Tapahtumatiedot

Vakuutettu A on 30.1.2023 hakenut oikeusturvaetua riita-asiaan, jossa on ollut kysymys A:n kuolleen isän tilin omistus- käyttöoikeuksista. A on vaatinut käyttöoikeuksia itselleen, mutta pankki on kieltäytynyt niiden antamisesta, koska pankin kannan mukaan A ei ollut toimittanut riittäviä selvityksiä siitä, onko A:lla oikeus saada vaatimansa oikeudet. Pankki on toukokuussa 2022 ilmoittanut A:lle, että se tarvitsee oikeuksien myöntämiseksi vainajan virkatodistuksen 15-vuotiaasta kuolemaan saakka ja kopion perukirjasta, kun se on valmistunut. Myöhemmin myös pankin palveluasiamies on 8.6.2022 vahvistanut pankin kannan. Sittemmin A on vaatinut käyttöoikeuksia oikeusteitse ja pankki 28.4.2023 vastannut A:n haastehakemukseen, etteivät selvitykset ole riittävät ja ettei käyttöoikeuksia voida näin ollen A:lle myöntää.

Vakuutusyhtiö myönsi asiassa oikeusturvaedun ja katsoi päätöksessään, että A:n asianajo- ja oikeudenkäyntikulut korvataan 28.4.2023 jälkeiseltä ajalta, kun pankki on vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla kiistänyt A:n vaatimukset. Samassa yhteydessä vakuutusyhtiö antoi päätöksen myös A:n aiemmin turvaamistoimiasiaan hakemaan oikeusturvaetuun, jossa vastapuolena oli sama pankki. A oli vaatinut pankkia luovuttamaan itselleen pankin hallussa olevan asunto-osakkaiden hallintaan ja omistukseen oikeuttavan osakekirjan, jota pankki ei ollut luovuttanut. Tältä osin vakuutusyhtiö on todennut päätöksessään, että turvaamistoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset voidaan korvata ainoastaan silloin, kun turvaamistoimi liittyy turvaamistoimenpidettä haettaessa vireillä olevaan oikeudenkäyntiin ja käsitellään samassa tuomioistuimessa pääasian kanssa ja tästä pääasian käsittelystä maksetaan korvausta oikeusturvavakuutuksesta. Koska nyt käsillä olevassa asiassa eivät mainitut edellytykset täyttyneet, niin ei turvaamistoimia koskevaan asiaan voitu myöntää oikeusturvaetua. Samoin perustein yhtiö on katsonut, ettei hovioikeusvaiheessa syntyneitä kuluja korvata siltä osin, kun ne ovat aiheutuneet turvaamistointa koskevasta asiasta. Yhtiö on arvioinut turvaamistoimen osuudeksi 4,12 tuntia hovioikeusvaiheen laskusta (yhteensä 16,5 tuntia).

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A vaatii, että vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen A:lle aiheutuneista asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista täysimääräisesti pois lukien turvaamistoimiasiasta aiheutuneet toimenpiteet.

Ensinnä A toteaa, että asia on riitautunut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla jo toukokuussa 2022, kun pankki ei ole suostunut luovuttamaan perittävän tilien ja muiden rahasto-osuuksien käyttöoikeuksia A:lle väittäen, ettei A ole toimittanut riittäviä selvityksiä, joilla hän olisi osoittanut olevansa pesän ainoa osakas. A:n näkemyksen mukaan hän oli jo tuossa vaiheessa toimittanut riittävän selvityksen, ja nämä eivät olleet pankille kelvanneet. Asiassa on siis olennaista se, olivatko asiakirjat riittäviä. Näin ollen A:n näkemyksen mukaan kulut tulee korvata tuosta ajankohdasta lähtien.

Toiseksi A vaatii hovioikeusvaiheen kuluja korvattavaksi kokonaisuudessaan, koska turvaamistoimiasiaa ei käsitelty sanallakaan hovioikeudelle tehdyssä valituksessa.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen toimittamassaan lisäkirjelmässä A toistaa vaatimuksensa perusteineen. A viittaa erityisesti FINEn ratkaisusuositukseen FINE-066683 (2024), jossa lautakunta katsoi, että testamentin moitetta koskevassa asiassa testamentin saajan vetoaminen testamenttiin voitiin tulkita vakuutusehtojen edellyttämäksi vaatimukseksi ja perillisen ilmoitus siitä, ettei hän hyväksy testamenttia puolestaan vakuutusehtojen edellyttämäksi kiistämiseksi. Riitautuminen ei siis edellyttänyt kanteen nostamista käräjäoikeudessa. A:n käsityksen mukaan nyt käsillä oleva tilanne liittyen tilien omistus- ja käyttöoikeuksiin on verrannollinen esimerkkitapauksen tilanteeseen, kun pankki ei ole hyväksynyt A:n toimittamia selvityksiä. Kyseessä on nytkin pankin tosiasiallinen kiistäminen ja riidan on katsottava syntyneen jo vuonna 2022. Erityisen absurdina A pitää sitä, etteikö pankin kieltäytymistä A:n viesteihin vastaamisesta pidettäisi niin ikään A:n vaatimusten kiistämisenä. Jos vakuutusehtoja tulkittaisiin yhtiön esittämällä tavalla, jäisi haastehakemus selvitystöineen aina korvattavien kulujen ulkopuolelle. Edellä todetuin perustein A vaatii, että myös ennen asian vireilletuloa käräjäoikeudessa aiheutuneet kulut korvataan oikeusturvavakuutuksesta lukuun ottamatta turvaamistoimiasian hoitamiseen kohdistuneita kuluja.

A toteaa myös, että vakuutusyhtiö on esittänyt perättömän väitteen liittyen siihen, etteikö A olisi toimittanut asiassa asianmukaista kuluerittelyä. A toistaa, ettei yksikään toimenpide hovioikeusvaiheessa ole koskenut turvaamistoimiasiaa. Näin ollen hovioikeusvaiheen kulut tulee korvata kokonaisuudessaan oikeusturvavakuutuksesta.

Kokonaisuudessaan A:n kuluvaatimus on 9.000 euroa, josta vakuutusyhtiö on korvannut ainoastaan 3.600 euroa. A huomauttaa kulujensa olevan varsin kohtuulliset, etenkin kun huomioidaan vastapuolen asian hoidosta aiheutuneet kulut.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin sekä toistaa asian tapahtumatiedot sekä asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä.

Vakuutusyhtiö toteaa, että A:lle on korvattu koko asian hoitamisesta sekä käräjä- että hovioikeusvaiheen osalta yhteensä 3.675 euroa tuntilaskutuksen ollessa 200 euroa. A:n vaatimus on ollut käräjäoikeusvaiheen osalta 8.300 euroa ja hovioikeusvaiheen osalta 3.300 euroa, eli yhteensä 11.600 euroa. Yhtiö ei ole korvannut turvaamistoimiasiasta aiheutuneita kuluja eikä kuluja, jotka ovat aiheutuneet ennen 28.4.2023, jolloin pankki on nimenomaisesti kiistänyt A:n vaatimukset.

Vastineen mukaan käsillä olevassa asiassa on kyse siitä, ketkä ovat olleet A:n isän kuolinpesän osakkaita ja onko tämä asia ollut todettavissa pankille esitetyn selvityksen perusteella. Käytettävissä olevan selvityksen mukaan käräjäoikeus oli jättänyt A:n ensimmäisen kanteen tutkimatta, koska A ei ollut vastannut määräajassa käräjäoikeuden esittämään haastehakemuksen täydennyspyyntöön. A oli nostanut asiassa uuden kanteen 30.1.2023 vaatien edelleen mainittuja käyttöoikeuksia. Tällöin vakuutusyhtiö oli pyytänyt A:lta lisäselvityksiä ja yhtiölle oli toimitettu 22.5.2022 päivätty kopio pankin viestistä, jossa todetaan, että pankille tulisi toimittaa virkatodistukset ja kopio perukirjasta. Vakuutusyhtiön mukaan mainittua viestiä ei voida pitää vakuutusehtojen tarkoittamana nimenomaisena kiistona, koska pankki on tällöin ilmoittanut asian käsittelyn jatkamista saatuaan tarvittavat tiedot. Myöskään palveluasiamiehen vastaus 8.6.2022 tai 21.3.2023 viestit siitä, ettei pankki vastaa A:n selvityspyyntöihin tuomioistuinprosessin ulkopuolella eivät vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan osoita nimenomaista kiistoa. Oikeusturvaetu myönnettiin sittemmin, kun pankki vastasi A:n kanteeseen 28.4.2023.

Hovioikeusvaiheen kulujen osalta vakuutusyhtiö toteaa, ettei A ole valituksensa yhteydessä esittänyt toimenpide-erittelyä hovioikeusvaiheen kulujen osalta, mutta yhtiölle on 17.6.2024 toimitettu erittelyt, jossa on eritelty sekä käräjäoikeus- että hovioikeusvaiheen kulut. A laati hovioikeusvaiheessa valituksen ja jatkokäsittelylupahakemuksen hovioikeudelle, mutta hovioikeus ei myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa. Hovioikeusvaihetta koskevassa erittelyssä on otsikossa mainittu erikseen tilien omistus- ja käyttöoikeutta koskeva asia ja turvaamistoimea koskeva asia, joille on myös annettu omat diaarinumerot. Hovioikeusvaihetta koskien ei kuitenkaan ole mainittu kumpaa asiaa toimenpide koskee. Yhtiön näkemyksen mukaan ilman tarkempaa erittelyä hovioikeusvaiheen kuluista, eli käsillä olevassa tapauksessa käräjäoikeuden ratkaisuun perehtymisestä, on A:lle aiheutuneista kuluista suoritettua korvausta pidettävä riittävänä, kun yhtiö on arvioinut, että 16,5 tunnin työmäärästä on 12,38 tuntia aiheutunut tilien käyttöoikeutta koskevasta asiasta.

A:n lisäkirjelmän jälkeen toimittamassaan lisävastineessa vakuutusyhtiö huomauttaa liittyen A:n viittaamaan FINEn ratkaisusuositukseen, että tapauksen vakuutusehdoissa on riidan syntymiseksi edellytetty, että perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty todisteellisesti perusteen tai määrän osalta. Nyt käsillä olevaan tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan edellytetään juurikin vaatimuksen nimenomaista kiistoa joko perusteen tai määrän osalta. Näin ollen lisäkirjelmässä mainittu ratkaisusuosituksen tilanne ei vastaa käsillä olevan tapauksen tilannetta. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että tapauksessa on nimenomainen kiisto tapahtunut silloin, kun vastapuoli on vastannut kanteeseen. Lisäksi yhtiö toteaa, että vastoin A:n esittämää, on hovioikeusvalituksessa tekstiä turvaamistoimiasiaan liittyen. Näin ollen valituksen ja jatkolupakäsittelyhakemuksen on katsottu koskeneen myös oikeusturvavakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle kuuluvaa turvaamistoimiasiaa. Selvyyden vuoksi yhtiö toteaa myös, ettei A:lle aiheutuneita asianajokuluja voi verrata vastapuolelle aiheutuneisiin kuluihin, koska A on itse hoitanut omaa asiaansa, jolloin yhtiö on hyväksynyt tuntilaskutukseksi 200 euroa tunnilta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa asiassa on riitaa A:lle oikeusturvavakuutuksesta maksettavien asianajo- ja oikeudenkäyntikulujen määrästä sekä siitä, milloin asiassa syntynyt vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.1.1 mukaan korvausta voidaan hakea asiasta, jossa on kysymys syytteestä tai riitautetusta vaatimuksesta. Vaatimus katsotaan riitautetuksi, kun asiassa esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.

Ehtojen kohdan 5.1.2 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat.

Riita- ja hakemusasiassa vakuutustapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.

Vakuutuksen ehtojen kohdan 5.2.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata
--
3) kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet vakuutustapahtumaa edeltäneistä toimenpiteistä, asian alustavasta selvittelystä tai sellaisesta asian selvittelystä tai hoitamisesta, jonka seurauksena vakuutettu perustellustikin luopuu vaatimuksistaan vastapuolta kohtaan.
4) tuomion tai päätöksen täytäntöönpanosta taikka turvaamistoimenpiteestä aiheutuvia kustannuksia. Turvaamistoimenpiteen hakemisesta aiheutuvat kustannukset korvataan kuitenkin silloin, kun turvaamistoimi liittyy sitä haettaessa vireillä olevaan oikeudenkäyntiin ja käsitellään samassa tuomioistuimessa pääasian kanssa ja tästä pääasian oikeudenkäynnistä maksetaan korvausta oikeusturvavakuutuksesta. Turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanosta aiheutuvia kustannuksia ei tällöinkään korvata.
5) vakuutetun ajanhukkaa, omaa työtä tai siitä aiheutuvia kustannuksia, tulon-, tai ansionmenetystä tai matkoja tai oleskelukustannuksia. Myöskään asiamiehen vaihtamisesta tai vakuutetun omasta menettelystä aiheutuvia lisäkustannuksia ei korvata.

Ehtojen kohdan 5.3 mukaan vakuutusyhtiö maksaa korvauksen vakuutetun asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai sovinnon syntymisen jälkeen.

Sovellettavien ehtojen kohdan 5.4.1 mukaan korvattavan vahingon määrästä vähennetään vakuutuskirjaan merkitty omavastuu.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty nimenomaisesti perusteen tai määrän osalta. Vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta aiheutuneita välttämättömiä ja kohtuullisia asianajokuluja. Vakuutusturvan rajoitusehdoissa todetaan erikseen, ettei vakuutuksesta korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet ennen ehtojen mukaisen riidan syntymistä. Näyttötaakka vaatimuksen riitauttamisesta on asetettu korvausta vaativalle.

Vakuutusyhtiö on myöntänyt A:lle oikeusturvaedun tilien ja rahasto-osuuksien käyttöoikeutta koskevaan asiaan. Yhtiö on korvannut A:lle asianajokuluja siitä lukien, kun A:n vastapuolena ollut pankkiliike oli vastannut A:n haastehakemukseen 28.4.2023. Tätä ennen suoritettuja toimenpiteitä ei ole korvattu, koska vakuutusyhtiö on katsonut olevan kyse ennen vakuutustapahtumaa syntyneistä kuluista.

A katsoo vakuutusehtojen mukaisen vakuutustapahtuman asiassa syntyneen silloin, kun hän on toukokuussa 2022 vaatinut käyttöoikeuksia itselleen eikä pankki ollut niitä suostunut antamaan ennen kuin A toimittaa tietyt pankin yksilöimät asiakirjat, joista käy ilmi A:n oikeus tileihin. A esittää myös, että vakuutustapahtuma on syntynyt kuitenkin viimeistään 8.6.2022, kun pankin palveluasiamies edelleen kieltäytyi käyttöoikeuksien luovuttamisesta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan riidan syntymisen edellytyksenä on, että asiassa esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään. Ehdoissa ei tarkemmin selvitetä nimenomaisuuden käsitteen sisältöä, mutta lautakunnan käsityksen mukaan kiistämisen tulee olla tällöin selkeä ja kohdistua juuri esitettyyn vaatimukseen, eikä esimerkiksi yleisluontoinen kiisto tai vaatimuksen täyttämisestä kieltäytyminen ole riittävä täyttämään nimenomaisuuden vaatimusta.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan A oli toukokuussa 2022 vaatinut edesmenneen isänsä tilien omistus- ja käyttöoikeuksia ja pankki oli vastannut vaatimukseen viestillä, jossa se kertoi, mitä asiakirjoja A:n tulee pankille toimittaa, jotta oikeudet voidaan myöntää. Vakuutuslautakunta toteaa, että tällaisessa asiakirjojen täydennyspyynnössä ei ole ollut kysymys vakuutusehtojen edellyttämästä nimenomaisesta kiistämisestä. Samanlainen tilanne on ollut kysymys 2.6.2022 päivätyn palveluasiamiehen vastauksen osalta. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei käsillä olevassa tapauksessa voida riidan katsoa syntyneen toukokuussa 2022 tai 2.6.2022.

