Tapahtumatiedot
Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutettu M Oy on asentanut asiakkaan kotiin ilmalämpöpumpun. Ilmalämpöpumppuun on myöhemmin käyty takuutyönä vaihtamassa osa ja ilmalämpöpumpusta on sen jälkeen havaittu valuvan kondenssivettä. Vakuutuksenottajan työntekijä oli myös unohtanut kytkeä sähköt takaisin päälle takuutyön suorituksen jälkeen. Tästä johtuen asiakkaan jääkaappi ja pakastin valuttivat sulamisvedet keittiön lattialle aiheuttaen kosteusvahingon. Korvauksia aiheutuneista vahingoista ja vahingon johdosta aiheutuneista ylimääräisistä kuluista haettiin vakuutetun yrityksen toiminnan vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö katsoi, että kyse oli vastuuvakuutuksesta korvattavasta vahingosta. Vakuutusyhtiö on maksanut vahinkoasiassa korvausta korjauskuluista, sijaisasunnosta ja muista kuluista vakuutusehtojen mukaisesti. Vakuutusyhtiö on 9.5.2025 annetulla päätöksellä hylännyt asiakkaan korvausvaatimukset ylimääräisen sähkönkulutuksen, aurinkopaneelien tuoton menetyksen ja auton arvonalenema osalta. Korvauspäätöksessä on katsottu ylimääräisen sähkönkulutuksen osalta, että asiakas ei ole oikeutettu lisäkorvaukseen vaatimuksensa mukaisesti. Aurinkopaneelien tuoton vähentymisen osalta asiakkaan toimittamat asiakirjaselvitykset ovat olleet siinä määrin puutteelliset, ettei vakuutusyhtiö ole pystynyt luotettavasti arvioimaan tosiasiallisen menetyksen määrää. Auton arvonaleneman osalta vakuutusyhtiö on katsonut, ettei vahinkoa kärsinyt ole osoittanut, että hänelle olisi aiheutunut auton käyttämisestä enempää korvattavaa käyttökulua, kuin mitä vakuutusyhtiö on aiemmin annetussa korvauspäätöksessä 27.3.2025 arvioinut.
Päätöksen perusteluissa vakuutusyhtiö on todennut, että asiakas on ilmoittanut, että korjaustöiden aikana sähkönkulutus on noussut tavanomaiseen verrattuna seuraavasti; elokuun osalta sähkönkulutus on noussut tavanomaisesta 500kWh:sta 1970Wh:iin ja syyskuun osalta sähkönkulutus on noussut tavanomaisesta 750kWh:sta 1840kWhiin. Muiden kuukausien osalta yksilöityä ylimääräisen sähkönkulutuksen kWh-arviota ei ole vakuutusyhtiölle toimitettu. Asiakas on toimittanut vakuutusyhtiölle vuodelta 2024 sähkön siirtokustannuksista laskut kuukausilta elo-, syys-, loka- ja marraskuu. Sähkölaskut on toimitettu vakuutusyhtiölle vuoden 2024 osalta elo-, syys-, loka- ja marraskuulta. Vuodelta 2023 osalta vahinkoa kärsinyt on toimittanut vain siirtolaskun syyskuulta. Kohteen korjaustyötä tehnyt urakoitsija on antanut vakuutusyhtiölle tiedon, että kohteen kuivauslaitteiden käyttämä ylimääräisen sähkönkulutuksen määrä on 252 kWh ja remontin aikaisen muun sähkönkäytön osalta arvio on 10 kWh. Urakoitsija on ilmoittanut, ettei heillä ole käytössään sellaisia työkaluja kohteessa, joiden kulutus voisi olla muutamaa kilowattia enempää. Selvityksen perusteella vakuutusyhtiö on suorittanut asiakkaalle ylimääräisestä sähkönkulutuksesta 262 kWh:n mukaan.
Vakuutusyhtiölle toimitettujen asiakirjaselvitysten mukaan vahinkoa kärsineen esittämään lisääntynyttä sähkönkulutusta edellisvuosiin on pystytty vertaamaan ainoastaan yhden kuukauden ajalta. Yhtiölle toimitetun selvityksen mukaan syyskuussa 2023 sähkönsiirtolaskun mukainen kulutus on ollut 709,99 kWh. Vastaavasti 2024 syyskuussa sähkönsiirtolaskun mukainen kulutus on ollut 287,82 kWh. Selvää ja riidatonta on, että sähkönkulutus on ollut korjaustöiden aikana esimerkiksi syyskuun osalta 422,17 kWh matalampi kuin vuonna 2023. Muiden korjaustyökuukausien osalta vastaavaa vertailua ei ole pystytty tekemään, koska pyydettyjä lisätietoja ei ole toimitettu.
Asiakas on vaatinut aurinkopaneelien tuoton vähentymisestä yhteensä 100 euroa per kuukausi esinevahingon korjausajalta. Yhtiö on katsonut, että toimitettujen sähkölaskujen osalta aurinkopaneelien tuotto on ollut vuonna 2024 korjaustyön ajalta yhteensä 25,65 euroa. Asiakas ei ole vakuutusyhtiön pyynnöistä huolimatta toimittanut vuoden 2023 osalta sähkölaskuja kuukausilta elokuu – marraskuu. Vakuutusyhtiö on todennut päätöksessään, ettei yhtiöön ole toimitettu sellaisia asiakirjaselvityksiä, joilla voitaisiin osoittaa, että korvausvaatimus menetystä tuotosta olisi määrältään oikea.
Vakuutusyhtiö on kuitenkin ilmoittanut, että se arvioi osoitettua korvausvaatimusta uudestaan, jos aiemmin pyydetyt asiakirjaselvitykset toimitetaan.
Lisäksi asiakas on vaatinut auton arvonaleneman osalta korvausta yhteensä 1920 euroa, koska autolla on ajettu vakuutusyhtiön laskelman mukaan 3311,20 km vahingon vuoksi. Vakuutusyhtiö on suorittanut ylimääräisten kilometrien osalta kilometrikorvauksen vahinkoa kärsineelle. Autoon arvonaleneman osalta vaatimus perustuu asiakkaan selvitykseen siitä, että hän on katsonut myynnissä olevia vastaavanlaisia autoja. Asiakas on verrannut kahden eri myynnissä olevan ajoneuvon pyyntihinnan eroavaisuutta, kun toisella autolla on ajettu 53tkm ja toisella 56tkm. Autojen pyyntihinnassa on ollut eroa 1920 euroa. Vakuutusyhtiö on päätöksessään katsonut, ettei auton arvonaleneman osalta ei ole toimitettu mitään sellaista asiakirjaselvitystä, joka osoittaisi, että auton arvo olisi vähentynyt esitetyn mukaisesti. Vakuutusyhtiö on todennut, että suoritettu korvaus 0,33 euroa/km kattaa ajettujen kilometrien aikaansaamaan ajoneuvon arvon alennuksen.
Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta
Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa FINEn ratkaisusuositusta.
