, että rikkoutumisesta aiheutuvat vahingot ovat kyseisen ehtokohdan perusteella vakuutuksesta korvattavia tapahtumia ilman ehtokohdassa jäljempänä mainittuja äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden edellytyksiä.

Riippumatta ehtokohdan 5.1.6 tulkinnasta asiassa tulevat arvioitaviksi kaikkia vakuutusturvia koskevassa ehtokohdassa 5.1 vahinkojen korvattavuudelle asetetut yleiset edellytykset. Näitä ovat, että kyse on suoranaisesta esinevahingosta, joka sattuu vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutuksen voimassaoloaikana ja että vahinko voidaan yksilöidä yksittäiseksi tapahtumaksi.

Vahingon sattumisesta äkillisesti ja vakuutuksen voimassaoloaikana tai vahingon yksilöimisestä yksittäiseksi tapahtumaksi asiassa ei ole kiistaa. Arvioitava kysymys koskee siten sitä, onko vakuutustapahtuman katsottava sattuneen ehtokohdassa 5.1 mukaisesti ennalta arvaamattomasti.

Asiakas on katsonut, että tilanteessa, jossa hän ei ole voinut vaikuttaa asuntonsa kiinteisiin kalusteisiin kohdistuvien purkutöiden suorittamiseen, kyse ei ole ollut hänen kannaltaan ennakoitavasta vahingosta. Molemmat osapuolet ovat todenneet, että ennalta arvaamattomuuden tulee arvioida objektiivisesti, mutta asiakkaan mukaan objektiivisuudella ei tarkoiteta sitä, että vahingonkärsijän olosuhteita ei otettaisi lainkaan huomioon vaan että juuri asiakkaan henkilökohtaiselle käsitykselle vahinkotapahtuman todennäköisyydestä ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä. Asiakkaan mukaan arvioinnin objektiivisuus tarkoittaa sitä, mitä vahingonkärsijän asemassa olevan huolellisen henkilön olisi pitänyt ymmärtää, kun otetaan huomioon se informaatio, joka vahingonkärsijällä on ollut käytettävissään ja mihin toimenpiteisiin huolellisen henkilön voidaan edellyttää ryhtyneen vahingon välttämiseksi. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan rikkoutumista objektiivisesti tarkastellen kyse ei ole ennalta arvaamattomasta vahingosta, kun kalusteet on päätetty purkaa tavalla, joka aiheuttaa niille vaurioita.

Osapuolten lausumin tavoin lautakunta toteaa, että vakiintuneen vakuutus- ja ratkaisukäytännön mukaan ennalta arvaamattomuuden arviointi tapahtuu objektiivisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vahinko tai tapahtuma, joka on syy-yhteydessä johonkin tekoon, poikkeuksetta olisi katsottava ennalta arvattavaksi. Tämä ilmenee ratkaisukäytännössä siten, että yksittäisen virheen seurauksena aiheutunut vahinko on voitu katsoa ennalta arvaamattomaksi, vaikka vahinko on ollut suorassa syy-yhteydessä virheeseen ja vaikka vahingon sattuminen virheen seurauksena on sinänsä voinut olla hyvinkin ilmeistä. Tämä ilmenee esimerkiksi ratkaisusuosituksista FINE-044279 ja FINE-023849.

Traktorin peräkärryn irtoamista ajon aikana koskeneessa tapauksessa FINE-031404 Vakuutuslautakunta on puolestaan todennut seuraavasti: ”Kuten vakuutusyhtiö on lausunut, vahingon aiheuttaneen tapahtuman äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta arvioidaan vakuutuskäytännössä objektiivisesti. Tapahtumaa tai vahinkoa ei pidetä äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vain sen perusteella, että se oli sattunut vakuutuksenottajalle yllätyksenä. Lautakunta katsoo, että arvio on kuitenkin tehtävä ensisijaisesti yleisen elämänkokemuksen perusteella ja kulloinkin kyseessä olevassa toiminnassa normaalilla huolellisuudella menettelevälle henkilölle tavanomaisten tietojen ja kokemuksen pohjalta. Näin ennen muuta siksi, että jälkeenpäin tehtävässä vahinkoon johtaneiden syiden kausaalisessa tarkastelussa mikään tapahtumaketju itsessään ei näyttäydy ennalta-arvaamattomana.”

Aiemman ratkaisukäytännön osalta tapaus FINE-049069 vastaa nyt käsiteltävänä olevan vahingon olosuhteita siltä osin, että vakuutuksenottaja ei ollut voinut vaikuttaa vahinkotapahtuman aiheutumiseen. Kyseisessä tapauksessa huoneiston asukkaan tilaama siivousliike oli jättänyt kylmälaitteen sulamaan, minkä seurauksena aiheutuneesta vahingosta haettiin korvausta kiinteistön omistajan kiinteistövakuutuksesta. Vahinko aiheutui siten osapuolelle, joka ei voinut vahinkoa mitenkään ennakoida. Ratkaisusuosituksessaan lautakunta totesi seuraavasti: ”Lautakunta katsoo ennalta arvaamattomuuden objektiivisen arvioinnin korostuvan rikko- ja vuotovahingoissa sekä näihin rinnastuvissa vahinkotapahtumissa. Lisäksi lautakunta katsoo, että ennalta arvaamattomuuden merkitystä on kunkin vahinkolajin kohdalla arvioitava tuon kyseisen vahinkolajin omista lähtökohdista käsin. Näin ollen vahingon tai sen aiheuttaneen tapahtuman ennalta arvaamattomuuden tosiasiallinen merkitys korvattavuusarvioinnissa voi perustellusti poiketa eri vahinkolajien kohdalla. Esimerkiksi siitä, että omaisuusrikosvakuutuksista korvataan vakuutettuun nähden ulkopuolisen henkilön tietoisella toiminnallaan aiheuttamia vahinkoja, ei ole suoraan tehtävissä johtopäätöstä ennalta arvaamattomuuden tulkinnasta muissa vahinkolajeissa. Lautakunnan näkemyksen mukaan korvattavuusarvioinnissa on huomioitava yhtäältä tapauskohtaisesti määräytyvät vahinkotilanteeseen liittyvät seikat, toisaalta vahingon ja sen aiheuttaneen tapahtuman ennalta arvaamattomuudelle juuri käsiteltävänä olevan vakuutusturvan osalta merkitykselliset näkökohdat.”

Yhteenvetona aiemman ratkaisukäytännön osalta lautakunta toteaa, että vahingon tai sen aiheuttaneen tapahtuman ennalta arvaamattomuutta arvioitaessa on huomioitava vahinkoon liittyvät olosuhteet vahingon konkreettisesti aiheuttanutta tekoa laajemmin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jos asiakas ei lainkaan voi vahinkoon vaikuttaa, vahinko suoraan tällä perusteella olisi katsottavissa ennalta arvaamattomaksi.

Oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön osalta lautakunta toteaa, että myös vahingonkorvausoikeudessa omaksutuilla näkökohdilla voi olla merkitystä ennalta arvaamattomuutta koskevassa arvioinnissa. Kyse on tässä kuitenkin vakuutuksen sopimusehdon tulkinnasta, ja vaikka ennalta arvaamattomuutta ei ole vakuutusehdoissa tarkemmin määritelty, lautakunta katsoo, että arviointi on tehtävä ennalta arvaamattomuudelle nimenomaan vakuutusoikeudessa omaksuttujen tulkintaperiaatteiden mukaisesti.

Asiakkaan kaapeille aiheutuneen rikkoutumisvahingon osalta lautakunta toteaa, ettei tapaus rinnastu edellä mainittuihin erehdyksen seurauksena aiheutuneisiin vahinkoihin. Vahinkotapahtuma poikkeaa myös tapauksesta FINE-031404, sillä nyt käsiteltävässä tapauksessa vahingon aiheuttaneeseen tekoon on tietoisesti ryhdytty, vaikkakin ilman asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa asiaan. Vahinko ei myöskään ole rinnastettavissa omaisuusrikosvahinkoihin, joiden kohdalla sinänsä on tyypillistä, että vahinko aiheutuu jonkun henkilön tietoisen toiminnan seurauksena. Näin on sen vuoksi, että ratkaisusuosituksessa FINE-049069 lausutun mukaisesti äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden merkitystä on arvioitava kunkin vahinkolajin kohdalla tuon vahinkolajin omista lähtökohdista käsin.

Lautakunta näin ollen katsoo, että purettaessa korjaustöiden yhteydessä kaapit, jotka tämän seurauksena ja myös ennalta tiedetysti rikkoutuvat, kyseessä ei ole ehtokohdan 5.1 mukainen ennalta arvaamattomasti sattunut vahinko siitäkään huolimatta, että asiakas ei ole voinut purkutöiden tekemiseen tai suoritustapaan vaikuttaa. Näillä perusteilla lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Koskinen
Ståhlberg
Yrttiaho