Tapahtumatiedot

Asiakkaana olevan taloyhtiön paritalon asuntojen alakertaan tulvi 10.10.2024 sadevettä. Vesi vahingoitti asuntojen lattioita ja seiniä. Taloyhtiö haki korvausta vahingosta kiinteistövakuutuksesta.

L Oy teki kohteessa vahinkotarkastuksen 16.10.2024. Tarkastuksessa todettiin sadevesien tulleen molemmissa asunnoissa alakertaan ja palokunnan käyneen tyhjentämässä viemärin talon pihalla. Vahingon syyksi todettiin pitkään jatkunut rankkasade, joka oli nostanut vedenpinnan talon alla ja sokkeleiden vieressä korkealle, eikä kertynyt vesimäärä ollut ehtinyt poistua putkistoja pitkin. Molempien asuntojen kellaritilojen lattia- ja seinäpinnat olivat kastuneet ja vesiraja oli paikoin noin 30 senttimetrin korkeudella. Irtaimistoa oli kastunut molemmissa asunnoissa. Asfaltin kaatojen todettiin B-asunnon päädyssä kallistuvan taloa kohti, ja syöksytorvien vedenohjaus todettiin puutteelliseksi.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 16.10.2024 todeten, ettei alueella ollut todettu vakuutusehtojen edellyttämää poikkeuksellisen voimakasta rankkasadetta, eikä sadeveden rakennukseen tunkeutumisesta aiheutunutta vahinkoa siten korvata vakuutuksesta. Vakuutusehtojen mukaan poikkeuksellisena pidetään sadetta, jossa tunnin aikana sataa yli 30 millimetriä tai vuorokaudessa yli 75 millimetriä.

Taloyhtiö pyysi uudelleenkäsittelyä vakuutusyhtiöltä vedoten voimakkaaseen rankkasateeseen ja Ilmatieteen laitoksen lausuntoon, jonka mukana sademäärä on ollut arviolta 59–63 millimetriä. Taloyhtiö katsoi, että todellinen sademäärä oli voinut olla enemmänkin. Lisäksi alueen hulevesiviemäristön läpäisykyky ja vetoisuus oli taloyhtiön mukaan ollut suuren sademäärän vuoksi. Vakuutusyhtiö ei muuttanut päätöstään, koska näyttöä vakuutusehtojen edellyttämistä sademääristä ei ollut esitetty eikä vakuutuksesta myöskään korvata hulevesiverkoston toimimattomuudesta aiheutunutta vahinkoa.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Taloyhtiö on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii vakuutusyhtiötä korvaaman vahingon. Taloyhtiö katsoo vahingon aiheutuneen rankkasateen seurauksena, joten vakuutusyhtiön tulee se korvata. Taloyhtiö katsoo vakuutusehtoihin sisältyvän rankkasateen määritelmän kohtuuttomaksi ja toteaa vakuutusyhtiön tehneen määritelmän yksipuolisesti.

Lisäkirjelmissään taloyhtiö toteaa, että sademäärä Ilmatieteen laitoksen arvion perusteella on ollut voimakkuudeltaan rankkasadetta ja että yhdeksän tunnin aikana on satanut vähintään 63 millimetriä. Koska lausunnossa myös todetaan, ettei karttakuvasta tule tehdä johtopäätöksiä sademääristä osoitteisiin, joihin lausumassa ei ole otettu kantaa, taloyhtiö katsoo mahdolliseksi ja todennäköiseksi, että sademäärä vahinkoalueel­la on ollut voimakkaampaa. Todennäköisyyttä osoittaa taloyhtiön mukaan vahinkoajankohtana alueelta otetut valokuvat tulvivista alueista. Asfaltin kallistuksen osalta taloyhtiö toteaa, että paritalon molempiin asuntoihin on tunkeutunut vettä, vaikka toisen huoneiston edustalla ei ole asfalttipihaa. Kallistuksia ei taloyhtiön mukaan ole tehty väärin, vaan kaadot ovat olleet poispäin talosta, eikä valokuvan perusteella ole todettavissa toisin. Vahinkotapahtuma on taloyhtiön mukaan äkillinen ja ennalta arvaamaton sekä ainutkertainen yli 34 vuoden aikana. Taloyhtiö korostaa vakuutusehdon olevan kohtuuton ja vahingosta aiheutuneen merkittävää haittaa asukkaiden normaalille elämälle.

Taloyhtiö on lisäksi pyytänyt asiantuntijalausunnon vahingon syystä. Lausunnon mukaan vahingon syy on runsas vesimassa ja tiealueelle rakennetun kaivon virheellinen purkukorkeus, jolloin kyseessä olleiden sadevesimäärien ei ole ollut mahdollista purkautua pois, kun alueella on ollut rankkasadetta. Taloyhtiö katsoo näyttäneensä vahingon olevan seurausta rankkasateesta.

Vakuutusyhtiö katsoo asiassa tehdyn korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen. Vahinkokohteessa ei ole vahinkopäivänä ollut vakuutusehtojen mukaista poikkeuksellista rankkasadetta, joka edellyttää vakuutusehtojen mukaan sadetta, jossa tunnin aikana sataa yli 30 millimetriä tai vuorokaudessa yli 75 millimetriä. Korvattavuutta arvioitaessa sateen intensiteetillä tai muiden tahojen määrittelemillä rankkasateen raja-arvoilla ei ole yhtiön mukaan merkitystä. Lisäksi asfaltin kallistus pihalla on yhtiön mukaan toteutettu virheellisesti, koska kaato on kohti taloa ja rännien vedenohjaus on puutteellinen syöksytorvien puutteen takia. Yhtiö katsoo, että nämä seikat ovat edesauttaneet vahingon syntymistä ja aiheuttavat jo normaalitilanteessakin rakennukselle ylimääräistä kosteusrasitusta.

Lisävastineissaan vakuutusyhtiö toteaa, ettei se ole kiistänyt vahingon aiheutuneen sadevedestä. Kielteinen päätös perustuu siihen, että vahinkokohteessa yhtiön Ilmatieteen laitokselta pyytämän meteorologin lausunnon perusteella sademäärät jäävät huomattavasti alle vakuutusehdoissa määritellyn korvattavan rankkasateen rajan. Lausunnon mukaan tuntisademäärä on ollut korkeimmillaan 10–11 millimetriä ja vuorokausisademäärä korkeimmillaan 59–63 millimetriä.

Kallistusten osalta yhtiö toteaa tietojen perustuvan vahinkotarkastusraportissa todettuihin seikkoihin, mutta vaikka kallistukset olisivat asianmukaiset, ei kyseessä olisi korvattava vahinkotapahtuma. Sadevesivie­märin osalta yhtiö toteaa, ettei vakuutuksesta korvata kunnallisen tai muun yleisen viemäriputken toimimattomuutta. Tässä tapauksessa kunnallinen sadevesiviemäri ei ole toiminut suunnitellusti ja selvityksen mukaan taloyhtiön sadeveden purkuviemäri on kaadollisesti ollut alempana kuin kunnallinen viemäri. Näin ollen yhtiö katsoo vahingon juurisyyn olleen rajoitusehdon mukainen kunnallisen tai muun yleisen viemäriputken toimimattomuus.

Sopimusehdot

Vakuutuskaudella 17.11.2023–16.11.2024 sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 5 (Vakuutusturva) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon seuraavassa esitetyllä tavalla. Kohdassa 5.1 olevia rajoituksia sovelletaan kaikissa vakuutustapahtumissa. […]

Ehtokohdan 5.1 (Omaisuusvakuutuksien yleiset rajoitukset) mukaan vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu
- […]
- kunnallisen tai muun yleisen vesi-, viemäri- tai kaukolämpöputken vaurioitumisesta tai toimimattomuudesta
- […]
- veden pääsyn estymisestä sadevesijärjestelmään, sadevesijärjestelmän rikkoutumisesta, tukkeutumisesta tai jäätymisestä. Sadevesijärjestelmällä tarkoitetaan tässä kouruja ja syöksyjä sekä sisäpuolisen vedenpoiston kattokaivoja ja piha-alueen sadevesikaivoja
- […]

Ehtokohdan 5.7 (Luonnonilmiö) mukaan korvattavia vahinkoja ovat
- […]
- rankkasade, jolla tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakasta paikallista sadetta. Korvattavia vahinkoja ovat rankkasateen aiheuttama veden tunkeutuminen rakennukseen maan alla ulkoseinien läpi, pohjaviemärin kautta tai maan pinnalla tulvien. Korvattavuus edellyttää, että sadevesiviemärit, vedeneristykset ja kallistukset on tehty rakennusmääräysten mukaisesti eivätkä ne ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, jossa tunnin aikana sataa yli 30 mm tai vuorokaudessa yli 75 mm
 […]

Luonnonilmiöturvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
- […]
- sulamis- tai sadevesien tunkeutumisesta rakenteisiin, ellei kyse ole yllä määritellystä poikkeuksellisesta rankkasateesta, merivesi- tai vesistötulvasta
- […]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko taloyhtiön paritalon vesivahinko aiheutunut vakuutusehtojen mukaan korvattavasta poikkeuksellisesta rankkasateesta.

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on vakuutusyhtiöllä näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen. Vakuutusehtojen mukaan sadeveden aiheuttama vahinko korvataan vain, jos kyseessä on poikkeuksellisen voimakas sade. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on 30 millimetriä tunnissa tai 75 millimetriä vuorokaudessa.

Vahinkokartoitusraportin mukaan vahingon syynä on pitkään jatkunut rankkasade, joka on nostanut vedenpinnan talon alla ja sokkeleiden vieressä korkealle, eikä kertynyt vesimäärä ole ehtinyt poistua putkistoja pitkin. Vakuutusyhtiön hankkiman Ilmatieteen laitoksen lausunnon mukaan vahinkoalueen tuntisademäärä on ollut korkeimmillaan 10–11 millimetriä ja vuorokausisademäärä korkeimmillaan 59–63 millimetriä.

FINE toteaa, että Ilmatieteen laitoksen lausunnon mukaan vakuutusehdoissa määritellyt poikkeuksellisen voimakkaan sateen sademäärät eivät ole ylittyneet. Näin ollen FINE katsoo, ettei asiassa ole osoitettu kysees­sä olevan kiinteistövakuutuksesta korvattava rankkasateen aiheuttama vahinko. FINE myös toteaa, että koska tapaukseen sovellettavissa vakuutusehdoissa sateen poikkeuksellisuus on määritelty tunti- ja vuorokausikohtaisina sademäärinä, ei vahingon korvattavuutta arvioitaessa ole merkitystä sillä, millaista sademäärää pidetään meteorologisesti poikkeuksellisena tai rankkasateena.

Taloyhtiö on lisäksi katsonut poikkeuksellisen sademäärän määritelmää koskevan ehdon olevan kohtuuton. FINE toteaa, että rankkasadetulvia ja poikkeuksellisen sademäärän raja-arvoja koskevat ehdot ovat eri esinevakuutusten korvauspiiriä määritteleviä, yleisesti käytettyjä vakuutussopimuksen osia. Kohtuuttomuutta ei ole pelkästään se, että vahinkoa ei korvata vakuutuksesta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. FINE katsoo, ettei vakuutusehtoa ole pidettävä kohtuuttomana.

Edellä esitetyn perusteella FINE katsoo vakuutusyhtiön korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                     
Esittelijä Kukkonen