Tapahtumatiedot

Asiakkaan asunnon vuonna 2015 remontoidussa saunatilassa sijainnut lämminvesivaraaja oli vuotanut saunan ja kylpyhuoneen lattialle, kun asiakas oli ollut kesälomamatkalla. Asiakas oli ollut aikeissa myydä asuntonsa, ja kuntotarkastuksen suorittanut henkilö oli havainnut, että lattialaattojen alla oli ollut vettä. Asiakas teki vahinkoilmoituksen kotivakuutusyhtiölleen 4.9.2024.

Vahinkosaneerausliike teki kohteessa 12.9.2024 kosteuskartoituksen, josta laaditun raportin mukaan lattialaatoitus oli kastunut vuotoalueella, joka ulottui saunasta kylpyhuoneen lattiakaivolle saakka. Suihkutilassa oli niin sanottuja kopolaattoja roiskevesialueen ja vuotoalueen reunalla, ja vesi tirisi laattojen alla. Raportissa todettiin lämminvesivaraajan vuotoon liittymättömänä löydöksenä, että suihkun roiskevesialueen seinän alaosa oli märkä, samoin kuin suihkun ja saunan välinen seinä saunan puolelta ja saunassa oleva helmanoston laatta. Raportin mukaan myös runko oli kastunut. Toimenpidevaihtoehtoina esitettiin joko silikonien avaamista suihkutilassa, lattian kuivausta sähköisellä lattialämmityksellä sekä kopolaattojen asentamista uudelleen tai vaihtoehtoisesti kylpyhuoneen saneeraamista voimassa olevien rakentamismääräysten mukai­sek­si märkätilaksi. Raportissa todettiin, että lattiassa on vedeneristys, joten vesi oli mahdollisesti laatan ja vedeneristeen välissä. Seinä oli raportin mukaan tarkastettava ja rakenteet oli tarvittaessa kuivattava koneellisesti.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään 17.9.2024, että lämminvesivaraajan varoventtiilin rikkoutuminen on vakuutuksesta korvattava vahinko, mutta ikävähennysten jälkeen vahingosta ei jää korvausta maksettavaksi. Vuotovahingon osalta yhtiö katsoi, etteivät asianmukaisesti asennetut lattialaatat irtoa kosteuden vaikutuksesta. Roiskealueella olevien seinien rakenteet olivat kastuneet, vaikka rakennusajankohtana sovellettujen rakentamismääräysten mukaan märkätilojen vedenpoisto ja rakenteet tuli suunnitella ja rakentaa siten, ettei vettä pääse valumaan tai siirtymään ympäröiviin rakenteisiin. Näin ollen kyseessä on ollut rakentamismääräysten vastaisesta rakentamisesta aiheutunut vahinko. Vakuutusyhtiö totesi lisäksi, ettei vakuutuksesta korvata vahinkoa, joka on aiheutunut siitä, että neste on läpäissyt vedeneristeen tai vedeneriste on puuttunut kokonaan.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas vaatii vakuutusyhtiöltä noin 29 000 euron korvausta kylpyhuoneen ja saunan remontointikustannuksista. Asiakkaalle on aiheutunut kuluja muun muassa seinien ja lattioiden purku- ja asennustöistä, seinärakenteiden uusimisesta sekä uusista kalusteista.  Asiakas on kertonut valituksessaan ja lisäkirjelmissään, että remontin suorittaneiden henkilöiden mukaan lattiassa ja seinässä oli asianmukainen vedeneristys. Asiakas oli toimittanut vakuutusyhtiölle 31.10.2024 kuvia lattian veden­eristyksestä ja pyytänyt mahdollisuutta järjestää neuvottelu vakuutusyhtiön kanssa 1.11.2024. Asiakas oli myös tarjonnut vakuutusyhtiön edustajalle 4.11.2024 mahdollisuuden tulla tarkistamaan purettu lattia ennen remontin aloittamista. Asiakas kertoo, että koska asunto oli tarkoitus myydä, asiakkaan piti vakuutusyhtiön vedotessa vedeneristyksen puuttumiseen suorittaa tiloissa täysi remontti, jossa myös veden­eristys uusittiin. Asiakas katsoo, että jos vakuutusyhtiön edustaja olisi tarkastanut kohteen paikan päällä, ei lattian purkaminen olisi välttämättä ollut tarpeellista. Lattian purun yhteydessä selvisi, että laattojen alla oli asianmukainen vesieristys. Asiakas kritisoi myös sitä, ettei vakuutusyhtiö ollut toimittanut hänelle kosteuskartoitusraporttia ensimmäisen kielteisen korvauspäätöksen yhteydessä. Asiakkaan mukaan kosteus roiskealueen seinässä johtui siitä, että suihkua oli käytetty tarkastusta edeltävänä aamuna.

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan 21.3.2025 korvauspäätöksissä lausuttuun ja toteaa, että kylpyhuoneen saneeraushetkellä voimassa olleet rakentamismääräykset ovat edellyttäneet, että vedeneristys tulee toteuttaa siten, ettei vesi pääse ympäröiviin rakenteisiin. Vakuutusyhtiö katsoo asiassa olevan riidatonta, että asiakkaan kylpyhuoneen lattialaatoitus oli kastunut saunasta suihkutilan kaivolle johtavalla alueella ja osa laatoista oli niin sanottuja kopolaattoja ja että saunan ja suihkun välisen seinän alaosa oli märkä. Riidatonta on myös se, että raportin mukaan lattiassa oli vesieristys.

Vakuutusyhtiö toteaa, että märkätilan rakenteet ovat päässeet kastumaan varaajan vuodon ja suihkun roiskevesien vaikutuksesta. Kastuminen ei olisi ollut mahdollista, jos vedeneristys olisi toteutettu märkätilan saneerausaikana vuonna 2015 voimassa olleiden rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Ehtokohdan 6.19 mukaan vakuutuksesta ei korvata nesteen aiheuttamaa vahinkoa, mikäli neste on läpäissyt vedeneristeen tai jos vedeneriste on puuttunut kokonaan. Kyseessä ei ole myöskään äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Kun märkätilan lattia­laatoitus ei ollut vesitiivis, veden pääseminen laatan ja vedeneristeen väliin ei ole ollut ennalta arvaamatonta. Asiakas ei ole tuonut esiin mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, jonka vuoksi jotkin lattialaatat olivat niin sanottuja kopolaattoja eli laattoja, jotka ovat puutteellisen kiinnityksen ja kiinnityksen irtoamisen vuoksi ainakin osittain pohjastaan irti.

Sopimusehdot ja rakentamismääräykset

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.4.2023 alkaen, kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]

Ehtokohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.

Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.

Ehtokohdan 5.1.5 (Särkymis- ja menetysturva) mukaan särkymis- ja menetysturvasta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta syystä tapahtunut omaisuuden vahingoittuminen tai menettäminen, mikäli kyseessä olevaa vahinkoa ei ole määritelty korvattavaksi palo- ja luonnonilmiö-, rikos-, laiterikko- tai putkistovuototurvasta. Sillä, onko tämä toinen turva ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa, ei ole merkitystä.

Särkymis- ja menetysturvasta ei koskaan korvata vahinkoja, jotka johtuvat palosta, luonnonilmiöstä, varkaudesta, ryöstöstä, murrosta, ilkivallasta taikka koneen, laitteen tai putkiston sisäisestä rikkoutumisesta taikka rakennuksen kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta vuotaneesta nesteestä.

Ehtokohdan 6.17 mukaan vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, perustus-, asennus-, työ- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja.

Ehtokohdan 6.19 mukaan vakuutuksesta ei korvata nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta, kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä tai nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on läpäissyt vedeneristeen tai vedeneriste on puuttunut kokonaan.

Suomen rakentamismääräyskokoelman C2 Kosteus, Määräykset ja ohjeet (1998) kohdan 7.1.1 määräyksen mukaan märkätilojen vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse valumaan tai siirtymään kapillaarivirtauksena ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin.

Kohdan 7.2.1 määräyksen mukaan märkätilan lattiapäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä tai lattiaan päällysteen alle ja seinään pinnoitteen taakse on tehtävä erillinen vedeneristys.

Suomen rakentamismääräyskokoelman D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet (2007) kohdan 4.2.1 määräyksen mukaan jokainen vesipiste, samoin kuin sellaiset huonetilat, joissa esiintyy tulvimisvaaraa tai joiden lattiat on voitava puhdistaa vedellä, on varustettava kyseiseen tarkoitukseen soveltuvalla viemäripisteellä, mikäli jätevettä ei muuten voida haitatta viemäröidä.

Kohdan 4.2.1.3 ohjeen mukaan huonetila, jossa on lattiakaivo, vedeneristetään ja kaivo liitetään vesitiiviisti lattian vedeneristykseen. Tällöin ei viemäripisteessä, kuten esimerkiksi pesualtaassa, tarvita ylivuotojärjestelyä.

Seuraavat tilat varustetaan lattiakaivolla:
1) suihku- ja kylpyhuoneet sekä saunan pesutilat […]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko kylpyhuoneen lattialaattojen irtoamisessa kyse vakuutusehtojen mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vuoto- tai rikkoutumisvahingosta vai oliko vahinko aiheutunut rajoitusehdon mukaisesta asennus-, materiaali- tai työvirhees­tä. Asiakas on ilmoittanut hakevansa korvausta koko kylpyhuoneen ja saunan kattavasta remontista, johon sisältyi lattian uusimisen lisäksi myös muun muassa seinärakenteiden ja kaikkien kalusteiden uusiminen. Asiakas on katsonut, että kyseinen remontti tehtiin sen vuoksi, että vakuutusyhtiö oli korvauspäätöksessään vedonnut virheellisesti veden­eristyksen puutteellisuuteen, eikä asiakas voinut myydä asuntoa, jos epäilyksenä oli, että rakennuksessa olisi rakennusvirhe.

Asiassa on riidatonta, että lämminvesivaraajan rikkoutuminen on vakuutuksesta korvattava tapahtuma. Tällöin myös varaajasta vuotaneen veden aiheuttamat vahingot lähtökohtaisesti täyttävät korvattavalle vuotovahingolle vakuutusehdoissa asetetut edellytykset äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneesta vuotovahingosta sekä nesteen virtaamisesta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta. Asiassa tulee siten arvioitavaksi, onko aiheutuneiden vaurioiden osoitettu aiheutuneen vuotovahingon seurauksena sekä soveltuvatko vakuutusyhtiön vetoamat rajoitusehdot tapaukseen.

Alustastaan irronneiden lattialaattojen osalta FINE toteaa Vakuutuslautakunnan katsoneen esimerkiksi ratkaisusuosituksessaan VKL 469/15, että lattialaatoituksen irtoaminen johtuu usein erilaisista työvirheistä kuten siitä, että alusbetoni ei ollut ehtinyt kuivua riittävästi ennen laatoitusta, kiinnityslaasti oli nahoittunut tai laatan ja kiinnityslaastin välinen tartunta oli puutteellinen. Lisäksi on mahdollista, että esimerkiksi lattialämmityksestä tai muusta tekijästä johtuva lattian toistuva lämpöliike vuosien mittaan irrottaa laattoja. Tällaiset lattialaatoituksen rikkoutumiseen johtavat syyt eivät ole vakuutusehtojen mukaisia korvaukseen oikeuttavia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia tapahtumia.

Aiemman ratkaisukäytännön mukaisesti FINE katsoo myös nyt käsiteltävässä tapauksessa, että oikein tehdyn märkätilan lattialaatoituksen tulee kestää kosteusrasitusta riippumatta siitä, onko kyse tilan normaaliin käyttöön liittyvistä vesistä vai varaajasta vuotaneesta vedestä. Näin ollen FINE katsoo, ettei lattialaattojen irtoamisessa ole kyse vakuutuksesta korvattavasta käyttölaitteen vuodosta aiheutuneesta vahingosta vaan syynä irtoamiseen on pidettävä rajoitusehdossa mainittua asennus-, työ- tai rakennustyövirhettä. Lisäksi FINE toteaa, ettei asiassa ole esitetty laattojen irtoamiselle muuta syytä kuin varaajasta vuotanut vesi, joten vahinko ei voi tulla korvattavaksi myöskään särkymis- ja menetysturvasta.

Rakenteiden kastumisen osalta vakuutusyhtiö on viitannut kosteuskartoitusraporttiin, jonka mukaan seinärakenteita on kastunut. Asiakas on tämän korjaustyön yhteydessä tehtyihin havaintoihin perustuen kiistänyt ja todennut, että kylpyhuoneremontti tehtiin ainoastaan sen vuoksi, että vakuutusyhtiö oli virheellisesti vedonnut vedeneristyksen puuttumiseen.

Vedeneristystä koskevien vaatimusten osalta FINE toteaa, että kylpyhuoneen saneerausajankohtana vuonna 2015 sovellettujen rakentamismääräysten mukaan vedeneristys lattiassa ja seinässä tulee toteuttaa siten, ettei vesi pääse ympäröiviin rakenteisiin. Näin ollen, jos pesuhuoneessa käytetyt vedet ovat kastelleet pesuhuoneen rakenteita tai jos saunan lattialla olleet vedet ovat aiheuttaneet vaurioita saunan seinärakenteille, kyse on rajoitusehtokohdissa 6.17 ja 6.19 tarkoitetuista tilanteista.

Asiakkaan korvausvaatimuksen osalta FINE toteaa lisäksi, että vakuutusyhtiön rooli vakuutussopimukseen perustuvassa sopimussuhteessa rajoittuu lähtökohtaisesti korvauksen suorittamiseen vakuutusehdoissa korvattaviksi määriteltyjen vakuutustapahtumien perusteella. Korjaustöiden tekemisestä ja niiden toteuttamistavasta vastaa omaisuuden omistaja. Pelkästään se seikka, että vakuutusyhtiö katsoo vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden vaativan korjaamista, ei luo vakuutusyhtiölle vakuutusehtojen mukaista korvausvelvollisuutta laajempaa velvollisuutta vastata korjauskuluista. Näin on myös siinä tilanteessa, että korvauspäätös joiltain osin osoittautuisi virheelliseksi. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että vakuutusyhtiölle voi syntyä vastuu korjausurakoitsijan toiminnasta, jos vakuutusyhtiö vakuutuskorvauksen maksamisen sijasta tilaa urakoitsijalta korjaussuorituksen tai muulla vastaavalla tavalla määrää korjaustyön suorittamises­ta, mutta nyt käsiteltävässä asiassa ei ole tästä tai tähän liittyvistä väitteistä kyse. Näin ollen FINE katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole myöskään muilla kuin vakuutussopimuksen ehtoihin liittyvillä perusteilla korvausvelvollisuutta märkätiloissa tehdyn remontin korjauskuluista.

Edellä kerrotuin perustein FINE katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole korvausvelvollisuutta asiakkaan vaatimista kustannuksista.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                     
Esittelijä Salo