Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan asiakas oli matkalta kotiin palattuaan laittanut ilmalämpöpumpun päälle 25.6.2023. Jonkin ajan kuluttua asiakas oli huomannut, että ilmalämpöpumpun sisäyksikkö oli vuotanut vettä välikaton läpi alakertaan. Ilmalämpöpumpun asentaja oli käynyt vahinkopäivänä paikan päällä, mutta syytä vuodolle ei ollut löytynyt. Ilmalämpöpumppu oli asennettu toukokuussa 2023. Asiakas haki korvausta vahingosta kotivakuutuksestaan.

Vahinkosaneerausliike teki kohteessa vahinkokartoituksen 28.6.2023. Vahinkokartoitusraporttiin kirjatun mukaan ilmalämpöpumppua oli sen asennuksen jälkeen käytetty päivittäin. Asiakkaiden ollessa juhannuksen aikaan pois kotoa laite ei ollut ollut päällä, mutta kotiin palattuaan he olivat laittaneet sen jälleen päälle. Jonkin ajan kuluttua tästä vettä oli tullut lattialle yläkerrassa ja myös alakertaan, ja vahingon havaittuaan asiakkaat olivat sammuttaneet laitteen. Paikalla 25.6.2023 käynyt asentaja oli epäillyt, että kondens­siveden tyhjennysletkuun oli tullut ilmalukko, joka oli aiheuttanut vuodon. Asentajan käynnin jälkeen ilmalämpöpumppua oli käytetty normaalisti. Raportin mukaan tyhjennysletku menee suoraan seinän läpi ulos ja valuttaa vedet ulkoyksikön alla olevaan ämpäriin. Kartoituksessa ei saatu selvitettyä vuodon syytä, mutta raportissa todettiin, että ilmalukko tyhjennysletkussa viittasi vahvasti letkun puutteelliseen kallistukseen.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 28.6.2023. Päätöksen mukaan vahinko oli seurausta asennusvirheestä, eikä vahinko näin ollen ollut vakuutuksesta korvattava. Päätöksessä mainittiin myös vähitellen aiheutuvia vahinkoja koskeva rajoitusehto, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata muun muassa kosteudesta tai kondenssivedestä aiheutunutta vahinkoa. Päätöksen saatuaan asiakas lähetti vakuutusyhtiölle sähköpostiviestin, jossa totesi laitteen toimineen asennuksen jälkeen virheettömästi, tyhjennysletkussa olleen kaatoa riittävästi ja kondenssiveden poistuneen laitteesta normaalisti. Asiakas katsoi laitteeseen tulleen äkillisen vian olleen syynä vahinkoon.

Vakuutusyhtiölle 14.6.2024 lähettämässään verkkoviestissä asiakas totesi ilmalämpöpumpun vuodon johtuneen ilmataskusta, kuten kartoitusraportissa ja ilmalämpöpumpun asentajan lausunnossa todettiin. Ilmataskun oli aiheuttanut inhimillinen, ulkoinen virhe. Muutoksenhakupyynnössään 24.6.2024 asiakas katsoi, että kyseessä ei myöskään ollut vähitellen tapahtunut vahinko, kos­ka vahingon syyksi oli selvinnyt parvekkeelle asetettu kondenssiveden keräysastia, joka painoi tyhjennysletkua notkolle, minkä seurauksena vesi pääsi äkillisesti vuotamaan ilmalämpöpumpun sisäyksiköstä rakenteisiin. Muutoksenhaun liitteenä toimittamassaan 4.12.2023 päivätyssä selvityksessä asiakas esitti päätelmänään, että kondenssiveden keräysastia oli jostain syytä tukkeutunut tai muutoin lakannut poistamasta vettä, minkä seurauksena vettä oli valunut makuuhuoneen lattialle ja edelleen rakenteiden läpi keittiöön.

Lisäksi asiakas toimitti vakuutusyhtiölle laitteen asentaneen yrittäjän 8.11.2023 päivätyn lausunnon, jonka mukaan pumpun sisäyksikkö oli irrotettu ja kondenssiveden tyhjennysletkun liitoskohta sekä seinäläpivienti tarkastettu. Lausunnos­sa todettiin vuodon aiheutuneen ilmalukosta, mutta tutkimuksen perusteella syynä siihen ei ollut laite tai sen asennus vaan se, että tyhjennysletkun alle asetettu ämpäri oli hieman nostanut letkua aiheuttaen ilmalukon. Tämän seurauksena kondenssivesi ei ollut päässyt poistumaan letkua pitkin. Laitteen toiminta ennen vahinkoa ja sen jälkeen oli ollut moitteetonta. Kondenssiveden poistoon liittyvien kaatojen osalta lausunnossa todettiin, että seinän läpivientireikä oli porattu ulospäin 20 mm:n laskulla sisäseinän levypinnasta ulkovuorauksen ulkopintaan. Reiän alareuna oli 10 mm ylempänä kuin sisäyksikön ulkokuorimuovin alareuna. Kondenssiallas oli tulvinut, ja vesi oli valunut altaan etureunan 5 mm syvästä ja 15 mm leveästä urasta. Tyhjennysletku oli irrotettu ja todettu ehjäksi, ja kondenssialtaaseen kaadetun veden todettiin virtaavan ulos normaalisti. Sisäyksikön tulvimisen syytä ei voitu todentaa, koska laitteessa ei ollut vikaa.

Vakuutusyhtiö teki asiassa uuden korvauspäätöksen 3.9.2024 katsoen, ettei aihetta aiemman päätöksen muuttamiselle ollut. Yhtiö viittasi ilmalämpöpum­pun asennusohjeeseen, jonka mukaan sisäyksikön tyhjennysletku on vedettävä alaviistoon varmistaen, että se pysyy suorana. Lisäksi yhtiö totesi, että vaikka sisäyksikön kaadot oli tehty asennusohjeiden mukaisesti, myös ulkoyksikön osalta on varmistettava, että tyhjennysletku on alaviistoon ja että se pysyy suorana. Koska vahinko oli tapahtunut keräysastian huonosta asettelusta, minkä seurauksena poistoletkun liikkuminen oli aiheuttanut ilmalukon, oli kyseessä asennus- tai käyttövirhe. Lisäksi vakuutusyhtiö tarkensi, ettei 28.6.2023 tehdyssä korvauspäätöksessä ollut vedottu siihen, että vahinko olisi tapahtunut vähitellen. Ehtokohtaan 5.3.4 oli vedottu, koska sen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteelle kosteudes­ta tai kondenssivedestä. Vaikka laite oli toiminut vahinkoa ennen ja sen jälkeen moitteetta, yhtiö katsoi, ettei sillä ollut vahingon korvattavuuden kannalta merkitystä, sillä tässä tapauksessa laitteen normaali toiminta vahinkoa ennen ja sen jälkeen viittasivat käyttö- tai asennusvirheeseen.

Valituksessaan vakuutusyhtiön sisäiseen muutoksenhakumenettelyyn asiakas totesi, että vahinkopäivänä matkalta kotiin palattaessa asunnossa oli kosteaa ja lämmintä, minkä vuoksi ilmalämpöpumppu oli laitettu päälle. Kondenssivettä laitteesta poistuu vuorokaudessa useita litroja. Sisäyksiköltä tuleva kondenssiveden tyhjennysletku oli riittävästi laskevassa kulmassa ja reilusti alaviistossa. Asiakkaan mukaan tyhjennysletku oli asennettu ammattimaisesti ja asennusohjeiden mukaisesti. Asiakas katsoi kyseessä olleen äkillisesti tapahtuneen ennalta arvaamattoman vahinkotapahtuman.

Ratkaisussaan 18.11.2024 vakuutusyhtiö katsoi, että ilmalukon syntyminen ilmalämpöpumpun tyhjennysletkuun viittaa vahvasti letkun puutteelliseen kallistukseen poistoämpärin asettelun osalta. Tyhjennysletkun asettelu on kiinteä osa ilmalämpöpumpun asentamisprosessia, ja siitä aiheutuvat vahingot ovat asennusvirheitä. Korvauspäätös pysyi kielteisenä, sillä asennusvirheistä aiheutuneet vahingot eivät ole kotivakuutusehtojen mukaan korvattavia.

Asiakkaan vaatimukset

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyytää asiassa FINEn ratkaisusuositusta. Asiakkaan mukaan kosteusvahinko on käsitelty väärin perustein. Vahingon aiheuttajana on ulkoinen tekijä, joka tässä tapauksessa on ollut kondenssiveden keräys­astian asettaminen ulkoyksikön alle. Astia on päässyt painamaan ja litistämään kondenssiveden tyhjennysletkua, jonka asiakas katsoo olleen oikein asennettu. Käyttöohjeessa ei ole kielletty kyseisenlaisen astian käyttöä, eikä korvausta voida evätä asennus- tai käyttövirheeseen vedoten. Asiakas katsoo kyseessä olleen äkillinen ja ennalta arvaamaton ja siten kotivakuutuksesta korvattava vahinko.

Lisäkirjelmissään asiakas toteaa vastauksena vakuutusyhtiön vastinees­sa esitettyyn, ettei asentajan raportissa mainita letkun olleen ämpärissä ja ettei letku myöskään yletä ämpäriin asti. Vakuutusyhtiön teettämällä kokeella ei siten ole asiassa merkitystä. Laitetta alun perin asennettaessa on tehty vesitesti, jota asiakas on ollut itse seuraamassa. Sama testi tehtiin ennen laitteen irrottamista marraskuussa 2023 ja myös asennettaessa laite takaisin keväällä 2024. Kaikissa testauksissa kondenssivesi oli poistunut normaalisti. Asiakas on myös toimittanut laitteen asentajan lausunnon, jossa tämä toteaa, että kondenssiveden poistuminen oli testattu asennusten yhteydessä ja että asennuksen oikeellisuus oli todettu useaan kertaan.

Asiakas toteaa vahvimman epäilyn vahingon syyksi olevan hänen itsensä valitsema seinämallinen astia, jonka noin 20 cm korkea kaulus piti laittaa hieman kallistaen pyöräyttämällä paikalleen. Mahdollista on, että ämpärin kaulus on nostanut letkua pystysuoralta osaltaan. Tyhjennysletkun kallistusten asiakas kiistää olleen virheellisiä.

Vakuutusyhtiön kanta

Vastineessaan vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset. Yhtiö toteaa, että laitteen asentaja on vahinkopaikalla 25.6.2023 käydessään sanonut, että syynä vahinkoon on ollut ilmalukko. Kielteisen korvauspäätöksen jälkeen asentaja on kuitenkin todennut lausunnossaan 8.11.2023, että syynä olisikin tyhjennysletkun asennus keräysämpäriin. Jälkimmäisen lausunnon mukaan ylivuoto oli aiheutunut siitä, että kondenssiveden tyhjennysletku oli ollut keräysämpärissä veden alla, jolloin vesi ei purkaannu laitteen alla olevaan ämpäriin, vaan nousee letkua pitkin ylös laitteeseen.

Yhtiö kertoo teettäneensä kokeen, jossa selvitettiin ilmalukon syntymis­tä kondenssiveden tyhjennysletkuun. Kokeessa ämpäriin laitettiin vettä ja saman pituinen kondenssivesiletku kuin vahinkokohteessa on. Tämän jälkeen letkun pää laitettiin ämpäriin veden alle ja valutettiin letkusta vettä. Purkupisteeseen kohdistuu 0,2 barin vesipaine, kun se on ääriään myöten täynnä, eikä vesilukko ole näin ollen mahdollinen. Vesipatsaasta tuleva vedenpaine purkaa siis veden ämpäriin, eikä vettä pääse nousemaan laitteeseen riippumatta siitä, onko letku vedessä tai veden päällä.

Tällä perusteella voidaan todeta, että vahinko ei johdu siitä, että kondenssiveden tyhjennysletkun pää olisi ollut vesiämpärissä.

Vakuutusyhtiö toteaa, että saatujen valokuvien perusteel­la ulkoseinällä on ollut lyhyt vaakasuora putkiosuus ja että todennäköisesti letkussa ei tällä kohdalla ole ollut riittävää kaatoa ilmalukon syntymisen estämi­sek­si. Yhtiö pitää mahdollisena, että ilmalämpöpumpun asentaja on vahinkoa kartoittaessaan korjannut virheellisen kaadon, eikä vahinkoa ole näin ollen päästy toteamaan. Laitteelle tulisi myös asennuksen jälkeen tehdä niin sanottu vesitesti, ja jos laitteelle olisi tämä tehty, olisi ilmalukko tullut esille tällöin.  Vakuutusyhtiö katsoo, että vahingon on aiheut­tanut asennusvirhe tyhjennysletkun kaadon osal­ta, eikä vakuutusyhtiö näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Lisävastineessaan yhtiö toteaa, ettei sillä ole merkitystä, onko tyhjennysletkun pää ollut veden alla vai ei, sillä tehty koe osoittaa veden purkautumisen ämpäriin tapahtuvan 0,2 barin paineella, eikä tällöin ilmalukkoa voi syntyä. Vaikka ämpäri olisikin letkun alapäässä noussut, pur­ku pääsisi silti tapahtumaan 0,2 barin paineella, eikä näin ollen ole mahdollista, että letkuun olisi syntynyt ilmalukko. Yhteenvetona yhtiö tote­aa, että ilmalukosta voidaan puhua ainoastaan sisäyksikön lähellä, koska sinne ei vielä ehdi tulla purkupainetta. Ja jos sisäyksikön lähellä on ollut ilmalukko, se johtuu nimenomaan puutteellisesta kaadosta. Jos taas vika on ihan alhaalla, ei ilmalukon ole mahdollista estää 0,2 barin paineella tulevan veden kulkua.

Sopimusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, kohdan 5.1.5 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan
- rakennuksen kiinteästi asennetuista putkistoista
- putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetyistä käyttölaitteista, koneista, säiliöistä
- kylmälaitteesta, akvaariosta, puutarhaletkusta tai
- sisäpuolisesta sadevesiputkistosta

Vahingon korvattavuus edellyttää, että vuoto on alkanut vakuutuksen voimassaoloaikana. Vuototurvasta ei korvata putkiston, käyttölaitteiden ja LVISA-laitteiden korjaus- ja uusimiskustannuksia.

Ehtokohdan 5.1.6 (Rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut
- rikkoutumisesta
- muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta

Tästä turvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voidaan korvata jostakin muusta turvasta.

Ehtokohdan 5.3.4 (Vähitellen tapahtuvat vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteelle itselleen sen tavanomaisesta käyttämisestä taikka kulumisesta, naarmuuntumisesta, kolhiintumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta tai materiaalien luonnollisesta heikkenemisestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä taikka homehtumisesta, sienettymisestä, mikrobeista, hajusta, kosteudesta tai kondenssivedestä.

Ehtokohdan 5.3.6 (Virheellisyydet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta
c) perustamis-, tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
d) […].

Ratkaisusuositus

Tapauksessa on kiistaa siitä, onko ilmalämpöpumpun vuotovahinko kotivakuutuksesta korvattava tapahtuma vai onko vahinko aiheutunut rajoitusehdossa mainitusta asennusvirheestä tai kondenssivedestä.

FINE toteaa, että korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että on tapahtunut vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko. Mikäli vakuutusyhtiö haluaa korvausvelvollisuudesta vapautuakseen vedota vakuutusehtojen rajoitusehtoihin, on vakuutusyhtiöllä näyttövelvollisuus siitä, että tapauksessa on kysymys rajoitusehdossa mainitusta tilanteesta.

FINE toteaa, että rakennuksen käyttöä palvelevan kiinteästi asennetun putkiston tai laitteen aiheuttamissa vuotovahingoissa on lähtökohtaisesti kyse nesteen äkillisesti ja ennalta arvaamatta tapahtuneesta vuotamisesta sekä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta. Vähitellen tapahtuvia vahinkoja koskevassa rajoitusehdossa mainitun kondenssiveden osalta FINE toteaa, että Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön mukaan kondenssiveden vuotaessa laitteesta tai putkistosta jonkin äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman, kuten rikkoutumisen, toimintahäiriön tai tukkeutumisen seurauksena, kyse lähtökohtaisesti on vakuutuksesta korvattavasta tapahtumasta, johon kondenssivettä koskeva rajoitusehto ei sovellu. FINE katsoo näin olevan myös nyt käsiteltävässä tapauksessa, joten asiassa tulee arvioitavaksi, soveltuuko tapaukseen vakuutusyhtiön vetoama virheellisyyksiä koskeva rajoitusehto 5.3.6.

Kondenssiveden tyhjennysletkun asennuksesta esitetystä selvityksestä FINE toteaa, että vahinkokartoitusraportin kuvan perusteella seinäläpiviennin kohdan ja ilmalämpöpumpun ulkoyksikön väliin on asennettu muovinen kotelo, johon laitteen käyttöön liittyvät putket ja tyhjennysletku on sijoitettu. Oven päälle kotelossa on lyhyt vaakasuora osuus, jonka jälkeen kotelo on asennettu pystysuoraan oven karmin viereen. Laitteen asentajan selvitykseen 8.11.2023 sisältyy kuva oven pääl­lä olevasta kotelon osasta kotelon kansiosa irrotettuna. Kuvas­t­a sekä asentajan tekemistä mittauksista ilmenee, että kotelon alareuna on läpiviennin reikää alempana. Selvityksessä todetaan lisäksi, että seinän läpivientireikä on porattu ulospäin laskevana, mikä ilmenee myös asiakkaan toimittaman selvityksen valokuvista. Asentajan selvitykseen sisältyvän kuvan perusteella FINE pitää todennäköisenä, että vaikka kotelossa on ollut edellä mainittu vaakasuora osuus, tyhjennysletkussa on ollut myös tältä osin kaatoa, kun otetaan huomioon läpivientireiän sijainti sekä koteloinnin vaakasuoran ja pystysuoran osan keskinäinen sijainti. Asiakas on lisäksi toimittanut oman sekä asentajan selvityksen laitteen asennuksesta ja tuossa yhteydessä tehdystä kondenssivesikokeesta, jossa vesi poistui laitteesta ongelmitta. Kartoitusraportin osalta FINE toteaa, että vaikka siinä todetaan ilmalukon syntymisen viittaavan vahvasti tyhjennysletkun puutteellisen kallistukseen, ei raporttiin sisälly suoranaisia havaintoja letkun kallistuksesta.

Vakuutusyhtiö on lisäksi katsonut, että yhtiön teettämä ilmalukon syntymistä selvittänyt koe osoittaa, että vaikka tyhjennysletkun pää olisi ollut ämpärissä veden alla, olisi vedenpaine riittänyt purkamaan letkuun kertyneen veden ämpäriin. Lisäksi yhtiö on todennut, että vaikka ämpäri olisikin letkun alapäässä noussut, olisi vesi myös tällöin purkautunut, eikä ilmalukon syntyminen olisi ollut mahdollista. FINE toteaa asiassa jäävän epäselväksi, mihin on perustunut yhtiön esittämä näkemys tyhjennysletkun pään sijoittamisesta ämpäriin. Yhtiön teettämästään kokeesta esittämän selvityksen perusteella ei myöskään voida tehdä johtopäätöksiä siitä, onko tyhjennysämpärin sijoittaminen ilmalämpöyksikön alle voinut nostaa letkua siten, että ilmalukko syntyy letkun yläosaan. Jos näin on käynyt, FINE pitää ilmeisenä, ettei letkuun ennen sen pystysuoraa osuutta ole voinut syntyä kokeen osoittamaa 0,2 barin painetta.

Yhteenvetona asiassa esitetystä selvityksestä FINE toteaa, että vaikka vahingon tarkkaa syntymekanismia ei ole voitu varmuudella todeta, viittaa käytettävissä oleva selvitys siihen, että kondenssiveden tyhjennysletkuun on syntynyt ilmalukko, jonka seurauksena vesi ei ole päässyt poistumaan laitteesta tarkoitetulla tavalla tyhjennysletkua pitkin. FINE pitää mahdollisena, että ilmalukko on syntynyt asiakkaan esittämin tavoin tyhjennysämpärin paikalleen asettamisen yhteydessä ämpärin korkean kaulusosan nostaessa letkua. Huomioiden tämän lisäksi vuotovahinkojen lähtökohtaisesta korvattavuudesta edellä todettu FINE katsoo korvattavan tapahtuman tulleen asiassa näytetyksi. Tyhjennysletkun puutteellista kaatoa koskevan asennusvirheväitteen FINE katsoo asennukses­ta esitetyn selvityksen perusteella jäävän näyttämättä. Lisäksi FINE toteaa, että vaikka laitteen asennuksesta oli vahinkohetkellä kulunut vain noin kuukausi, oli laitetta asiakkaan kertoman mukaan käytetty päivittäin. FINE pitää todennäköisenä, että jos tyhjennysletkun kallistus olisi ollut puutteellinen, olisi tämä aiheuttanut vahingon jo aiemmin kuin kesäkuun lopulla.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 3.9.2024 vedonnut lisäksi kondenssiveden keräysastiana toimineen ämpärin huonon asettelun osalta käyttövirhettä koskevaan rajoitusehtoon. Vaikka yhtiö ei ole vastineessaan kyseiseen rajoitukseen vedonnut, toteaa FINE selvyyden vuoksi, että virheellisyyksiä sekä äkillisiä ja ennalta arvaamattomia tapahtuvia koskevan Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön perusteella tällaises­sa kondenssiveden keräysastian paikalleen asettamisessa on kyse sellaises­ta yksittäisestä tapahtumasta, johon käyttövirhettä koskeva rajoitusehto ei sovellu.

Edellä esitetyin perustein FINE katsoo kondenssiveden vuotovahingon olevan kotivakuutuksesta korvattava tapahtuma ja suosittaa vakuutusyhtiötä käsittelemään asian uudelleen sekä maksamaan asiakkaalle vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Lopputulos

FINE suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon vakuutusehtojen mukaisesti viivästyskorkoineen.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                     
Esittelijä Talvitie