A on kuitenkin 21.3.2023 palannut asiaan viestillä, jossa A selkeästi esittää, ettei pankilla ole oikeutta vaatia häntä toimittamaan perukirjaa käyttöoikeuksien saamiseksi. Pankki on vastannut A:n viestiin samana päivänä, ettei pankki voi toimia pelkän A:n ilmoituksen nojalla ja että osakasaseman toteamiseksi on asiakirjat toimitettava. Lisäksi pankki on todennut, ettei se tule enää vastaamaan A:n viesteihin tuomioistuinprosessin ulkopuolella. Vakuutuslautakunta toteaa, että käsillä olevaa pankin vastausta on pidettävä sellaisena, että siinä riittävällä tavalla A:n vaatimukset tulevat nimenomaisesti kiistetyksi. Tästä on osoituksena myös, ettei pankki enää ole valmis viestimään A:n kanssa asiasta tuomioistuinprosessin ulkopuolella. Näin ollen lautakunnan näkemyksen mukaan asiassa on syntynyt vakuutusehtojen mukainen riita 21.3.2023 ja näin ollen yhtiön tulee suorittaa asiassa lisäkorvausta siltä osin, kun A:lle on aiheutunut korvattavia asianajokuluja 21.3.2023–27.4.2023.

Asiassa on lisäksi ratkaistava, miltä osin riita-asian hovioikeusvalituksesta aiheutuneet kulut tulee korvata oikeusturvavakuutuksesta. Lautakunta toteaa tapauksessa olevan osapuolten kesken sinänsä riidatonta, että turvaamistoimen hoitamisesta aiheutuneet asianajo- ja oikeudenkäyntikulut eivät tule korvattaviksi oikeusturvavakuutuksesta. Riitaa on kuitenkin siitä, tuleeko hovioikeusvaiheen kulut korvata kokonaisuudessaan siitä syystä, ettei niistä osakaan ole kohdistunut turvaamistoimiasian hoitamiseen. Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan A:n puolesta hovioikeudelle laaditussa valituskirjelmässä on asiana mainittu myös turvaamistoimea koskevan asian diaarinumero ja vaatimuksena on esitetty, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja että asia tai asiat palautetaan käräjäoikeuteen. Valituksessa mainitaan myös muun muassa, ettei turvaamistoimiasiaa olisi tullut lainkaan käsitellä käräjäoikeudessa sekä muita turvaamistoimiasiaan liittyviä seikkoja. Ottaen huomioon edellä todettu A:n puolesta vaaditun valituksen sisällöstä, lautakunta katsoo, että valituksessa on osiltaan otettu kantaa myös turvaamistoimea koskevaan asiaan. Näin ollen, koska asiassa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä turvaamistoimiasian käsittelyyn liittyvästä ajankäytöstä, pitää lautakunta vakuutusyhtiön arviota asianmukaisena.

Lopputulos

Edellä todetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan asiassa lisäkorvausta 21.3.2023–27.4.2023 aiheutuneiden asianajokulujen osalta. Muilta osin lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä ehtojen mukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Haapasaari
Karimäki
Malmberg
Räty-Ivanov