Tapahtumatiedot

Asiakas ilmoitti vakuutusyhtiölle puhelimitse 20.4.2023, että hänen tyttärensä ollessa käymässä noin kuukauden asumattomana olleella kesäasunnolla tämä huomasi, että olohuoneen lattialle oli tippunut vettä. Vesi oli havaintojen mukaan osin pilannut parketin ja kattopaneelit ja lisäksi saman huoneen sisäkatto oli märkä. Asiakkaan tyttären käydessä ulkokatolla hän ei ollut huomannut varsinaista rikkoutunutta kohtaa kattohuovassa. Tasakatto oli tarkastettu muutama vuosi sitten katon tekijän, entisen rakennusmestari B:n toimesta, joka samalla vaihtoi talon kattoikkunat ja rakensi katolle ylivuotoputken kattokaivon mahdollisen tukkeutumisen varalle. B totesi tuolloin katon olevan erinomaisessa kunnossa. Katolta oli asiakkaan mukaan poistettu lunta yhdestä kahteen kertaa talvessa. Vakuutusyhtiön mukaan kyseisen puhelun aikana asiakkaalle oli kerrottu, ettei kattovuotoja korvata vakuutuksesta. Asiakas ja yhtiö sopivat kuitenkin, että paikalle lähetetään vahinkokartoittaja.

Vahinkokartoitusyhtiö X Oy:n tekemän tarkastusraportin mukaan kyseessä oli vuonna 1975 vuonna asennettu katto, jonka vesikatteeseen oli myöhemmin tehty saneerausta muun muassa kattokallistuksia lisäämällä. Tarkastusraportin mukaan kartoitushetkellä oli todettu ennen rakenteiden avaamista, että vuotokohta sijaitsee vesikatolla arvioidusti kattoikkunan alueella. Raportin mukaan kattovuodon syy on ilmeisesti kattoikkunan ympärysrakenteiden vuoto. X Oy:n raportin mukaan syy voidaan varmistaa kattoikkunan ympärysrakenteen avaamisen yhteydessä huonetilan puolelta tai vaihtoehtoisesti kattoikkunan pellityksien avaamisen yhteydessä vesikatolta. Vesikatolta tarkasteltuna kattoikkunan valokupu oli ehjä.

Asiakas kertoi vakuutusyhtiölle 19.9.2023 lähettämässään viestissä, että hän oli tilannut toisen rakennusyrityksen, Y Oy:n edustajan tutkimaan vesivahinkoa. Y Oy oli löytänyt auenneen sauman kattoikkunan juurelta, jossa vuoto oli ollut. Sauma, jonka kohdalla huopaa oli useita kerroksia, oli ollut kattohuovassa hieman kattotasoa ylempänä, ja siitä kohdasta vesi oli saattanut keväällä mennä sisään. Kattoikkunan alla olevan suojapellin alainen huopa oli tutkittu myös tässä yhteydessä, eikä siinä havaittu vikaa. Asiakas kertoi, että auenneet saumat oli korjattu ja muutkin saumat tiivistetty ikkunan lähistöllä ja sen alla olevassa "sukassa”. Huopa oli myös vahvistettu siltä kohdalta, missä vettä sateella eniten virtasi. Asiakas totesi, ettei katto ollut vuotanut kesällä, vaan ainoastaan keväällä, jolloin vahinkoilmoitus oli myös tehty. Tämä viittasi asiakkaan mukaan siihen, että vika oli ollut kyseisessä saumassa.

Asiakkaan mukaan sauman aukeamiselle ei ollut muuta selitystä kuin se, että lumikola repäisi sauman auki katolta lumen luomisen yhteydessä edellisenä talvena, jolloin lumia oli pudotettu kolme kertaa. Lunta oli ollut hyvin paljon ja se oli märkää, joten vahinko oli asiakkaan mukaan ymmärrettävä. Sekä asiakkaan tytär, joka oli puhdistanut katon kahdesti, että asiakas itse olivat oppineet varomaan kattorakenteita lumitöitä tehdessään. Lunta ei koskaan raavittu kokonaan pois, vaan katolle jätettiin aina ohut kerros, jotta katto ei vahingossa vahingoittuisi. Lunta kolalla työnnettäessä se kuitenkin osui helposti kattoikkunan suojapeltiä vasten siinä kohdassa, missä katon syväys oli suurimmillaan ja lumikerros paksuin. Tällä kertaa kola oli oletettavasti osunut peltiin alapuolelle, kyseiseen saumaan. Asiakas katsoi, että vahingon oli aiheuttanut ulkoinen esine ja sen aiheuttamien vaurioiden korjaamisen tulisi kuulua kotivakuutuksen piiriin.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 16.10.2023. Yhtiö vetosi perusteluissaan asiakkaan toimittamaan selvitykseen, jonka mukaan katon vuodon syyksi oli selvinnyt avonaiset ikkuna-aukkojen bitumikermikatteen saumat, jotka talvella lunta kolatessa olisivat vaurioituneet. Yhtiö totesi, että oikein tehtynä loiville kattokulmille huopakate liimataan alustaan useampana kerroksena. Muutaman sauman osittainen pieneltä matkalta irtoaminen ei voi aiheuttaa oikein tehdyn bitumikermikatteen vuotoa. Yhtiö katsoi, ettei toimitetuista kuvista ole nähtävillä sellaista yksittäistä mekaanista rikkoutumista, josta vuoto olisi voinut olla peräisin. X Oy:n tekemän kartoitusraportin perusteella ja asiakkaan toimittamista kuvista voi yhtiön mukaan päätellä, että vuotovesi on todennäköisesti peräisin ylempää kuin kohdasta, joita on paikattu ja joiden saumojen on kerrottu olevan auki. Yhtiö katsoi, että todennäköinen syy vahingolle oli ollut kattoikkunan rakenteiden tai katonpinnoitteen epätiiveys, jolloin yhtiön mukaan kyseessä ei ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Asiakas pyysi asian uudelleenkäsittelyä 31.10.2023. Hän kertoi, että vesijäljet kattoikkunan alla olevissa paneeleissa johtuivat kondenssivedestä, koska vanhat ikkunat olivat kaksikerroksisia ja huonoja lämpöeristykseltään. Tämän takia uudet ikkunat asennettiin ammattimaisesti ja tarkastettiin syksyllä. Vuodon lähteiksi epäillyt saumat oli asetettu oikein, ja huopaa on niissä useampi kerros. Asiakkaan mukaan sauma aukesi ulkoisesta syystä, todennäköisesti lumikolan töytäisystä, koska myös sisemmässä huovassa on halkeama. Talvella kattoikkuna ei ollut pitkään lumen alla, joten vuoto ei voinut johtua siitä. Vuoto tapahtui vain, kun katolla olevan veden korkeus ylsi saumoihin. Kattoa oli asiakkaan mukaan korotettu ja se oli hyvin tuuletettu, jolloin mahdollinen vuoto valuisi vanhalle katolle ja kuivuisi.

Vakuutusyhtiö teki asiassa uuden päätöksen 30.1.2024. Yhtiö katsoi päätöksessään, ettei katossa ollut selkeää mekaanisen rikkoutumisen merkkiä. Useamman huopakerroksen lävistäminen lumikolalla ei ollut yhtiön mukaan todennäköistä. Yhtiö katsoi, että sillä ei ollut perustetta päätöksen muuttamiselle uusien selvitysten perusteella.

Asiakas haki muutosta korvauspäätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Muutoksenhaussaan 9.8.2024 hän toimitti yhtiöön uutta tietoa vahingon syystä. Hän kertoi Y Oy:n työntekijän kesällä 2024 avanneen katon ylhäältä käsin ja tutkineen vahinkoalueen eristevilloihin saakka. Katon ylimmäisten huopakerrosten alla oli ohu­ehko korotusvilla katon matalimmalla osalla. Korotusvillan tarkoituksena oli taata katon riittävä kaltevuus ja katolle tulevan veden virtaus kattokaivoon. Tutkimuksissa selvisi, että varsinainen eristevilla ja sen alapuoliset rakenteet olivat kuivia ja hyväkuntoisia. Kattoa purettaessa ilmeni kuitenkin, että korotusvilla oli läpimärkä ja vesi oli valunut sen kautta sisäkaton kosteussululle ja siitä kattoikkunan viereen sekä sisäpaneeleihin. Villan kastumisen syyksi asiakas kertoi villan päällä olleen ilmastointiventtiilin, jonka tarkoitus asiakkaan käsityksen mukaan oli varmistaa, että korotusvilla pysyy kuivana. Venttiiliä oli kuitenkin tönäisty ulkoapäin, mikä oli rikkonut sen juuren eristekitin. Asiakkaan mukaan törmäys oli ollut voimakas, ja muiden venttiilien hyväkuntoisiin eristekittauksiin verrattuna vahingoittuminen ei voinut johtua iästä. Törmäyksen aiheuttajaksi hän arvioi lumikolan, mutta piti myös mahdollisena, että kyseessä olisi ollut katolle lennähtänyt oksa, vaikkei tällaisesta tapahtumasta ollut havaintoa. Hän totesi, että kattoa olivat talvella puhdistaneet useat henkilöt.

Lisäksi asiakas totesi, että myös kattoikkunan sokkelin auenneet saumat saattoivat aiheuttaa jonkin verran vuotoa, mutta ne eivät olleet varsinainen vahingon syy, koska vettä vuoti edelleen myös huhtikuussa 2024. Tuolloin oli todennäköistä, että alkuperäisessä vahingossa kastuneet villat olivat jäätyneet ja aiheuttaneet keväällä kondenssivuotoa. Asiakas katsoi Y Oy:n tekemien tutkimusten tukevan hänen käsitystään siitä, että kyse oli äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahingosta, joka kuuluu kotivakuutuksen korvauspiiriin. Koska kattoa jouduttiin joka tapauksessa avaamaan, päällystettiin samalla koko katto uudella huopakerroksella. Valokuvien perusteella kosteusvaurio oli ulottunut laajemmalle alueelle kuin ensin arvioitiin, ja myös korotusosan lahonneita rakenteita oli jouduttu uusimaan.

Asia käsiteltiin vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Ratkaisussaan yhtiö totesi, ettei vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvata vahinkoa, joka aiheutuu vesi- tai lumisateesta taikka sade- tai sulamisvedestä, joka on virrannut, kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä, vesikaton läpi tai muualta. Rikkoutumisturvasta korvataan kuitenkin rakennuksen osan tai rakennuksen käyttöä palvelevan laitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena aiheutunut vahinko. Yhtiön mukaan vuotovahingon korvaaminen edellyttäisi sen näyttämistä toteen, että rakennuksen ulkopinta olisi rikkoutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vahinkotapahtuma perustuu jälkikäteisolettamaan ja alkuperäinen vuotopaikka on epäselvä. Yhtiö piti epätodennäköisenä, että lumikolalla katteeseen osuminen olisi aiheuttanut huopakatekerrokselle tai useammalle kerroksille lävistävää rikkoutumista siten, että vesi tämän johdosta kulkeutuisi rakenteisiin. Valokuvien perusteella tässä tapauksessa näin ei yhtiön mukaan ollut näytetty olevan, koska huovan lävistäviä rikkoutumisjälkiä ei ollut. Vakuutusyhtiö viittasi FINEn ja Vakuutuslautakunnan antamiin ratkaisusuosituksiin päätöksensä tueksi.

Asiakas oli tämän jälkeen aktiivisesti yhteydessä vakuutusyhtiöön yhtiöön, ja kirjelmissään hän totesi, että X Oy:n tekemä vahinkotarkastus oli ollut virheellinen. Vasta Y Oy:n työnjohtaja ja työntekijä olivat paikan päällä todenneet, että vahinko johtui ilmanvaihtoventtiiliin kohdistuneesta ulkoisesta tönäisystä. He olivat arvioineet, että venttiili oli liikkunut tönäisyn seurauksena, ja sen juuresta oli alkanut valua vettä, joka oli kastellut katon rakenteita. Asiakas huomautti, ettei vakuutusyhtiö ollut ottanut yhteyttä kyseisiin henkilöihin.

Asiakkaan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiön mainitsemat aiemmat ratkaisusuositukset eivät olleet sovellettavissa hänen tapaukseensa. Yhtiön mainitsemissa tapauksissa vahingon syy oli jäänyt epäselväksi, kun taas hänen tapauksessaan syy oli selkeä. Vahinko oli tapahtunut talvella, jolloin kattoa oli puhdistettu lumesta, ja koska tönäisy oli tapahtunut lumen ja jään alla, ei ulkoisia jälkiä ollut jäänyt näkyviin. Vahinko ei ollut ollut havaittavissa ennen lumien sulamista. Asiakas otti esille myös mahdollisen väärinymmärryksen kattoikkunan kondenssiveden valumien suhteen. Hän kiisti vakuutusyhtiön arvion siitä, että vuoto olisi saattanut johtua kattoikkunasta. Kyseessä olivat vanhat vesijäljet, jotka olivat aikanaan johtuneet kattoikkunoiden kondenssivedestä. Nämä ikkunat oli myöhemmin uusittu kolmikertaisiksi ikkunoiksi, jotta vuoto-ongelmat voitiin estää.

Asiakas toimitti vakuutusyhtiöön 29.11.2024 Y Oy:n asentajan lausunnon vahingosta. Lausunnon mukaan vesivuoto johtui alipainetuulettimen rikkoontuneesta juuresta. Siihen oli tullut mekaaninen vaurio luultavammin lumenpudotuksen yhteydessä.

Vakuutusyhtiö teki 27.1.2025 asiassa kielteisen päätöksen. Yhtiön mukaan esitetty ilmanvaihtoputken läpiviennin juuren rikko vesikatolla lumenluonnin yhteydessä ei ole ennalta arvaamaton tapahtuma.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa täysimääräisesti vesivahingon aiheuttamat vauriot ulko- ja sisärakenteissa. Hän huomauttaa, että jos sisätilojen korjauksen viivästyminen aiheuttaa uusia vaurioita, vakuutusyhtiön on korvattava myös ne.

Asiakas toteaa, että hänen loma-asuntonsa vesivahinko on aiheutunut tasakatolla olleen alipaineisen tuuletusventtiilin särkymisestä. Rikkoutuminen tapahtui, kun venttiiliä vahingossa tönäistiin lumikolalla kattoa lumesta puhdistettaessa. X Oy:n tarkastaja on tarkastanut vahingon laajuuden rakenteiden kastumisen osalta ja tehnyt raportin, jossa vuodon syy on päätelty väärin. Oikean vuotokohdan löysivät Y Oy:n asiantuntijat kesällä 2024, ja he myös korjasivat vauriot katon yläpuolisissa rakenteissa. Rikkoutuneen venttiilin alla oleva korotusvilla oli läpimärkä, ja tältä kohtaa vesi oli valunut kattoikkunan tyveen, jossa huovan alla olevaan vanerilevyyn oli tehty kattoikkunalle läpivienti. Siitä vesi oli valunut ikkuna-aukon reunaa pitkin sisälle ja sisäpaneelien yläpuolella olevan kosteussulun päälle ja sieltä levinnyt ympäri kattoa, vuotaen sulun saumakohdista, seinänvierustoista ja muista kohdista sisälle kastellen sekä seinä- että kattopaneelit. Todennäköisesti kattohuovan alle päässyt vesi oli jäätyessään aiheuttanut myös kattoikkunan juuren saumojen aukeamisen. Kattoon tehtiin yläpuolelta muutama reikä, joista tarkastettiin katon eristevillan kunto ja se todettiin kuivaksi.

Asiakas toteaa vakuutusyhtiön epäysperusteiden vaihdelleen ja viimeisimmän perusteen olevan se, että vahinko ei ole ennalta arvaamaton. Asiakas ei hyväksy yhtiön linjausta, koska epäämisperusteet ovat vaihdelleet tarkoitushakuisesti ja epäloogisesti. 

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 17.9.2024 tehtyyn ratkaisuun. Yhtiön mukaan Y Oy:n asentajan lausunnossa ei ole osoitettu kattorakenteessa äkillistä ja ennalta arvaamatonta rikkoutumista. Myöskään X Oy:n kartoituksessa ole todettu kattorakenteissa mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta rikkoutumista.

Vakuutusyhtiö katsoo, että kattorakenteisiin tehdyt läpivientien kohdat ja kattorakenteiden liitoskohdat ovat riskirakenteita, jotka joutuvat koetukselle lumen ja jään yhteisvaikutuksesta. Ajan saatossa sadevedet voivat aiheuttaa kosteusvahinkoja rakennuksen yläpohjaan ja pahimmissa tilanteissa huonetiloihin asti. Vakuutukseen sisältyvissä rajoitusehdoissa on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle materiaalien luonnollisesta heikkenemisestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä aiheutuneet vahingot sekä sääolosuhteiden tai luonnonilmiöiden, kuten vesi- tai lumisateen, jään tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta aiheutuvat vahingot. Rakennukset tulee rakentaa siten, että ne kestävät sääolosuhteet, kuten puuskittaisen tuulen ja kovan sateen. Sitä, että rakennus ei kestä sääolosuhteita, ei voida pitää korvattavana vahinkotapahtumana.

Lisäksi yhtiö toteaa, että vesikatteen vuodosta aiheutuneet vahingot on ehtokohdan 5.3.5 mukaan rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, lukuun ottamatta tilanteita, joissa vahinko on aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta. Vakuutus korvaa äkillises­tä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Kyseessä olevassa tapauksessa ei kuitenkaan ole osoitettu tapahtuneen äkillistä ja ennalta arvaamatonta vesikatteen rikkoutumista, jonka seurauksena sadevesiä olisi päässyt kattoläpiviennistä rakenteisiin. Koska kyseessä ei ole vakuutuksesta korvattava vahinko, yhtiö ei ota kantaa vahingon määrään eikä myöskään siihen, ettei sisätilojen korjauksia ole suoritettu, vaikka vahingosta on kulunut aikaa lähes kaksi vuotta.

Lisäkirjelmässään asiakas toteaa, ettei vahingon syystä pitäisi enää olla epäselvyyttä. Vahinko on syntynyt talvella katolta lunta poistettaessa, kun katolla sijainnutta alipaineventtiiliä on vahingossa tönäisty, minkä seurauksena se irtosi osittain ja aiheutti myöhemmin keväällä sulamisvesivuodon. Asiakas kiistää, että kyse olisi kulumisesta tai luonnollisista olosuhteista johtuvasta vahingosta. Hänen mukaansa kyseessä on äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, jonka on voinut aiheuttaa vain yllättävä lumikolan osuminen venttiiliin. Tätä näkemystä tukevat myös Y Oy:n kattoasiantuntijat ja heidän antamansa lausunto. Asiakas kertoo, että kattoa on huollettu ja tarkastettu säännöllisesti eikä aiempia vuotoja ole ollut. Noin vuosi ennen vahinkoa katto tarkastettiin kattoremontin yhteydessä, jolloin myös alipaineventtiilit tiivistettiin. Kaikki tämä on ilmoitettu vakuutusyhtiölle ja todettu myös katon korjaajien toimesta. Asiakas huomauttaa, että X Oy:n kosteuskartoituksessa vuotokohtaa etsittiin väärästä paikasta, eikä raportti siten kerro vahingon syytä. Sen sijaan raportti kuvaa sisätilojen kosteusvaurioita ja korjaustarvetta, mutta se on asiakkaan mukaan johtanut harhaan myös ensimmäisen hänen paikalle kutsumansa tarkastajan.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022, ehtokohdan 5.1 (Vakuutusturvat ja niistä korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennal­ta arvaamattomasti vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneen suoranaisen esinevahingon, joka voidaan yksilöidä yksittäiseksi tapahtumaksi.

Ehtokohdan 5.1.6 (Rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut
- rikkoutumisesta
- muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta.

Tästä turvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voidaan korvata jostakin muusta turvasta.

Ehtokohdan 5.3 (Korvauksen rajoitukset) alakohdan 5.3.5 (Sääilmiöt ja tulviminen) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
e) sade- tai sulamisvedestä, joka virrannut, kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä, vesikaton läpi tai muualta. Rikkoutumisturvasta korvataan kuitenkin rakennuksen osan tai rakennuksen käyttöä palvelevan laitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena aiheutunut vahinko.

Ratkaisusuositus

Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko asiakkaan kesäasunnon kattovuotovahinko johtunut kotivakuutusehtojen mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta.

FINE toteaa, että vesikaton läpi virranneesta sade- tai sulamisvedestä aiheutuneet vahingot on kategorisesti rajattu pois vakuutuksen piiristä rajoitusehdon 5.3.5 perusteella. Tästä pääsäännöstä poikkeuksena ovat sellaiset vuodot, jotka aiheutuvat rakennuksen osan, kuten vesikatteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta. Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että on tapahtunut vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko. Esillä olevassa tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että vakuutuksenottajan on voitava näyttää toteen vahingon aiheutuneen rakennuksen katon äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumises­ta.

FINEllä on ollut käytössään X Oy:n ja Y Oy:n selvitykset vahinkotapahtumasta sekä asiakkaan toimittamia kuvia ja muita selvityksiä asiasta. X Oy:n lausunnosta ei suoranaisesti ilmene syytä vahingon aiheutumiselle. Y Oy on lausunnossaan todennut, että vesivuoto johtui alipainetuulettimen rikkoontuneesta juuresta, johon oli tullut jokin mekaaninen vaurio luultavimmin lumenpudotuksen yhteydessä. Edelleen lausunnossa todetaan, että yleensä vastaavia vaurioita on ollut lumikolan osuessa rakenteisiin.

Asiakas katsoo Y Oy:n lausunnon osoittavan vahingon syyn. Asiakas myös kertoo, että tuuletusventtiilin juuren eristyskitin särkyminen on johtunut siitä, että hänen tyttärensä oli tönäissyt venttiiliä vahingossa lumikolalla kattoa lumesta puhdistettaessa. Katto ja venttiilien tiivistykset on hänen mukaansa huollettu ja tarkastettu säännöllisesti. Asiakas toteaa lisäksi, ettei vahinko ole voinut johtua mistään muusta tapahtumasta kuin lumikolan töytäisystä, sillä katolla ei liikuttu muuten kuin lunta tiputettaessa. Vakuutusyhtiö on asiakkaan näkemyksen kiistänyt katsoen, ettei asiassa ole osoitettu tapahtuneen vesikatteen äkillistä ja ennalta arvaamatonta rikkoutumista.

Asiassa esitetyn selvityksen osalta FINE toteaa, että Y Oy:n lausunnossa on pidetty mahdollisena, että esimerkiksi lumikolan osuma on voinut aiheuttaa katon vuodon. Lausunnosta ei kuitenkaan ole todettavissa, että Y Oy:n edustaja pitäisi lumikolan iskua tai muuta vastaavaa tapahtumaa varmasti alipainetuulettimen juuressa todetun mekaanisen vaurion syynä. Katolla olevasta tuuletusventtiilistä otettujen valokuvien osalta FINE katsoo, ettei niiden perusteella ole tehtävissä johtopäätöstä, että kattoa olisi vaurioittanut jokin ulkoinen syy, kuten asiakkaan mainitsema lumikolan isku tai muu ulkoinen osuma.

FINE toteaa, että pelkkä epäily tai jälkikäteinen päättely vahingon mahdollisesta aiheuttajasta ei riitä näytöksi korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella FINE katsoo, että tapauksessa ei ole riittävällä tavalla osoitettu vesikattovuodon aiheutuneen vesikatteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta. Näillä perusteilla FINE pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                    
Esittelijä Muurasniemi