Tapahtumatiedot

A (s. 1989) on vakuutettuna henkilövakuutuksessa, joka sisältää turvan tapaturman aiheuttaminen hoitokulujen varalta. Tapaturmavakuutukseen on otettu myös kilpaurheilun kattava urheilulisä. 4.7.2024 päivätyn E-lääkärinlausunnon mukaan A oli osallistunut samana päivänä amerikkalaisen jalkapallon otteluun, jossa hän oli spurtannut pelitilanteeseen taklauksen lähestyessä, ja tehnyt äkillisen suunnanmuutoksen vasemman alaraajan varassa. Suunnanmuutoksen yhteydessä vasemmasta polvesta oli kuulunut pamahdus, minkä jälkeen polveen oli ilmaantunut välitön kipu, eikä varaaminen alaraajalle ollut enää onnistunut. Magneettitutkimuksessa 8.7.2024 todettiin, että muun muassa eturistiside oli revennyt yläosastaan ja sisemmässä sivusiteessä oli turvotusta. A haki korvausta hoitokuluista yksityistapaturmavakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö korvasi hoitokuluja ajalla 4.7.2024 – 9.7.2024, fysioterapiakäyntejä sekä ortopedisen tuen. Vakuutusyhtiö epäsi korvauksen leikkaustoimenpiteen ja sen jälkeisten hoitokulujen osalta. Vakuutusyhtiö perusteli kielteistä kantaansa sillä, että terve eturistiside ei voi revetä esitetyllä mekanismilla, vaan tällä tavalla voi aiheutua enintään polven venähdystyyppinen vamma. Suunniteltu toimenpide katsottiin siten sairausperäisen löydöksen, eli eturistisiteen rappeuman, hoidoksi.

A haki vakuutusyhtiön päätökseen muutosta 8.8.2024. A kertoi muutoksenhaussa, että vammamekanismiin vaikutti erityisesti äkillinen kitka suunnanmuutoksen aikana. Lisäksi A toimitti videotallenteen vahinkotapahtumasta sekä hoitavan lääkärin lausunnon. Vakuutusyhtiö ei muuttanut päätöstään.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnalta ratkaisusuositusta.

A:n mukaan vahinkotapahtuma täyttää vakuutusehtojen mukaisen tapaturman määritelmän. Kyse oli äkillisestä ja odottamattomasta tapahtumasta, jossa ulkoinen tekijä (jalan kiinnittyminen tekonurmeen kitkan vuoksi) aiheutti polven vääntymisen ja vamman. Kyseessä on siten ruumiinvamma, jota voidaan pitää myös lääketieteellisin perustein ulkoisen tapahtuman aiheuttamana. Tapaturma on tapahtunut A:n tahtomatta ja vahinkotapahtuman ja ruumiinvamman välillä on selvä syy-yhteys.

A:n näkemyksen mukaan vakuutusyhtiön perustelu, jonka mukaan vahinkotapahtumassa olisi voinut syntyä vain venähdystyyppinen vamma, on virheellinen. A viittaa ortopedin lausuntoon ja lääketieteelliseen selvitykseen, joissa A:n mukaan vammamekanismi on ollut tyypillinen ACL-vamman aiheuttaja. Lisäksi on myös yleisessä tiedossa, että tekonurmella pelattaessa pelikengän nastat voivat ”lukittautua / hirttää” pelialustaan kiinni. Jalan lukkiutuessa äkillisessä pelitilanteessa pelialustaan, liike-energia ei pääse vapautumaan, vaan se purkautuu täysimääräisesti pelaajan raajaan aiheuttaen ruumiinvamman.

A:n mukaan vakuutusyhtiön näkemys siitä, että suunniteltu polven toimenpide NGE35 olisi sairausperäisen löydöksen, eli eturistisiteen rappeuman hoitoa, on myös virheellinen. A:n potilashistoriassa ei ole löydöksiä, jotka viittaisivat rappeumaperäiseen syyhyn. Tapaturmaa koskevissa potilaskertomuksissa tai kuvantamisen lausunnoissa ei ole mainintaa tai löydöksiä rappeumasta, eikä A:lla ole ollut tähän viittaavia oireita. Lisäksi A toteaa, että vamma ei sisälly vakuutusehtojen rajoitusluetteloon ”Tapaturmana ei korvata” -vammojen luetteloon.

A vaatii, että vakuutusyhtiö muuttaa korvauspäätöstään ja korvaa tapaturmasta aiheutuneet hoitokulut, joihin kuuluu vasemman polven leikkaustoimenpide, leikkauksen jälkeisestä laskimotukoksesta aiheutuneet hoitokulut, lääkärin määräämät, leikkaushoidon jälkeiset fysikaalisen hoidon kulut sekä muut leikkauksen jälkeiset hoitokulut.

21.3.2025 päivätyssä lisäkirjelmässä A katsoo, että vakuutusyhtiö on jättänyt huomioimatta tapahtumakuvauksessa mainitun A:n jalan kiinnijäämisen tasoon ja tätä seuranneen vasemman polven vääntymisen.

Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon johdosta A on antanut lisäkirjelmän 10.6.2025, jossa A toteaa, asiantuntijalausuntopyynnön taustatiedoista puuttuu kokonaan tieto siitä, että A:n jalka on jäänyt kiinni tasoon ja tästä on seurannut vasemman polven vääntyminen. A katsoo, että asiantuntijalausunto perustuu täten olennaisilta osin vaillinaisiin taustatietoihin. Tästä syystä A pyytää, että lautakunta tekee uuden, tarkennetun asiantuntijalausuntopyynnön. Siinä tapauksessa, että lautakunta ei pidä asiantuntijalausuntopyynnön tarkentamista ja päivitetyn asiantuntijalausunnon pyytämistä tarpeellisena, A varaa mahdollisuuden hankkia lausunto harkintansa mukaan itse valitsemaltaan asiantuntijalta, jotta vammamekanismi tulee riittävällä tarkkuudella huomioiduksi.

A toimitti 8.7.2025 ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin lausunnon, josta A:n mukaan on pääteltävissä, että kyseessä on ollut tyypillinen ja riittävän voimakas sekä energiamäärältään sellainen vammamekanismi, että se on aiheuttanut A:n polvinivelen todetut vammat. Vammat ovat selkeästi syy-yhteydessä 4.7.2024 sattuneeseen vahinkotapahtumaan ja ne ovat olleet tuoreita, eivätkä johdu rappeumaperäisistä muutoksista tai nivelsiteen toistuvasta kuormittumisesta. A:lle 20.8.2024 suoritettu leikkaustoimenpide on ollut tapaturmaperäisesti perusteltu ja ehdottomasti tarpeellinen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan aiemman kantansa. Vakuutusyhtiö toteaa, että A on osallistunut amerikkalaisen jalkapallon kilpailutoimintaan. Lajille on ominaista nopeat spurtit, pysähdykset sekä suunnanmuutokset. Vahinkoasiassa esitetyn tapahtumakuvauksen, videomateriaalin sekä lääketieteellisen selvityksen perusteella vahingon syntyyn ei ole vaikuttanut tapaturman määritelmän edellyttämä ulkoinen tekijä, vaan vahinko on aiheutunut vakuutetun omasta äkillisestä liikkeestä.

Yksityistapaturmavakuutuksen urheilulisä kattaa vakuutusehdoissa mainittujen rasitus- ja sairausperäisten vammojen hoitokuluja, mikäli ne ilmenevät äkillisen liikkeen tai voimanponnistuksen yhteydessä. Eturistisiteen repeämää ei ole vakuutusehdoissa mainittu korvaukseen oikeuttavaksi tilaksi, vaan vahinko arvioidaan ehtokohdan HE140.1 mukaisena poikkeuksellisena liikkeenä urheilusuorituksen yhteydessä. Tällöin korvausta voidaan maksaa enintään kuuden viikon ajalta, eikä leikkauskustannuksia korvata.

Vakuutusyhtiö on korvannut A:lle hoitokuluja ajalta 4.7.2024–9.7.2024 venähdystyyppisen vamman perusteella, vaikka kyseessä ei ollut lihaksen tai jänteen venähdys. Lisäksi A:lle on maksettu fysioterapiakulut käynneistä 16.7.2024 ja 5.8.2024 sekä erehdyksessä vielä 17.9.2024, 31.10.2024 ja 7.1.2025. Leikkaus- ja jatkohoitokulut eivät kuulu tapaturmavakuutuksen korvattaviin kustannuksiin. Fysioterapian osalta A:lle on korvattu vakuutusehtojen mukaiset kaksi terapiakäyntiä sekä ortopedinen tuki.

Vakuutusyhtiö mukaan vammamekanismi ei ole ollut riittävä aiheuttamaan polvinivelessä todettuja löydöksiä. A:n polven nivelkierukoissa todetut pitkittäiset repeämät ovat yleisen lääketieteellisen tutkimustiedon mukaan rappeumaperäisiä, eivätkä ole siten syy-yhteydessä 4.7.2024 sattuneeseen tapaturmaan. Lisäksi polvinivelessä todettiin kulumaperäisinä muutoksina polvinivelen rustovaurio sekä sääriluun ruston hapsuuntuminen. Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinkotapahtumasta on voinut aiheutua ainoastaan venähdystasoinen vamma, joka paranee muutamissa viikoissa, eivätkä ne edellytä leikkaushoitoa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 4.7.2024–2.7.2025.

4.7.2024 päivätyn ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin käyntimerkinnän esitietojen mukaan samana päivänä amerikkalaisessa jalkapallossa A:n paino oli ollut vasemmalla jalalla, ja A on lähtenyt tästä spurttiin, jolloin vasemmasta polvesta on kuulunut kova pamahdus ja tullut äkillinen kipu. Vasemmalle jalalle varaaminen ei tämän jälkeen enää onnistunut. Statustiedon mukaan A saapui vastaanotolle kyynärsauvoin. Polven sivuilla oli tunnustellen lievää kipua ja polvinivelessä vähäistä nestelisää. Polvinivelen sivusiteen olivat vakaat. Vetolaatikko- ja Lachman-testissä oli lievää löysyyttä. Polvinivelen liike oli 0–110 astetta. Nivelraoissa tai polvilumpion sisäsivulla ei ollut selkeää arkuutta tunnustellen. Röntgentutkimuksessa ei todettu vaurioita.

Magneettitutkimuksessa 8.7.2024 todettiin, että eturistiside oli revennyt yläosastaan. Sisemmässä sivusiteessä todettiin I asteen vammaan sopivaa turvotusta ja ulompien nivelnastojen luumustelmat sekä sisemmän nivelkierukan alapinnan pinnallinen vauriojuoste. Rustopintojen vaurioita ei todettu.

Kirurgian 9.7.2024 etäkäynnillä jatkohoidoksi määrättiin saranallinen polvituki rajoitetulla liikelaajuudella sekä kirjoitettiin lähete fysioterapiaan. Ortopedin vastaanotolla 29.7.2024 todettiin polvinivelen täysi ja symmetrinen liikelaajuus. Lachmanin testissä polvi antoi periksi ja hoitotoimenpiteenä esitettiin eturistisiteen korjausleikkausta.

9.8.2024 päivätyn käyntimerkinnän mukaan A on pyytänyt lausuntoa vakuutusyhtiötä varten vamman ja vammamekanismin välillä. Kannanottona lääkäri esittää, että magneettikuvauksessa on perinteiset tuoreen ACL vamman löydökset luuruhjeiden kera, joka puhuu tuoreen vamman puolesta ja vammamekanismi selittää hyvin löydökset ja A:n kertoma anamneesi tukee tätä.

Leikkauskertomuksen 20.8.2024 mukaan eturistiside korjattiin polvilumpiojännesiirteellä sekä nivelkierukoiden kiinnityksellä. Polvilumpiossa todettiin yksittäinen rustohalkeama keskilinjassa. Nivelkierukan alapinnalla todettiin pitkittäinen repeämä. Sääriluussa todettiin ruston hapsuuntumaa ja nivelkierukassa läpäisevä pitkittäinen repeämä. Lisäksi nivelkierukan takasarvessa tuore pitkittäinen repeämä.

27.8.2024 A hakeutui ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin vastaanotolle vasemman pohkeen kipeytymisen vuoksi. 29.8.2024 ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri totesi laskimotukoksen, johon määrättiin verenohennuslääkitys kolmeksi kuukaudeksi.

3.9.2024 A hakeutui ortopedin vastaanotolle, koska oli illalla noussut sohvalta ja taittanut polvea rajummin. Polvessa todettiin turvotusta, eikä se mennyt aivan suoraksi. Koukistus onnistui 45 astetta. 4.9.2024 tehdyssä magneettitutkimuksessa siirre todettiin ehjäksi eikä uusia vaurioita todettu.

2.7.2025 ortopedin vastaanotolla todettiin kävely normaaliksi. Polvessa oli hyvä liike, eturistiside oli täysin tukeva Lachman- ja vetolaatikkotestissä, ja sivut olivat tukevat.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Karjalaiselta. Karjalaisella on lausuntoa laatiessaan ollut käytössään se lääketieteellinen ja muu selvitys, jonka asian osapuolet ovat toimittaneet Vakuutuslautakunnalle 29.4.2025 mennessä.

Karjalainen käy lausunnossaan läpi A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ja toteaa, että vahinkotapahtuman jälkeen kliinisessä tutkimuksessa A käveli kyynärsauvoin. Polven sivuilla todettiin tunnustellen lievää kipua. Polvinivelessä oli vähäinen nestelisä. Polvinivelen sivusiteet olivat vakaat. Vetolaatikossa oli lievää löysyyttä ja polvinivelen liike oli 0–110 astetta. Nivelraoissa, eikä polvilumpion sisäsivulla ollut tunnustellen selkeää arkuutta. Röntgentutkimuksessa ei todettu vaurioita. 4.7.2024 magneettitutkimuksessa todettiin eturistisiteen yläosan repeämä, sisemmän sivusiteen venähdystä ja ulompien nivelnastojen luumustelmat sekä sisemmän nivelkierukan alapinnan pinnallinen vauriojuoste, mutta ei rustopintojen vaurioita.

Karjalaisen mukaan terve eturistiside ei vaurioidu esitetyllä vahinkomekanismilla, vaan kyseessä on vasemman polven venähdys, jonka johdosta on perusteltua korvata ensikäynti, magneettitutkimus ja kuulemiskäynti 9.7.2024. Eturistisiteen korjaus on Karjalaisen mukaan nivelsiteen toistuvista kuormittumisista aiheutuneen rakenteen heikentymisen ja repeämän hoitoa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on ensivaiheessa kysymys siitä, onko A:ta kohdannut vakuutusehtojen mukainen tapaturma. Jos A:ta on kohdannut tapaturma, arvioitavaksi tulee se, miltä osin A:n hoitokulut tulevat korvattavaksi hänen yksityistapaturmavakuutuksensa perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Sovellettavien henkilövakuutusehtojen (voimassa 1.7.2023 alkaen) kohdan HE120 Keskeisiä määrityksiä kohdan 1 (Vakuutuksen voimassaolo) alakohdan 1.4 (Urheilulisä) mukaan vakuutus on voimassa tapaturman hoitokulujen ja työkyvyttömyysajan päivärahakorvauksen osalta 18 vuotta täyttäneillä vain lisämaksusta silloin, kun vakuutettu osallistuu kilpailuihin, otteluihin tai lajiin liittyvään kilpailuun tähtääviin harjoituksiin. Kilpaurheilu on huomioitu silloin, kun se on mainittu vakuutuskirjassa kilpaurheiluna. Kilpaurheiluksi ei katsota oman työpaikan tai työntekijöiden muodostaman työpaikan seuran tai työpaikan kerhon järjestämiä urheiluharjoituksia, urheilukilpailuja tai liikuntatilaisuuksia.

Urheilulisällä laajennetusta tapaturmavakuutuksesta korvataan äkillisen liikkeen tai voimanponnistuksen yhteydessä ilmi tulleiden, seuraavien rasitus- ja sairausperäisten vammojen hoitokuluja:
− polvilumpion sijoiltaanmeno
− rasitusmurtumat
− napa- ja nivustyrä
− akillesjänteen tulehdustila ja repeämä
− penikkatauti
− olkapään jännealueen tulehdus
− kantakalvon tulehdus

Yllä mainittujen rasitus- ja sairausperäisten vammojen osalta ei korvata päivärahaa, haittaa tai kuolemaa.

Vakuutus korvaa vain urheilulisällä laajennetun tapaturmavakuutuksen voimassaollessa aiheutuneita kuluja.

Urheiluturvasta korvataan edellä listattujen rasitus- ja sairausperäisten vammojen hoitokuluja enintään 6 kuukautta hoidon aloittamisesta. Muut vammat käsitellään ehtokohdan 140.1 mukaisesti

Ehtojen kohdan HE 140 Tapaturma kohdan 1 (Tapaturman määritelmä) mukaan vakuutuksen perusteella korvattava tapaturma on vakuutuksen voimassa ollessa sattunut äkillinen ja odottamaton tapahtuma, jonka yhteydessä syntyvä ulkoinen isku-, törmäys- tai lämpövoima tai kemiallisten aineiden koostumus aiheuttaa ruumiinvamman, jota voidaan pitää myös lääketieteellisin perustein ulkoisen tapahtuman aiheuttamana.

Tapaturman aiheuttamaksi ruumiinvammaksi katsotaan myös enintään yhden päivän aikana kehittynyt lihaksen tai jänteen venähdysvamma, joka on seurausta poikkeuksellisesta liikkeestä tai urheilusuorituksen yhteydessä tapahtuvasta äkillisestä voimanponnistuksesta. Korvausta maksetaan enintään kuuden viikon ajalta venähdysvamman syntymisestä.

Voimanponnistuksen ja poikkeavan liikkeen aiheuttaman venähdysvamman hoitokuluna ei korvata leikkaustoimenpiteitä.

Tapaturman korvaamisen edellytyksenä on, että lääkärin hoitoon on hakeuduttu 14 vuorokauden kuluessa tapahtumasta.

Vakuutus ei korvaa
− vammaa, vamman laajuutta tai paranemisen pitkittymistä siltä osin kuin se johtuu tapaturmasta riippumattomista syistä, kuten sairaudesta, rakenteellisesta viasta tai tuki- ja liikuntaelimistön tai kudosten rappeutumisesta, vaikka oireita ei olisi ollut ennen tapaturmaa
[…]

Tapaturmana ei korvata
− rasitusvammoja ja muita vähitellen syntyviä vammoja
− nikamavälilevytyrää, vatsan tai nivusalueen tyriä, akillesjänteen repeämää eikä nivelten tavantakaisia sijoiltaan menoja, ellei vamma ole aiheutunut tapaturmasta, jossa tervekin kudos vaurioituisi.

Ehtojen kohdan 2 (Korvaaminen) alakohdan 2.1 (Tapaturman hoitokulut) mukaan vakuutus korvaa vamman hoitokuluina kustannukset tapaturman aiheuttamasta välttämättömästä lääkärin määräämästä fysikaalisesta hoidosta kaksi (2) hoitokertaa tapaturmaa kohden tai leikkaus- tai kipsaushoidon jälkeen välttämättömästä lääkärin määräämästä fysikaalisesta hoidosta kymmenen (10) hoitokertaa tapaturmaa kohden. Vakuutus korvaa tapaturmaa kohti yhden fysikaalisen hoidon jakson, johon voi sisältyä enintään kymmenen hoitokertaa.

Asian arviointi

Yksityistapaturmavakuutuksesta maksetaan korvausta tapaturmien aiheuttamista vammoista vakuutuksen sopimusehtojen mukaisesti. Korvauksen saaminen edellyttää, että vamma on aiheutunut vakuutusehdoissa erikseen korvattavaksi määritellyssä tilanteessa. Muut kuin vakuutusehtojen mukaiset vahinkotapahtumat eivät ole vakuutuksesta korvattavia tapaturmia.

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijan velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman, esimerkiksi tapaturman, sattuminen sekä tapaturman ja korvausvaatimuksen perusteena olevan vamman välinen syy-yhteys. Jos hän tämän näyttää, on vakuutuksenantajan velvollisuutena sen jälkeen osoittaa vahingon tai sen seurausten aiheutuneen vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä, jos vakuutuksenantaja haluaa vapautua korvausvelvollisuudestaan.

Syy-yhteyden toteaminen perustuu lääketieteelliseen tutkimustietoon eri vammatyypeistä ja niitä aiheuttavista tekijöistä sekä sen ohella yksittäisessä tapauksessa saatuihin tietoihin tapaturman sattumistavasta, vammamekanismin voimakkuudesta ja todetun vamman laadusta. Syy-yhteyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea siihen, miten hyvin todettujen vammojen ja oireiden laatu sopii yhteen kuvatun tapaturmamekanismin kanssa. Sen sijaan syy-yhteyttä ei voida pitää todistettuna vain ajallisen yhteyden perusteella eli pelkästään sen pohjalta, että oireet ovat ilmaantuneet kuvatun vahingon jälkeen.

Vakuutusehtojen perusmääritelmän mukaan tapaturma on äkillinen ja odottamaton tapahtuma, jonka yhteydessä syntyvä ulkoinen isku-, törmäys- tai lämpövoima tai kemiallisten aineiden koostumus aiheuttaa ruumiinvamman, jota voidaan pitää myös lääketieteellisin perustein ulkoisen tapahtuman aiheuttamana.

Lautakunta toteaa, että ehtokohdassa mainittujen edellytysten tulee kaikkien samanaikaisesti täyttyä. Jos nämä edellytykset eivät kaikki täyty, voi tapahtuma tulla korvattavaksi vakuutusehtoihin sisältyvän ns. tapaturman laajemman määritelmän kautta, jolloin tapaturman aiheuttamaksi ruumiinvammaksi katsotaan myös enintään yhden päivän aikana kehittynyt lihaksen tai jänteen venähdysvamma, joka on seurausta poikkeuksellisesta liikkeestä tai urheilusuorituksen yhteydessä tapahtuvasta äkillisestä voimanponnistuksesta. A:lla on lisäksi Urheilulisä -laajennus, josta korvataan äkillisen liikkeen tai voimanponnistuksen yhteydessä ilmi tulleiden erikseen ehdoissa määrättyjen vammojen hoitokuluja, mutta kyseessä ei tässä tapauksessa ole tämän ehtokohdan mukaisesta vammasta.

4.7.2024 päivätyn E-lääkärinlausunnon mukaan A oli osallistunut samana päivänä amerikkalaisen jalkapallon otteluun, jossa hän oli spurtannut pelitilanteeseen taklauksen lähestyessä, ja tehnyt äkillisen suunnanmuutoksen vasemman alaraajan varassa. A tarkensi tapahtumakuvausta hakiessaan muutosta vakuutusyhtiön päätökseen 8.8.2024.  A kertoi, että vammamekanismiin vaikutti erityisesti äkillinen kitka suunnanmuutoksen aikana. Valituksessa A on kertonut, että ulkoinen tekijä (jalan kiinnittyminen tekonurmeen kitkan vuoksi) aiheutti polven vääntymisen ja vamman. Magneettitutkimuksessa 8.7.2024 todettiin muun muassa eturistisiteen repeämä.

Lautakunta toteaa, että tapahtumankuvausten muuttuessa vahingon käsittelyn kuluessa on ensimmäistä kuvausta pidettävä yleensä uskottavimpana. Nyt käsillä olevassa tapauksessa ensimmäiset tapahtumakuvaukset on esitetty lääkärinlausunnossa 4.7.2024. Tähän tai asiassa esitettyihin muihinkaan vahinkokuvauksiin ei sisälly mitään sellaista vakuutusehtojen tapaturman määritelmän mukaista ulkoista isku-, törmäys- tai lämpövoimaa tai kemiallisten aineiden koostumuksen aiheuttamaa ruumiinvammaa, jota voidaan pitää myös lääketieteellisin perustein ulkoisen tapahtuman aiheuttamana.

Viitaten käytettävissään olevaan selvitykseen ja hankkimaansa asiantuntijalausuntoon, lautakunta toteaa lisäksi, että vahinkokuvauksissa ei ole muutoinkaan kuvattu sellaista vammamekanismia, joka aiheuttaisi terveeseen polveen magneettikuvauksessa todetut vauriot.  Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on lopputulokseltaan vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Taivalantti

Jäsenet:
Hoffmann
Kummoinen
Rahijärvi