Tapahtumatiedot

Asiakas ilmoitti vakuutusyhtiölle 30.9.2024 veneen uponneen hänen kotipihansa laituriin tuntemattomasta syystä. Asiakas oli tarkastanut veneen olleen kunnossa 28.9.2024. Muutama päivä myöhemmin asiakas ilmoitti uppoamisen ajankohdaksi 28.9.2024. Vakuutusyhtiö teki kielteisen korvauspäätöksen. Perusteluinaan yhtiö lausui, että vahinkotarkastusraportin mukaan uppoaminen aiheutui teknisestä viasta. Moottorikaivon luukku (manusluukku) oli vuotanut vettä pilssiin eikä pilssipumppu ollut toiminut. Päätöksen mukaan sää oli vahinkohetkellä normaali eikä merkittävää tuulta tai sadetta havaittu.

Asiakas toimitti vakuutusyhtiölle lisäselvityksen, jonka mukaan huoltoliike tarkasti pilssipumpun toiminnan uudelleen ja pumpun todettiin toimivan manuaalisesti. Samalla todettiin, että manusluukku vuoti pieniä määriä vettä, mutta se ei voinut olla syynä veneen äkilliseen uppoamiseen. Asiakas toimitti myös Ilmatieteenlaitoksen sääkartoista tietoa tapahtuma-aikaisesta tuulesta ja sateesta 27.9.2024. Asiakkaan mukaan uppoamisen syynä oli myrskyn kaltainen tilanne.

Vakuutusyhtiö pysyi kielteisessä korvauspäätöksessään. Yhtiön mukaan vahinkotapahtumat lueteltiin vakuutusehdoissa tyhjentävästi eikä uppoamisen ollut osoitettu aiheutuneen vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen ja pyytää vakuutuslautakunnan suositusta siitä, että vakuutusyhtiön tulee korvata vahinko täysimääräisesti.

Asiakas kävi 27.9.2024 noin kello 10 tarkistamassa veneensä kunnon ja kiinnityksen laituriin kovan tuulen ja sateen vuoksi. Tuolloin kaikki oli kunnossa eikä ollut mitään merkkejä veden kertymisestä veneeseen. Hän huomasi 30.9.2024 veneen uponneen.

Sääolosuhteet olivat vahinkoaikana poikkeukselliset. Ilmatieteen laitoksen mukaan 27.9.2024 vahinkopaikan lähellä mitattiin tuulen nopeuksia (yli 15 metriä sekunnissa ja puuskissa yli kymmenen minuutin aikana yli 19 metriä sekunnissa), joissa oli kysymys myrskystä. Myrskyllä viitataan sääilmiöön, johon liittyy rankkasateita. Kyseisenä ajankohtana kello 12:10 myös sademäärä oli 3,18 millimetriä ja sadekuurossa mahdollisesti enemmän. Myrskylle on lisäksi ominaista äkillinen vedenpinnan vaihtelu. Läheisen mittausaseman mukaan merivedenkorkeus vaihteli poikkeuksellisen paljon 27.-28.9.2024. Vedenkorkeus laski noin 60 senttimetriä lyhyessä ajassa ja se saattoi merkittävästi vaikuttaa veneen vakauteen ja edesauttaa uppoamista.

Vakuutusehtojen mukaan myrskyvahingot korvataan ilman tuulennopeusrajaa. Näin ollen vakuutus kattaa myös tapaukset, joissa tuuli ja poikkeukselliset sääolosuhteet aiheuttavat vahinkoa, vaikka tuulennopeus ei ylittäisi Ilmatieteenlaitoksen käyttämää myrskyn määritelmää (21 metriä sekunnissa). Ratkaisukäytännössä ei ole yksiselitteistä myrskyn määritelmää. Epäselvää ehtokohtaa tulee tulkita asiakkaan hyväksi.

Veneen pilssipumpun automatiikka tarkastettiin vahinkotapahtuman jälkeen. Ensin se ei toiminut edes ulkoisella virtalähteellä, mutta toisessa tarkastuksessa pumpun manuaalinen puoli toimi ulkoisella virransyötöllä. Automaattinen tasoanturi ei toiminut tuolloinkaan. Pilssipumpun toimimattomuus johtui siten todennäköisesti uppoamisen aiheuttamasta sähköjärjestelmän vioittumisesta. Samalla todettiin, että manusluukku vuoti pieniä määriä vettä, mutta se ei voinut olla syy veneen äkilliseen uppoamiseen.

Veneen turkki ei vuotanut. Turkin läpi on pilssiin johtavia sähköjohtoja varten aukko. Jos veneen avotilassa on runsaasti vettä ja vene kallistuu, aukosta pääsee paljon vettä veneen pohjaan. Edelleen jos veneen perä painuu niin syvälle, että manusluukku on vedenpinnan alapuolella ja kaivo täyttyy vedellä, veneen kyljessä oleva poistoaukko jää veden pinnan alle ja siitä pääsee vettä veneeseen.

On todennäköistä, että sääolosuhteiden vuoksi veneen avotilaan satoi äkillisesti runsaasti vettä, jonka jälkeen vene kallistui tuulen ja aallokon sekä meriveden äkillisen laskemisen seurauksena, koska kiinnitysköydet veneen sivuilla eivät antaneet periksi. Vettä pääsi sähköjohtojen aukosta veneen pohjaan ja kyljen tyhjennysaukosta pääsi veneeseen lisää vettä. Tilanne johti lopulta veneen uppoamiseen. Vahingon ensisijaisena syynä olivat poikkeukselliset ulkoiset tekijät.

Vakuutusyhtiö toimi hyvän vakuutustavan vastaisesti muuttaessaan korvauksen epäämisperusteita lautakuntakäsittelyssä, mikä tulee ottaa huomioon korvattavuutta arvioitaessa. Vakuutusyhtiö perusteli päätöstään alun perin sillä, että vahingon aiheutti tekninen vika. Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan sää oli ollut normaali eikä merkittävää tuulta tai sadetta ollut ollut. Lautakunnassa vakuutusyhtiö on perustellut kantaansa sillä, että mahdollinen tekninen vika myötävaikutti vahingon syntyyn ja pääsyy korvauksen epäämiseen on se, ettei vakuutusehdoissa tarkoitettua myrskyä ole ollut.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa asiassa antamaansa päätökseen. Veneen uppoamisen ei näytetty aiheutuneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena, vaan vahingon aiheutti tekninen vika. Veneen manusluukku oli vuotanut ja pilssipumppu ei ollut toiminut. Vaikka pilssipumpun automatiikka olisi toiminut vahinkoajankohtana, ei sillä ole vahingon korvattavuuden kannalta merkitystä, koska veneen uppoamisen alkusyyksi ei ole osoitettu mitään vakuutusehtojen mukaan korvattavaa vakuutustapahtumaa.

Vakuutusehtojen kohdassa 4.1 kuvataan tyhjentävästi vakuutuksesta korvattavat vahingot. Asiakas ei ole väittänyt, että uppoaminen johtuisi kohdassa mainituista muista syistä kuin myrskystä. Ilmatieteenlaitoksen mukaan myrsky saavutetaan, kun tuulen nopeus ylittää 10 minuutin keskiarvona kynnysarvon, joka Suomessa on 21 metriä sekunnissa. Asiakkaan selvityksen mukaan tätä nopeutta ei ole saavutettu edes puuskissa. Tuulennopeudessa ei ole ollut kysymys myöskään yleisessä kielenkäytössä myrskyksi mielletyistä olosuhteista.

Meriveden korkeuden vaihtelu ei kuulu venevakuutuksen ehtokohdassa 4.1 lueteltuihin korvattaviin vakuutustapahtumiin eikä se voi edes toissijaisena vahingon aiheuttajana tulla kyseeseen, sillä myrskytuulta ei ollut. Merenpinnan korkeuden vaihtelu voi myös johtua useista eri tekijöistä tai niiden yhteisvaikutuksesta eikä asiakas ole osoittanut, että se johtui tuulesta. Lisäksi veneeseen kertyvä sadevesi eikä sen ja vedenpinnan korkeusvaihtelun seurauksena aiheutunut veneen uppoaminen ole ehtokohdassa määritelty korvattava vakuutustapahtuma.

Vakuutusyhtiön alkuperäinen korvauspäätös perustui vahinkotarkastusraporttiin, jonka mukaan veneen uppoamisen aiheutti tekninen vika. Vakuutusyhtiö perusteli siten päätöstään tuolloin tiedossaan olleilla seikoilla. Asiakkaan lisäselvitys ei kumonnut selvitystä manusluukun vuotamisesta eikä osoittanut, että pilssipumppu olisi toiminut asianmukaisesti ennen veneen uppoamista. Asiakas vetosi myös muihin uppoamiseen vaikuttaneisiin ei-korvattaviin syihin kuten sadeveden tuloon veneen avotilaan ja isoon peräaaltoon. Asiakas esittämät ulkoiset tekijät eivät ole vakuutusehtojen mukaisia korvausperusteita.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

• Vahinkotarkastuksesta 15.10.2024 laadittu rapotti, jonka mukaan uppoamisen aiheutti tekninen vika eli viallinen luukun tiivistys moottorikaivossa sekä viallinen pilssipumppu.
• Huoltoliikkeen 21.10.2024 lähettämä lausunto, jonka mukaan pilssipumpun manuaalinen puoli toimi, kun se oli tarkastettu uudelleen. Moottorikaivon manusluukun vuototestissä luukun oli todettu vuotavan vähäisessä määrin pilssiin.
• Veneen valmistajan 19.12.2024 lähettämä lausunto, jonka mukaan luukun vuoto ei missään tapauksessa voi olla uppoamisen merkittävin syy. Voimakas kallistuma mahdollisti veden pääsyn laidan yli turkille ja pilssiin.
• Selvitys tuulen keskinopeudesta ja puuskanopeudesta 27.9.2024 saaristossa luodolla sijaitsevassa mittauspisteessä mitattuna.
• Selvitys merivedenkorkeudesta tapahtuma-aikana.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko veneen uppoamisen syynä ollut vakuutusehdoissa korvattavaksi määritelty vakuutustapahtuma. Arvioitavana on etenkin se, onko vahingossa kysymys vakuutusehdoissa tarkoitetusta myrskyvahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Venevakuutusehtojen (voimassa 1.4.2023 alkaen) kohdan 4.1 mukaan venevahinkona korvataan äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot, jotka aiheutuvat

• karilleajosta tai pohjakosketuksesta, veneen törmäyksestä kiinteään tai uivaan esineeseen
• äkillisestä ja ulkoapäin vahingoittavasta syystä kun kohdetta säilytetään maissa
• myrskytuulesta, trombista, rakeista tai ukkospilven laskuvirtauksesta.

Vakuutusehtojen kohdan 4.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat

• […]
• veneen uppoamisesta tai kaatumisesta, ellei vahinko ole aiheutunut kohdassa 4.1 mainitusta syystä […]. Vakuutuksesta ei korvata myöskään vahinkoja, jotka luetellaan kohdassa 10.3.
  […]

Vakuutusehtojen kohdan 10.3. (Yhteiset rajoitukset) mukaan venevakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat

1. veneen, sen laitteen tai varusteen rakenne-, valmistus-, asennus- tai materiaalivioista,
2. moottorin tai laitteen teknisistä vioista, tai moottorissa tai laiteessa käytetystä väärästä polttoaineesta tai jäähdytys- tai voitelujärjestelmän vioista […].

Asian arviointi

Asiakkaan vene on uponnut hänen kotipihansa laiturissa, joka sijaitsee meren rannalla saaristossa. Veneen kunto ja kiinnitys oli asiakkaan mukaan tarkastettu 27.9.2024 noin kello 10 ja uppoaminen oli havaittu 30.9.2024. Vakuutusyhtiö on evännyt vakuutuskorvauksen sillä perusteella, että vahingon aiheutti manusluukun vuotaminen ja se, että pilssipumppu ei toiminut. Kysymyksessä oli siten tekninen vika eikä vakuutusehtojen mukaan korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Asiakkaan mukaan veneen uppoamisessa on kysymys myrskyvahingosta. Kovan tuulen lisäksi runsas sade, vedenkorkeuden äkillinen vaihtelu ja aallokko johtivat veneen uppoamiseen.

Näyttövelvollisuus korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta on korvauksen hakijalla. Veneen uppoamisesta aiheutunut vahinko voi tulla korvattavaksi vakuutusehtojen mukaisissa vakuutustapahtumissa. Vakuutusehtojen mukaan tällainen on muun ohella myrskytuulen aiheuttama yllättävä ja ennalta arvaamaton venevahinko. Asiakkaan on käsiteltävässä asiassa esitettävä uskottava näyttö siitä, että vakuutusehdoissa tarkoitettu myrskytuuli on aiheuttanut vahingon.

Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiö on muuttanut korvauksen epäämisperusteita, mikä on hyvän vakuutustavan vastaista ja mikä tulee ottaa huomioon vahingon korvattavuutta arvioitaessa. Lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön tulee hyvän vakuutustavan mukaan lähtökohtaisesti esittää kaikki tiedossa olevat korvauksen epäysperusteet korvauksen hakijalle yhdellä kertaa. Nyt käsiteltävässä asiassa asiakas on suullisesti tekemässään vahinkoilmoituksessa kertonut, ettei hän tiennyt syytä veneen uppoamiselle. Asiakas on ilmoittanut veneen uppoamisen ajankohdaksi 28.9.2024. Vakuutusyhtiö on korvauksen epää­väs­sä päätöksessään todennut sään olleen normaali eikä merkittävää tuulta tai sadetta ollut havaittu. Asiakas on sittemmin lisäselvityksessään tuonut esiin Ilmatieteenlaitoksen sääkartoista keräämiään tietoja tuulen nopeudesta 27.9.2024 ja sademäärästä ilmoittaen uppoamisen syyksi myrskyn kaltaisen tilanteen. Vakuutusyhtiö on vastauksessaan oikaisupyyntöön ilmoittanut, että uppoamisen ei ole osoitettu aiheutuneen yllättävän ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena eikä lisäselvitys antanut aihetta muuttaa vakuutusyhtiön päätöstä. Se ei ole tuolloin ottanut nimenomaisesti kantaa sääolosuhteisiin tai myrskyyn vahingon aiheuttajana. Asiakkaan tuulennopeutta koskeva tiedot ovat sinänsä koskeneet ajankohtaa 27.9.2024 eli eri päivää kuin mikä tuolloin oli ilmoitettu uppoamisen ajankohdaksi. Vakuutusehdoissa tarkoitettua myrskytuulta on sittemmin käsitelty sekä asiakkaan että vakuutusyhtiön toimesta laajemmin vasta lautakunnassa, ja asiakas on lautakunnassa ilmoittanut uppoamisen ajankohdaksi 27.9.2024. Edellä esitetyn perusteella lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole menetellyt väitetyllä tavalla hyvän vakuutustavan vastaisesti.

Lautakunta toteaa, että vakuutusehdoissa ei ole tarkemmin määritelty sitä, minkälaisen myrskytuulen aiheuttamat vahingot ovat korvattavia. Vakuutusyhtiön venevakuutuksen tuoteoppaan mukaan myrskyvahingot korvataan ilman tuulennopeusrajaa. Näin ollen on perusteltua katsoa, että vakuutuksesta voidaan korvata myös sellaisia vahinkoja, jotka aiheutuvat yleisessä kielenkäytössä tarkoitetusta myrskytuulesta, eikä pelkästään sellaisia vahinkoja, jotka aiheutuvat Ilmatieteenlaitoksen tuuliasteikon mukaisesta myrskytuulesta (10 minuutin keskituulen nopeus 21 m/s tai enemmän). Kovana tuulena pidetään yleisesti keskimäärin yli 14 metriä sekunnissa puhaltavaa tuulta. Perinteisesti tuulta on mitattu 10 minuutin keskiarvona, jolloin yksittäisien puuskien vaikutus on pieni.

Asiakkaan esittämän selvityksen mukaan tuulen keskinopeus on lähellä saaristossa luodolla sijaitsevalla mittausasemalla ollut 27.9.2024 yhden kolmen minuutin jakson ja yhden kahden minuutin jakson aikana yli 15 metriä sekunnissa (15,1–15,2 m/s). Puuskat ovat kyseisenä päivänä olleet yli 15 metriä sekunnissa useasti ja enimmillään ylittäneet 19 metriä sekunnissa ja olleet 19,1 metriä sekunnissa yhden tasan kymmenen minuutin ajanjakson. Keskituulennopeus ei kymmenen minuutin ajanjaksolla ole kyseisellä saariston mittauspisteellä ylittänyt 15 metriä sekunnissa. Tarkempaa selvitystä siitä, millaiset tuuliolosuhteet vahinkopaikalla ovat vallinneet vahinkoajankohtana, ei ole esitetty. Tuulennopeudesta esitetty selvitys huomioon ottaen lautakunta katsoo, ettei asiassa ole esitetty näyttöä siitä, että vahinkopaikalla olisi vahinkopäivänä vallinnut yleisessä kielenkäytössä myrskytuuleksi mielletyt olosuhteet.

Asiakkaan mukaan myös myrskyyn liittyvä runsas sade, vedenkorkeuden äkillinen vaihtelu ja aallokko johtivat osaltaan veneen uppoamisen. Lautakunta on edellä katsonut myrskytuulen jääneen näyttämättä. Asiakkaan mukaan 27.9.2024 klo 12:10 sademäärä oli 3,18 millimetriä. Runsaana sateena pidetään vähintään 4,5 millimetrin sademäärää. Sade ei siten ole ollut runsasta. Vedenkorkeus on puolestaan selvityksen mukaan vaihdellut joitakin kymmeniä senttimetrejä tapahtuma-aikana. Merivedenkorkeuden vaihtelut ovat sinänsä tyypillisiä eikä myrskytuulen ole näytetty aiheuttaneen poikkeuksellista vedenkorkeuden vaihtelua.

Lautakunta katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että veneen uppoaminen olisi aiheutunut myrskystä. Vahinkotarkastuksessa veneen manusluukun on selvitetty vuotaneen eikä pilssipumppu ole toiminut. Myöhemmässä tarkastuksessa pilssipumppu on toiminut manuaalisesti. Kyseisiä teknisiä vikoja vahingon syynä ei ole tarpeen arvioida enemmälti, kun vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma on jäänyt näyttämättä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Heikinsalmi

Jäsenet:
Koskinen
Pynnönen Andersson
Rantala
Ståhlberg