Asiakas toteaa valituksessaan, että takuukorjausta tekemään tullut asentaja oli sammuttanut kaikki sähköt korjaustyön ajaksi ja unohti laittaa ne takaisin päälle. Asiakas itse oli töissä silloin, kun asentaja oli tekemässä takuukorjaustyötä hänen kotonaan. Kotiin palatessaan asiakas huomasi heti, että jääkaapit ja pakastimet olivat sulaneet ja kastelleet keittiön lattian. Kosteus oli päässyt lattian pintamateriaalien läpi betoniin saakka. Asiakas toteaa, että he saivat vakuutusyhtiön myöntämän sijaisasunnon vasta syyskuun lopussa ja asunto sijaitsi 20 kilometrin päässä asiakkaan kotoa. Asiakas toteaa, että elintasokustannukset nousivat radikaalisti, kun he joutuivat viemään lapset päiväkotiin, lasten lääkäriin/neuvolaan, sukulaisille ja lisäksi työmatkat pitenivät ja vaikeutuivat vahingon vuoksi. Asiakas kertoo lisäksi, että heillä on kotona aurinkopaneelit, jotka tuottavat sähköä 6,24kwp teholla. Asiakas toteaa, että vahingon johdosta he ovat täysin menettäneet aurinkopaneelien sähkön tuotannon, kun se on siirtynyt suoraan urakoitsijan laitteisiin. Normaalisti aurinkopaneelien tuottamaa sähköä käytetään sähköauton akun lataamiseen ja muuhun elämiseen. Asiakas kertoo, että sähkönkäyttö asunnossa kuivauksen aikana elokuussa ja syyskuussa kasvoi yli kaksinkertaiseksi tyypillisestä käytöstä. Asiakas vaatii ylimääräisestä sähkönkulutuksesta korvausta 376 euroa ja kasvaneista elintasokustannuksista 400 euroa.
Lisäkirjeessään asiakas toteaa edelleen, että vaatii vastuuvakuutuksesta korvattavaksi kuluja, jotka aiheutuneet sijaisasunnosta asumisesta, sekä sähkönkulutuksen lisääntymisestä ja aurinkopaneelien tuoton menetyksestä. Asiakas kertoo, että aurinkopaneelien tuoton menetys on ollut noin 100 euroa kuukaudessa.
Vakuutusyhtiön vastineeseen antamassaan lisäkirjeessä asiakas toteaa vielä, että vakuutusyhtiön vastineessa on virheellistä tietoa, siitä, ettei asiakas olisi toimittanut kaikkia mahdollisia sähkölaskuja ja sähkön siirron laskuja. Asiakas kertoo, että on toimittanut kaikki mahdolliset laskut vakuutusyhtiölle.
Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan tapahtumatiedot ja viittaa asiassa annettuihin päätöksiin toteaa, että korvausta vaativan velvollisuus on näyttää toteen aiheutuneen vahingon välinen syy yhteys sekä vahingon määrä. Vakuutusyhtiö toteaa edelleen, että vahinkotapauksessa on vakuutusyhtiön toimesta useaan otteeseen pyydetty toimittamaan vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat, joilla vahinkoa aiheuttaneen tahon korvausvastuuta voidaan määrällisesti arvioida. Asiakkaan toimittamat asiakirjaselvitykset ovat pyynnöistä huolimatta jääneet puutteellisiksi.
Vakuutusyhtiö toteaa, että sen pyytämien sähkö- ja sähkönsiirtolaskujen osalta on huomionarvoista, että yrityksillä on lainmukainen velvollisuus säilyttää asiakkaansa laskutositteita usean vuoden ajan. Asiakas ei kuitenkaan ole toimittanut mitään sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin todeta, että asiakkaan käyttämät sähkö- tai sähkösiirtoyhtiöt eivät olisi velvoitettuja säilyttämään laskutositteita tai että ko. yritykset eivät voisi luovuttaa laskukopioita pyynnöstä hänelle. Vahinkotapauksessa vakuutusyhtiö on pyytänyt ainoastaan sellaisia asiakirjaselvityksiä vahinkoasian hoitamista varten, jotka ovat vahinkoa kärsineen asiakkaan saatavissa ja toimitettavissa.
Koska asiakas ei ole pyynnöistä huolimatta toimittanut pyydettyjä asiakirjaselvityksiä, yhtiö katsoo asiassa jäävän edelleen osoittamatta, että asiakkaalle olisi syntynyt esitetyn mukaisesti aiemmin arvioitua suurempaa yli määräistä sähkönkulutusta tai esitetyn suuruista aurinkopaneelien tuoton menetystä.
Kasvaneiden elintasokustannusten osalta on suoritettu korvausta auton ylimääräisten kilometrien osalta yhteensä 1092,70 euroa, joka vastaa 3311,20 kilometriä. Auton käyttämisestä ja siitä aiheutuvan vahingon määrän arvioinnin osalta yhtiö toteaa, että arvioitaessa syntyvän vahingon määrää ei voida ottaa huomioon esimerkiksi ajoneuvon pääoman kuoletusta kokonaisuudessaan, korkoja, autovakuutusta, liikennevakuutusta ja käyttömaksua, ellei voida selvittää, että näiltä osin kuluja ei olisi syntynyt ilman vakuutustapahtumaa. Korvausta määrättäessä tulee ottaa huomioon ajoneuvon pääomakustannukset sikäli kuin ne liittyvät ajettujen kilometrien aikaansaamaan ajoneuvon arvon alennukseen, rengaskustannukset, huoltokustannukset, polttoainekustannukset ja muut muuttuvat kulut. Vakuutusyhtiö pitää selvänä, että jo aiemmin suoritettu kilometrikorvaus pitää sisällään muun muassa asiakkaan esittämän auton latauskustannuksista aiheutuvat kulut.
Yhtiö katsoo, ettei vahinkotapauksessa ole perustetta suorittaa lisäkorvausta toimitettujen asiakirjaselvitysten perusteella. Yhtiö katsoo edelleen, että ratkaisu on oikea ja vakuutusehtojen ja vakuutussopimuksen mukainen, eikä lausuntopyynnössä esitetty tuo asiaan mitään sellaista uutta tietoa, jonka perusteella ratkaisua olisi muutettava.
Selvyyden vuoksi yhtiö kuitenkin toteaa vielä, että se arvioi ylimääräisen sähkönkulutuksen ja aurinkopaneelien tuoton vähentymisen uudelleen, jos asiakas toimittaa häneltä aiemmin pyydetyt lisätiedot vakuutusyhtiön käyttöön.
Asiakkaan lisäkirjeeseen antamassaan lisävastineessa vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutusyhtiö on tuonut ilmi 9.5.2025 päivätyssä korvauspäätöksessä kaikkien niiden kuukausien sähkö- ja sähkönsiirtolaskut, jotka ovat olleet vakuutusyhtiön käytettävissä vahingon määrää arvioitaessa.
Vakuutetun kuuleminen
FINE on varannut vakuutetulle mahdollisuuden kommentoida tapausta. Vakuutettu on todennut, että sähkökatkon kestoksi on valituksessa mainittu 11 tuntia, mutta asiakkaan itse vahvistama katkoaika aikaisemmassa lähettämässään sähköpostissa on ollut alle 5h. Vakuutettu huomauttaa lisäksi, että kosteusmittauksen tekijä ei ole ollut M Oy, vaan vakuutusyhtiön suosittelema urakoitsija R Oy. Lopuksi vakuutettu kertoo vielä, että sijaisasunto on asiakkaan valituksen mukaan annettu vasta syyskuun lopussa, mutta M Oy:lle tulleen laskun mukaan huoneisto on annettu jo 14.8.2024.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Kuluttajansuojalain (38/1978) 8 luvun 12 §:n mukaan palveluksen on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.
Palvelus on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä ottaen huomioon tilaajan edut. Palveluksen tulee kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen palveluksen yhteydessä aihetta olettaa. Palveluksen tulee myös vastata laissa, asetuksessa tai viranomaisen päätöksessä asetettuja vaatimuksia.
Jos toimeksisaajan on hankittava palveluksen suorittamisessa tarvittavaa materiaalia eikä toisin ole sovittu, materiaalin tulee olla kestävyydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan tavanomaisen hyvää laatua.
Jos palvelus poikkeaa siitä, mitä 1–3 momentissa säädetään, siinä on virhe. Todistustaakka siitä, että palvelus on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti, on toimeksisaajalla.
Vahingonkorvauslain (31.5.1074/412) 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
Toiminnan vastuuvakuutuksen (voimassa 1.9.2020 alkaen) vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun
- vakuutettu on korvausvastuussa vahingosta voimassaoloalueella voimassa olevan oikeuden mukaan
- vahinko on todettu vakuutuksen voimassaoloaikana.
Jos korvausasia on riitainen, tulee myös oikeuspaikan olla vakuutuksen voimassaolo alueella.
Henkilö- ja esinevahingon kärsineelle korvataan myös vahingosta välittömästi seuraava taloudellinen menetys tai kustannus.
Vakuutus on voimassa sen sisältöisenä kuin se on ollut vahingon toteamisajankohtana ja vahinko kohdistetaan siihen vakuutuskauteen, jolloin vahinko on todettu.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko asiakkaan vaatimat muut vahingosta aiheutuneet kulut korvata vastuuvakuutuksesta.
Vastuuvakuutuksesta suoritetaan korvaus siitä vahingosta, josta vahingonaiheuttaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
Vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana esinevahinkojen osalta on täyden korvauksen periaate: vahinkoa kärsinyt on korvauksen avulla saatettava siihen taloudelliseen tilanteeseen, jossa hän ilman vahinkoa olisi. Vahinkoa kärsinyt ei kuitenkaan saa hyötyä vahinkotapahtumasta (ns. rikastumiskielto).
Näyttötaakka vahingon määrästä on vahinkoa kärsineellä.
Käsillä olevassa tapauksessa asiakas on ilmoittanut, että korjaustöiden aikana sähkönkulutus on noussut tavanomaiseen verrattuna seuraavasti; elokuun osalta sähkönkulutus on noussut tavanomaisesta 500 kWh:sta 1970 Wh:iin ja syyskuun osalta sähkönkulutus on noussut tavanomaisesta 750 kWh:sta 1840 kWh:iin.
Asiakas on toimittanut vakuutusyhtiölle vuodelta 2024 sähkön siirtokustannuksista laskut kuukausilta elo-, syys-, loka- ja marraskuu. Sähkölaskut on toimitettu vakuutusyhtiölle vuoden 2024 osalta elo-, syys-, loka- ja marraskuulta.
Vuodelta 2023 osalta vahinkoa kärsinyt on toimittanut siirtolaskun syyskuulta.
Kohteen korjaustyötä tehnyt urakoitsija on antanut selvityksen, että kohteen kuivauslaitteiden käyttämä ylimääräisen sähkönkulutuksen määrä on ollut 252 kWh ja muun sähkönkäytön osalta arvio on 10 kWh. Vakuutusyhtiö on suorittanut asiakkaalle ylimääräisestä sähkönkulutuksesta korvausta 262 kWh:lta.
Asiakas on vaatinut aurinkopaneelien tuoton vähentymisestä yhteensä 100 euroa per kuukausi esinevahingon korjausajalta. Asiassa toimitettujen sähkölaskujen osalta aurinkopaneelien tuotto on ollut vuonna 2024 korjaustyön ajalta yhteensä 25,65 euroa. Asiakas ei ole vakuutusyhtiön pyynnöistä huolimatta toimittanut vuoden 2023 osalta sähkölaskuja kuukausilta elokuu – marraskuu. Aurinkopaneelien tuoton vähentymisen osalta asiakkaan toimittamat asiakirjaselvitykset ovat olleet vakuutusyhtiön mukaan siinä määrin puutteelliset, ettei vakuutusyhtiö ole pystynyt luotettavasti arvioimaan tosiasiallisen menetyksen määrää.
FINE ratkaisee sille tehdyt valitukset osapuolten esittämän asiakirjanäytön perusteella.
FINEn käytettävissä olevan selvityksen mukaan valittajille on korvauskäsittelyn yhteydessä vakuutusyhtiön toimesta selvitetty, miltä ajalta ja mistä syystä sähkölaskuja on vakuutusyhtiön määrittelemiltä ajanjaksoilta pyydetty. Selvityksen mukaan asiakas ei kuitenkaan ole yhtiön pyynnöstä toimittanut kaikkia selvityksiä vakuutusyhtiölle sähkönkulutuksen ja aurinkopaneelien tuoton menetyksen arvioimiseksi.
FINE toteaa, että vakuutusyhtiön käyttöön toimitetut sähkölaskut korvauspäätöksessä 9.5.2025 eritellyltä ajalta eivät osoita, millainen keskimääräinen kulutus vastaavina kuukausina on ollut ilman vahinkoa, esimerkiksi vuonna 2023. Selvityksestä ei myöskään käy ilmi aurinkopaneelien tuotto, jota asiakas on vaatinut korvattavaksi. Myöskään pelkkä asiakkaan oma ilmoitus ja laskelma siitä, että ilman vahinkoa sähkönkulutus olisi ollut noin puolet pienempi ja hän olisi lisäksi saanut aurinkopaneeleista tuottoa noin 100 euroa kuukaudessa, ei riitä näytöksi aiheutuneesta menetyksestä. FINE katsoo asiassa jääneen selvittämättä, mikä kulutus olisi ollut ilman vahingon sattumista ja kuinka paljon asiakas olisi saanut tuottoa aurinkopaneeleista sinä aikana, kun hän on vahingon vuoksi joutunut asumaan sijaisasunnossa. FINE katsoo, ettei asiakas ole osoittanut, että hänelle olisi aiheutunut enempää menetystä kuin mitä vakuutusyhtiö on jo vastuuvakuutuksesta korvannut.
FINE huomauttaa lisäksi, että vakuutusyhtiö on todennut, että mikäli asiakas toimittaa kaikki häneltä korvauskäsittelyn yhteydessä pyydetyt lisäselvitykset vahingon määrästä, arvioi vakuutusyhtiö vahingon määrän selvityksen perusteella uudelleen. FINE pitää vakuutusyhtiön ratkaisua tältä osin asianmukaisena.
Asiakas on vaatinut korvausta myös kasvaneista elintasokustannuksista ja ajoneuvon arvon alenemisesta sijaisasunnossa asumisen vuoksi. Autoon arvonaleneman osalta vaatimus perustuu asiakkaan omaan selvitykseen siitä, myynnissä olevien vastaavanlaisten autojen pyyntihinnoista. Asiakas on verrannut kahden eri myynnissä olevan ajoneuvon pyyntihinnan eroavaisuutta, kun toisella autolla on ajettu 53 000 km ja toisella 56 000 km. Autojen pyyntihinnassa on ollut eroa 1920 euroa.
Vakuutusyhtiö on suorittanut ylimääräisten kilometrien osalta asiakkaalle kilometrikorvauksia 3311,20 km osalta, 0,33euroa/ km.
Tältä osin FINE toteaa, että arvioitaessa syntyvän vahingon määrää ei voida ottaa huomioon esimerkiksi ajoneuvon pääoman kuoletusta kokonaisuudessaan, korkoja, autovakuutusta, liikennevakuutusta ja käyttömaksua, ellei voida selvittää, että näiltä osin kuluja ei olisi syntynyt ilman vakuutustapahtumaa. Korvausta määrättäessä tulee kuitenkin ottaa huomioon ajoneuvon pääomakustannukset sikäli kuin ne liittyvät ajettujen kilometrien aikaansaamaan ajoneuvon arvon alennukseen, rengaskustannukset, huoltokustannukset, polttoainekustannukset ja muut muuttuvat kulut.
Näin ollen asiakkaalle suoritettu korvaus (0,33 euroa/km) ajoneuvon ylimääräisten kilometrien osalta kattaa asiakkaan vaatiman elintasokustannusten nousun ja ajettujen kilometrien aikaansaamaan ajoneuvon arvon alennukseen ja sähköauton latauskustannukset.
FINE katsoo, ettei auton arvonaleneman osalta ole toimitettu mitään sellaista asiakirjaselvitystä, joka osoittaisi, että auton arvo olisi todellisuudessa alentunut esitetyn mukaisesti 1920 euroa. FINE katsoo, että suoritettua kilometrikorvausta on pidettävä korvauskäytännön mukaisena ja riittävänä.
Edellä mainituilla perusteilla FINE pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Hyytiäinen