Tapahtumatiedot
A Oy:n omistama Porsche Taycan 4S henkilöauto oli suistunut tieltä 9.7.2023. Vahingon jälkeen otettujen valokuvien perusteella autosta olivat vaurioituneet oikea takakylki ja oikea takaosa. A Oy haki korvausta vahingosta autovakuutuksestaan.
Auto oli hinattu merkkiliikkeeseen, josta se oli siirretty korjattavaksi toiselle korjaamolle. Autolle oli tehty korjauslaskelma 12.7.2023 mittarilukeman ollessa 33 828 kilometriä. Auto luovutettiin A Oy:lle korjauksen jälkeen 11.10.2023. A Oy oli reklamoinut korjaamolle muun muassa maalausvirheistä ja puutteiden korjaamisen jälkeen auto oli luovutettu uudelleen A Oy:lle 27.11.2023. Vakuutusyhtiö korvasi auton oikean takaosan korjauskuluja 500 euron omavastuun ylittävältä osalta 21 967,76 euroa, hinauskuluja 740 euroa ja vuokra-auton kulut 1 220,61 euroa.
Maaliskuussa 2024 A Oy haki vakuutusyhtiöltä korvausta auton taka-apurungon ja vasemman takavanteen vaihtamisesta, joiden kustannusarvio oli 13 532,66 euroa. Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään 5.7.2024, että taka-apurungon ja vasemman takavanteen vauriot eivät olleet syy-yhteydessä 9.7.2023 sattuneeseen vahinkoon. Tuolloin oli vaurioitunut oikea takavanne, jonka vaihdon vakuutusyhtiö oli korvannut. Autoon oli vaihdettu neljä uutta rengasta, säädetty ohjauskulmat ja tasapainotettu renkaat. Vakuutusyhtiön mielestä mahdolliset taka-apurungon ja vasemman takavanteen vauriot olisi tässä yhteydessä huomattu.
A Oy hankki Keskuskauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan lausunnon taka-apurungon ja vasemman takavanteen syy-yhteydestä 9.7.2023 sattuneeseen vahinkoon. 27.8.2024 päivätyn tarkastuskertomuksen mukaan auto oli viety 18.12.2023 mittarilukemalla 35 173 kilometriä merkkikorjaamolle ohjauspyörän vinouden vuoksi, mutta ohjauskulmia ei ollut voitu tuolloin säätää. Auto oli viety korjaukseen 5.3.2024 ajossa esiintyneen tärinän vuoksi. Korjaus oli valmistunut 6.3.2024 ja tärinän syyksi oli todettu vasemman takavanteen vioittuminen. Ratin vinouden vuoksi ohjauskulmat oli tarkastettu ja säädetty merkkikorjaamolla 8.3.2024 mittarilukemalla 36 865 kilometriä. Korjaamolla oli todettu, että autolla oli ajettu kiinni pohjasta, ja että taka-apurungosta puuttui paloja. Lisäksi oli todettu mainittu vasemman takavanteen vaurio ja säädettiin vakionopeuden säätimen etäisyystutkaa, joka oli vääntynyt, ja tuulilasikameraa.
Tavarantarkastaja piti hyvin epätodennäköisenä, että takavanteen vaurio olisi voinut syntyä 9.7.2023 vahingon yhteydessä. Taka-apurungon vaurion syy-yhteyttä vahinkoon ei voinut täysin poissulkea. Osumat olivat todennäköisesti aiheutuneet auton takapään voimakkaasta jousituksen liikkeestä johonkin kohteeseen. Teoriassa vaurio oli voinut olla olemassa ennen 9.7.2023 sattunutta vahinkoa, se oli saattanut tulla tämän vahingon jälkeen tai sen yhteydessä. Kuvia vahinkotapahtumasta ei ollut saatavissa ja ne olisivat mahdollisesti auttaneet sen arvioimista, oliko auton takapää voinut osua johonkin aiheuttaen vaurion. Myöskään alustasta ei ollut tarkastuskuvia, joista olisi voinut todeta, oliko vaurio ollut olemassa tarkastushetkellä tai korjauksen aikana.
Vakuutusyhtiö on lausunut 27.9.2024 päivätyssä korvauspäätöksessään, ettei A Oy ollut reklamoinut korjauksen valmistumisen 11.10.2023 jälkeen auton täristämisestä ja ohjauspyörän vinoudesta, vaan asia oli tullut ilmi vasta 18.12.2023. Autolla oli 11.10. – 18.12.2023 ajettu 1 345 kilometriä.
Ohjauspyörä ei mene itsestään vinoon, vaan se vaati joko törmäyksen tai sen, että jokin nivel on väljä. Koska taka-apurungon kiinnityskorvista puuttui paloja, auto oli ajettu kiinni pohjasta. Haitta oli kosmeettinen, mutta se osoitti, että autolla oli osuttu johonkin, jonka takia ohjauskulmat olivat muuttuneet ja aiheuttaneet ohjauspyörän vinouden. Tavarantarkastajan mukaan matalissa autoissa esiintyi usein vastaavia kiinniajojälkiä. Tarkastuksessa 9.8.2024 oli myös todettu takapuskurin alapuolisen huopasuojan reikä, jonka ympärillä oli kuivunutta maa-ainesta. Maa-ainesta oli havaittu myös etupuskurin alla olevassa suojassa kiinniajojälkien lisäksi. Maa-aines irtoaa ajan myötä pois, joten oli epätodennäköistä, että se olisi edelleen ollut peräisin vahingosta 9.7.2023.
Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta
A Oy on vaatinut, että vakuutusyhtiön tulee korvata ulosajon 9.7.2023 perusteella auton vasemman taka-apurungon ja vasemman takavanteen 13 532,66 euron korjauskustannukset kustannusarvion mukaisesti, ja että vakuutusyhtiö korvaa myös tavarantarkastajan lausunnon hankkimisesta aiheutuneet 1 519,57 euron kulut.
A Oy:n mukaan autolle ei ollut sattunut 9.7.2023 jälkeen toista vahinkoa. Vakuutuksenottajalta ei voida edellyttää omia vaurio- tai vahinkoselvittelyitä niin, että vakuutuksenottaja ryhtyisi tunnistamaan, yksilöimään ja taltioimaan ajoneuvon vauriokohtia ja vahinkoja. A Oy:n mielestä todistustaakan osalta on riittävää, että vakuutuksenottaja näyttää, että ajoneuvolle on sattunut vakuutusehtojen tarkoittama vakuutustapahtuma.
Kyse on täyssähköautosta, jonka alapohjassa on runsaasti kallista akkutekniikkaa, joten auton pohja ja runko olisi tullut erityisellä huolellisuudella tarkistaa kokonaisuudessaan. Vakiintuneen käytännön mukaan takuu-, huolto- ja vauriokorjausten yhteydessä sähköautojen pohjasta otetaan valokuvat. Vakuutusyhtiön hyväksymä korjaamo ei kuitenkaan ollut kuvia ottanut. Auton korjaustyö oli siten suoritettu puutteellisesti, eikä vakuutusyhtiö voi tämän vuoksi vedota syy-yhteyden puuttumiseen myöhemmin havaittujen taka-apurungon vahinkojen osalta. Jos 9.7.2023 jälkeen olisi aiheutunut uusi kolari tai muu vakuutustapahtuma, A Oy olisi luonnollisesti tehnyt uuden vahinkoilmoituksen. A Oy katsoo täyttäneensä riittävällä tavalla todistustaakkansa, ja vakuutusyhtiön tulee korvata korjaus- ja selvittelykustannukset vakuutusehtojen mukaisesti.
A Oy:n mukaan auto oli ollut syksystä 2023 lähtien eri korjaamoilla, jonne autoa oli siirrelty. Korjaus- ja korvausprosessi ei ollut hallittua ja vakuutuksenottajan edut huomioivaa, mikä ilmeni jo siitä, että auto oli ollut yli vuoden ajamatta ja eri korjaamoilla. A Oy ei ollut saanut ajantasaista tietoa ja ohjeistusta siitä, missä auto kulloinkin oli, eikä korvausprosessin vaiheesta hyvän vakuutustavan edellyttämällä tavalla. Voitiin edellyttää, että vakuutusyhtiö olisi omakustanteisesti hankkinut selvitykset, joihin se on korvauspäätöksensä perustanut.
Vakuutusyhtiö on kertonut vastineessaan, että A Oy oli tilannut hinauksen merkkihuoltoliikkeeseen tapahtumapäivää seuranneena aamuna. Huoltoliike oli siirtänyt auton korjattavaksi toiseen huoltoliikkeeseen, eikä vakuutusyhtiö ollut vaikuttanut auton siirtoon tai tiennyt siitä. Auto oli tarkastettu A Oy:n valitsemalla merkkikorjaamolla, joka on listannut havaitsemansa vauriot ja toimittanut korjauskustannuslaskelman vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö oli pyytänyt A Oy:ltä lisäselvityksiä ja hinauttanut kustannuksellaan ajoneuvon C Oy:lle, joka on selvittänyt ajoneuvon tietokoneesta ja seurantalaitteista törmäysolosuhteita. Selvityksen jälkeen asiassa oli tehty 27.8.2023 myönteinen korvauspäätös.
Vakuutusyhtiön mukaan auto oli palautunut elokuussa 2023 C Oy:ltä merkkikorjaamolle vauriokorjaukseen. Korjaamon selvityksen mukaan varaosien hankinnassa oli mennyt yli kuukausi ja työ oli aloitettu vasta 3.10.2023. A Oy oli noutanut auton 12.10.2023, ja vakuutusyhtiö oli maksanut korjauslaskun 16.10.2023. A Oy oli soittanut samana päivänä vakuutusyhtiölle pahoitellen korjauksen hitautta ja laatua. A Oy:tä oli opastettu olemaan yhteydessä korjaamoon, joka vastasi omasta toiminnastaan. A Oy oli ilmoittanut vakuutusyhtiölle 17.10.2023, että auton kaistavahti antoi virheilmoituksen, jolle oli tilattu korjausaika. Samana päivänä A Oy oli reklamoinut korjaamolle vauriokorjauksen maalausvirheistä. Korjaamon mukaan kyseiset puutteet oli korjattu, ja A Oy oli noutanut ajoneuvon 27.11.2023.
Vakuutusyhtiön mielestä vahinkotapahtuma oli käsitelty hyvän vakuutustavan mukaisesti. Käsittely ei juurikaan poikennut muista vastaavanlaisista ajoneuvovahingoista. Tyypillisesti vakuutusyhtiö ohjaa ajoneuvot omiin sopimuskumppanikorjaamoihinsa. Tässä tapauksessa A Oy oli valinnut merkkikorjaamon. Vakuutusyhtiöllä ei ollut asiaan huomautettavaa, eritoten koska auto oli jo hinattu ennen kuin tieto vahingosta tuli vakuutusyhtiölle.
Korjaamolla 12.7.2023 tehdystä laskelmasta ilmeni auton kilometrilukemaksi 33 828 km, kun mittarilukema oli 18.12.2023 eli kaksi kuukautta vauriokorjauksen valmistuksen jälkeen 35 173 km. Autolla oli siis ajettu 1 345 kilometriä korjauksen jälkeen 11.10.2023 – 18.12.2023. Lukema ilmeni tavarantarkastuskertomuksesta. 18.6.2024 mittarilukema oli ollut 38 389 km.
Vahinko oli avattu uudestaan 26.3.2024, kun meklarilta oli saatu ensi kertaa tieto auton vasemman takavanteen ja taka-apurungon vaurioista. Vakuutusyhtiö oli ottanut yhteyttä merkkikorjaamoon ja ilmoittanut meklarille 17.4.2024 odottavansa korjaamon selvitystä arvioidakseen, liittyivätkö kyseiset korjaukset alkuperäiseen vahinkoon 9.7.2023. Kustannusarvion mukaan autolla oli ”ajettu kiinni pohjasta”. Meklarille oli ilmoitettu 19.4.2024, että asiasta tarvittiin tarkempia selvityksiä, ja 29.5.2024, ettei niitä ollut korjaamolta saatu. A Oy:tä oli kehotettu olemaan myös itse yhteydessä korjaamoon vahinkokäsittelyn jatkamiseksi. 12.6.2024 meklarille oli kerrottu, ettei lisäselvityksiä korjausten yhdistämiseksi vahinkoon 9.7.2023 ollut saatu. Lisäksi meklaria oli neuvottu tekemään tarvittaessa vahinkoilmoitus auton uudelle kaskovakuuttajalle, koska A Oy oli irtisanonut vakuutusyhtiön vakuutuksen päättymään elokuussa 2023. Selvityksen ja kuvien saamisen jälkeen meklarille oli 5.7.2024 ilmoitettu, etteivät vauriot olleet syy-yhteydessä alkuperäiseen 9.7.2023 vahinkoon.
Vakuutusyhtiö on katsonut tavarantarkastajan lausunnon tukevan käsitystä siitä, etteivät vasemman takavanteen tai taka-apurungon vauriot liittyneet vahinkotapahtumaan 9.7.2023. A Oy oli itse tilannut tavarantarkastuksen, joten sen tuli vastata tilaamansa tarkastuksen kustannuksista. Tiedonkulun osalta vakuutusyhtiö on huomauttanut A Oy:n olleen itse yhteydessä korjaamoon. A Oy oli asioinut itse vakuutusyhtiön kanssa vuoden 2023 loppuun saakka, jonka jälkeen asiaa oli hoitanut meklari.
Vakuutusyhtiön mukaan korjaamo valokuvasi omien toimintaprosessiensa mukaisesti ne kohdat, jotka se katsoi tarpeelliseksi kuvata. Tyypillisesti niitä kohtia, jotka eivät olleet vaurioituneet, ei liitetty korjauskustannusarvioon. Sellaisia kohtia, jotka eivät ole vaurioituneet, ei pyydetä kuvaamaan. Vakuutusehtojen kohdan 8 mukaan vakuutuksesta ei suoriteta korvausta korjauksen yhteydessä tehdyistä muutos- tai parannustöistä tai puutteellisen tai epäonnistuneen korjauksen uusimisesta johtuvia kustannuksia.
Sopimusehdot
Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Asiaan sovellettavien 1.1.2020 voimaan tulleiden autovakuutusehtojen kohdan 4.1.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutuskohteelle
- tieltä suistumisesta tai kaatumisesta,
- törmäyksestä tai
- muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutuskohdetta ulkoapäin vahingoittavasta syystä.
Vakuutusehtojen kohdan 8.1.1 (Yleistä) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko. Esinevahingolla tarkoitetaan sitä, että esine vaurioituu, tuhoutuu tai häviää. Vakuutuksesta ei suoriteta korvausta arvonalentumisesta, korjauksen yhteydessä tehdyistä muutos- tai parannustöistä, puutteellisen tai epäonnistuneen korjauksen uusimisesta johtuvia kustannuksia, vahinkoon liittymättömästä pesusta tai muusta käsittelystä, polttoaineesta eikä ylityökorotuksista. Vain keskeytysvakuutuksesta maksetaan korvausta siitä, ettei ajoneuvoa ole voitu vahingon johdosta käyttää.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko vakuutusyhtiöllä 9.7.2023 tapahtuneen tieltä suistumisvahingon perusteella korvausvelvollisuus A Oy:n auton taka-apurungon ja vasemman takavanteen vaurioista. Asiassa on lisäksi arvioitava, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan A Oy:n asian selvittämistä varten hankkiman tavarantarkastajan lausunnon kustannukset.
Auton taka-apurungon ja vasemman takavanteen vaurioiden syy-yhteys vahinkoon 9.7.2023
Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon aiheutumisesta on vakuutuskorvausta hakevalla. Tässä tapauksessa lähtökohtaisesti A Oy:n on siten voitava osoittaa, että myös muut kuin ensivaiheessa 9.7.2023 sattuneen vahingon jälkeen korjatut auton vauriot ovat olleet seurausta 9.7.2023 sattuneesta vahinkotapahtumasta.
FINE toteaa, että kauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja on asian osapuoliin nähden ulkopuolinen, riippumaton asiantuntija. Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että tämän vuoksi tavarantarkastajan lausunnolle voidaan korvauskysymyksiä arvioitaessa antaa erityinen painoarvo, ellei lausuntoa vastaan puhuvia seikkoja osoiteta.
A Oy:n hankkimassa tavarantarkastajan tarkastuskertomuksessa on todettu, että auton vasemman vanteen vauriona havaitun kaltainen merkittävä pystyheitto tulee yleensä esiin renkaan tasapainotuksessa. Tässä tapauksessa saadun selvityksen mukaan auton kesärenkaat oli 9.7.2023 sattuneen vahingon jälkeen vauriokorjauksen yhteydessä uusittu ja tasapainotettu korjaamolla. Korjausta koskevissa tiedoissa ei ole mainintaa tavarantarkastuskertomuksessa kuvatusta vasemman takavanteen pystyheitosta tai muustakaan vauriosta. Tavarantarkastajan mukaan tämä seikka puoltaa sitä, että vanteessa ei ole ollut vauriota 11.10.2023, kun auto oli ensimmäisen vauriokorjauksen jälkeen luovutettu A Oy:lle. Tavarantarkastaja on pitänyt hyvin epätodennäköisenä, että vannevaurio olisi syntynyt 9.7.2023 sattuneen vahingon yhteydessä.
Tavarantarkastajan mukaan auton taka-apurungon osumat ovat todennäköisesti aiheutuneet auton takapään voimakkaasta jousituksen liikkeestä johonkin kohteeseen. Tämä vaurio on teoriassa voinut syntyä 9.7.2023 sattuneessa vahingossa, mutta käytettävissä olleesta selvityksestä tätä seikkaa ei ole voitu todeta. Tavarantarkastajan mukaan ei ole ollut täysin poissuljettavissa, etteikö 9.7.2024 tapahtunut vahinko olisi voinut aiheuttaa apurungon, ilmajousituksen suojakumin sekä takapuskurin huopasuojan vaurioita.
A Oy on katsonut, että korjaamo oli laiminlyönyt auton pohjan valokuvaamisen, minkä vuoksi vaurioiden syy-yhteyttä 9.7.2024 vahinkoon ei ole voitu osoittaa.
FINE toteaa, että esitetyn selvityksen mukaan autolla oli ajettu 1 345 kilometriä 9.7.2023 aiheutuneiden vaurioiden korjauksen valmistumisen jälkeen 11.10.2023 – 18.12.2023. A Oy on ilmoittanut korjaamolle taka-apurungon ja vasemman takavanteen korjaustarpeesta vasta 18.12.2023.
FINElle toimitetusta selvityksestä ei myöskään ilmene, että A Oy olisi reklamoinut auton ohjauspyörän vinoudesta ja täristämisestä heti ensimmäisen vauriokorjauksen jälkeen, vaikka kyseiset viat ovat todennäköisimmin olleet helposti havaittavissa, mikäli ne olivat olleet autossa heti korjauksen jälkeen. FINE pitää todennäköisenä, että auton vasemman takavanteen ja taka-apurungon vauriot olisi havaittu, kun autoon oli vahingon 9.7.2023 jälkeen vaihdettu neljä uutta rengasta ja tehty ohjauskulmien säätö.
Mainitut seikat sekä tavarantarkastajan lausunnon johtopäätökset huomioiden FINE katsoo jääneen osoittamatta, että auton vasemman takavanteen ja taka-apurungon vauriot olisivat aiheutuneet ulosajossa 9.7.2023. Näin ollen vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta kyseisten vaurioiden korjauskustannusten osalta.
Tavarantarkastuslausunnon korvaaminen
Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään (esimerkiksi ratkaisusuosituksessa FINE-000653) katsonut, että asiantuntijalausunto tai muu vastaava erityinen maksullinen selvitys on korvattava vahingon selvittämiskustannuksena esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa asiakkaan hankkima selvitys osoittaa vakuutusyhtiön kielteisen korvauspäätöksen virheelliseksi. Tässä tapauksessa tavarantarkastajan lausunto on kuitenkin tukenut vakuutusyhtiön korvausratkaisua. Ottaen huomioon autolla ensimmäisen vahinkokorjauksen jälkeen ajetun kilometrimäärän, viiveen taka-apurungon ja vasemman takavanteen vahingon ilmenemisessä, sekä sen seikan, ettei renkaiden vaihdon ja ohjauskulmien säädön yhteydessä ollut havaittu vanteen ja taka-alapohjan vaurioita, FINE katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole velvollinen korvaamaan A Oy:lle myöskään tavarantarkastajan lausunnon hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Nikunlassi