Tapahtumatiedot

A (s. 1963) on hakenut korvausta koronavirusrokotteen aiheuttamasta lääkevahingosta 15.6.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.

A sai 3. annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella (BionTech and Pfizer) 16.12.2021.

Lääkevahinkoilmoituksen mukaan muutaman tunnin kuluttua rokotteen antamisesta alkoivat silmäkivut. Silmiä poltti, kirveli ja ne olivat kipeät pohjia myöten. A hakeutui lääkärin vastaanotolle. Lisäksi oli kipuja päässä, ohimolla ja otsassa ja näitä oli satunnaisesti edelleen. Molempiin korviin tuli kipuja. Särky oli jatkuva kuten silmissäkin. Korvakipuja oli samoin satunnaisesti edelleen. A:lla todettiin värikalvontulehdus.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa 29.9.2022 korvauspäätöksen. Yhtiö katsoi, että A:lla todettu silmän värikalvontulehdus ja pään alueen kivut olivat ohimenevästi Comirnaty-rokotteesta aiheutunut korvattava henkilövahinko. Yhtiö maksoi A:lle lääkevahingon aiheuttamasta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 2.000 euron korvauksen ja korotti 19.1.2023 korvausta 3.400 euroon. Lisäksi yhtiö korvasi lääkevahingosta aiheutuneita hoito- ja matkakuluja.

Korvauspäätöksessään 5.7.2023 yhtiö kieltäytyi korvaamasta A:n hakemia korvaoireisiin ja vatsavaivoihin liittyviä hoito- ja matkakuluja, koska kyse ei ollut korvattavaksi hyväksyttyyn lääkevahinkoon liittyvistä kuluista.

Korvauspäätöksessään 12.9.2024 yhtiö ilmoitti, ettei se maksa lääkevahinkovakuutuksesta korvausta enää 24.5.2023 jälkeen. A oli kertonut pitkittyneistä silmien, pään ja korvien vaivoista ja oireista ja hänellä oli myöhemmin todettu kuivasilmäisyys, mutta nämä eivät vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan olleet todennäköisessä syy-yhteydessä Comirnaty-rokotteen antamiseen. Yhtiö katsoi, ettei A:lla ollut todettu sellaista vakuutusehdoissa tarkoitettua sairautta tai vammaa, jonka enää voitaisiin katsoa aiheutuneen A:n saamasta rokotuksesta. A:lla heti 16.12.2021 annetun rokotteen jälkeen ilmaantuneet silmien oireet ja pääkipu sopivat olemaan ohimeneviä Comirnaty-rokotteen haittavaikutuksia. Sen sijaan A:n kuvaamien muiden oireiden, kuten paikkaa vaihtavien korvakipujen ja viiveellä ilmenneiden lihaskipujen ajallinenkin yhteys rokotteeseen jäi todentamatta, koska niitä ilmeni potilaskertomuksissa vasta viiveellä ja osin ristiriitaisin tiedoin. A:lla oli esitetyn selvityksen perusteella ollut silmäoireita jo ennen rokotusta.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön 12.9.2024 antamaan korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.

A:lle aiheutui rokotuksesta vaikeita pään alueen kipuja sekä silmien ja korvien oireita. Vaikka varsinaista tarkkaa diagnoosia ei ole potilasasiakirjojen mukaan vielä asetettu, epäillään rokotteen aiheuttamaa CRPS-oireyhtymää tai herpes zoster -viruksen aktivaatiota. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei A:n oireisto ole enää syy-yhteydessä rokotteeseen 24.5.2023 jälkeen. A pitää näkemystä perusteettomana, sillä yhtiö on korvannut oireiden aiheuttamia kuluja ja haittoja noin 1,5 vuoden ajan rokotteen antamisen jälkeen. Jo 1,5 vuotta lähes muuttumattomana kestänyttä oireistoa on lääketieteellisesti arvioiden pidettävä pysyvänä. Syy-yhteyden katkaiseminen on täysin keinotekoista, kun A:n oireisto ei potilasasiakirjojen perusteella ole merkittävästi muuttunut joulukuun 2021 tai tammikuun 2022 jälkeen.

Ajallinen yhteys nykyoireiston ja A:n 16.12.2021 saaman rokotteen välillä on vahva. Oireet ovat alkaneet joulun aikaan 2021, noin viikkoa rokotuksen jälkeen, ja ne kuvautuvat yhtenäisenä jatkumona aina alkuperäisestä ilmenemisestään. Korvattavuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, mikä oireiden taustalla oleva sairaus on, mikäli oireet ovat seurausta koronavirusrokotuksesta. Herpesviruksen aktivaatiosta koronavirusrokotteiden jälkeen on merkittävä määrä lääketieteellistä kirjallisuutta. Mitään koronavirusrokotteeseen liittymätöntä perussairautta A:lla ei ole todettu. Ennen rokotusta A on ollut pääosin terve ja työkykyinen, eikä hänellä ole ollut minkäänlaisia rokotteiden jälkeiseen vaikeaan kiputilaan ja silmä- ja korvaoireisiin viittaavia oireita.

A:n tapauksessa kaikki tiedot viittaavat siihen, että oireiden syy-yhteys rokotteeseen on lääketieteellisesti ainakin mahdollinen. Kun kaikki tapaustiedot, lääketieteellinen selvitys, olosuhteet ja lääkevahinkoasioiden alennettu näyttökynnys otetaan asianmukaisesti huomioon, tulee kokonaisuutena arvioiden tehdä se johtopäätös, että syy-yhteys Comirnaty-rokotteen ja A:lla todetun kipu-, silmä- ja korvaoireiston ja sen seurausten välillä on oikeudellisesti todennäköinen. Mikäli vakuutusyhtiö haluaisi vapautua korvausvastuusta, tulisi sen kyetä näyttämään, että A olisi joka tapauksessa sairastunut vaikeaan kipuoireistoon sekä silmä- ja korvaoireistoon ilman rokotettakin. Mikään A:ta koskevista potilasasiakirjamerkinnöistä ei tue tällaisen tapahtumainkulun suurempaa todennäköisyyttä suhteessa siihen vaihtoehtoon, että sairaus kehittyi juuri rokotteen seurauksena. Päinvastoin kaikkia mahdollisia oireita selittäviä tekijöitä on A:n tapauksessa tutkittu erittäin laajasti. A vaatii, että oireisto korvataan lääkevahinkona.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset.

A:lle on korvattu ohimenevästi lääkevahinkona silmän värikalvontulehdus ja pään alueen kivut. Päänsärky on Comirnaty-rokotteen tunnettu haittavaikutus. Värikalvontulehduksen osalta todennäköisen syy-yhteyden puolesta on puhunut ajallisen yhteyden lisäksi se, että kyseessä on autoimmuunireaktio, jollaisia koronarokotteiden tiedetään voivan aiheuttaa.

A:n pitkittyneelle silmäsärylle ja päälaen särylle ei ole kuvantamisissa löydetty selittävää tekijää. Silmäoireita on pidetty muun muassa ensisijaisesti kuivasilmäisyyteen liittyvänä sarveiskalvon neuropaattistyyppisenä kipuna. Comirnaty-rokotteen ei tiedetä aiheuttavan kuivasilmäisyyttä eikä myöskään silmäoireita sellaisenaan. Rokotteen aiheuttamaksi katsottu värikalvontulehdus on rauhoittunut. A:lle on tehty silmäpuolella laajoja tutkimuksia, joissa ei ole löytynyt etiologista aiheuttajaa, jota voitaisiin pitää rokotteesta johtuvana.

A:lla on todettu korvissa molemmin puolin rakkuloita, joiden taustalla epäiltiin herpesviruksen aiheuttamaa infektiota. Aiemmin on katsottu koronarokotteiden voivan laukaista vyöruusua (herpes zoster), mutta uudemmissa ja laajemmissa tutkimuksissa ei koronavirusrokotteisiin ole liitetty lisääntynyttä riskiä vyöruusun ilmaantumiseen. Tutkimusnäytön perusteella ei ole todennäköistä, että rokotteeseen liittyisi riskiä vyöruusun ilmaantumisesta.

Alkuperäinen korvaus on suoritettu silloisen oirekuvan ja tietojen perusteella. Oireiden jatkuminen ja pitkittyminen viittaa siihen, etteivät ne todennäköisesti johdu A:n saamasta rokotteesta.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 16.12.2021–5.6.2024.

Rokotustietojen 16.12.2021 mukaan A on saanut Biontech-Pfizerin koronarokotteen (Comirnaty).

Terveyskeskuspäivystyksen sairauskertomustekstin 29.12.2021 mukaan A on tullut päivystykseen ennen joulua alkaneen molempien silmien kivun ja harmaanmustien välähdysten vuoksi. Silmät ovat tuntuneet jäykiltä ja raskailta. Tutkittaessa silmät ovat näyttäneet normaaleilta. Punaisuutta ei ole todettu. Mustuainen on reagoinut valoon ja silmien liikkeet ovat olleet normaalit. A:lle on tehty kiireellinen silmälääkärin lähete ja ohjeistettu ostamaan apteekista silmän kostutustippoja.

Yksityisen silmälääkärin tekstin 12.1.2022 mukaan A on tullut terveyskeskuksen lähetteellä ostopalveluna tutkittavaksi silmäkipujen ja välähdysten vuoksi. A:lla on todettu molemmissa silmissä alkava värikalvontulehdus, johon on määrätty PredForte-tipat, Ultracortenol-voide ja kostutustipat.

Terveyskeskuslääkärin vastaanottokäyntiä 17.1.2022 koskevan sairauskertomustekstin mukaan A:lla on edellisen viikon aikana alkanut kipu reisien ulkosivuilla ja lisäksi korvat ovat olleet kipeät. Tutkittaessa on todettu molemmissa korvakäytävissä punoitusta ja oikealla turvotusta. Reisien lihaksissa on todettu kosketusarkuutta, mutta ei turvotusta. A:lle on määrätty oireenmukainen hoito. 

Terveyskeskuslääkärin vastaanottokäyntiä 26.1.2022 koskevan sairauskertomustekstin mukaan A on tullut vastaanotolle rokotuksen jälkeisen korvien kivun vuoksi. Vastaanotolla on katsottu korviin ja todettu molemmin puolin virusvesikellojen näköisiä rakkuloita sekä oikeassa korvassa tärykalvolla syylän näköinen muutos. A:lle on aloitettu valasikloviirilääkitys epäillyn herpesviruksen aiheuttaman infektion hoitoon.

Yksityisen silmälääkärin kontrollikäyntiä 9.2.2022 koskevan tekstin mukaan molempien silmien etukammiot on todettu rauhoittuneiksi, mutta oireet eivät ole rauhoittuneet ja ne ovat haitanneet kovasti. A:sta on tehty lähete silmäpoliklinikalle jatkotutkimuksiin.

Silmätautien uveiittipoliklinikan vastaanottokäyntiä 18.2.2022 koskevan tekstin mukaan A on tullut tutkittavaksi silmälääkärin lähetteellä koronarokotteiden jälkeen alkaneen silmäkivun vuoksi. Silmälääkärin 12.1.2022 värikalvontulehdukseen määräämistä lääkkeistä ei ole ollut oireisiin mitään apua. Nyt silmissä on ollut kirvelyä, pistelyä ja painontunnetta. Otsalla ja ohimoilla on ollut jatkuvaa molemminpuolista kipua, johon Buranasta ei ole ollut mitään apua. Ulkoilma on hetkellisesti lievittänyt oireita. Näkökentässä A:lla on ollut molemmissa silmissä liikkuvia pilkkuja ja muuta epämääräistä. Välillä nämä oireet ovat olleet poissa. Oireita on ollut ennenkin, mutta nyt ne ovat ehkä lisääntyneet. Näön sumenemiskohtauksia A:lla ei ole ollut. Välillä A:lla on ollut muutaman sekunnin kestäviä liilanvärisiä läiskiä näkökentässä. Päänahan kosketusarkuutta on ollut noin viikon ajan rokotteen jälkeen, sittemmin ei enää. Tutkimuksissa ei ole löytynyt särylle vakuuttavaa silmäperäistä syytä. Vasemmalla on todettu ryppykalvo (pucker), joka on ollut melko oireeton. A:lla on todettu hieman lippaluomea ja tähän liittyvää otsan jännitystä, minkä on arvioitu voivan provosoida jonkinlaista otsasärkyä. A:ta on suositeltu hakeutumaan yleislääkärin arvioon neurologista statusta ja kokonaisarviota varten.

Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan vastaanottokäyntiä 10.3.2022 koskevan sairauskertomustekstin mukaan A on tullut tutkittavaksi terveyskeskuslääkärin lähetteellä korvakäytävien rakkuloiden ja kivun vuoksi. Silmäoireiden kanssa samoihin aikoihin ovat alkaneet kova päänsärky tai päänahan kipu ja korvien kipu. Korvakipu on tuntunut jossain syvällä. Tutkittaessa ei ole todettu mitään poikkeavaa. A:lle on ohjelmoitu hankalan kipuoireen vuoksi korvien tietokonekerrostutkimus. Väliarvion 26.4.2022 mukaan A:lle on tehty korvien tietokonekerrostutkimus, jossa ei ole todettu mitään poikkeavaa.

Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan etäkontaktia 11.5.2022 koskevan tekstin mukaan on arvioitu, että A:lla aiemmin todetun korvien rakkuloinnin perusteella kyseessä voisi olla neuropaattinen kipu esimerkiksi herpeksen jäljiltä. A:ta on ohjeistettu olemaan yhteydessä terveyskeskukseen, jonka taholta voisi järjestyä neurologin aiemmin ehdottama Klotriptyl mite -lääkekokeilu. Korvapoliklinikalle ei ole sovittu jatkokontakteja.

Silmätautien uveiittipoliklinikan vastaanottokäyntiä 1.9.2022 koskevan tekstin mukaan A:lla on ollut jo pidempään silmissä värähtelyoiretta ja joulukuusta 2021 lähtien koko ajan kipua. Lähettäneen lääkärin arviossa toukokuussa 2022 on todettu sarveiskalvojen olevan hieman kuivat. Silmästatus on ollut kaiken kaikkiaan rauhallinen, eikä kipuun ole todettu selkeää selittävää syytä. Vastaanotolla A on kertonut, että oirekuva on edelleen ollut hankala. A on joutunut käyttämään aurinkolaseja silmien ärtymisen ja kivun vuoksi. Oftagel-tipat ovat olleet käytössä 3–4 kertaa päivässä; niistä ei ole ollut selkeää apua. Silmien takana on ollut kipua, joka on tuntunut kirvelynä ja pistelynä. Rähmintää ei ole ollut. A:n näkö on ollut ennallaan. Kaksoiskuvia tai suorien viivojen vääristymistä ei ole ilmennyt. Päänsärkyoire on ollut ennallaan, kipua on ollut otsassa ja ohimolla. Silmäkipu on välillä herättänyt myös yöllä. Tutkittaessa silmästatuksessa ei ollut edelleenkään todettu selkeää selittävää. Ainoastaan sidekalvot ovat olleet jonkin verran punakat. A:lle on määrätty testiksi FML-tippakuuri. Hänelle on ollut tulossa laboratoriokokeita. Lisäksi on ohjelmoitu pään ja silmäkuoppien magneettitutkimus.

Uveiittipoliklinikan potilaspuhelua 4.10.2022 koskevan tekstin mukaan A:lle ohjelmoiduissa uveiittiverikokeissa ei ole todettu poikkeavaa. Myöskään 24.9.2022 tehdyissä pään ja silmäkuoppien magneettitutkimuksessa ei ole todettu oireita selittävää, esimerkiksi silmän kovakalvon tulehdukseen viittaavaa. A:n hankaliin, lähinnä silmän pinnan ärsytykseen sopiviin oireisiin on määrätty kokeeksi vielä Lecrolyn-silmätipat. A:sta on tehty lähete sarveiskalvospesialistin tutkimuksiin mahdollisen hankalan kuivasilmäisyyden vuoksi.

Terveyskeskuslääkärin tekstin 14.10.2022 mukaan A on tullut vastaanotolle edelleen jatkuvan molemminpuoleisen korvakivun vuoksi. Kipu on ollut jatkuvaa tasolla NRS 7–8, välillä jopa NRS 9–10. Huimausta, kuulonalenemaa, tinnitusta, halvausoireista, tuntopuutoksia, puheen tuoton tai ymmärtämisen vaikeuksia tai näköhäiriöitä ei ole ollut. Burana on auttanut kipuun hetkeksi. Päänsärkyä A:lla on ollut ajoittain, ja tähän Burana on auttanut. Tutkittaessa neurologisessa statustutkimuksessa ei ole todettu poikkeavaa. Korvien tutkimuksessa oikealla tärykalvolla on todettu hieman kuivunutta vaikkua. Korvakäytävä on siisti ja tärykalvo helmenharmaa, heijasteinen ja liikkuva. Vasemmalla on todettu terve helmenharmaa tärykalvo, josta on tullut liike esiin. Korvakäytävä on ollut terve myös vasemmalla. Korvalehtien käsittely ei ole tuottanut kipua ja kartiolisäkkeen alue korvan takana on ollut koputellen aristamaton. Niskan liikkeet ovat olleet täydet ja kivuttomat. Niska-hartiaseudussa ja kallonpohjassa ei ole todettu lihasjäykkyyttä tai aristusta. Leukanivelet ovat olleet tunnustellen tavanomiaset. A:lle on määrätty kipuun Burana Slow -kuuri ja ohjattu toimittamaan erikoissairaanhoidon kirjaukset, jotta mahdolliseen erikoislääkärin konsultaation tarpeeseen voidaan ottaa kantaa. Tekstin 28.10.2022 mukaan korvatautien poliklinikalle ei ole katsottu voitavan tehdä lähetettä, koska A:ta on jo tutkittu laajasti eikä oirekuva ole muuttunut huhtikuun 2022 jälkeen. A:lle on määrätty korvakipuun kokeiluun Gabrion.

Kuivasilmäisyyspoliklinikan sairauskertomustekstin 13.2.2203 mukaan A:lla ei ole todettu oireita selittäviä muutoksia. Silmien polttelun lisäksi A:lla on ollut oireena voimakkuudeltaan vaihteleva, mutta jatkuva valonarkuus, joka on ollut olemassa rokotuksen jälkeisestä lievästä värikalvontulehduksesta lähtien. Lääkäri on pohtinut, että oire sopisi olemaan värikalvontulehduksen aktivaatio puuttuvin tai hyvin vähäisin löydöksin. A:lle on määrätty kokeiluun syklopentolaattitipat.  

Kuulokeskuksen sairauskertomustekstin 3.4.2023 mukaan A:lla on todettu molemmin puolin lievä sensorineuraalinen kuulonalenema. A on asetettu kuulokojejonoon.

Silmätautien poliklinikan potilaspuhelua 25.4.2023 koskevan tekstin mukaan A:n silmät ovat olleet edelleen kipeät, silmän sisällä pistää, jomottaa, luomet menevät punaiseksi ja silmät ovat valonarat. Kaikki oireet ovat alkaneet koronarokotuksen jälkeen. Myös iholla on ollut kosketusarkuutta. Alkuvaiheessa on ollut myös uveiittia (värikalvontulehdus). Lääkäri on pohtinut, voisiko kyseessä olla zoster sin herpetica -virus. Toinen vaihtoehto on, että kyseessä on kipusyndrooma (CRPS) ilman sarveiskalvo- ja muita silmälöydöksiä. A:lle on ollut tulossa vastaanottokäynti 1–2 kuukauden kuluessa.

Sarveiskalvo- ja etuosakirurgian poliklinikan vastaanottokäyntiä 25.4.2023 koskevan tekstin mukaan A on tullut arvioon kuivasilmäpoliklinikalta. Tutkittaessa A:lla ei ole todettu Schirmerin testissä kuivasilmäisyyttä. Selittävää pintaongelmaa tai merkittävää uveiittireaktiota ei myöskään ole todettu. A:lle on suositeltu arviota neuro-oftamologian poliklinikalta mahdollisen hermoperäisen oireilun selvittämiseksi. Neuro-oftamologian poliklinikka on 26.5.2023 palauttanut lähetteen. Tekstin 19.9.2023 mukaan A:sta on tehty lähete kipupoliklinikalle.

Kipupoliklinikan tekstin 20.9.2023 mukaan A:ta koskeva lähete on palautettu silmätautien sarveiskalvo- ja etuosakirurgian yksikköön. CRPS on tyypillisesti raajan ongelma, silmän CRPS:ää ei ole kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa, eikä silmän kohdalla ole mahdollista arvioida tai asettaa diagnoosia CRPS-diagnostiikassa käytettävien Budapest-kriteerien mukaan. Lähetetietojen perusteella tilanne kuvastuu ensisijaisesti kuivasilmäisyyteen liittyvänä sarveiskalvon neuropaattistyyppisenä kipuna. Hoitoa lähestytään neuropaattisen kivun hoidon periaatteiden mukaisesti ja kivunhoito voidaan järjestää perusterveydenhuollossa.

Silmätautien päivystyksen tekstin 4.12.2023 mukaan A on tullut päivystykseen molempien silmien oireiden vuoksi. Kolmisen viikkoa on ollut varjostumia ja salamointia näkökenttään molemmissa silmissä sekä eri värejä. Kipu on pahentunut ja A:lla on ollut myös valonarkuutta. Myös päälaki on ollut kipeä. A:lla on migreenitaustaa, mutta oireet ovat olleet erilaiset kuin migreenissä. Oireet ovat olleet pahenemaan päin. Tutkittaessa ei ole todettu värikalvontulehduksen aktivaatioon viittaavaa. A:lle on aloitettu Dexa-Chlora-silmävoide ja ohjelmoitu poissulkumielessä ohimovaltimotulehduksen laboratoriokokeet, jotka ovat olleet normaalit.

Silmätautien päivystyksen potilaspuhelua 9.4.2024 koskevan tekstin mukaan A:n oireet ovat jatkuneet molemmissa silmissä. A on käyttänyt Dexa-Chloraa ja saanut siitä apua, mutta voide on ollut lopuillaan ja A on kysynyt, voiko reseptiä jatkaa. A on ohjattu aloittamaan runsas kostutustippojen käyttö ja olemaan uudelleen yhteydessä päivystykseen, jos tästä ei ole apua.

Yksityisen silmälääkärin vastaanottokäyntiä 5.6.2024 koskevan tekstin mukaan A on tullut vastaanotolle näön ja silmien tarkastukseen. Silmäsärkyä ja ohimosärkyä on ollut ajoittain. Kortisonivoiteella tilanne on ollut rauhallinen, mutta silmäklinikalta on kehotettu lopettamaan käyttö. A on kokenut näön heikentyneen jonkin verran. Vastaanotolla on todettu kuivasilmäisyyttä ja kehotettu A:ta käyttämään kostutustippoja 3–4 kertaa vuorokaudessa ja tarvittaessa useamminkin.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys A:lla ilmenneiden silmäoireiden, pään alueen kiputilan ja korvaoireiden korvaamisesta Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen perusteella A on saanut 3. koronavirusrokotteen Comirnaty-valmisteella 16.12.2021. A:n ilmoituksen mukaan hänellä alkoivat muutaman tunnin kuluttua rokotteen antamisesta silmäkivut. A hakeutui 29.12.2021 terveyskeskuspäivystykseen molempien silmien kivun ja harmaanmustien välähdysten vuoksi. Silmälääkärin vastaanotolla 12.1.2022 todettiin molemmissa silmissä alkava värikalvontulehdus. Terveyskeskuslääkärin vastaanotolla 17.1.2022 A oli muun muassa korvien kivun vuoksi. Tällöin todettiin molemmissa korvissa punoitusta ja oikealla turvotusta. Vastaanotolla 26.1.2022 todettiin korvissa rakkuloita ja aloitettiin lääkitys epäiltyyn herpesviruksen aiheuttamaan infektioon. Silmien ja korvien kipujen lisäksi A:lla on ollut päänsärkyä tai päänahan kipua. A:lle on tehty silmätautien sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisaloilla laajalti tutkimuksia, joissa ei ole todettu oireita selittäviä löydöksiä. Kipupoliklinikan tekstissä 20.9.2023 on arvioitu lähetetietojen perusteella, että silmien kiputilanne kuvautuu ensisijaisesti kuivasilmäisyyden aiheuttamana neuropaattisena kiputilana.

Vakuutusyhtiö on korvannut A:lle lääkevahinkona Comirnaty-rokotteen antamiseen ajallisessa yhteydessä olleet ohimenevän päänsäryn sekä värikalvontulehduksen. Värikalvontulehdus on autoimmuunireaktio, joka on usein etiologialtaan epäselvä. Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n värikalvontulehdus on esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella parantunut, eikä uudelleenaktivaatiota ole todettu. A:n myöhemmät silmä- ja korvaoireet sekä pään alueen kipuoireet eivät lautakunnan näkemyksen mukaan sovi rokotteen aiheuttamiksi, eivätkä ne liity korvattuun värikalvontulehdukseen. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät A:n oireet ole todennäköisessä syy-yhteydessä Comirnaty-rokotteen antamiseen enää 24.5.2023 jälkeen. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön lääkevahingon perusteella maksamia korvauksia riittävinä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila