Tapahtumatiedot

A (s. 1955) haki 14.9.2023 päivätyllä vahinkoilmoituksellaan korvausta 31.3.2021, 23.6.2021 ja 23.12.2021 annetuista koronavirusrokotteista aiheutuneesta lääkevahingosta.

A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen 31.3.2021 ja toisen annoksen 23.6.2021 Vaxzevria-valmisteella (Astra Zeneca). Kolmas koronavirusrokoteannos annettiin 23.12.2021 ja neljäs annos 1.12.2022 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer). 

Lääkevahinkoilmoituksen mukaan A:n näkökyky heikentyi kolmannen koronavirusrokotuksen 23.12.2021 jälkeen. A hakeutui 23.11.2022 terveyskeskukseen, kun silmään tuli paineen tunnetta ja vuotoa ja lähinäkö oli heikentynyt niin, ettei A nähnyt lukea tekstiä. Vasemman silmän verkkokalvossa todettiin verisuonitukos.   

Vakuutusyhtiö totesi 10.12.2024 antamassaan korvauspäätöksessä, että saadun selvityksen mukaan A:n vasemman silmän oireet alkoivat marraskuussa 2022 eli noin 11 kuukautta 23.12.2021 saadun koronavirusrokotteen jälkeen. Noin kolme kuukautta ennen oireiden ilmaantumista silmänpohjissa ei ollut todettu poikkeavaa. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei vasemman silmän verisuonitukoksen ja A:n saamien koronavirusrokotteiden välillä ollut ajallista yhtyettä. Verkkokalvon laskimotukoksille altistavat monet tekijät, kuten korkea verenpaine ja veren korkeat rasva-arvot. Verkkokalvon laskimotukos on yleisempi iäkkäillä, ja suurin osa sairastuneista on yli 50-vuotiaita. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei A:lla todettu vasemman silmän laskimotukos ollut todennäköisesti aiheutunut Comirnaty- tai Vaxzevria-rokotteista. Koska rokotteen ja silmän laskimotukoksen välillä ei ollut vakuutusehdoissa edellytettyä todennäköistä syy-yhteyttä, korvausta lääkevahinkovakuutuksesta ei voitu maksaa.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että vasemman silmän laskimotukos korvataan koronavirusrokotteiden aiheuttamana lääkevahinkona.

A:lla todettiin kolmannen ja neljännen koronavirusrokotteen välissä vasemman silmän heikentynyt näkö ja paineen tunnetta. A:n mukaan näkökyvyn heikentymistä ja hämärtymistä oli jo aiemmin, mutta se oli mennyt itsekseen pois, joten A hakeutui lääkäriin vasta 23.11.2022. 30.11.2022 vasemmassa silmässä todettiin vuotoa ja turvotusta, jotka johtuivat verkkokalvon laskimotukoksesta. Tämän jälkeen aloitettiin lasiaispistokset, jotka jatkuvat edelleen.

A:n näkemys on, että rokotteen lääkevalmisteen vaihtaminen aiheutti silmän verkkokalvon laskimotukoksen. A viittaa toimittamiinsa laboratoriotutkimustuloksiin ajalta 11.1.2023–22.8.2024. A katsoo niiden poissulkevan, että verkkokalvon laskimotukos olisi johtunut korkeasta verenpaineesta tai veren rasva-arvoista. A:n veren rasva-arvot ovat olleet vuosia tai vuosikymmeniä reilusti alle viitearvon. Verenpainetta on hoidettu lääkityksellä vuosien ajan, eikä se ole ollut koholla tänä aikana. A ei käytä alkoholia eikä hän tupakoi.

Vakuutusyhtiö on todennut, että Comirnaty-rokotteen valmisteyhteenvedon haittavaikutustietojen mukaan silmän verkkokalvon valtimotukos ei ole rokotteen tunnettu vaikutus. A:n mielestä rokotteen ja verkkokalvon laskimotukoksen välistä syy-yhteyttä ei voida yksielitteisesti poissulkea, vaikka haittavaikutusta ei tunneta. Yhdessä ja erikseen nämä rokotteet voivat aiheuttaa mitä moninaisimpia sairauksia huomattavan paljon jälkikäteen, kuten mediasta on voinut lukea.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja katsoo, ettei korvauspäätöksen muuttamiselle ole aihetta.

Vakuutusyhtiö toteaa, että Comirnaty-rokotteen valmisteyhteenvedon haittavaikutustietojen mukaan silmän verkkokalvon laskimotukos ei ole rokotteen tunnettu haittavaikutus. A:lla ilmennyt verkkokalvokalvon verisuonitukos on ilmennyt noin 10–11 kuukautta A:lle annetusta kolmannesta koronarokoteannoksesta, joten rokotteen ja tukoksen välillä ei ole ajallista yhteyttä. Vakuutusyhtiö katsoo, että esitetyn selvityksen perusteella syy-yhteys verkkokalvon laskimotukoksen ja Comirnaty-rokotteen välillä on erittäin epätodennäköinen.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 31.12.2021–22.8.2024.

A sairastaa Pickin tautiin liittyvää dementiaa, verenpainetautia ja hyperkolesterolemiaa, jonka vuoksi hänellä on käytössään kolesterolilääkitys (simvastatiini).

A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen 31.3.2021 ja toisen annoksen 23.6.2021 Vaxzevria-valmisteella. Kolmas koronavirusrokoteannos annettiin 23.12.2021 ja neljäs annos 1.12.2022 Comirnaty-valmisteella.

A hakeutui 23.11.2022 terveysasemalle vasemman silmän oireiden vuoksi. Esitietoihin kirjattiin, että A:lla oli ollut pidempään, noin kahden viikon ajan paineen tunnetta vasemmassa silmässä sekä silmän vetistä vuotoa. A oli huomannut kaksi päivää aikaisemmin, ettei hän nähnyt normaalisti vasemmalla silmällä uidessa. A kertoi käyneensä kolme kuukautta sitten optikolla silmänpohjakuvauksessa, jolloin silmänpohjissa ei todettu poikkeavaa. Näöntarkkuus oli vasemmalla 0.6 ja oikealla 1.0. A lähetettiin silmätautien päivystyspoliklinikalle vasemman silmän äkillisen näkökyvyn heikentymisen vuoksi. A:n todettiin poistuneen päivystyksestä itse odotettuaan aulassa yli seitsemän tuntia. A soitti 24.11.2022 uudelleen terveysasemalle, jolloin häntä ohjeistettiin hakeutumaan uudelleen silmätautien päivystykseen pikaisesti.

A oli silmätautien päivystyspoliklinikalla 30.11.2022, jolloin A kertoi huomanneensa viikko sitten uimahallissa, että vasemman silmän näkö oli sumentunut, eikä A pystynyt lukemaan. Silmänpohjan valokerroskuvauksessa todettiin vuotoa ja turvotusta sopien verkkokalvon laskimotukokseen. A:lle aloitettiin 7.12.2022 kolmen Avastin-injektion hoitosarja.

1.3.2023 kontrollissa todettiin, että vasemman silmän näöntarkkuus oli noussut tasolle 0.8. Toukokuussa 2023 tarkan näön alueen turvotuksen todettiin uusiutuneen, joten Avastin-injektiohoito aloitettiin uudelleen.

Aikavälillä 11.1.2023–22.8.2024 otettujen laboratoriokokeiden mukaan A:n LDL-kolesteroli on ollut normaali.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla todettu silmän verkkokalvon laskimotukos korvata Vaxzevria- tai Comirnaty-koronarokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Asioiden käsittely Vakuutuslautakunnassa perustuu kirjalliseen aineistoon. Korvauksenhakijan tulee esittää näyttö aiheutuneesta vahingosta ja sen syy-yhteydestä lääkkeen käyttöön. Yleensä tällaisena näyttönä toimivat sairauskertomukset ja muut lääketieteelliset asiakirjat, jotka on laadittu pian oireiden alkamisen jälkeen, jolloin ne osoittavat, millainen ajallinen yhteys lääkkeenoton ja oireiden välillä on.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A sairastaa muun muassa verenpainetautia ja hyperkolesterolemiaa, jonka vuoksi hänellä on käytössään kolesterolilääkitys. A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen 31.3.2021 ja toisen annoksen 23.6.2021 Vaxzevria-valmisteella. Kolmas koronavirusrokoteannos annettiin 23.12.2021 Comirnaty-valmisteella.

A hakeutui vasemman silmän näön heikentymisen ja paineen tunteen vuoksi hoitoon ensimmäisen kerran 23.11.2022. Terveyskeskuksessa A:n kirjattiin kertoneen, että silmän paineen tunnetta oli ollut noin kahden viikon ajan, ja A oli huomannut kaksi päivää aiemmin, ettei hän nähnyt vasemmalla silmällä normaalisti. A:n mukaan kolme kuukautta aiemmin tehdyssä silmänpohjakuvauksessa ei ollut todettu poikkeavaa. A:lla todettiin 30.11.2022 verkkokalvon laskimotukos. Asiakirjoissa on mainintoja myös verkkokalvon valtimotukoksesta, mutta kyse oli laskimotukoksesta.  

Vakuutuslautakunta toteaa, että rokotteeseen mahdollisesti liittyvä veritulppa ilmenisi hyvin nopeasti, päivien tai viikkojen kuluessa. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:n verkkokalvon laskimotukos sovi ajallisesti rokotteen aiheuttamaksi. MRNA-rokotteisiin (Comirnaty) ei ole myöskään todettu liittyvän laskimoveritulppien lisääntymistä. A:lla on verkkokalvon laskimotukoksen riskitekijöinä hyperkolesterolemia, verenpainetauti ja ikä. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei verkkokalvon laskimotukos ole todennäköisesti aiheutunut Vaxzevria- tai Comirnaty-koronavirusrokotteista. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pulkkinen

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila