Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 4.12.2023 mukaan A:lle (s. 1986) määrättiin Doximed-lääkekuuri (vaikuttava aine doksisykliini) viikon ajaksi mycoplasma genitalium -infektion hoitamiseksi. Seuraavana päivänä lääkityksen aloittamisesta A huomasi peniksen terskassa punoitusta. A käytti samanaikaisesti lääkärin määräämää Pimafucort-voidetta, josta hän luuli punoituksen johtuvan. A lopetti voiteen käytön kahden käyttökerran jälkeen. Terskan punoitus kuitenkin pahentui ja ihon uloin kerros lähti laajalta alueelta kokonaan pois ja penis tulehtui. A käytti koko lääkekuurin loppuun, koska hän ei tiennyt, että se aiheutti oireet. Terskan pinnalle muodostui keltaista katetta ja se alkoi märkimään kudosnestettä. A ei pystynyt enää edes kävelemään normaalisti, koska pienikin hankaus aiheutti haavoja. Pelkkä erektio aiheutti haavoja. A ei voinut harrastaa useaan kuukauteen minkäänlaista liikuntaa, koska penis liikkui alusvaatteiden sisällä ja vauriokohtaan syntyi hankausta. Vahinkoilmoituksen tekemisen aikaan vaurio ei ollut edelleenkään parantunut. A ei voinut myöskään harrastaa seksiä. Kaiken lisäksi Doximed-lääkitys ei poistanut mycoplasma genitaliumia, vaan A joutui käyttämään atsitromysiiniä sen poistamiseksi. A haki lääkevahingosta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi 13.9.2024 korvauspäätöksessään, etteivät A:lla todetut virtsaputken ja terskan pään oireet olleet todennäköisesti aiheutuneet Doximed-lääkkeen käyttämisestä.

Lautakuntaprosessin aikana vakuutusyhtiö antoi asiassa uuden korvauspäätöksen 16.5.2025. Yhtiö katsoi, että A:lla todettu erythema fixum oli todennäköisessä syy-yhteydessä Doximed-lääkkeeseen. Erythema fixum on lääkeaineen aiheuttama ihoreaktio, joka tulee aina samaan kohtaan yleensä iholle/limakalvolle. Doksisykliini on erythema fixumin tunnettu aiheuttaja. Erythema fixum rauhoittuu yleensä lääkkeen käytön loputtua päivissä, viimeistään viikoissa. Ihon kuoriutuminen voi kuitenkin vaatia muutaman kuukauden parantuakseen. Yhtiö maksoi A:lle tilapäisen haitan korvausta 1 100 euroa haittaluokan 2 mukaisesti.

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään, etteivät A:lla ilmenneet tai todetut hermovaurio, erektiokipu, kipu siemensyöksyssä ja virtsatessa sekä iho-oireet olleet todennäköisesti seurausta Doximed-lääkkeen käytöstä. Yhtiö viittasi A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja totesi, että A:n ilmoittamat iho- ja limakalvo-oireet ovat olleet osittain subjektiivisia, sillä useilla lääkärin vastaanottokäynneillä niitä ei voitu todeta. A:lla oli esiintynyt jo ennen doksisykliinilääkityksen aloittamista punoitusta virtsa-aukon suun ympärillä. Yhtiö piti mahdollisena, että ihon kuivuminen liittyi A:n käyttämiin rasvoihin sekä mykoplasmainfektion aiheuttamaan vuotoon. Myöskään A:n ilmoittamaa hermovauriota, erektiokipua tai kipua siemensyöksyssä ja virtsatessa ei tutkittu terveydenhuollossa, vaan niitä koskevat kirjaukset sekä hoito perustuivat A:n subjektiivisesti kokemiin oireisiin. Potilaskirjausten mukaan kirvely virtsatessa oli alkanut jo toukokuun 2023 alussa ennen Doximed-lääkkeen käyttöä ja oireiston todettiin johtuvan mycoplasma genitalium -infektiosta. Tauti todettiin ja hoidettiin vasta heinäkuun 2023 lopussa. Mycoplasma genitalium -infektio on hankalahoitoinen ja kehittänyt resistenssiä useille antibiooteille. Infektioon liittyy jälkitautina muun muassa kroonistunutta virtsatientulehdusta, jonka hoitaminen on hankalaa. Yhtiö piti mahdollisena, että A:n oireet johtuivat pitkittyneestä mycoplasma genitalium -infektiosta. Yhtiö ei maksanut A:lle edellä mainituista oireista korvausta.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. Vakuutusyhtiö ei hyväksynyt sitä, että kaikki hänen mainitsemansa haitat johtuivat lääkevahingosta. A pitää maksettua tilapäisen haitan korvausta äärimmäisen pienenä ottaen huomioon vaurioiden vakavuuden ja pysyvyyden. Haitat ovat edelleen olemassa kahden vuoden jälkeenkin, joten A vaatii korvausta lääkevahingon aiheuttamasta pysyvästä haitasta.

Urologi kertoi A:lle, että limakalvo ja esinahka olivat rikkoutuneet niin pahasti, että niiden paranemisessa voi kestää vuoden ajan, ja että niistä voi jäädä pysyvää tuntomuutosta. A toteaa lääkärin olleen oikeassa, sillä limakalvon paraneminen on ollut äärimmäisen hidasta. A:lle on aiheutunut lääkevahingosta pysyvää tuntomuutosta, mikä on henkisesti raskasta.

A on käynyt lääkevahingon takia yli 30 kertaa lääkäreiden vastaanotoilla. A on joutunut stressaamaan sitä, pystyykö hän enää ikinä harrastamaan seksiä. Limakalvo on edelleen niin heikko, että pelkästään puolen tunnin saunominen tai auringonotto uimahousut jalassa saavat terskan limakalvon ärtymään. Mitään tällaista ei ollut ennen lääkevahinkoa. A viittaa lääkärinlausuntoon, jonka mukaan hän kärsii edelleen male genital dysesthesia -tilasta. A:lla on edelleen virtsaamisen, erektion ja siemensyöksyn aikana kuumotusta, jonka takia A on joutunut käyttämään amitriptyliinilääkettä. Terskan tuntoaisti on edelleen kateissa, vaikka A:lla ei ollut mitään tunto-ongelmia ennen lääkevahinkoa.

A toteaa, että vahingosta on aiheutunut hänelle pysyvää haittaa, sillä oireet eivät ole väistyneet yli kahden vuoden aikana. Peniksen terskan limakalvo ei ole edelleenkään parantunut. Limakalvo on niin heikko, ettei se kestä masturboinnin tai seksin aiheuttamaa hankausta normaaliin tapaan, vaan se ärtyy niistä. Kaikista vakavin haitta on se, ettei masturbointi tai seksi tunnu enää miltään, koska Doximed on vaurioittanut peniksen hermoja. Hermokipua on myös virtsatessa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa 16.5.2025 antamaansa korvauspäätökseen ja toistaa siinä esittämänsä perustelut.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössä A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 16.5.2023—28.5.2025.

16.5.2023 päivättyjen potilaskirjausten mukaan A kertoi, että hän oli alkanut tuntea 8.5.2023 kirvelyä virtsatessa, ja vaiva jatkui edelleen. Lisäksi peniksen aukon vieressä oli punoitusta. A oli käynyt 11.5.2023 lääkärin vastaanotolla, mutta tuolloin otetuissa virtsakokeissa ei ollut todettu poikkeavaa. A oli käyttänyt neljä päivää Daktacort-voidetta, mutta siitä ei ollut ollut apua. A:lle aloitettiin epäillyn virtsaputkitulehduksen hoitamiseksi Doximed-antibioottikuuri. Lisäksi A:lle määrättiin Pimafucort-voidetta mahdolliseen punoitukseen.

23.5.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan Doximed-lääkitys oli auttanut virtsaputkentulehduksen aiheuttamaan oireiluun, mutta terskan alueen ihottuma oli mennyt kliinisesti huonompaan suuntaan Pimafucort-voiteella. Punoitus oli lisääntynyt. Terskan alueella oli pinnallisia haavoja, peitteitä ja märkimistä. A sai reseptit Daktarin- ja Fucidin-voiteisiin sekä Kefexin-antibioottikuuriin.

3.6.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:n peniksen pään iho oli vielä paikoin ulointa ihokerrosta vailla. A:n lääkärille näyttämiin valokuviin verrattuna tilanne oli rauhallisempi ja paranemassa. Lääkäri suositteli, että A käyttäisi peniksen päähän kahden viikon ajan Daktacort-voidetta, jota A:lla oli jo kotona.

20.6.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että virtsatessa tuntui edelleen kuumotusta ja esinahka tuntui kireämmältä kuin normaalisti. Terskassa oli jonkin verran punoitusta ja limakalvo vetisti. A:lle määrättiin Apolar-voidetta ja kaliumpermanganaattikylvettelyitä 10 vuorokauden ajaksi.

9.8.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla todettiin 25.7.2023 otetun näytteen perusteella mycoplasma genitalium -infektio. A sai reseptin Azithromycin-antibioottikuuriin.

11.8.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että virtsaputken suu oli rauhallinen. Terskan ja esinahan iho oli terve. A kertoi, että kosketusarkuutta ja kireyttä kuitenkin oli.

8.9.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A tuli vastaanotolle, koska terskan iho ei ollut parantunut, vaan se oli huonontunut itsestään. A kertoi, ettei virtsaputken suun punoitus ollut myöskään loppunut. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin rauhallinen tilanne. Terskan alareunassa oli hieman vaaleaa katetta, mutta ihorikkoja ei todettu. Virtsaputken suulla oli pientä punoitusta. A sai reseptin Daktacort-voiteeseen ja Avelox-antibioottikuuriin ajatuksella, ettei mycoplasma genitalium -infektio ollut vielä parantunut.

15.9.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan esinahan alle oli ilmaantunut noin 1 cm haavauma ilman provosoivaa tekijää. A sai reseptin Protopic-voiteeseen.

29.9.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan mykoplasman kontrollinäyte oli negatiivinen.

24.10.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A oli käyttänyt terskan erythema fixumin hoitamiseksi Canestenia ja Daktarinia sekä peseytyessä Lactacydia. Terskan alue kiilsi sopien kuivuuteen. A kokeili tähän takrolimuusivoidetta.   

7.1.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan terskan vaiva jatkui edelleen. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa genitaalialueen iho oli siisti. Terskassa todettiin kuivuutta. Haavaumia tai punoitusta ei todettu. A:lla oli ongelmana terskan ihon herkkyys ja toistuvat punoitukset/tulehdukset. Limakalvo ärsyyntyi herkästi. Lääkäri arvioi, että palautuminen vaatii jopa vuoden lisäaikaa. A:lle aloitettiin hoitokokeiluna atooppisen ihon hoitoon käytettävä takrolimuusivoide.

14.1.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että hänellä tuntui edelleen voimakas polttava tunne virtsaputkessa siemensyöksyn aikana. A sai reseptin Amitriptylin Abcur -lääkkeeseen, jonka todettiin voivan helpottaa myös mahdollisia muita genitaalialueen oireita aiheuttavia tiloja, kuten eturauhastulehdusta.

22.3.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että vallitsevana oireena oli virtsaputken kirvely, kipu ja pistely. Lisäksi terskassa oli limakalvo-oireita. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa terskan alueella todettiin hieman ihottumaa. Virtsaputken pää oli punoittava. Lääkäri arvioi, että kyseessä oli krooninen ja hankala erythema fixumin pohjalta kehittynyt kipuoireisto virtsaputken pään alueella ja terskan ihottuma. Takrolimuusi ei ollut kunnolla auttanut oireisiin. A:lle määrättiin Fucicort-voidetta ja lisäksi amitriptyliinilääkityksen aloittaminen.

2.4.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan lääkäri soitti A:lle, joka kertoi, että amitriptyliini oli auttanut huomattavasti kipuun. Fucicort-voide ei sen sijaan ollut sopinut, vaan terska oli ärtynyt huomattavasti. A oli siirtynyt käyttämään Apolar-voidetta, joka oli rahoittanut tilanteen.

26.4.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että kiputila peniksen alueella oli helpottanut amitriptyliinin aloituksen jälkeen, mutta hänellä ilmeni edelleen jonkin verran kirvelyä ja polttelua erektion ja siemensyöksyn yhteydessä. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että terskan limakalvot olivat siistit. Peniksen päässä oli aavistus punoitusta. Esinahan sisälehdellä oli lievää punoitusta. Amitriptyliinilääkitystä jatkettiin. Lisäksi A sai varalle reseptin Tadalafil Accord -lääkkeeseen.

24.5.2024 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A kertoi, että peniksen terskassa oli vetistävä ihottuma. A sai reseptin Dermovat-voiteeseen.

1.7.2024 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A kertoi, että terskan punoitus oli nyt poissa. A tauotti Dermovat-voiteen käytön ja käyttäisi jatkossa takrolimuusivoidetta.

30.8.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että hänellä ilmeni edelleen genitaalialueella kirvelyä/polttelua, mutta välillä oli oireettomiakin päiviä. Amitriptyliinin annostusta nostettiin. Takrolimuusihoitoa jatkettiin.

23.10.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A oli saanut lääkevahinkovakuutuksesta kielteisen korvauspäätöksen. A oli pyytänyt lääkäriä kirjoittamaan asiasta lausunnon. Tekstin mukaan lääkäri ei ollut todennut kliinisesti erythema fixumia, mutta hän piti kokonaisuus huomioiden ilmeisenä, että kyseessä oli ollut doksisykliinin aiheuttama ärhäkkä erythema fixum. A:lle oli tämän jälkeen jäänyt genitaalialueelle male genital dysesthesia -tyyppinen oirekuva ja toistuvaa dermatiittiongelmaa, joita hoidetaan paikalliskortikosteroideilla, takrolimuusilla ja lisäksi amitriptyliinillä.

16.11.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi puhelimessa, että tapahtuneesta oli kulunut nyt 1,5 vuotta ja hän koki edelleen, että ihon limakalvo oli ohut ja kuiva.

14.2.2025 päivätyn neurologin tekstin mukaan A tuli vastaanotolle arviointiin lääkeainereaktion jälkeisen hermokivun takia. A kertoi, että hänellä oli ilmennyt hermokipuja heti Doximed-kuurin 16.5.2023 tapahtuneen aloittamisen jälkeen. A käytti edelleen amitriptyliinilääkitystä. A oli yrittänyt vähentää lääkityksen annosta, mutta kivut olivat heti palanneet. Edelleenkin virtsaaminen poltteli ajoittain, peniksen limakalvolla oli kuivuutta ja terskan tunto oli heikko. Neurologi arvioi, että kaikki oireet sopivat lääkevahingon aiheuttamiksi. Voimakas limakalvoreaktio oli vaurioittanut vakavasti pintahermoja, ja A:n tuntemat oireet olivat syntyneet hermojen vaurion seurauksena. Neurologi arvioi, että amitriptyliini oli paras vaihtoehto lievittämään hermovaurion oireita. Hermovaurio-oireilu voi olla pitkäkestoista ja kestää jopa vuosia. Se voi olla myös pysyvää. Neurologi totesi, että pitkäaikaisennuste oli kuitenkin hyvä ja että oireilu todennäköisesti lievenee vähitellen.

28.5.2025 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että peniksen ja terskan alueella oli edelleen tunnottomuutta ja hermokipua. A koki, ettei noin kahden vuoden aikana ollut tapahtunut minkäänlaista pysyvämpää parannusta oireisiin. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin terskan limakalvoilla punoitusta. Amitriptyliinilääkitystä jatkettiin.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko A:lla todettu peniksessä hermovaurio ja onko mahdollinen hermovaurio seurausta Doximed-lääkkeen käyttämisestä. Lisäksi asiassa on kyse siitä, ovatko A:lla ilmenneet erektiokipu, kipu siemensyöksyssä ja virtsatessa sekä iho-oireet seurausta Doximed-lääkkeen käytöstä.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Lääkevahinkovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]

Ehtokohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Korvausta laskettaessa vähennetään etuudet, joihin vahingonkärsijällä on ilmeisesti oikeus julkisista varoista tai lakisääteisestä vakuutuksesta.

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n 1 momentin (509/2004) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Lain 5 luvun 2 c §:n 2 momentin mukaan pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. 

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A hakeutui 16.5.2023 lääkärin vastaanotolle virtsatessa ilmenneen kirvelyn ja terskan alueen ihon punoituksen takia. A:n tilan arvioitiin johtuvan virtsaputkentulehduksesta, jonka hoitamiseksi aloitettiin Doximed-antibioottikuuri. Lisäksi A sai reseptin Pimafucort-voiteeseen mahdollisen punoituksen hoitamiseksi. Doximed-lääke auttoi virtsaputken oireiluun, mutta terskan alueen iho tulehtui haavaisen ihottuman takia. 25.3.2023 vastaanotolla terskan alueella todettiin pinnallisia haavoja, peitteitä ja märkimistä. Tulehduksen hoitamiseksi A:lle aloitettiin Kefexin-antibioottikuuri. 3.6.2023 terskan iho oli edelleen paikoin ulointa ihokerrosta vailla.

Antibioottikuureista huolimatta A:lla ilmeni edelleen kuumotusta virtsatessa sekä terskan alueen punoitusta. A:lla todettiin 25.7.2023 otetun näytteen perusteella mycoplasma genitalium -infektio, jonka hoitamiseksi A sai reseptin Azithromycin-antibioottikuuriin. Oireilu kuitenkin jatkui. 11.8.2023 terskan iho oli terve, mutta alueella oli kosketusarkuutta. Syyskuussa 2023 A:lle aloitettiin Avelox-antibioottikuuri ajatuksella, ettei mycoplasma genitalium -infektio ollut vielä parantunut. Laboratoriokokeissa mycoplasma genitalium -bakteeria ei kuitenkaan enää todettu. Tammikuussa 2024 A:lle aloitettiin virtsaputken kuumotus-, kipu- ja kirvelyoireisiin amitryptiliinilääkitys, joka auttoi huomattavasti. Toukokuussa 2024 A sai reseptin Dermovat-voiteeseen, joka auttoi punoitukseen. Lokakuussa 2024 lääkäri arvioi, että A:lle oli jäänyt doksisykliinin aiheuttaman ärhäkän erythema fixumin jälkeen male genital dysesthesia -tyyppinen oirekuva ja toistuvaa dermatiittiongelmaa. Helmikuussa 2025 neurologi arvioi, että terskan voimakas limakalvoreaktio oli vaurioittanut vakavasti pintahermoja ja että A:n tuntemat oireet olivat syntyneet hermojen vaurion seurauksena.

1. Tilapäisen haitan korvaus

Asiassa on riidatonta, että A:lla todettu erythema fixum on Doximed-lääkityksestä aiheutunut korvattava henkilövahinko. Yhtiö on maksanut A:lle tilapäisestä haitasta korvausta 1 100 euroa. Korvaus vastaa Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) yläosaa. A katsoo, että vaurioiden vakavuus ja pysyvyys huomioon ottaen tilapäisestä haitasta maksettu korvaus on hyvin pieni.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa arvioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja, kuten henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia ja liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 2, lievät vammat (korvausasteikko vuonna 2024 300–1 500 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että ne
- eivät vaadi elvytys- tai tehohoitoa,
- eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, esimerkiksi luunmurtumien kiinnitysleikkausta,
- tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon,
- toiminnallinen toipuminen vaatii enintään 2 kuukautta,
- vammojen pysyväisseuraukset ovat vähäiset.

Luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat (korvausasteikko vuonna 2024 1 500–4 400 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että
- niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,
- niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita,
- niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,
- niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1–3 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3–7 kuukaudessa,
- niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden soveltamisella ei tässä tapauksessa päästä A:lle aiheutunutta tilapäistä haittaa kuvaavaan lopputulokseen.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten (5. painos 2020) tilapäistä haittaa koskevien soveltamisohjeiden (sivu 48) mukaan korvaus on tarkoitettu määrättäväksi objektiivisesti arvioitavien seikkojen perusteella, joista keskeisimmät ovat henkilövahingon laatu ja vaikeusaste. Täydentäviä kriteereitä ovat henkilövahingon edellyttämän hoidon laatu, hoidon kesto ja tilapäisen haitan kesto.

Henkilövahingon laadulla tarkoitetaan sitä, millaisena vamma tai sairaus ilmenee. Tämä tarkoittaa käytännössä vamman lääketieteellistä diagnoosia. Henkilövahinkoa ei ole kuitenkaan aina mahdollista näyttää lääketieteellisesti toteen. Esimerkiksi kivun osalta riittävä näyttö haitasta on se, että tietynlaisesta teosta aiheutuu lääketieteellisten kokemussääntöjen mukaan kipua.

Hoidon laadulla viitataan vahinkoa kärsineeseen kohdistuneisiin sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin. Hoidon kestolla tarkoitetaan sitä ajanjaksoa, jona vahinkoa kärsinyt joutuu olemaan hoidettavana tai suorittamaan itse hoitotoimenpiteitä (esimerkiksi haavan puhdistus, kuntoutusharjoitukset).

Tilapäisen haitan kestolla taas viitataan siihen ajanjaksoon, jona henkilövahinkoa kärsinyt voi havaita henkilövahingosta johtuvia epäedullisia muutoksia terveydentilassaan. Haitan kesto on puhdas tosiasiakysymys, eikä se sinänsä edellytä erityistä lääketieteellistä arviointia.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten mukaan kunkin suosituksen tunnusmerkistössä on määritelty suosituksessa tarkoitetun vamman lääketieteellinen diagnoosi sekä sen mahdolliset täsmennykset, vamman edellyttämän hoidon laatu sekä tilapäisen haitan kesto. Lisäksi suosituksessa mainitaan siitä, voiko suosituksessa tarkoitetusta vammasta jäädä pysyvää haittaa. Tunnusmerkistö ei kuitenkaan määrittele vammaa tyhjentävästi. Vamma voi siis ilmentyä sekä suosituksessa kuvattua lievempänä että vaikeampana. Tällöin suositus ei lähtökohtaisesti sovellu sellaisenaan tapaukseen. Koska korvaus kuitenkin määrätään kokonaisharkinnan perusteella ja koska yksittäiseen vammaan saattaa liittyä sekä korvausta korottavia että sitä alentavia seikkoja, lopputulos voi olla suosituksen mukainen taikka ylittää tai alittaa sen.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla todettiin 23.5.2023 terskan alueella pinnallisia haavoja, peitteitä ja märkimistä. 3.6.2023 terskan iho oli vielä paikoin ulointa ihokerrosta vailla. 20.6.2023 terskassa oli edelleen punoitusta ja limakalvon vetistystä. 11.8.2023 terskan esinahan iho oli terve, mutta alueella oli kosketusarkuutta ja kireyttä. Syyskuussa A:lla todettiin myös esinahan alla haavauma. Haavaumien paranemisen jälkeen tuntohermoston häiriöön sopivat oireet jatkuivat. 

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten tilapäistä haittaa koskevien vammakohtaisten tunnusmerkistöjen kohdan 1.2.3 mukaan repaleisen tai ihonalaisiin kudoksiin ulottuvan haavan korvaustaso on 1 000—2000 euroa. Vammakuvauksen mukaan haavaan ei liity hermo-, lihas- tai jännevammaa. Vamma vaatii ihonalaisten kudosten korjaamista tai haavan ruhjoutuneiden reunojen poisleikkaamista ja saattaa vaatia päivittäisiä hoitotoimenpiteitä tulehduksen seurauksena. Vamma aiheuttaa tilapäistä haittaa 3–6 viikon ajan. Pysyvä haitta on mahdollinen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lle on aiheutunut lääkevahingon seurauksena myös toiminnallisia häiriöitä, kuten liikkuessa tuntuvaa kipua ja seksuaalitoimintojen häiriintymistä. Pahin vaihe iho- ja limakalvo-oireissa kesti vähintään viiden viikon ajan, ja tuntohermoston häiriöön sopivat oireet jatkuivat myös tämän jälkeen pitkäaikaisesti. Ottaen huomioon repaleista haavaa koskeva henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositus, henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan yleiset soveltamisohjeet sekä A:n oireiden laatu ja pitkäaikainen kesto, Vakuutuslautakunta pitää asianmukaisena tilapäisen haitan korvauksen määränä 2 200 euroa.

2. Pysyvä haitta

A on vaatinut korvausta pysyvästä haitasta.

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.

Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A:lla on kuvailtu limakalvon ohenemista ja tuntohermoston häiriöitä, jotka sopivat olemaan Doximed-lääkkeen käytöstä aiheutuneita. Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle Doximed-lääkkeestä aiheutuneen erythema fixumin johdosta korvauksen tilapäisestä haitasta. A:lle on kehittynyt erythema fixumin pohjalta krooninen ja hankala kipuoireisto virtsaputken pään alueelle sekä terskan alueen ihottuma. Vakuutuslautakunta toteaa, että kyse on tällöin yhdestä sairauskokonaisuudesta, josta on aiheutunut A:lle pysyvä haitta. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee arvioida A:lle aiheutunut pysyvä haitta ja maksaa tätä vastaava korvaus.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle lisäkorvausta tilapäisestä haitasta 1 100 euroa. Lisäksi lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö arvioi A:lle aiheutuneen pysyvän haitan korvausmäärän.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila