Tapahtumatiedot
A (s. 1981) haki 26.2.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella korvausta koronavirusrokotteen aiheuttamasta lääkevahingosta.
A sai 4.9.2021 toisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).
Vahinkoilmoituksen mukaan A:lla ilmeni koronavirusrokotteen saamisen jälkeen hengenahdistusta ja hengitysvaikeuksia. Muutaman päivän kuluttua A:lla alkoi ilmetä nivelkipua ja -turvotusta ranteissa, jaloissa ja nilkoissa. Lisäksi A oli suunnattoman väsynyt. Marras- ja joulukuussa 2021 kaikki oireet pahenivat lukuun ottamatta hengenahdistusta, jota ei enää ollut.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 18.7.2023. Yhtiö katsoi, että A:lla pian rokotuksen saamisen jälkeen ilmenneet oireet (rintakipu, hengenahdistus ja allerginen reaktio) olivat ohimenevästi syy-yhteydessä rokotteen saamiseen. Yhtiö kuitenkin katsoi, ettei A:lle ollut aiheutunut kyseisistä oireista vakuutusehtojen edellyttämää vähintään 14 vuorokauden ajan kestävää ruumiintoimintojen heikentymistä, joten korvausta ei voitu maksaa.
Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään edelleen, että A:lla ilmenneet muut moninaiset oireet eivät olleet todennäköisesti aiheutuneet Comirnaty-rokotteesta. A hakeutui lääkärin vastaanotolle nivelvaivojen vuoksi vasta kahden kuukauden kuluttua rokotteen saamisesta. Potilaskirjausten mukaan A:lla oli ollut kipuja jo vuosien ajan, mutta kivut olivat pahentuneet. Kesäkuussa 2023 kirjattuja oireita, joita A oli kertonut ilmenneen koronavirusrokotteen saamisen jälkeen, ei ilmene vuosina 2021–2022 tehdyistä potilaskirjauksista. Edellä kerrottuja oireita ovat alentunut rasituksen sieto, dysautonomian oireet (nopea leposyke ja rasitussyke, POTS-tyyppinen oireilu, lämmönsäätelyhäiriöt, perifeerinen palelu ja alentunut ääreisverenkierto), yliaktiivinen rakko, ylivirittynyt olopaniikkikohtauksineen ja jatkuva polttelu. Comirnaty-koronavirusrokotteen valmisteyhteenvedon mukaan sivuvaikutukset ovat yleensä lieviä ja nopeasti väistyviä. Vakuutusyhtiö totesi, ettei sen tiedossa ollut mitään sellaista luotettavaa tutkimusta, joka osoittaisi koronavirusrokotteiden aiheuttavan esimerkiksi long covidia tai sitä muistuttavaa tilaa. Tällaista tietoa ei ole myöskään viranomaisilla, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Long covid -tila on koronavirusinfektion jälkitauti eikä sen mekanismia vielä tunneta. Koronavirusinfektion voi sairastaa myös oireettomana.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii Vakuutuslautakuntaa vahvistamaan, että ohutsäieneuropatia nykyoireineen on korvattavassa syy-yhteydessä 4.9.2021 annettuun koronavirusrokotteeseen.
A:lle on tehty vuosina 2021–2022 laajoja tutkimuksia, joissa on poissuljettu kaikki muut todennäköiset syyt kipuoireiston kehittymiselle. Potilasasiakirjoissa on merkintöjä yksittäisistä tulehdusmuutoksista, jotka ovat kuitenkin ohittuneet ilman, että niillä olisi ollut vaikutusta kipuoireistoon. Dysautonomian oireet eivät alkaneet vakuutusyhtiön esittämällä tavalla kesällä 2023, vaan jo syyskuun 2021 potilaskirjauksissa on merkintöjä verenpainearvojen ja pulssin heittelystä, rintatuntemuksista ja hengenahdistuksesta. A:ta on tutkittu erittäin kattavasti, ja ainoa hänelle asetettu diagnoosi on 14.6.2023 tehty ohutsäieneuropatian ja dysautonomian diagnoosi.
A:n oireistolla on myös vahva ajallinen syy-yhteys koronavirusrokotteeseen. A hakeutui ensimmäisen kerran lääkäriin dysautonomiaoireiden vuoksi neljän päivän kuluttua koronavirusrokotteen saamisesta. A:lla todettiin syyskuun 2021 aikana uusina oireina erilaisia POTS-oireita ja myöhemmin neuropaattiseksi todettua kipuoireilua.
A sairasti koronavirustartunnan maaliskuussa 2022. Tällä ei ole kuitenkaan minkäänlaista vaikutusta syyskuussa 2021 alkaneeseen oireistoon. A:n tila ei heikentynyt eikä parantunut koronavirustartunnan seurauksena.
A toteaa, ettei hänen kohdallansa ole kyse long covid -oireistosta, eikä sitä ole missään vaiheessa edes epäilty. A:lle on tehty ihobiopsialla varmistettu ohutsäieneuropatiadiagnoosi. A:lla on tähän liittyvänä diagnosoitu myös dysautonomia. Vakuutusyhtiön esiin tuomalla long covid -oireistolla ei siten ole oikeudellista tai lääketieteellistä relevanssia hänen tapauksessaan.
A viittaa ratkaisusuosituspyyntönsä liitteenä toimittamiinsa lääketieteellisiin artikkeleihin, yksittäistapaustutkimuksiin sekä muihin julkaisuihin ja toteaa, että mRNA-koronavirusrokotteiden ja ohutsäieneuropatian välisestä yhteydestä on julkaistu yksittäistapaustutkimuksia. Lisäksi A:lla todetun kaltaiset autonomisen hermoston häiriöt ovat paitsi koronavirusrokotteiden myös yleisesti rokotteiden haittavaikutuksina yleisesti tunnettuja. Erityisesti POTS-oireet on liitetty eri rokotteisiin, ja laukaisevaksi tekijäksi on arveltu rokotteiden kehossa aiheuttamia tulehdusreaktioita. Rokotukseen liitettyä POTS-oireyhtymää on todettu myös koronavirusrokotuksen saaneilla. Dysautonomialle eli autonomisen hermoston häiriöille on tyypillistä sydämen syketaajuuden ja verenpainearvojen vaihtelu aktiviteetista riippumatta. Koronavirusrokotteiden tiedetään aiheuttavan eri kestoisia neurologisia oireita ja myös autonomisen hermoston häiriöitä.
A katsoo, että syy-yhteyttä Comirnaty-koronavirusrokotteen ja hänellä todetun ohutsäieneuropatian sekä sen aiheuttaman vaikean kipuoireiston ja dysautonomian välillä on pidettävä oikeudellisesti arvioiden todennäköisenä. Mitään muuta ohutsäieneuropatian todennäköisemmin selittävää tekijää kuin Comirnaty-koronavirusrokote ei ole todettavissa.
Lisäkirjelmässään A toteaa, että häntä koskevista potilasasiakirjoista käy ilmi, että hänellä on dysautonomiaoireita edelleen. Niveloireet ja lihaskivut ovat hänen oireistansa olennaisimmat, mutta ne eivät ole ainoita. A toteaa, että neurologi B on neurologisten rokotehaittojen asiantuntija ja että neurologi B:n asettamat diagnoosit tulee ottaa huomioon asian arvioinnissa.
A toteaa, että ruumiillisen työn tekijänä hänellä on toki ollut ajoittaisia TULES-oireita vuosien varrella, mutta mitään laaja-alaiseen nivel- ja lihasoireistoon viittaavaa ei ole todettu. Oireisto alkoi hyvin pian koronavirusrokotteen saamisen jälkeen, ja se jatkuu edelleen vaikeana.
Toisessa lisäkirjelmässään A toteaa, että vahingon korvattavuus lääkevahinkovakuutuksesta ei vaadi lääketieteellistä ICD 10-luokituksen mukaista diagnoosia. Mikäli oireisto katsotaan lääkeaineesta johtuvaksi, tulee se korvata differenssiopin mukaisesti riippumatta siitä, onko vahingonkärsijälle asetettu varsinainen diagnoosi vai ei. Asiakirjojen mukaan A:lla on kliinisesti todettu ohutsäieneuropatia. Neurologi B:n mukaan ihobiopsia ei aina ole ohutsäieneuropatiaa sairastavilla positiivinen.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että Comirnaty-koronavirusrokotteen valmisteyhteenvedon mukaan sivuvaikutukset ovat yleensä lieviä ja nopeasti väistyviä, kuten esimerkiksi pian rokotuksen jälkeen ilmenevä kuume ja lihaskipu. A:n oirekuva on ajan myötä muuttunut ja moninaistunut tavalla, joka ei ole ominainen Comirnaty-koronavirusrokotteen tunnetuille haittavaikutuksille. Valmisteyhteenvedon haittavaikutustiedoissa ei mainita ohutsäieneuropatiaa tai dysautonomiaa. Kirjallisuudessa koronavirusrokotteiden ja ohutsäieneuropatian välillä on kuitenkin arveltu voivan olla yhteys. A:lla ei kuitenkaan ole vahvistettua ohutsäieneuropatiadiagnoosia. Myös dysautonomiaoireita on yhdistetty kirjallisuudessa koronavirusrokotteisiin. Yksittäiset tapausselostukset ja artikkelit eivät kuitenkaan riitä tukemaan syy-yhteyden todennäköisyyttä tapauskohtaisessa arvioinnissa, jossa vallitseva lääketieteellinen tietämys ja lääketieteellinen selvitys eivät puolla syy-yhteyden todennäköisyyttä.
A:n dysautonomiatyyppisistä oireista on yksittäisiä mainintoja pian koronavirusrokotteen saamisen jälkeen, mutta potilasasiakirjamerkintöjen perusteella muut paitsi niveloireet ovat ohittuneet. Vuonna 2023 neurologi B on asettanut dysautonomiadiagnoosin. A on aiemmin kärsinyt uupumisoireyhtymästä, jonka kaltaiseksi hän on kuvannut oloaan myös tammikuussa 2022. A kärsii potilasasiakirjojen perusteella masennuksesta ja uupumuksesta, joista jälkimmäisen tiedetään voivan aiheuttaa dysautonomiaoireita. Lääketieteellisen selvityksen perusteella A:ta hoitaneista lääkäreistä ainoastaan neurologi B on katsonut pitkittyneiden oireiden syynä olevan todennäköisesti Comirnaty-rokote.
Vakuutusyhtiö toteaa, että A:n subjektiivinen kokemus siitä, ettei hänen sairastamansa Covid-19-infektio ole vaikuttanut oireistoon, ei vahvista lääketieteellisesti sitä, että oireisto johtuisi todennäköisesti koronavirusrokotteesta. A:n oireisto on osin vaikeutunut ja oireet ovat laajentuneet vielä todetun koronavirusinfektion jälkeenkin. Myös oireettoman koronavirusinfektion sairastaminen voi aiheuttaa jälkioireita.
Vakuutusyhtiö katsoo käytössään olevan lääketieteellisen selvityksen perusteella, ettei syy-yhteys A:n nykyoireiston ja koronavirusrokotteen välillä ole lääkevahinkovakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköinen. Pelkkä ajallinen yhteys rokotteen ja osan oireista välillä ei todista syy-yhteyden olevan todennäköinen. Neurologi B:n asettamaa ohutsäieneuropatiadiagnoosia ei B1-lääkärinlausunnon mukaan ole voitu vahvistaa. Lisäksi A:lla on selvityksen perusteella ollut kipuja vuosien ajan ennen koronavirusrokotteiden saamista. Selvää syytä oireilulle ei ole löytynyt, mutta oireita on pidetty muun muassa rasitusperäisinä. Lisäksi oireistoon on voinut osaltaan vaikuttaa 7.3.2022 todettu koronavirusinfektio. Tähän viittaisi myös 6.4.2022 kirjaus, jonka mukaan kivut olivat tuolloin olleet pahimmillaan 1–1,5 kuukauden ajan. Lisäksi A oli ollut pahassa vatsataudissa ennen kuin hän hakeutui hoitoon nivelkipujen osalta. Yhtiö pitää mahdollisena, että koronavirusrokotteen aiheuttama immunologinen reaktio on osaltaan pahentanut niveloireita, mutta on myös mahdollista, että oireiden progressio on rokotteesta riippumatonta.
Lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että syy-yhteyttä on arvioitu ottaen huomioon A:ta koskeva lääketieteellinen selvitys kokonaisuudessaan. Ohutsäieneuropatian osalta vakuutusyhtiö toteaa, että kyseinen diagnoosi vahvistetaan ihobiopsialla. B1-lääkärinlausunnon 15.1.2025 mukaan ihobiopsian tulos on ollut negatiivinen, eikä diagnoosia ole näin ollen vahvistettu.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 8.9.2021—15.1.2025.
Vahinkoilmoituksen mukaan A sai 4.9.2021 toisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella.
8.9.2021 päivättyjen terveyskeskuspäivystyksen tekstien mukaan A oli alkanut voida huonosti toisen koronavirusrokoteannoksen saamisen jälkeen. Ensin A:n oli ollut vaikea hengittää ja sitten oli tuntunut puristusta rinnassa. Vastaanotolla mitatut verenpainearvot olivat 177/106 mmHg. Pulssi oli 104 lyöntiä minuutissa. A valitti rintakipuja. A koki pientä pistelyä kielessä ja kurkussa. A:lle tehdyssä EKG-tutkimuksessa ei todettu sydämen iskemiaan viittavia löydöksiä. Happisaturaatio oli 100 %. A sai reseptin Histec-allergialääkkeeseen.
14.9.2021 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli edelleen hengenahdistusta. Lisäksi vasemman jalan pohkeessa oli ilmennyt kipua. A:lla oli jalassa suonikohjuja, mutta hän kertoi kivun tuntuvan syvällä pohkeessa eikä suonikohjujen alueella kuten ennen.
14.9.2021 päivätyn terveyskeskuspäivystyksen tekstin mukaan A tuli päivystykseen työterveyshuollon lähetteellä väsymyksen ja hengenahdistuksen vuoksi. Keuhkoembolia, syvä laskimotukos, sydäninfarkti ja lääkeaineeseen liittyvä reaktio poissuljettiin tutkimuksilla. Lääkäri epäili, että oireiden taustalla oli astma. A:lle aloitettiin viiden päivän kestoinen Prednisolon-kortisonilääkekuuri sekä Ventoline-inhalaatiosumute tarvittaessa. A sai lähetteen spirometriatutkimukseen.
21.10.2021 päivätyn terveyskeskuksen astmayksikön tekstin mukaan A:lla ei todettu astmaan viittaavia löydöksiä PEF-mittauksissa ja muissa tutkimuksissa. A olisi yhteydessä työterveyshuoltoon verenpainearvojen sekä turvonneiden käsien ja säärten takia.
3.11.2021 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A soitti ja kertoi voivansa huonosti. A:lla oli ripuli. Muut A:n perheenjäsenistä olivat sairastaneet hiljattain vatsataudin.
4.11.2021 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ilmennyt kipua ja turvotusta käsissä, turvotusta jaloissa sekä yläselkäkipua. A seuraisi verenpainearvojaan kahden viikon ajan ja tulisi sitten työterveyslääkärin vastaanotolle.
15.11.2021 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A soitti ja kertoi, että hän oli todella kipeä. A ei pystynyt tekemään töitä. A:n kädet ja nilkat olivat turvonneet lisää. A:n mittaamat verenpainearvot olivat olleet noin 133/96 mmHg ja pulssi 89 lyöntiä minuutissa.
16.11.2021 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A tuli vastaanotolle. A:lla oli kipuja käsissä, käsivarsissa, ranteessa, jalkaterissä, varpaissa ja olkapäissä. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että sormet, kädet ja ranteet olivat hyvin turvonneet. Myös oikeassa olkapäässä oli jonkin verran turvotusta. Nilkat olivat turvonneet. A sai sairauslomaa sekä lähetteen laboratoriokoetutkimuksiin, joiden tulokset olivat 19.11.2021 päivätyn tekstin mukaan normaalit.
22.11.2021 potilaskertomuksen mukaan A:lla oli ollut kolmen kuukauden ajan nivelkipua ja turvottelua. Oireet olivat alkaneet molempien käsien I ja III sormien tyvinivelistä, minkä jälkeen oireet olivat levinneet ranteisiin, nilkkoihin ja I varpaan tyveen. Myös oikeassa olkapäässä oli kipua ja turvotusta. Oireet olivat pikkuhiljaa pahentuneet. Verenpainearvot olivat olleet kotiseurannassa noin 140/90 mmHg. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että niveltilanne oli rauhallinen. Kädet olivat sormien tyvien kohdilta aavistuksen turvoksissa. I ja III sormien rysty- ja kämmennivelissä oli hentoa kuumotusta sekä aristusta. Lisäksi aristusta oli jalkaterän/nilkan ulkosyrjillä ja I varpaan tyvinivelessä erityisesti oikeassa jalassa. Oikea olkapää aristi tunnusteltaessa. A sai lähetteen sormien ja ranteiden röntgentutkimukseen sekä reumatologin arvioon.
1.12.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lle tehdyssä röntgentutkimuksessa oli todettu vasemman käden V sormen kämmennivelen reunalla lievää harventumaa luumatriksissa, mutta muutoin ei todettu epänormaaleja löydöksiä.
9.12.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A sai reseptin Arcoxia-tulehduskipulääkkeeseen, jonka rinnalla hän käyttäisi Panadol 1 g-kipulääkettä.
17.1.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A soitti ja kertoi, että hän oli käynyt reumapoliklinikalla, josta A oli saanut lähetteen jalkojen ja käsien magneettitutkimukseen. A:n mukaan reumalääkäri oli arvioinut, ettei A:lla ole reumaa. A oli ollut sairausloman jälkeen pari viikkoa töissä. A koki pärjänneensä huonosti. A oli todella väsynyt ja jopa hieman masentunut kun vointi ei ollut parantunut. A kuvaili tilannettaan niin, että se oli sellainen kuin vuosia aiemmin hänen saadessa uupumisdiagnoosin. A sai sairauslomaa.
24.1.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A saapui vastaanotolle sairausloman jatkamista varten. A kertoi, että hän on uupunut ja väsynyt. Töissä A:lla oli käsien ja nilkkojen kipuja jatkuvasti. Arki-iltaisin A ei jaksanut tehdä mitään. Oireet olivat vähäisemmät paikoillaan tai makuulla ollessa.
7.3.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla todettiin Covid-19-infektio.
6.4.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan kirjauksen tehnyt lääkäri näki reumapolinklinikan tekstit, joiden mukaan A:lla ei ollut todettu tutkimuksissa reumaan viittaavia löydöksiä. A kertoi, että hänen käsiensä ja jalkojensa tilanne oli ollut hankalampi 1–1,5 kuukauden ajan. A:lla oli ollut ajoittain myös lämpöä. A:n vasen jalka oli ollut hyvin kipeä viikon ajan. Kipu tuntui kantapäässä ja nilkan ympärillä säteillen ylemmäs sääreen. Jalkapohja puutui joskus. Lääkäri arvioi, että vasemman jalan/nilkan vaivan osalta kyse saattoi olla alkavasta plantaarifaskiittityyppisestä vaivasta, jonka osalta A sai lähetteen fysioterapeutin arvioon. A sai reseptin Naproxen Krka -tulehduskipulääkkeeseen.
28.4.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A kertoi puhelimessa, ettei Naproxen-lääkkeestä ollut apua. A oli saanut reumalääkäriltä kirjeen, jonka mukaan reumaa ei ollut todettavissa, mutta molemmissa ranteissa ja toisessa jalassa oli pitkittynyt jännetuppitulehdus. A:n mukaan kipu oli ollut pahempaa kahdeksan kuukauden ajan, mutta kipuja oli ollut jonkin verran jo monta vuotta.
29.4.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A oli turhautunut tilanteeseensa. Lääkäri suositteli A:lle säännöllistä fysioterapiaa. A sai kivun hoitoon reseptit Etoricoxib Krka -, Panadol Forte - ja Triptyl-lääkityksiin.
23.5.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A oli aloittanut fysioterapiakäynnit. A oli kipeytynyt voimakkaasti tekemistään liikkeistä. Ajankohtaisesti A sai laserhoitoja. A oli jäänyt sairauslomalle 13.5.2022 alkaen. A oli lopettanut Triptyl-lääkityksen, koska se oli aiheuttanut voimakasta väsymystä. A:lla oli kipua ranteissa ja myös rannekanava-alueella sekä puutumista vasemman käden IV-V sormissa. A kertoi myös niska-hartiaseudun kivuista. A oli loukannut kaularankansa 20-vuotiaana autokolarissa, mutta häntä ei ollut tuolloin tutkittu. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, ettei nivelissä ollut punoitusta tai turvotusta. Ranteet olivat hyvin jäykät ja kivuliaat liikkeissä etenkin vasemmalla. Kaularangan liikkuvuus oli hyvä. Sairauslomaa jatkettiin kuukauden verran. A sai lähetteen molempien yläraajojen ENMG-hermoratatutkimukseen.
28.6.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:lle tehdyssä ENMG-hermoratatutkimuksessa oli todettu, että oikeassa ranteessa oli alkava rannekanavaoireyhtymä. A kertoi, että sairausloman aikana kivut olivat rauhoittuneet. Kivut ja turvotus tulivat esille kovemmasta rasituksesta, esimerkiksi puutarhatöistä. Hankalimmat kivut olivat molemmissa rannenivelissä ja vasemmassa nilkassa. Lisäksi kipua oli kyynärvarsien lihasalueilla, oikeassa nilkassa ja molemmissa käsissä ranneluiden alueella. Sairauslomaa jatkettiin 3.7.2022 saakka ja 4.7.2022 lähtien haettiin osasairauslomaa, joka jatkuisi 21.8.2022 saakka.
17.8.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A oli oireillut osasairausloman aikana enemmän, mutta hän oli selvinnyt työstään. Uutena oireena oli turvotus vasemman polven ylä- ja alapuolella. Myös vasen lonkka oli kipeytynyt. A tunsi kivun jatkuvasti, mutta se oli hankalampi rasituksen jälkeen. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että vasemmassa polvessa oli turvotusta. Ranteet olivat hyvin jäykät. Vasemman lonkan ison sarvennoisen limapussin alueella sekä lonkanivelessä oli kipua. A:n osasairauslomaa jatkettiin. A sai reseptin Panacod-kipulääkkeeseen.
7.9.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:lle oli tehty lonkan röntgentutkimus, jossa ei todettu poikkeavia löydöksiä. A:lle oli tehty myös lonkan ultraäänitutkimus, jossa oli todettu nestettä lonkkanivelessä. A kertoi, että lonkka ja alaselkä olivat koko ajan kipeämmät.
16.9.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A ei enää pystynyt tekemään töitä kipujen takia, joten osasairausloma muutettiin kokoaikaiseksi sairauslomaksi 27.9.2022 saakka.
27.9.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:lle oli tehty 21.9.2022 laajempi lannerangan magneettitutkimus, jossa oli todettu entesiittiin ja se jälkitilaan viittavia muutoksia rintarangan alaosassa sekä lannerangan yläosassa. Akuutti entesiitti todettiin nikaman L1 alapäätelevyn reunamilla. Lisäksi todettiin välilevyrappeumaa. A sai lähetteen reumatologille kiputilanteen hankaloitumisen ja magneettitutkimuslöydösten takia. Sairauslomaa jatkettiin lokakuun loppuun saakka.
27.10.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A oli käynyt 13.10.2022 reumatologin vastaanotolla, eikä tulehdukselliseen reumatautiin viittaavaa ollut todettu. Erikoissairaanhoidossa hoito jatkuisi uudestaan fysiatrialla. Lisäksi tulossa oli kuntoutumisselvitys. A sai kroonisen kivun takia reseptin Venlafaxin Krka -lääkkeeseen. Sairauslomaa jatkettiin vuoden 2022 loppuun saakka.
29.11.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A oli ollut 17.-18.11.2022 fysiatrian poliklinikalla, jossa vasemman lonkan kivun oli arvioitu johtuvan limapussin tulehduksesta. A oli saanut kortisonipistoksen, joka oli auttanut pahimpaan kipuun. Lisäksi A oli saanut lähetteen kaularangan magneettitutkimukseen.
14.6.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan neurologi B asetti A:lle diagnooseiksi Y59: mRNA rokotteen haittavaikutus, G90.8: Dysautonomia ja G62.9 Ohutsäieneuropatia (SFN).
12.12.2024 päivätyn A-lääkärintodistukseen on merkitty merkittävimmäksi työkykyä alentavaksi sairaudeksi M25.5 Nivel- ja lihasjänteiden kivut. Muiksi työkykyä alentaviksi sairauksiksi on merkitty F32.10 Keskivaikea masennustila ja G93.3 Virusinfektiota seuraava väsymysoireyhtymä. Todistuksen kirjoittanut lääkäri on pitänyt A:ta työkyvyttömänä 31.12.2025 saakka.
15.1.2025 päivätyn B1-lääkärinlausunnon kohdan Toimintakyky mukaan kiputilanne oli levinnyt ja hankaloitunut. A:lla oli kipuja myös selässä, vasemmassa lonkassa, SI-nivelessä, vasemmassa polvessa ja nilkassa ja viimeisimpänä kaularangan alueella. Rasituksensieto oli alentunut ja A pystyi kävelemään enintään yhden kilometrin matkan. A:lla oli dysautonomian oireita kuten kohonnut lepopulssi, perifeerinen palelu ja perifeerisesti alentunut ääreisverenkierto. Lausunnossa viitattiin huhtikuussa 2024 tapahtuneeseen neurologin kontrollikäyntiin, josta tehdyn potilaskirjauksen mukaan A:lta oli otettu ohutsäieneuropatiaa ajatellen ihobiopsia, joka oli ollut negatiivinen. Lisäksi neurologin tekstin mukaan A:lta mitattu piikkiproteiinivasta-ainetaso oli mittaamattoman korkea. B1-lääkärinlausunnon mukaan A:n oli ollut psyykkisesti vaikea kestää pitkittynyttä kiputilannetta, ja hänellä oli diagnosoitu vuonna 2022 masennus. Neuropsykiatrisissa tutkimuksissa A:lla oli todettu ADHD, johon oli aloitettu lääkitys. A:lle oli tullut kesän 2024 aikana uusia oireita kaulan/ruokatorven alueelle. A:lla oli ajoittaista turvotusta kaulan alaosissa ja hankalaa nielemisvaikeutta. A pystyi syömään lähinnä sosemaisia ja pehmeitä ruokia. Uutena yleisoireena oli myös huimausta. A oli laihtunut kaksi vaatekokoa. Lokakuussa 2024 A:lla oli ilmennyt niskan voimakasta kipua, joka oli alkanut ulkoilun jälkeen. A oli arvioinut kivun olevan VAS-asteikolla mitattuna 10. Lisäksi A oli oksennellut. Päivystyksessä A oli saanut kipulääkkeitä, joilla pahin kipu oli alkanut helpottamaan. A:lla oli kuitenkin edelleen hankalaa kipua kaularangassa. A:lle oli tehty 2.12.2024 kaularangan magneettitutkimus, jonka löydökset olivat olleet normaalit. A oli saanut reseptin Norspan-kipulaastariin, josta oli ollut apua. A oli edelleen pois työelämästä.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, ovatko A:lla ilmenneet käsien ja nilkkojen turvotus- ja kipuoireet sekä muut moninaiset oireet seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisesta.
Sovellettavat vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]
Kohdan 5 (Korvattavat vahingot) mukaan lääkevahinko korvataan silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena
- ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 14 päivää
- saanut pysyvän ruumiinvamman tai sairauden tai
- kuollut.
Tämän kohdan ensimmäisestä kappaleesta riippumatta vahingonkärsineelle korvataan välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa jäljempänä kohdassa 7 määrätyllä tavalla laskettuna.
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A sai 4.9.2021 toisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella. Rokotteen saamisen jälkeen A:lla ilmeni hengitysvaikeutta ja puristusta rinnassa. A hakeutui 8.9.2021 päivystykseen hengitysvaikeuksien, koholla olleiden verenpainearvojen ja nopean sydämen sykkeen takia. Päivystyksessä A:n happisaturaatio oli 100 %. A sai reseptin allergialääkkeeseen.
A:lle kehittyi nopeasti paheneva ja vaihteleva oireisto, johon kuului erityisesti käsissä ja nilkoissa ilmennyt kipu ja turvotus sekä väsymys. Maaliskuussa 2022 A sairasti koronavirusinfektion. Huhtikuussa 2022 A kertoi, että hänen käsiensä ja jalkojensa tilanne oli ollut 1–1,5 kuukauden ajan hankalampi erityisesti vasemman jalan osalta. Reumatologi piti molempien ranteiden ja toisen jalan tilannetta pitkittyneenä jännetuppitulehduksena. Toukokuussa 2022 A:lla ilmeni muiden kipujen ja oireiden lisäksi kaularangan alueen kipua. Elokuussa 2022 A:n vasemman lonkan ison sarvennoisen limapussin alueella sekä lonkkanivelessä ilmeni kipua. Syyskuusta 2022 alkaen A on ollut yhtäjaksoisesti sairauslomalla. A:lle on tehty useita eri tutkimuksia, joissa ei ole kuitenkaan todettu oireita selittäviä löydöksiä.
Vakuutusehtojen mukaan lääkevahinko korvataan muun muassa silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 14 päivää. Edellä kerrotusta riippumatta vahingonkärsineelle korvataan välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa vakuutusehdoissa määrätyllä tavalla laskettuna.
Vakuutuslautakunta toteaa, että koronavirusrokotteet voivat aiheuttaa alkuvaiheessa joidenkin päivien kestoisia oireita, jotka eivät jatku pidempään ja ovat väistyviä. Vakuutusyhtiö on katsonut, että A:lla pian koronavirusrokotteen saamisen jälkeen ilmenneet oireet eli rintakipu, hengenahdistus ja allerginen reaktio ovat olleet ohimenevästi syy-yhteydessä rokotteen saamiseen. Yhtiö on kuitenkin katsonut, ettei oireista ole aiheutunut vakuutusehtojen edellyttämää vähintään 14 vuorokauden ajan kestävää ruumiintoimintojen heikentymistä ja ettei korvausta lyhytaikaisista oireista voida tästä syystä maksaa. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen mukaan alle 14 päivää kestäneestä oireiluista korvataan välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa. Lautakunta toteaa, että A voi hakea mahdollisista alkuvaiheen oireiluun liittyvistä kustannuksista vakuutusyhtiöltä korvausta, mikäli kustannukset edellä kerrotusti ylittävät 85 euroa.
Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A:lla on ilmennyt alkuvaiheen oireilun jälkeen runsaasti tukirankaoireita, joihin liittyen hänellä on todettu muun muassa rasitusperäinen jännetulehdus ja limapussintulehdus. Selvityksen mukaan A:lla on ollut samankaltaista oireilua jo ennen koronavirusrokotteiden saamista. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n tukirankaoireet selittyvät koronavirusrokotteiden saamista todennäköisemmin rasitusperäisillä syillä.
Vakuutuslautakunta toteaa, etteivät A:n kuvaamat autonomisen hermoston oireet tai muu moninainen ja pitkittynyt oireilu sovi Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamiksi. Lautakunta toteaa lisäksi, että koronavirusinfektion sairastaneilla voi esiintyä sairauden jälkitilana pitkittynyttä oireilua, josta on käytetty long covid -termiä. Koronavirusrokotteisiin ei tiedetä liittyvän samankaltaista oireilua. Sen sijaan koronavirusrokotteiden on todettu vähentävän tällaisen oireilun kehittymisen riskiä koronan jälkitilana. A:lla ilmenneet mahdolliset long covid -tyyppiset oireet eivät siten ole todennäköisesti seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisesta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle korvauksen pian koronavirusrokotteen saamisen jälkeen ilmenneistä lyhytkestoisista oireista, mikäli A:lle on aiheutunut niistä vakuutusehtojen mukaan korvattavia kustannuksia. Muilta osin Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila