Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan asiakkaan vuonna 1970 rakennetun omakotitalon pannuhuoneen lattialla oli 1.9.2024 havaittu vettä. Lämmityskattilan varoventtiili oli rikkoutunut, ja vettä oli päässyt olohuoneen puolelle aiheuttaen puulattian kastumisen.

Kohteessa suoritettiin vahinkokartoitus 18.9.2024 X Oy:n toimesta. Vahinkotarkastuslausunnon mukaan kuuman käyttöveden putken varoventtiili oli rikkoutunut päästäen vettä läpi. Varoventtiilistä tulevat vedet oli johdettu putkella astiaan, jonka täytyttyä vettä oli valunut lattialle ja edelleen kynnyksen yli käytävälle. Putkimies oli vaihtanut vuotavan varoventtiilin uuteen ennen vahinkokartoitusta. Pannuhuoneessa lattiasta oli kastunut puolet. Käytävän puolella oli puukolatun lattian eristetila kastunut käytävän alalta ja hieman tv-huoneen puolelta. Pannuhuoneen oviaukon kohdalla käytävän lautalattia oli turvonnut sen verran, ettei ovi aukea kokonaan. Lämmityskattilalaitteiston asennusvuosi oli 1992.

Perustellen päätöstään LVI-RYL 86 -julkaisuun sisältyvillä varoventtiiliin asennusohjeilla vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään 30.10.2024 vahingon aiheutuneen rajoitusehdossa mainitusta asennusvirheestä. LVI-RYL 86 -julkaisun mukaan varoventtiili tulee asentaa siten, että ulospuhallusputki on asennettu jatkuvasti laskevaksi samaan huonetilaan venttiilin kanssa ja johdettu vesilukolla varustettuun viemäripisteeseen siten, että mahdollinen puhallus tai vuoto on silmin havaittavissa. Nyt putki oli ohjattu lattialla olevaan ämpäriin, eikä se näin ollen ollut asennettu ohjeiden mukaisesti.

Asiakas haki muutosta kielteiseen korvauspäätökseen. Muutoksenhaussaan asiakas toi esille, että vakuutusyhtiön vetoama LVI-RYL 1986 on tullut voimaan vuonna 1986, kun asiakkaan talo oli rakennettu jo vuonna 1970.

Vakuutusyhtiö teki 23.1.2025 asiassa uuden kielteisen korvauspäätöksen katsoen, että rakenteille aiheutunut vahinko on seurausta rakennusvirheestä. Yhtiö katsoi, että koska varoventtiili oli uusittu käyttövesijohtoremontin yhteydessä 2000-luvulla, tuli asiassa sovellettavaksi LVI-RYL 1986. Ulospuhallusputken viemäripisteeseen asentamisen lisäksi yhtiö totesi LVI-RYL 86 -julkaisun edellyttävän, että huone, johon vedenlämmitin sijoitetaan, on varustettava lattiaviemäröinnillä. Rakentamismääräyskokoelman osan D1 (1987) sekä RIL 107-2000 -julkaisun yhtiö katsoi lisäksi edellyttäneen, että käyttövesijohtoremontin yhteydessä pannuhuoneeseen tullut asentaa lattiaviemäröinti ja lattia olisi myös tullut vedeneristää.

Asiaa käsiteltiin FINEssä neuvonta-asiana ja asiakas toimitti tässä yhteydessä selvityksen siitä, että rikkoutunut varoventtiili oli asennettu vuonna 1992. Korvauspäätöksessään 3.4.2025 yhtiö katsoi, että koska tässä tapauksessa on suoritettu laajamittainen vesijohtojen saneeraus 2000-luvulla, tulee asiassa sovellettavaksi saneerausajankohdan määräykset. Jos laitteiston asennukset olisi tehty määräysten mukaisesti, eli tilaan olisi asennettu lattiakaivo vedeneristyksellä ja seinäylösnostolla, ei vahinkoa rakenteille olisi sattunut, vaan vedet olisivat valuneet lattiakaivoon. Lisäksi yhtiö vetosi vuoden 1969 Rakennusten vesijohdot ja viemärit -julkaisun (RVV-käsikirja) kohtaan 3.23 Varoventtiilit ja totesi, että lattiakaivoa tai muuta vastaavaa laskuaukkoa on edellytetty jo vuodesta 1969 lähtien. Lisäksi yhtiö vetosi LVI-RYL 1986 -julkaisun kohtaan 21.25 Varoventtiilit. Yhtiö katsoi, ettei tila ole vastannut rakentamisajankohtana voimassa olleita määräyksiä ja ohjeita, eikä myöskään vesijohtojen saneerauksen jälkeen voimassa olleita määräyksiä ja ohjeita. Lisäksi yhtiö huomautti, että tilassa, jossa vahinko sattui, on näkyvissä viemäröinnin tuuletusputki ja täten viemäröintipiste olisi ollut helposti toteutettavissa.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen ja vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon.

Asiakas kertoo, että kyseessä on vuonna 1970 valmistunut rakennus, eikä tuolloin vaadittu pannuhuoneeseen lattiakaivoa tai viemäröintipistettä, eikä sellaista ole pannuhuoneeseen koskaan tehty. Pannuhuonetta on huollettu 54 vuoden ajan, eikä mitään vahinkoa ole sattunut, kunnes nyt käyttöveden paisuntaventtiili on yllättävästi ja äkillisesti vioittunut ilman näkyvissä olevaa syytä.

Vastineessa yhtiö toistaa kielteisen kantansa ja toteaa, että rakennusaikana on ollut voimassa RVV-käsikirja vuodelta 1965 tai 1969. Yhtiö toteaa RVV-käsikirjan olevan rakentamismääräysten ohjekirja, joka edustaa hyvää rakennustapaa. Kummassakin julkaisussa on varoventtiilin asennustapa ulospuhallusjohdon osalta määritelty samalla tavalla. Lämmityskattilan ja veroventtiilin uusimisajankohdan ohjeet LVI-RYL 86 -julkaisussa ovat RVV-käsikirjan ohjeistusta vastaavat. Edellä mainittujen julkaisujen mukaan varoventtiilistä lähtevä ulospuhallusjohto olisi tullut asentaa siten, että se olisi johdettu samassa huonetilassa sijaitsevaan lattiakaivoon, pesualtaaseen tai muuhun sellaiseen viemäröintipisteeseen. Mikäli ulospuhallusjohdon asennustapa olisi toteutettu rakennuksen rakentamisajankohdan aikaan voimassa olleiden rakentamista koskeneiden ohjeiden ja määräysten sekä myös asennusajankohdan hyvän rakennustavan mukaisesti, ei varoventtiilin rikkoutumisen takia vuotaneesta vedestä olisi päässyt syntymään mitään vahinkoa rakennukselle, vaan vesi olisi ohjautunut viemäverkkoon.

Yhtiö katsoo, että rakennukselle aiheutunut vuotovahinko on aiheutunut edellä mainitusta rakennus- tai asennusvirheestä, josta aiheutuneet vahingot eivät ole vakuutuksesta korvattavia. Varoventtiilin rikkoutuminen katsotaan vakuutusehtojen mukaan korvattavaksi tapahtumaksi, mutta sen uusimisesta aiheutuneet kustannukset eivät ylitä vakuutuksen ikä- ja omavastuuvähennyksen määrää.

Sopimusehdot sekä rakentamismääräykset ja -ohjeet

Vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 17.3.2024 alkaen, ehtokohdan F21.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Ehtokohdan F21.2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon tai kunnossapidon laiminlyönnistä. Esimerkiksi, jos vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon tai korokerenkaan epätiiviistä liitoksista tai läpiviennistä, vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut lattiakaivollisesta tilasta.

Rakentamismääräykset ja -ohjeet

Rakennusten vesijohdot ja viemärit -julkaisu 1965
3.23 Varoventtiilit
[…]
Jokaisella varoventtiilillä tulee olla oma erillinen ulospuhallusjohtonsa, joka on tehtävä kupariputkesta ja jonka tulee olla vähintään samaa nimellissuuruutta kuin itse venttiili. Ulospuhallusjohto on johdettava koko pituudeltaan näkyvissä ja kaltevuudella lattiakaivon tms. yläpuolelle. Laskuaukko, johon ulospuhallusjohto on johdettu, tulee sijaita samassa huonetilassa kuin varoventtiili.
[…]

Rakennuksen vesijohdot ja viemärit -julkaisu 1969
3.23 Varoventtiilit
[…]
Jokaisella varoventtiilillä tulee olla oma erillinen ulospuhallusjohtonsa, joka on tehtävä kupariputkesta ja jonka tulee olla vähintään samaa nimellissuuruutta kuin itse venttiili. Ulospuhallusjohto on johdettava koko pituudeltaan näkyvissä ja kaltevuudella lattiakaivon tms. yläpuolelle. Laskuaukko, johon ulospuhallusjohto on johdettu, tulee sijaita samassa huonetilassa kuin varoventtiili.
[…]

LVI-töiden yleiset laatuvaatimukset, LVI-RYL 1986
21.25 Varoventtiilit
Asennus
Varoventtiili on asennettava luoksepäästävään kohtaan valmistajan ohjeiden mukaan. Varoventtiilin puhallusputki on asennettava jatkuvalla laskulla samaan huonetilaan venttiilin kanssa ja johdettava vesilukolla varustettuun viemäröintipisteeseen siten, että varoventtiilin mahdollinen puhallus tai vuoto on silmin havaittavissa (ilmarako). Varoventtiilin puhallusputken on oltava mahdollisimman lyhyt.
Selostus
Mikäli viemäröintipiste ei sijaitse varoventtiilin kanssa samassa huonetilassa, on puhallusputki johdettava esim. suppiloon, joka viemäröidään vesilukollisen viemäripisteen kautta.

Ratkaisusuositus

Asiassa on riidatonta, että vuonna 1970 rakennetun omakotitalon teknisessä tilassa sijainneen vuonna 1992 asennetun lämmityskattilan varoventtiilistä vuotanut vesi on aiheuttanut kosteusvaurion vuotoveden kasteltua lattiarakenteita.

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty, ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen vakuutusyhtiöllä.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että vuotovahingot ovat lähtökohtaisesti laajasta kotivakuutuksesta korvattavia vahinkoja, ellei vuodon syy ole aiheutunut rajoitusehdon tarkoittamasta seikasta, kuten rakennus- tai asennusvirheestä. Vahingon syynä olevan tapahtuman äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti, joten arviointiin ei vaikuta se, onko vahinko ollut vakuutuksenottajalle yllätyksellinen.

Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinko on aiheutunut rakennus- tai asennusvirheestä, koska varoventtiilin ulospuhallusjohtoa ei ole asennettu rakentamisajankohtana voimassa olleiden rakennusohjeiden ja -määräysten ja asennusajankohdan hyvän rakennustavan mukaisesti. Yhtiön mukaan varoventtiilistä lähtevä ulospuhallusjohto olisi tullut asentaa siten, että se olisi johdettu samassa huonetilassa sijaitsevaan viemäröintipisteeseen, kuten lattiakaivoon, pesualtaaseen tai muuhun sellaiseen.

Asiakas katsoo, että kyse on vakuutusehtojen mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, joka tulisi korvata vakuutuksesta. Asiakas myös vetoaa siihen, ettei tilassa ole sattunut vahinkoja aiemmin.

Omakotitalon rakentamisen aikaan vuonna 1970 voimassa olleen Rakennusten vesijohdot ja viemärit -käsikirjan mukaan jokaisella varoventtiilillä tulee olla oma erillinen ulospuhallusjohtonsa, joka on tehtävä kupariputkesta ja jonka tulee olla vähintään samaa nimellissuuruutta kuin itse venttiili. Ulospuhallusjohto on johdettava koko pituudeltaan näkyvissä ja kaltevuudella lattiakaivon tms. yläpuolelle. Laskuaukko, johon ulospuhallusjohto on johdettu, tulee sijaita samassa huonetilassa kuin varoventtiili.

Varoventtiilin asennusvuonna voimassa olleen LVI-töiden yleiset laatuvaatimukset -julkaisun (LVI-RYL 1986) mukaan varoventtiili on asennettava luoksepäästävään kohtaan valmistajan ohjeiden mukaan. Varoventtiilin puhallusputki on asennettava jatkuvalla laskulla samaan huonetilaan venttiilin kanssa ja johdettava vesilukolla varustettuun viemäröintipisteeseen siten, että varoventtiilin mahdollinen puhallus tai vuoto on silmin havaittavissa (ilmarako). Varoventtiilin puhallusputken on oltava mahdollisimman lyhyt. Mikäli viemäröintipiste ei sijaitse varoventtiilin kanssa samassa huonetilassa, on puhallusputki johdettava esim. suppiloon, joka viemäröidään vesilukollisen viemäripisteen kautta.

FINE toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan varoventtiilin ulospuhallusjohto oli tässä tapauksessa johdettu teknisen tilan lattialla sijainneeseen astiaan, josta vesi oli tulvinut yli vuodon yhteydessä. Edellä mainitusta rakentamista koskevista ohjeista ilmenee, että ulospuhallusjohto olisi tullut johtaa viemäröintipisteeseen. Koska ulospuhallusjohtoa ei ollut johdettu ohjeiden mukaisesti, on vuotovesi päässyt kastelemaan lattiarakennetta.

FINE katsoo, että varoventtiililtä tulevan ulospuhallusjohdon asentamisessa vastoin rakentamista ja asentamista koskevia ohjeita ja hyvän rakennustavan asettamia edellytyksiä on kyse rajoitusehdon tarkoittamasta asennusvirheestä. Näin ollen virheellisestä asentamisesta aiheutuva vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava tapahtuma, ja FINE siten katsoo vakuutusyhtiön korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Toukonen