Tapahtumatiedot

Vastuuvahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottajan sisko S oli 5.11.2024 vierailulla vakuutuksenottajan luona ja vei vakuutuksenottajan omistaman labradorinnoutajauroksen ulos kävelylle. S valitsi kulkureitiksi metsäpolun. Laskeutuessaan liukasta, kivistä ja kallioista polkua S liukastui ja menetti otteensa koiran hihnasta, jolloin koira pääsi karkuun. Tasapainonsa takaisin saatuaan S lähti juoksemaan koiran perään. Koira kuitenkin ehti juosta vahinkoa kärsineen asiakkaan taluttaman koiran luo ja koirat alkoivat tapella. Tilanteen jälkeen asiakas havaitsi, että häntä oli tappelun aikana purtu käteen.

Vakuutuksenottaja sai vaatimuksen vahinkoa kärsineeltä asiakkaalta hänen hoitokuluistaan ja teki edelleen vahinkoilmoituksen omaan vastuuvakuutukseensa. Vakuutuksenottaja kuitenkin itse kiisti asiakkaan korvausvaatimuksen.

Vahinkoa kärsinyt asiakas on yhtiön korvauskäsittelyn yhteydessä kertonut, että hänen saksanpaimenkoiransa oli kytkettynä talutusremmillä ns. juoksuvyöhön. He olivat kävelemässä, kun asiakas huomasi heidän edessään tiehen oikealta puolelta liittyvää polkua pitkin tulevan koiran S:n kanssa. Tässä vaiheessa asiakas väisti koiransa kanssa tien vasemmalle puolella olevalle hakkuuaukiolle noin kymmenen metrin päähän tiestä, koska kuja on kapea kahden uroskoiran kohtaamiselle. Asiakas on kertonut, että he olivat kohdanneet vakuutuksenottajan kanssa talutuslenkeillä aiemminkin ja väistäneet toisiaan. Seuraavaksi asiakas näki, kuinka toisen osapuolen koira juoksi irti hänen koiraansa kohti vihaisesti muristen ja kävi suoraan asiakkaan koiraan kiinni kaulan alueelle. Koirat tappelivat toisiaan purren. Asiakas ja toisen koiran ulkoiluttaja S yrittivät saada niitä lopettamaan ja irtautumaan toisistaan. Tilanne oli äärimmäisen pelottava ja kesti pitkään ja asiakas pelkäsi, että tappelu päättyy jommankumman kuolemaan. Asiakas on kertonut, että hän huomasi toisen koiran poistuttua, että hänen oikea kätensä tuntui oudon kipeältä. Kun hän sai hansikkaan pois kädestään, hän huomasi oikean pikkusormensa pään roikkuvan ihoriekaleen varassa. Asiakasta oli tappelun aikana purtu käteen.

Asiakas kertoi 14.11.2024 vakuutusyhtiölle puhelimitse, että hän oli oman koiransa kanssa lenkillä ja vakuutuksenottajan koira oli hoitajan kanssa. Vakuutuksenottajan koira huomasi asiakkaan koiran. Asiakas ei nähnyt mitä tapahtui ennen kuin vakuutuksenottajan koira juoksi hihna perässään roikkuen ja vihaisesti haukkuen asiakkaan koiran kimppuun. Tappelun rytäkässä jompikumpi koirista puraisi asiakkaan oikean pikkurillin poikki käden jäädessä tappelun väliin. Asiakas ei osannut sanoa, kumpi koirista puri häntä. Asiakkaan jaloissa oli myös mustelmia ja hän venäytti vasemman kätensä.

Vakuutusyhtiö antoi 28.11.2024 korvauspäätöksen, jonka mukaan vahinko ei ole vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksen perusteella korvattava. Yhtiö katsoi, että vahinkotilanteesta saatujen tietojen perusteella vahinko tapahtui, koska koiraa taluttanut S liukastui ja hihna irtosi hänen otteestaan. Korvauspäätöksen mukaan S vakuutuksenottajan koiran hoitajana ei ollut tilanteessa laiminlyönyt koiran valvontaa tai kiinnipitoa, vaan tapahtuman syynä oli ikävä tapaturmainen tilanne, josta kukaan ei ole erikseen korvausvastuussa. Vahinkoa ei korvattu vastuuvakuutuksesta.

Asiakas haki korvauspäätökseen muutosta vakuutusyhtiön sisäiseltä muutoksenhakuelimeltä. Asiakas viittasi kantansa tueksi muun muassa siihen, että tilanteessa koiran hoitaja S laiminlöi koiran sanallisen hallinnan ja siihen, ettei pelkkä horjuminen riitä perusteluiksi sille, että hoitaja ei olisi vastuussa koiran hallinnasta. Asiakas kertoi myös, ettei hän nähnyt hoitajan horjuvan kävellessään, eikä lähes tasainen metsäpolku ole vaativa maasto pysyä pystyssä. Asiakas lisäsi myös, että irti päässyt koira ja asiakkaan koira eivät tule toimeen keskenään ja asiakas tietää, että S:n ulkoiluttama koira on ollut myös aiemmin mukana koirien välisessä tappelussa.

Vakuutusyhtiö antoi muutoksenhakuun vastauksen 15.1.2025, jonka mukaan ei suositettu muutosta asiassa. Vastauksen mukaan käytettävissä olevan tiedon perusteella koiran omistaja tai ulkoiluttaja ei ole menetellyt siten, että heille syntyisi vahingonkorvausvastuuta asiakkaan koiran kärsimästä vahingosta. Kyseessä on tapaturmainen vahinko, josta koiran omistaja tai ulkoiluttaja ei vastaa.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Vahingonkärsinyt asiakas oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysi asiassa FINEn ratkaisusuositusta.

Asiakas katsoo valituksessaan, että vastapuoli on vastuussa tapahtumista. Asiakas toteaa, että yhtiön sisäisen muutoksenhakuelimen antamassa ratkaisussa toistetaan sanaa ”kaatuminen” monta kertaa, vaikka tosiasiassa koiran hoitaja S ei ole kaatunut. Hoitajalle ei ole sattunut tapaturmaa, jolla voisi selittää tapahtunutta ja välttää vastuuta. Asiakas lisää, että vastapuoli ei kerro S:n kaatuneen tai nousseen ylös, vaan he mainitsevat ainoastaan tasapainon takaisinsaamisesta. Asiakas lisää, ettei hän itsekään missään vaiheessa nähnyt S:n liukastuvan ja kaatuvan. Asiakas viittaa aiemmin kertomaansa siitä, että S:n taluttama koira näki asiakkaan ja asiakkaan koiran ennen kuin S näki heidät. S:n taluttama koira reagoi ja alkoi vetää hihnassa asiakasta ja hänen koiraansa kohti. Asiakas katsoo, että tämän vetämisen takia hihna on irronnut S:n otteesta.

Asiakas kertoo edelleen myös, että aiemmin S:n taluttaman koiran omistaja on lenkeillä väistänyt asiakkaan koiraa ja asiakasta, ja vastaavasti asiakas on väistänyt heitä jopa kymmenien metrien matkan, koska omistajien tiedossa on ollut, etteivät koirat tule toimeen keskenään. Kerran vakuutuksenottaja ei voinut ohitustilanteessa väistää kuin tien sivuun ja tuolloin hänen koiransa murisi aggressiivisesti, kun asiakas ohitti sen koiransa kanssa. Asiakas kertoo edelleen, että hän tietää koiran olleen aiemminkin koirien välisessä tappelussa osallisena. Vahinkoa aiheuttaneen koiran omistaja on ollut tietoinen koiransa reaktiivisesta käytöksestä, joten asiakas pohtii, onko omistaja kertonut S:lle koiran käytöksestä muita koiria kohtaan tilanteissa, joissa koirat kohtaavat ja onko S noudattanut omistajalta saatuja ohjeita ja varustautunut asianmukaisesti ja näin ennakoinut tulevat kohtaamiset.

Asiakas kertoo, että vahinkotilanteessa hoitajalla oli ohut nahkahihna, joka asiakkaan näkemyksen mukaan osoittaa, ettei hoitaja ollut ennakoinut ja varustautunut ison ja vahvan koiran reaktiiviseen käytökseen sen vaatimalla tavalla. Nopeasti ympäristöönsä reagoiva iso koira tarvitsee jämäkät ulkoiluvarusteet, joihin kuuluu tukevan hihnan lisäksi esim. talutus-/juoksuvyö, joka ulkoiluttajan vyötärölle kiinnittyessään estää koiraa pääsemästä karkuun, vaikka käsiote hihnasta irtoaisikin. Asiakas kertoo myös, että hän on nähnyt koiran omistajan käyttävän talutusvyötä koiraa ulkoiluttaessaan ja ihmettelee, miksi S:llä ei ollut talutusvyötä hänen ulkoiluttaessaan koiraa. Asiakas myös katsoo, että on täysin selvää, että sormenvamma on aiheutunut puremalla ja 5.11.2024 käsikirurgi totesi tämän sairaalassa, jossa amputointi tehtiin.

Vakuutusyhtiön vastineeseen ja vakuutuksenottajan kirjeeseen antamassaan lisäkirjeessään asiakas toteaa vielä, että vakuutusyhtiö välttää vastineessaan ottamasta kantaa oleellisiin seikkoihin: kohtaamistilanteiden ennakointiin ja vankempiin ulkoilutusvälineisiin, joilla koirahyökkäys olisi ollut estettävissä. Asiakas toteaa, että vakuutuksenottajan väite siitä, että hänen koiransa olisi ollut pelkästään altavastaajana tappeluissa, ei pidä paikkaansa. Omistaja on itse aiemmin kertonut asiakkaalle, kuinka koira on pihalla ollessaan irti päästyään hakeutunut toisen uroksen kanssa kontaktiin. Tämä osoittaa koiralta aktiivista toimintaa eikä sitä voi pitää altavastaajana, päinvastoin se on toiminut aloitteentekijänä tappelussa. Kun koira juoksee muristen suoraan paikallaan istuvan koiran kaulaan kiinni, se osoittaa vastapuolen koiralta erittäin voimakasta reaktiivisuutta, joka ilmenee voimakkaana aggressiona toisia uroksia kohtaan. Edestäpäin hyökännyt koira ei pysty tappelun aikana erottamaan, osuuko sen hampaat toisen koiran kaulaan vai toisen koiran omistajan käsiin, jotka ovat oman koiran kaulapannalla. Asiakas katsoo, että on hyvin todennäköistä, että purema on tapahtunut edellä kuvatussa tilanteessa.

Asiakas huomauttaa vielä, että ulkoiluttamisvälineet tulee valita koiran käytöksen perusteella ja niiden tarkoitus on pitää koira hallinnassa kaikissa eteen tulevissa tilanteissa. Omistaja ja hoitaja S ovat olleet tietoisia koiran voimakkaasta reagoimisesta toisiin uroksiin ja siitä huolimatta koiraa on ulkoilutettu ilman asianmukaista talutusvyötä tai muuta välinettä, jolla estetään koiran irtipääsy ulkoiluttajalta.  Tässä tapauksessa ulkoiluttaja on ottanut tietoisen riskin, kun hän on laiminlyönyt koiran käytöksen vaatimat ulkoiluttamisvälineet ja näin ollen toiminut huolimattomasti.

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan asiassa annettuihin päätöksiin ja niiden perusteluissa lausuttuun ja toteaa lisäksi, että käytettävissä olevien tietojen mukaan vakuutuksenottajan koira oli asianmukaisesti hihnaan kytkettynä hoitajan ulkoiluttaessa sitä ja koira pääsi äkillisesti irti hoitajan tahtomatta. Sillä seikalla, kaatuiko hoitaja liukastuessaan maahan asti, vai menettikö hoitaja polun liukkauden vuoksi tasapainonsa kaatumatta, ei ole käsiteltävän asian kannalta määräävää merkitystä. Tilanne oli kuitenkin sellainen, että koira pääsi tässä yhteydessä yllättäen riuhtaisemaan itsensä irti hoitajan otteesta.

Vakuutusyhtiö toteaa, että on epäselvää, olisiko edes koulutettu koira totellut hoitajan sanallista käskyä pysyä paikallaan, kun lähistöllä oli toinen uroskoira. Näin ollen se seikka, että vakuutuksenottajan koira pääsi asiakkaan koiran luokse, ei johtunut koiran hoitajan tuottamuksesta. Myöskään koirien yhteenotto, jota koiran hoitaja ei voinut estää, ei näin ollen johtunut hoitajan tuottamuksesta.

Yhtiö toteaa lisäksi, että se seikka, missä vaiheessa ja kumman koiran pureman vuoksi asiakkaan sormi vaurioitui, on jäänyt epäselväksi. Asiakas ei kertomansa perusteella itsekään havainnut tätä ennen kuin koirat oli erotettu toisistaan.  Asiakkaan vaatimia kuluja ei siten korvata vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

FINE on vakuutussopimuslain mukaisesti varannut vastuuvakuutuksen vakuutuksenottajalle tilaisuuden tulla kuulluksi. Vakuutuksenottaja on vastauksessaan kertonut, että on toimittanut oman näkemyksensä tapahtuneesta vakuutusyhtiölleni, eikä hänellä ole asiassa lisättävää. Vakuutuksenottaja kuitenkin toteaa myös, että vakuutusyhtiön tekemä päätös perustuu siihen, että tapahtumaa ei katsottu aiheutuneen huolimattomuudesta eikä korvausvastuuta syntynyt.

Vakuutuksenottaja haluaa kuitenkin täsmentää, että koira oli ulkoillessa kiinnitetty kitkapintaiseen, neopreenipehmustettuun ja heijastinnauhalla varustettuun talutusremmiin, ei nahkahihnaan, kuten asiakirjoissa on virheellisesti mainittu. Juoksuvyö ei myöskään ole koiran ulkoiluttamisen perusvaatimus. Koira oli läheisen ulkoilutettavana, ja hän oli tietoinen koiran normaalista käyttäytymisestä sekä tavanomaisista ohjeista, eikä ulkoiluttaja toiminut huolimattomasti.

Vakuutuksenottaja katsoo, että on myös tärkeää tuoda esiin, että väite koiran aiemmasta osallisuudesta koirien välisissä tappeluissa ei perustu faktoihin. Koira on ollut mukana aiemmissa yhteenotoissa, mutta niissä se ei ole toiminut aloitteentekijänä vaan ollut altavastaajana. Koira ei ole osoittanut aggressiota ihmisiä kohtaan, eikä tilanne johtunut taluttajan huolimattomuudesta. Vakuutuksenottaja lisää vielä, että vahinkoa kärsinyt ei ole ollut itse läsnä näissä aiemmissa tilanteissa, eikä hänellä siten ole suoraa tietoa niistä. Koirien välinen jännite on ollut molemminpuolisesti tiedossa, ja väistäminen on ollut ennaltaehkäisevä toimenpide kummaltakin osapuolelta. Kyse on vastuullisesta toiminnasta tilanteessa, jossa kaksi uroskoiraa eivät ole tulleet toimeen. Yksittäinen ohitustilanne, jossa toinen koira murisee, ei sellaisenaan osoita reaktiivisuutta tai uhkaa. Reaktiivista käyttäytymistä voi esiintyä kumman tahansa koiran osalta tilanteen paineessa, eikä se yksinään osoita vaarallisuutta tai huolimattomuutta.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 § mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Järjestyslain 4 luvun 14 §:n mukaan, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran
omistajan tai haltijan on:
1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;
2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; (19.12.2003/1195)
3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.

Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei koske virantoimituksessa käytettävää valtion omistamaa koiraa, vartiointitehtävässä olevaa vartijan koiraa, palvelutehtävässä olevaa koulutettua pelastuskoiraa, liikuntavammaisen avustajakoiraa eikä näkövammaisen opaskoiraa.

Mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, ei koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Koiran tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.

Mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, koskee myös kissaa. Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, koskee myös hevosta sekä soveltuvin osin muuta koti- tai lemmikkieläintä.

Vastuuvakuutuksen vakuutusehtojen (voimassa1.1.2024 alkaen) kohdan 1 mukaan vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen kanssaan samassa taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt.

Lisäksi vakuutettuna on vakuutetun seuraeläimen tilapäinen hoitaja ja hallussapitäjä tässä ominaisuudessaan.

Ehtokohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu voimassa olevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuksen voimassa ollessa sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin.

Ehtokohdan 3.3 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun tuottamuksesta riippumatta vakuutetun omistaman tai valvonnassa olevan koiran puremalla aiheuttama henkilövahinko.

Ehtokohdan 5.1 mukaan vakuutuksen piiriin kuuluvassa asiassa yhtiö selvittää, onko vakuutettu korvausvelvollinen, neuvottelee korvauksen vaatijan kanssa ja maksaa vahingon edellyttämän korvauksen.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, tuleeko aiheutunut henkilövahinko korvata vastuuvakuutuksesta. Tarkemmin kyse on siitä, onko vahinko aiheutunut vakuutuksenottajan vai vakuutetun tuottamuksesta, sekä siitä, onko kyseessä vakuutetun omistaman tai valvonnassa olevan koiran puremalla aiheuttama henkilövahinko.

Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottajan sisko S vei vakuutuksenottajan omistaman labradorinnoutajauroksen ulos kävelylle. S valitsi kulkureitiksi metsäpolun. Laskeutuessaan liukasta, kivistä ja kallioista polkua S liukastui ja menetti otteensa koiran hihnasta, jolloin koira pääsi karkuun. Koira juoksi vahinkoa kärsineen asiakkaan taluttaman koiran luo, ja koirat alkoivat tapella. Tässä yhteydessä asiakkaalle aiheutui henkilövahinko.

FINE toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta. Pelkästään se, että vakuutetun toiminta on johtanut vahinkoon, ei vielä tarkoita sitä, että vakuutettu olisi vahingosta korvausvastuussa. Korvausvastuun syntyminen edellyttää vakuutetun tuottamusta eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Menettelyn toteaminen tuottamukselliseksi tarkoittaa sitä, että arvioinnin kohteena olevan henkilön olisi tullut toimia toisin tai pidättyä kokonaan toiminnasta ottaen huomioon käsillä ollut ennalta arvattava vahinkoriski.  Lisäksi vahingon tulee olla syy-yhteydessä huolimattomaan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että vahingon tulee olla toiminnan ennakoitavissa oleva seuraus.

Pelkästään se, että jokin vakuutetun toiminta on johtanut vahinkoon, ei vielä tarkoita sitä, että hänelle olisi syntynyt voimassa olevan oikeuden mukainen vahingonkorvausvastuu tuon toimintansa seurauksesta. Jos vahingonkorvausvastuuta ei ole, ei myöskään vastuuvakuutuksesta voi saada korvausta aiheutuneiden vahinkojen peittämiseksi.

Näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä kuuluu korvausta vaativalle taholle.

Asian käsittely FINEssä tapahtuu kirjallisesti, eikä FINE voi ottaa vastaan henkilötodistelua. Näin ollen FINEn lausunto perustuu vain sen käytettävissä olevista asiakirjoista ilmeneviin tietoihin.

Vakuutetun kertoman mukaan hän on yllättäen liukastunut ja menettänyt tasapainonsa, jolloin koiran talutushihna on irronnut hänen otteestaan ja koira on päässyt karkaamaan. FINE katsoo, että pelkästään sitä, että koira tuossa tilanteessa riuhtaisee hihnan taluttajan kädestä ei voida pitää tuottamuksellisena menettelynä. FINEn näkemyksen mukaan tilanne on ollut vakuutettu S:n kannalta yllättävä eikä selvityksistä myöskään ilmene, että vakuutetun ennakoitavissa olisi ollut se, että siitä että hän menettää tasapainonsa, voisi edelleen aiheutua asiakkaalle kuvatunlainen henkilövahinko

FINE katsoo, että esitettyjen selvitysten perusteella ei voida todeta vakuutetun menetelleen mitenkään poikkeuksellisesti tai moitittavasti siten, että hänen voitaisiin katsoa aiheuttaneen horjahtamisensa ja koiran irti pääsemisen huolimattomuudellaan. Ainoastaan se seikka, että vakuutettu on ulkoiluttanut koiraa talutushihnassa eikä nk. talutusvyössä, ei tässä tapauksessa FINEn näkemyksen mukaan ole osoitus hänen huolimattomuudestaan.

FINE toteaa lisäksi, että toimitettujen tietojen perusteella S on ennenkin ulkoiluttanut vakuutuksenottajan omistamaa koiraa, eikä mikään viittaa siihen, että aiemmilla ulkoilutuskerroilla olisi ollut mitään ongelmia koiran hallitsemisessa. Vakuutuksenottajan kertoman mukaan koira ja sen käyttäytyminen on ollut S:lle tuttua, eikä hän ole toiminut tilanteessa vastoin ohjeistusta.

Näin ollen FINE katsoo, ettei vakuutuksenottaja ole toiminut tuottamuksellisesti antamalla koiransa siskonsa S:n ulkoilutettavaksi, eikä vakuutuksenottaja tai vakuutettu S ole vahingonkorvauslain mukaisessa vahingonkorvausvastuussa aiheutuneesta henkilövahingosta.

Vakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun tuottamuksesta riippumatta vakuutetun omistaman tai valvonnassa olevan koiran puremalla aiheuttama henkilövahinko. FINE katsoo, että asiassa on riidatonta, että asiakkaan henkilövahinko on aiheutunut koiran puremasta. FINE kuitenkin katsoo, ettei esitetyillä selvityksillä ole mahdollista luotettavasti arvioida sitä, onko henkilövahingon syynä ollut vakuutuksenottajan omistaman koiran toiminta vaiko asiakkaan oman koiran toiminta. Näin ollen asiassa on jäänyt osoittamatta, että asiakkaalle koirien tappelutilanteessa aiheutunut henkilövahinko olisi aiheutunut juuri vakuutuksenottajan omistaman koiran aiheuttamana puremalla. Tästä syystä henkilövahinko ei tule korvattavaksi myöskään ehtokohdan 3.3 perusteella. 

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Hyytiäinen