Tapahtumatiedot

Vakuutettu A (s. 1974) ilmoitti 19.11.2024 vakuutusyhtiöön, että hän oli ollut käymässä Helsingissä viisumiasioita hoitamassa, kun hänen perussairautensa (IBD, tulehduksellinen suolistosairaus) oli äkillisesti pahentunut ja 19.11.2024 oli alkanut verenvuoto peräsuolesta. A täydensi korvaushakemustaan vakuutusyhtiön verkkopalvelussa 20.11.2024. A:n ilmoituksen mukaan tarkoituksena oli ollut tehdä lomamatka Intiaan 19.11.–19.12.2024, mutta matka keskeytyi A:n sairastaman Crohnin taudin vuoksi. A haki korvausta ylimäärisistä majoituskuluista Helsingissä 18.–20.11.2024 ja ylimäärisistä matkakuluista Helsingistä Maarianhaminaan 20.–21.11.2024. A haki sittemmin vakuutusyhtiöltä korvausta myös suolisto-oireilun hoidosta ja siihen liittyvistä matkakuluista.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen ylimääräisten majoitus- ja matkakulujen osalta 22.11.2024. Yhtiö katsoi, että kyseessä ei ollut vakuutusehtojen mukainen matkasairaus, vaan olemassa olevan sairauden äkillinen pahentuminen, jonka perusteella ei vakuutusehtojen mukaan korvata matkan keskeytymistä.

Yhtiö korvasi A:lle lääkärikäynteihin liittyviä matkakuluja 22.11.2024 ja 25.11.2024. Yhtiö antoi 5.12.2.2024 korvauspäätöksen koskien lääkärikäyntejä 20.11.2024 ja 25.11.2024. Yhtiö viittasi vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutetun ennen matkaa olleen sairauden äkillisen pahenemisen perusteella korvataan akuutti, ensiapuluonteinen, matkakohteessa annettu hoito enintään yhden viikon ajalta. Yhtiö katsoi, että ensimmäinen lääkärikäynti 19.11.2024, jonka syynä oli ollut suolistoverenvuoto, oli ensiapuluonteista hoitoa, ja se oli korvattu A:lle. Sen sijaan käynnit 20.11.2024 ja 25.11.2024 olivat liittyneet suolistosairauden tulehduksen tilan ja tarvittavan jatkohoidon ja -tutkimuksen arviointiin. Kyse ei ollut ensiapuluontoisesta hoidosta, eikä näiden käyntien kustannuksia korvattu.

Yhtiö antoi 13.12.2024 päätöksen 29.11.2024 hankittuja lääkkeitä, poliklinikkamaksuja 29.11.2024 ja 5.12.2024 sekä näihin käynteihin liittyneitä matkakuluja koskien. Yhtiö katsoi, että kyseessä oli vakuutetulla ennen matkaa olleen sairauden hoito, eikä haettua korvausta maksettu.

A pyysi vakuutusyhtiöltä asian uutta käsittelyä ja toimitti käsittelyä varten 19.12.2024 päivätyn sairauskertomustekstin, jonka mukaan A:lta oli 15.12.2024 löydetty Yersinia-bakteeri. Yhtiö katsoi päätöksessään 10.1.2025, että on epätodennäköistä, että A:n matkan keskeytymiseen johtanut veriripuli olisi johtunut Yersinia-bakteerista. Yhtiö katsoi edelleen, että kyseessä oli vakuutetulla ennen matkaa olleen sairauden pahentuminen.

Vakuutusyhtiö maksoi 17.2.2025 A:lle korvauksen lääkärikäynnistä 20.11.2024 viivästyskorkoineen. Aiemmasta päätöksestään poiketen yhtiö katsoi, että tässä oli kyse akuutista, ensiapuluonteisesta hoidosta matkakohteessa.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A:n mukaan matkan keskeytymiseen johtanut suolistoverenvuoto ei ole johtunut A:n perussairaudesta. Suolen tulehdusarvo on ollut normaali, mikä sulkee pois perussairauden pahentumisen. Joulukuun 2024 alkupuolella on todettu bakteeritulehdus, joka on vahvistettu joulukuun puolivälin aikoihin lääkärinlausunnolla. Helmikuussa 2025 tehdyssä tähystyksessä todettiin sisäinen verenvuoto, joka on perussairaudesta riippumaton. Kyse on peräpukaman tyyppisistä haavaumista. Useat eri sairaudet voivat aiheuttaa veriulosteen kaltaisia oireita, mistä syystä matkustuskielto ja perusteelliset tutkimukset ovat olleet perusteltuja. A:lla ei ole ollut ennen matkaa vastaavaa oiretta kevään 2024 jälkeen. A vaatii korvausta kuluista, jotka ovat aiheutuneet 19.11.2024–11.2.2025.

Kun verenvuoto alkoi, A oli viisuminhakumatkalla Helsingissä Ahvenanmaalta. Suunnitelma oli jatkaa matkaa eteenpäin, mutta mitään varauksia ei ollut tehty. Majoitus Helsingissä ja paluumatkan kulut Helsingistä Ahvenanmaalle ovat olleet sairastumisesta aiheutuneita ylimääräisiä matkakuluja.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan kielteisen kantansa.

Vakuutusyhtiön vastaanottamien asiakirjojen mukaan A:n matka on alkanut, kun hän on lähtenyt kotoaan ja matkustanut laivalla Maarianhaminasta Helsinkiin 17.–18.11.2024. A on hakeutunut Helsingissä lääkärin vastaanotolle 19.11.2024 veriulosteen vuoksi. A:lla on ollut jo ennen matkan alkua perussairautena hankalahoitoinen haavainen paksusuolen tulehdus. Sairaus on aiheuttanut A:lle toistuvasti ripulia ja verenvuotoja suolesta. Sairauden luonne on ollut aaltoileva ja suolistoinfektiot ovat herkästi aiheuttaneet oireiden pahentumista. Yhtiö katsoo, että matkan keskeytymiseen johtaneessa oireilussa on ollut kyse A:lla ennen matkaa olleen sairauden äkillisestä pahentumisesta.

A:n näkemyksen mukaan hänellä kuvatut oireet eivät ole olleet seurausta ennen matkan alkua todetusta haavaisesta paksusuolentulehduksesta, vaan kyseessä ovat olleet bakteeriperäisen tulehduksen aiheuttamat oireet. A on veriripulin jatkuttua hakeutunut 15.12.2024 päivystykseen, jossa otettujen tutkimusten perusteella on 16.12.2024 todettu Yersinia-bakteeri. Yersinia-infektion itämisaika on yleisen lääketieteellisen kokemuksen mukaan 4–7 vuorokautta ja oireina on tyypillisesti ripulia, vatsakipua ja kuumetta. Infektio paranee yleensä ilman hoitoa ja sen pitkäaikainen kantajuus on harvinaista. A:n sairaanhoito on alkanut 19.11.2024 ja Yersinia-viljely on ollut positiivinen 15.12.2024 eli lähes kuukausi veriripulin alkamisen jälkeen. Tämä viive huomioiden ei voida luotettavasti todeta, että A olisi saanut infektion 17.11.2024 alkaneella matkalla. Lisäksi A:n perussairaus ja sen luonne huomioon ottaen ei voida todeta, että pelkkä Yersinia-infektio olisi ollut syynä hänellä alkaneeseen veriripuliin.

A:lle on korvattu ennen matkaa olleen sairauden äkillisen pahentumisen ensiapuluonteisena hoitona lääkärikäynnit 19. ja 20.11.2024. Etävastaanoton 25.11.2024 kulut ja sairaanhoitoon liittyvät matkakulut 25.11.2024 ja 26.11.2024 ovat aiheutuneet seitsemän vuorokauden sisällä hoidon alkamisesta, mutta niiden osalta kyse ei ole ollut matkakohteessa annetusta hoidosta.

A on hakenut korvausta myös matkan keskeytymisestä ja siihen liittyvistä ylimääräisistä matka- ja majoituskuluista. Tapauksessa on annettu ristiriitaisia kuvauksia alkuperäisestä matkasuunnitelmasta. Vakuutuslautakunnalle antamassaan selvityksessä A on kertonut, että hänen alkuperäinen matkasuunnitelmansa on ollut hakea Helsingistä viisumi ja mahdollisesti jatkaa matkaa eteenpäin, mutta A ei ollut etukäteen varannut mitään matkaa.

Vakuutusehtojen mukainen matkan keskeytyminen sairauden vuoksi edellyttää aina ehdoissa tarkoitettua matkasairautta. Tässä tapauksessa matkan keskeytyminen ei voi tulla korvattavaksi, sillä A:n matka ei keskeytynyt vakuutusehtojen mukaisen matkasairauden vuoksi, vaan keskeytyminen johtui ennen matkaa olleen sairauden äkillisestä pahenemisesta matkan alkamisen jälkeen. Lisäksi, vaikka kyseessä olisi vakuutusehtojen mukainen matkasairaus, A:n hakemat matka- ja majoituskulut eivät olisi olleet korvattavia. A on hakenut korvausta autolautan kuluista Maarianhaminasta Helsinkiin 17.–18.11.2024 sekä paluumatkasta 20.–21.11.2024. Vakuutusyhtiö katsoo, etteivät nämä kulut ole ylimääräisiä, matkan keskeytymisestä johtuneita kuluja. Laivamatka Maarianhaminasta Helsinkiin on ollut osa A:n alkuperäistä matkaa. Myös kulut paluusta Helsingistä Maarianhaminaan olisivat aiheutuneet joka tapauksessa, jos A olisi jatkanut matkaansa ja palannut aikanaan takaisin kotiinsa. Majoituskulujen osalta yhtiö toteaa, ettei A:lla ole ollut tarkkaa matkasuunnitelmaa matkalle lähtiessään 17.11.2024. Majoituskulu yöltä 18.–19.11.2024 on aiheutunut ennen hakeutumista lääkäriin 19.11.2024. Koska alkuperäistä matkasuunnitelmaa ei ole käytettävissä, ei voida todeta myöskään, että majoituskulu yöltä 19.–20.11.2024 olisi ollut ylimääräinen kulu.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 20.1.–19.12.2024.

Sisätautien hoitoaikaa 20.–24.1.2024 koskevan loppuarvion esitietojen mukaan A:lla on perussairautena haavainen paksusuolentulehdus, joka on itsessään ollut hankalahoitoinen. Keväällä 2023 A:lla on ollut ongelmana sinnikäs ripuli Intian matkan jälkeen. A:lla on todettu positiivinen Clostridium, joka on hoidettu metronidasolella ja vankomysiinillä. Paksusuolen tähystyksessä toukokuussa 2023 on todettu lähinnä pitkäaikaisen tulehduksen jälkitilaan sopivaa löydöstä, mutta ei aktiivista tulehdusta. Kertaalleen lisäksi ulostenäytteissä on ollut Crytosporidium-Nh positiivinen. Jatkokontrolleissa näytteet ovat olleet negatiiviset. A:lla on tämän jälkeen ollut pitkään aaltoilevaa vesiripulia. A on 20.1.2024 hakeutunut päivystykseen rintakivun ja ripulin vaikeutumisen vuoksi. Tammikuussa ennen päivystykseen hakeutumista Calpro (kalprotektiini, valkuaisaine, jonka määrä ulosteessa kohoaa suoliston tulehduksen seurauksena; viitearvo alle 100 µg/g) on ollut 257. Ennen päivystykseen hakeutumista reilun viikon ajan ulostekertoja on ollut yli 20 vuorokaudessa, veriripulia ei ole ollut, mutta hieman veriroiskeita peräsuolen ärsytyksestä on esiintynyt. Terveyskeskuksen kautta kortisoniannosta on nostettu, mutta tällä ei ole ollut vastetta. A on otettu osastolle ja hänelle on aloitettu suonensisäinen kortisonilääkitys ja tukoksenestolääkitys. Osastohoidon aikana suolen toiminta on aavistuksen rauhoittunut. Kontrollitähystyksessä 23.1.2024 on todettu koko paksusuolen alueella poikkeava limakalvo aikaisemman tulehduksen seurauksena, mutta ei haavaista tulehdusta. Clostridiumia ei ole todettu. A on kotiutunut hyvävointisena. Aiempien lääkitysten lisäksi on mahdollisen sappihapporipulin hoitoon määrätty kokeiluun Questran-lääke. Vatsaelinkirurgian hoitopalautteen 31.1.2024 mukaan osastohoitojakson aikana tehdyssä tähystyksessä otetuissa koepaloissa on tulehduslöydös ollut aktiviteetin suhteen lievä. F-Calpro-arvo on ollut tähystyslöydökseen verrattuna yllättävän korkea (3336).

Sisätautien sairauskertomustekstien 9.–10.2.2024 mukaan A on 6.2.2024 tullut päivystykseen veriripulin takia ja hänet on 7.2.2024 otettu osastolle vaikeutuneen haavaisen paksusuolentulehduksen ajatuksella. Calpro on ollut tulovaiheessa vain 122 ja laboratoriokokeet rauhalliset. Ulostenäytteet ovat olleet negatiiviset. Kevään 2023 jälkeen A:lla on ollut jatkuvassa käytössä glukokortikoidilääkitys muun tulehduksellisen suolistosairauteen määrätyn lääkityksen lisäksi. Sisätautien osastolla on arvioitu, että kyseessä on tulehdusaktiivisuus ja mahdollisesti myös sekundaarinen IBS (ärtyvän suolen oireyhtymä). Kortisoniannosta on lähdetty purkamaan ja A:ta on ohjeistettu olemaan yhteydessä gastroenterologian poliklinikalle, jos tauti aktivoituu purun myötä.

Sisätautien akuuttiosaston yhteenvedon 17.4.2024 mukaan A on 15.4.2024 hakeutunut päivystykseen noin viikon ajan kestäneen vesiripulin vuoksi. Alkuun ripulia on ollut noin 15 kertaa vuorokaudessa, mikä on syömättömyyden ja liikkumattomuuden myötä rauhoittunut noin puoleen tästä. Veriulosteita ei ole ollut. Muutamaa päivää ennen päivystykseen hakeutumista on otettu terveyskeskuksessa ulostenäytteet, jotka ovat olleet negatiiviset. Calpro on ollut 4454. Päivystyksessä on aloitettu suonensisäinen nesteytys ja A on siirtynyt jatkohoitoon sisätautien akuuttiosastolle. Kortisonihoidosta on pidättäydytty. Gastroenterologin konsultaation perusteella on aloitettu haavaisen paksusuolentulehduksen hoidoksi Rinvoq-lääkitys.

Sisätautien tekstin 14.5.2024 mukaan A:lle on tehty ohutsuolen tähystys paksusuolen kautta. Siinä on todettu tulehdustilanteen näyttävän varsin rauhalliselta ja on arvioitu, ettei se selitä A:n voimakasta ripulioiretta. A:ta on ohjeistettu käyttämään ripulin hoitoon Questrania ja Imodiumia. Sisätautien tekstin 4.6.2024 mukaan A:lle on tehty sigmasuolen tähystys runsaan peräsuoliverenvuodon vuoksi. Tähystyksessä ei ole todettu aktiivisen näköistä tulehdusta. Peräsuolessa on todettu teleangiektasiamuutoksia (verenvuotoja aiheuttava iho- ja limakalvosuonien laajentumatauti). Verenvuodon on arvioitu sopivan olemaan peräisin teleangiektasioista.

Sisätautien potilaspuhelua 15.8.2024 koskevan tekstin mukaan A on kertonut suolen tilanteen olleen nyt rauhallinen. Vain silloin tällöin on ollut hieman toiminnallisen tyyppistä vatsavaivaa. Verikokeet ovat olleet erittäin hyvät. Kortisonia on ollut käytössä 5 mg joka toinen päivä, mutta se on ollut loppumassa lähiaikoina. Rinvoq on ollut käytössä annoksella 30 mg/vrk. Merkinnän 27.8.2024 mukaan Calpro on ollut normaali 13. Tekstin 14.10.2024 mukaan verta ulosteissa ei ole nyt näkynyt ja suolen toimintakin on ollut rauhallisempaa. Calpro on ollut normaali 4. A on kertonut syöneensä pidemmän antibioottikuurin, jonka jälkeen suolen toiminta on vilkastunut. A:lle on ohjelmoitu Clostridium-näyte.

Yleislääkärin sairauskertomustekstin 19.11.2024 mukaan A on hakeutunut vastaanotolle, kun samana päivänä on ollut runsaasti verta ulosteessa. Laboratoriokokeissa hemoglobiini on ollut normaali ja CRP matala. A:lle on kirjoitettu 2 viikon sairausloma ja todettu, ettei A ole matkustuskykyinen. Häntä on kehotettu olemaan seuraavana päivänä yhteydessä yliopistolliseen sairaalaan, jossa hänellä on hoitokontakti.

Yksityisen gastroenterologin tekstin 20.11.2024 esitietojen mukaan A on alkukesästä 2024 sairastanut borrelioosin ja saanut antibioottikuurin, minkä jälkeen suolioireet ovat pahentuneet. A:lla on ollut vesiripulia, suolesta on tullut verta ja uloste on ollut limaista. Paria viikkoa aiemmin Calpro on ollut vielä normaali. A:lle on ohjelmoitu Calpro-tutkimus ja ohjeistettu A:ta nostamaan kortisoniannos ylös, mikäli Calpro on koholla. Muussa tapauksessa on arvioitu, että suoli on tähystettävä. Laboratoriotutkimusvastauksen 20.11.2024 mukaan Calpro on ollut 28 (normaali).

Yliopistollisen sairaalan sisätautien potilaspuhelua 20.11.2024 koskevan tekstin mukaan A on pyytänyt työkyvyttömyyslausuntoa tulehduksellisen suolistosairauden aiheuttamien oireiden johdosta. Oireina A on kertonut olleen ripulia ja lisäksi viime aikoina on tullut verta. Erikoislääkäri on todennut, ettei aktiiviseen tulehdukselliseen suolistosairauteen viittaavaa ole tullut esiin, vaikka tutkimuksia on toistettu. Kesäkuussa 2024 tehdyssä tähystyksessä on katsottu, että veri tulisi peräsuolen limakalvon teleangiektasioista. Työkyvyttömyyttä tulehduksellisen suolistosairauden aiheuttamana ei ole voitu todeta. A:lle on suositeltu suolen toiminnan oireenmukaiseen hoitoon Imodium- ja kolestyramiinivalmisteita.

Gastroenterologisen kirurgian erikoislääkärin etäkontaktia 25.11.2024 koskevan tekstin mukaan A:lle ei ole suositeltu kortisoniannoksen nostoa, koska Calpro on ollut normaali. Sen sijaan on pidetty aiheellisena suolen tähystystä. Gastroenterologin tekstin 27.11.2024 mukaan A:sta on tehty lähete yliopistolliseen sairaalaan suolen tähystystä varten. Yliopistollisen sairaalan sisätautien tekstin 29.11.2024 mukaan lähete on palautettu 29.11.2024 viitaten samana vuonna aiemmin tehtyihin, löydöksiltään normaaleihin tutkimuksiin.

Yliopistollisen sairaalan sisätautien potilaspuhelua 19.12.2024 koskevan tekstin mukaan A on kertonut, että ripulia ja verenvuotoa on ollut edelleen. A on käynyt ensiavussa 15.12.2024. Ensiavun näytteistä on löytynyt Yersinia-bakteeri, joka voi aiheuttaa ripulia. Sen sijaan 16.12.2024 otettu Calpro-näyte on ollut normaali 23, ja sen perusteella ei olisi ollut mitään merkittävää suolitulehdusta. A on käyttänyt kortisonia (Prednisolon) annoksella 35 mg, josta ei ole ollut mitään apua. A:ta on ohjeistettu lopettamaan lääkitys asteittain. A:lle on ohjelmoitu kahden viikon päähän ulostetesti Yersinia-bakteerin tilanteen tarkastamiseksi. Yersiniaan ei yleensä liity pitkäaikainen kantajuus, mutta on pidetty aiheellisena varmistaa asia ulostenäytteellä. Yersinia myös tavallisesti paranee spontaanisti ilman hoitoa. Koska Calpro on ollut normaali, lääkäri on arvioinut, että kyseessä on ollut toiminnallinen ripuli, jonka hoito tapahtuu ensisijaisesti kolestyramiinivalmisteella tai Imodiumilla. A:lle on lisäksi kirjoitettu resepti Panacodista, jolla on aiemmin ollut A:n ripulia hillitsevää vaikutusta. Helmikuun 2025 alussa on ollut tulossa suolen tähystys.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko A:lla 19.11.2024 alkanutta suolistoverenvuotoa pidettävä vakuutuksen ehdoissa tarkoitettuna matkasairautena, ja onko A:lla siten oikeus korvaukseen matkan keskeytymisestä ja matkasairauden tutkimus- ja hoitokuluista.

Sovellettavat vakuutusehdot

Ryhmämatkavakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan R300.4.2.1 mukaan matkasairaus on matkan aikana alkanut, odottamaton ja äkillinen sairastuminen, joka on edellyttänyt välitöntä lääkärinhoitoa tai jonka lääketieteellisen kokemuksen mukaan muutoin on katsottava saaneen alkunsa matkan aikana.

Ehtojen kohdan R300.4.2.2 mukaan matkasairaudeksi ei katsota sairautta, jonka oireita on ilmennyt ennen matkan alkamista tai jonka tutkimukset ovat olleet kesken ennen matkalle lähtöä, vaikka sairaus todetaan matkan aikana.

Ehtojen kohdan R300.4.2.3 mukaan, vaikka kyseessä ei ole matkasairaus, maksetaan korvausta kuitenkin hoitokuluista, jotka ovat aiheutuneet jo ennen matkaa olleen sairauden äkillisestä pahenemisesta tai tilan muutoksesta matkan aikana, mikäli tämä yleisen lääketieteellisen kokemuksen mukaan ei ole ollut todennäköinen tai odotettavissa. Näissä tapauksissa korvataan ainoastaan akuutti, ensiapuluonteinen, matkakohteessa annettu hoito enintään yhden viikon ajalta.

Ehtojen kohdan R300.4.3.3 mukaan matkan keskeytyminen on alkaneen matkan muuttuminen, joka on aiheutunut pakottavasti seuraavista syistä:

• vakuutetun matkasairaudesta, matkatapaturmasta tai kuolemasta tai muun kohdassa R300.4.3.4 mainitun henkilön äkillisestä sairastumisesta, tapaturmasta tai kuolemasta. Pakottavuus arvioidaan lääketieteellisin perustein. (…)

Ehtojen kohdan R300.5.1.2 mukaan [matkasairauden tai matkatapaturmavamman] hoitokuluihin sisältyvät

• tarpeelliset ja kohtuulliset kulut lääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoitotoimenpiteistä, jotka ovat lääketieteellisesti tilan selvittämiseen tai hoitamiseen välttämättömiä ja yleisesti hyväksyttyjä
• välttämättömät ja kohtuulliset matkakulut edellä tarkoitettuun tutkimukseen ja hoitoon lähimpään hoitolaitokseen (…).

Ehtojen kohdan R300.5.3.1 mukaan matkan keskeytymisen vuoksi maksetaan

• välttämättömät ylimääräiset matka- ja majoituskulut menomatkalla, matkakohteessa ja paluumatkalla, ei kuitenkaan liikennevälineen kotiinkuljetuskustannuksia eikä ruokailu- tai ravintokustannuksia (…).

Asian arviointi

Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan matkasairaus on matkan aikana alkanut, odottamaton ja äkillinen sairastuminen, joka on edellyttänyt välitöntä lääkärinhoitoa tai jonka lääketieteellisen kokemuksen mukaan muutoin on katsottava saaneen alkunsa matkan aikana. Matkasairaudeksi ei katsota sairautta, jonka oireita on ilmennyt ennen matkan alkamista tai jonka tutkimukset ovat olleet kesken ennen matkalle lähtöä, vaikka sairaus todetaan matkan aikana.

Vakuutetulla ennen matkaa olleen sairauden äkillisestä ja odottamattomasta pahenemisesta matkan aikana korvataan matkakohteessa enintään yhden viikon aikana annettu akuutti ensiapuluonteinen hoito, mutta ei muita kustannuksia. Hoitokuluja korvataan vain, mikäli sairauden paheneminen yleisen lääketieteellisen kokemuksen mukaan ei ole ollut todennäköistä tai odotettavissa.

Vakuutuslautakunnalle toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A on 17.11.2024 lähtenyt Maarianhaminasta Helsinkiin tarkoituksenaan hankkia viisumi ja jatkaa tämän jälkeen matkaa Intiaan. A on hakeutunut Helsingissä yleislääkärin vastaanotolle 19.11.2024 samana päivänä ilmenneen veriripulin vuoksi. A sairastaa haavaista paksusuolentulehdusta. Hän on vuoden 2024 aikana hakeutunut useita kertoja päivystykseen ja ollut osastohoidossa ripulin ja veriulosteiden vuoksi. Alkuvuodesta 2024 on todettu haavaisen paksusuolentulehduksen pahenemisvaihe, jota on hoidettu korkealla kortisoniannoksella ja aloitettu sittemmin Rinvoq-lääkitys, jolla tulehduksen tilanne on rauhoittunut. Ripulioire on kuitenkin jatkunut myös tämän jälkeen. A:lle on 14.5.2024 ja 4.6.2024 tehty tähystykset, joissa ei ole todettu aktiivisen näköistä tulehdusta. Tähystyksessä 4.6.2024 on todettu peräsuolen limakalvolla teleangiektasiamuutoksia (verisuonien laajentumia), joiden on arvioitu selittävän verenvuotoa peräsuolesta. Vakuutuslautakunnalle toimitetun lääketieteellisen selvityksen (sisätautien sairauskertomusteksti 14.10.2024 ja gastroenterologin sairauskertomusteksti 20.11.2024) perusteella A:lla on ollut vesi- ja veriripulia myös kesän 2024 jälkeen. A on 15.12.2024 käynyt ensiavussa ripulin vuoksi. Tuolloin otetuissa näytteissä on todettu Yersinia-bakteeri.

Yersiniat ovat bakteereita, joita tavataan eläimillä ja ympäristössä. Yersinia enterocolitica ja Y. pseudotuberculosis aiheuttavat suolistoinfektion. Yersinioosi on suolistoinfektio, gastroenteriitti, jonka oireita ovat vatsakivut, ripuli ja usein kuumeilu. Joka kolmannella esiintyy pahoinvointia tai oksentelua. Yersiniataudin itämisaika on yleensä 4–7 päivää. Taudinaiheuttaja varmistetaan ulosteesta. Usein bakteeri häviää jo sairauden alkupäivinä, mutta diagnoosi voidaan tehdä parin viikon päästä vasta-ainetestillä. (Lääkärikirja Duodecim 17.1.2024: Yersinioosi. Laatinut professori, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Risto Vuento. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00616)

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei sille toimitetuista lääketieteellisistä selvityksistä käy ilmi A:lla 19.11.2024 todetun, matkan keskeytymiseen johtaneen veriripulin syytä. A:n sairastama haavainen paksusuolentulehdus ei ole ollut aktiivinen tuossa vaiheessa. Lautakunta toteaa kuitenkin, että A:lla on esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella ollut vastaavan tyyppistä oireilua syksyllä 2024 jo ennen matkalle lähtöä. Tällöinkään tulehdussairaus ei ole ollut aktiivinen. Kesäkuussa 2024 tehdyssä tähystyksessä on todettu peräsuolen limakalvon teleangiektasioita, jotka voivat aiheuttaa verenvuotoa peräsuolesta. Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että 19.11.2024 alkaneessa veriripulissa olisi ollut kyse vakuutusehdoissa tarkoitetusta matkasairaudesta. Päivystyksessä 15.12.2024 eli lähes kuukauden kuluttua veriripulin alkamisesta todettu Yersinia-bakteeri ei todennäköisesti selitä matkan keskeytymiseen johtanutta oireilua ottaen huomioon Yersinia-infektion itämisaika sekä se, että Yersinia-bakteeri häviää elimistöstä usein jo sairauden alkuvaiheessa. Kyse on ehdoissa tarkoitetusta, vakuutetulla ennen matkaa olleen sairauden äkillisestä pahenemisesta.

Ennen matkaa olleen sairauden äkillisen pahentumisen hoitokuluina korvataan ensiapuluonteinen hoito matkakohteessa enintään yhden viikon ajan. Vakuutusyhtiö on korvannut A:lle lääkärikäynnit 19.11.2024 ja 20.11.2024. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei A:lle ole esitetyn selvityksen perusteella aiheutunut muita ensiapuluonteisia kuluja matkakohteessa viikon kuluessa hoitoon hakeutumisesta. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä hoitokulujen osalta vakuutusehtojen mukaisena.

Ennen matkaa olleen sairauden äkillinen pahentuminen matkan aikana ei vakuutusehtojen mukaan oikeuta korvaukseen matkan keskeytymisestä. Vakuutuslautakunta pitää tällä perusteella myös vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä matkan keskeytymisen osalta vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Haapasaari
Jyrä
Kankkunen
Karimäki