Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja A haki vakuutusyhtiöltä korvausta 10.9.2024 sattuneesta rakennusvahingosta, jossa rakenteilla olleen perunavaraston ulkoseinä oli vääntynyt ja osittain kaatunut voimakkaiden tuulenpuuskien takia. A oli rakentanut varastoa itse apunaan ulkopuolisia työntekijöitä.
Insinööritoimisto K Oy:n vahinkotarkastuksesta 11.9.2024 laatiman raportin mukaan rakennuksen vaurioitunut pohjoisen puolen seinä oli mitoiltaan 45,3 x 6 metriä. Rakennuksen vesikattomoduulit olivat olleet koottavina maassa, josta ne oli määrä nostaa paikoilleen 125 x 150 mm:n puutavarasta rakennettujen ulkoseinärunkojen päälle. Ulkoseinät oli pystytystyön ajaksi tuettu maahan laudoilla ja kiristysliinoilla työajoneuvoihin. Liinat olivat katkenneet ja tuet irronneet tuulen vuoksi. Ilmatieteenlaitos oli mitannut tuulen nopeudeksi 20 m/s.
Vakuutusyhtiö kieltäytyi päätöksellään 10.10.2024 korvaamasta vahinkoa vedoten vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutuksesta korvataan välittömät äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuvat vahingot. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.
Vakuutusyhtiön mukaan tarkastusraportin valokuvien perusteella asennustuet olivat olleet puutteelliset. 4.10.2024 päivätyn asennussuunnitelman perusteella valokuvissa näkyvät tuet eivät olleet suunnitelman mukaiset. Tukien yläpäät oli kiinnitetty liian matalalle vain puolen seinän korkeudelle. Tukia ei ollut molemmin puolin seinää. Myös seinän alaosassa olleet kiinnikkeet ja maassa olleet ankkurit olivat riittämättömät. Koska vahinko oli johtunut seinän kaatumisesta kovalla tuulella seinän puutteellisen asennusaikaisen tuennan ja ankkuroinnin takia, vakuutusyhtiö ei pitänyt vahinkoa ennalta arvaamattomana.
A vaati vakuutusyhtiöltä päätöksen muuttamista vedoten siihen, ettei kaatuneen seinäosuuden tuenta näkynyt valokuvista eikä väite suunnitelman vastaisesta tuennasta pitänyt paikkaansa. Tuennan korkeutta ei ollut määritelty, vaan kyse oli periaatepiirustuksesta siitä, kuinka tuet tuli sijoittaa. Piirustuksen mukaan tuenta tuli tehdä vain rakennuksen sisäpuolelle, ei molemmin puolin seinää. Tukien sijoittamisesta oli päätetty paikalla. Ei ollut arvattavissa, että tuulenpuuskat olisivat yli 18 m/s.
Päätöksessään 14.11.2024 vakuutusyhtiö katsoi, ettei A ollut esittänyt selvitystä, jonka perusteella päätöstä olisi syytä muuttaa.
Valitus
A on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingoittuneen seinän arviolta 58 000 euron korjauskustannukset.
Perusteluinaan A on lausunut, että 10.9.2024 oli ollut kova puuskainen tuuli, jonka keskituulennopeudeksi oli mitattu lähes 20 m/s. A:n mukaan seinien rakennusaikaisen tuennan periaatteet asennusvaiheessa oli sovittu vastaavan työnjohtajan kanssa. Suunnitelma oli laadittu vakuutusyhtiön vaadittua selvitystä tuennasta sen periaatteiden selvittämiseksi. Suunnitelma oli siis laadittu jälkeenpäin 4.10.2024 ja lähetetty vakuutusyhtiölle hallin rakennuspiirustusten kanssa.
A:n mukaan on ilmeistä, että seinä romahti sen puutteellisen tuennan takia. Jos tuet olisivat olleet riittävän vahvoja odottamattomalle tuulenpuuskalle, seinä ei tietenkään olisi romahtanut. Suunnitelma oli laadittu sen pohjalta, mitä rakennuspaikalla oli sovittu, ja se oli pyritty sovittamaan siihen, mitä todellisuudessa oli toteutettu. A on toistanut käsityksensä siitä, että mikäli tuet olisivat olleet selvästi puutteelliset, olisi kaikkien seinien pitänyt siinä tapauksessa romahtaa.
Asiassa ei ole kyse seinien tuennan riittämättömyydestä. Miksi tarjotaan vakuutusta, jonka tarkoituksena on kattaa odottamattomat tapahtumat rakennusvaiheen aikana, jos vakuutus ei korvaa lainkaan kustannuksia onnettomuuden sattuessa? Rakennusmääräysten mukaan rakennusaikaiset asennustuet voidaan mitoittaa tuulennopeudelle 18 m/s. Vahinkoiltana raja ylittyi, mitä oli vaikea ennakoida.
Vakuutusehtojen kohdan 4.2.2.3 mukaan vahinko, joka on syntynyt äkillisesti tai esineen rikkoutumisen seurauksena korvataan vain, jos vakuutettu tai vakuutuksenottaja ei ole ollut tietoinen virheestä, teosta tai laiminlyönnistä. A kiistää tienneensä siitä, että tehdyt tuet olivat puutteellisia eivätkä riittäneet onnettomuusyönä puhaltaneelle tuulelle. Seiniä ei ollut tietoisesti tuettu puutteellisesti. A ei ollut voinut onnettomuusiltana aavistaa seinän romahtamista, vaan tapahtuma on luokiteltava ennalta arvaamattomaksi ja vakuutusyhtiön tulee korvata vahinko.
A on toistanut lisäkirjelmässään 6.11.2025 kantansa siitä, ettei kyse ollut hänen tietoisesta menettelystään. Hän ei ollut tiennyt, ettei rakennuksen tuenta kestä 20 m/s ylittäneitä tuulenpuuskia. Standardin EN 1991-1-6 mukaan rakentamisaikainen tuenta voitiin mitoittaa 18 m/s tuulennopeudelle, kun rakentamisaika on alle kolme kuukautta. Rakentamisaikaiset mitoituskuormat eivät vastaa käytönaikaisia kuormia.
Vastine
Vakuutusyhtiö on kiistänyt A:n vaatimuksen ja toistanut tapahtumainkulusta lausumansa seikat todeten saaneensa pyynnöstä rakennus- ja asennussuunnitelmat. Yhtiön käsityksen mukaan tuet on suunnitelmassa asennettu 2,4 metrin välein, kuten käytännössä oli ilmeisesti tehty, mutta kaikilta osin kuvissa näkyvät tuet eivät vastanneet suunnitelmaa. Tukien yläpäät eivät olleet suunnitelman osoittamalla korkeudella vaan aivan liian matalalla, seinän puoliväliä alempana.
Vakuutusyhtiö on lausunut, että vakuutuksen sisällöllinen laajuus ja korvattavat vahinkotapahtumat määritellään vakuutussopimuksessa ja siihen sovellettavissa vakuutusehdoissa. Muunlaisia vahinkotapahtumia ei korvata vakuutuksesta. Vakiintuneen käytännön mukaan vakuutusehtojen vaatimusta ennalta arvaamattomuudesta arvioidaan objektiivisesti eli yleisellä tasolla. Se tarkoittaa arviota siitä, kuinka tavallisina ja todennäköisinä tietyntyyppisiä tapahtumia voidaan pitää yleisen elämänkokemuksen perusteella. Tulkinnassa otetaan huomioon myös vakuutetun mahdollisuus vahingon välttämiseen ja hänen menettelynsä vahinkoon johtaneessa tapahtumassa.
Vaikka tukien asennuskorkeutta ei ole merkitty jälkeenpäin laadittuun suunnitelmaan numeroin, suunnitelma on piirretty mittakaavaan 1:50, joten tukien korkeudet voitiin mitata. Vakuutusyhtiön mielestä suunnitelmasta ilmenee riittävästi, että tuet on piirretty seinien yläosaan. Valokuvien perusteella osa tuista oli sijoitettu suunnitelman mukaisesti, mutta loppujen tukien sijoitus ei vastannut suunnitelmaa. Valokuvien mukaan osa seinästä oli jäänyt pystyyn. Kyseisellä seinäosuudella vain yksi tuki oli suunnitelman mukainen. Se oli aivan liian vähän ottaen huomioon seinänosan arviolta vähintään 10 metrin pituus ja tukien suunnitelman mukainen 2,4 metrin väli. Todellisuudessa tukien asennus ei ollut vastannut suunnitelmaan merkittyä.
Vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutusehtojen kohtien 4.2.2.3 ja 4.2.2.4 rajoituksiin rakennus- ja asennusvirheiden sekä valmistusvikojen ja työvirheiden aiheuttamista vahingoista. Koska perunavaraston rakentamisesta oli olemassa ainakin jonkinlainen suullinen suunnitelma, vaikka varsinaiset rakennus- ja kokoonpanosuunnitelmat on tehty vasta vahingon sattumisen jälkeen, vakuutusyhtiö katsoo, että kyse on rajoitusehtojen mukaisesta tilanteesta, jossa vahinko on aiheutunut rakennus- ja asennusvirheestä taikka asennus- tai rakennustyövirheestä, eikä vahinkoa näin ollen korvata vakuutuksesta. Asennus- ja rakennustyö tuentojen, kiinnikkeiden ja ankkuroinnin osalta ei vahinkoraportin mukaan ole vastannut suunniteltua, mikä on osaltaan vaikuttanut siihen, ettei seinärakenne ole kestänyt kovaa tuulta. Siten vahingon ei voida katsoa aiheutuneen äkillisestä ja odottamattomasta tapahtumasta.
Vastaavasti rajoitusehdon 4.2.2.3 mukaan vakuutus ei korvaa rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja. Vakuutusyhtiö on vedonnut myös valtioneuvoston asetukseen elementtirakentamisen työturvallisuudesta (578/2003), joka sisältää määräyksiä elementtirakentamisessa noudatettavista turvallisuusvaatimuksista. Saadun selvityksen perusteella asetuksessa annettuja turvallisuusvaatimuksia ei ollut noudatettu, joten osaltaan vahinko on aiheutunut rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.
Vaikka sinänsä on kiistatonta, että Ilmatieteenlaitos oli mitannut voimakkaita tuulia vahingon sattuessa 9.9.2024 ja 10.9.2024 välisenä aikana, ja voimakkaimmat puuskat ovat olleet 22,3 m/s ja 23,5 m/s, on Suomen olosuhteisiin rakennettavien rakennusten kestettävä Suomessa vallitsevia sääolosuhteita, mikä on varmistettava jo suunnittelu-, asennus- ja rakennusvaiheissa.
Siltä osin kuin A on vedonnut siihen, ettei hän tiennyt tuennan puutteellisuudesta, vakuutusyhtiö huomauttaa, että kyseinen rajoitusehto koskee tilanteita, joissa mainitun kaltaisten tekojen tai laiminlyöntien seurauksena on aiheutunut äkillisesti mekaaninen vaurio tai vika vakuutetulle kohteelle eikä vakuutuksenottaja ole ollut tai hänen olisi pitänytkään olla tietoinen kyseisen tyyppisestä teosta tai laiminlyönnistä. Kyse on siis niin sanotusta välillisestä vahingosta.
Käsiteltävässä asiassa on kyse vakuutetun omaisuuden eli rakenteilla olleen perunavarastorakennuksen ensisijaisesta eikä seurausvahingosta. Asian arvioinnin kannalta ei ole merkitystä sillä, oliko A tiennyt laiminlyönnistä. Mikäli kuitenkin katsottaisiin kyseen olevan ehtokohdan tarkoittamasta seurausvahingosta, vahinkoa ei vakuutusyhtiön mielestä tule kuitenkaan korvata, koska A oli tiennyt tai ainakin hänen olisi pitänyt tietää ehtokohdan mukaisesta viasta, teosta tai laiminlyönnistä ottaen huomioon edellä mainitut elementtirakentamisen vaatimukset.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, onko A:n rakenteilla olleen varastorakennuksen seinän vaurioitumisessa ja osittaisessa kaatumisessa kovan tuulen vuoksi ollut kyse vakuutusehtojen mukaisesta välittömästi äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneesta vahingosta vai onko seinän kaatumisen selvitetty aiheutuneen vakuutusehtojen vastuunrajoituksen mukaisesta asennus- tai rakennustyövirheestä eli seinän rakennusaikaisesta puutteellisesta tuennasta.
Sovellettavat vakuutusehdot
A:n maatilavakuutukseen sovellettavien 1.1.2023 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 4.2, Laajan maatilavakuutuksen turva, alakohdan 4.2.1 mukaan ”Försäkringen ersätter direkta sakskador som förorsakas försäkringsobjektet samt i dessa villkor separat nämnda övriga kostnader, om sakskadan har förorsakats direkt under försäkringens giltighetstid av en plötslig och oförutsedd händelse. Om ett försäkringsfall är oförutsett eller inte avgörs objektivt och utgående från skadeorsaken, inte från följderna av skadan.”
Vakuutusehtojen rajoitusten kohdan 4.2.2.3, Byggnads- och installationsfel, mukaan ”Försäkringen ersätter inte skador som förorsakats av planerings-, tillverknings-, material-, bygg- eller monteringsfel i egendom som utgör försäkringsobjekt eller byggande som strider mot byggbestämmelserna, bygginstruktionerna eller god byggnadssed.
Försäkringen ersätter emellertid plötsliga ovannämnda mekaniska skador som förorsakats försäkringsobjektet genom fel, handlingar eller försummelser eller skador på den övriga försäkrade egendomen till följd av dylikt fel som uppstått plötsligt.
En skada som uppstått plötsligt eller för att objektet har gått sönder ersätts endast om den försäkrade eller försäkringstagaren inte har varit, eller hen inte borde ha varit medveten om en defekt, handling eller försummelse och det inte rör sig om någon annan skada som inte omfattas av försäkringsområdet och andra begränsningar.”
Vakuutusehtojen rajoitusten kohdan 4.2.2.4, Tillverkningsfel och fel i utförandet, mukaan ”Försäkringen ersätter inte skador som förorsakats genom fel i planering, grundläggning, installation eller byggnadsarbete, drift, arbete, anläggning eller material, fabrikationsfel, fel i beräkningar eller ritningar eller på grund av felaktiga råd.
Försäkringen ersätter inte kostnader för reparation av byggnad, föremål eller någon del av dessa, som har tillverkats felaktigt eller av felaktigt material, inte ens om orsaken är beräknings- eller ritningsfel, eller felaktiga råd eller anvisningar, eller skador på byggnad på grund av dessa fel.
Försäkringen ersätter emellertid ovan nämnda mekaniska skador eller fel som plötsligt förorsakats försäkringsobjektet till följd av handlingar eller försummelser eller skador på den övriga försäkrade egendomen till följd av dylikt som uppstått plötsligt.
En skada som uppstått plötsligt eller för att objektet har gått sönder ersätts endast om den försäkrade eller försäkringstagaren inte har varit, eller hen inte borde ha varit medveten om en defekt, handling eller försummelse och det inte rör sig om någon annan skada som inte omfattas av försäkringsområdet och andra begränsningar.”
Asian arviointi
Lautakunta toteaa, että sovellettavien vakuutusehtojen mukaan kysymyksessä olevasta laajan maatilavakuutuksen vakuutusturvasta korvataan välittömät, äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuvat esinevahingot. Vakuutusehtojen kohdan 4.2.1 ja myös vakiintuneen vakuutuskäytännön mukaan vahingon aiheuttavan tapahtuman ennalta arvaamattomuutta on arvioitava objektiivisesti. Tapahtumaa tai vahinkoa ei pidetä äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vain sen perusteella, että se on sattunut kysymyksessä olevalle vakuutuksenottajalle yllätyksenä.
Mainittujen ennalta arvaamattomien korvattavien vahinkojen joukosta vakuutusyhtiö on erikseen rajoittanut vakuutusturvan ulkopuolelle vakuutusehtojen rajoituksissa mainitut erikseen määritellyistä syistä aiheutuneet vahingot. Sovellettavien vakuutusehtojen kohdassa 4.2.2.3 vakuutuksen ulkopuolelle on rajoitettu vahingot, jotka ovat aiheutuneet vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Vakuutusehtojen kohdassa 4.2.2.4 vakuutuksen ulkopuolelle on rajoitettu vahingot, jotka ovat aiheutuneet muun muassa suunnittelu-, asennus- tai rakennustyövirheestä.
Edellä lausumansa perusteella lautakunta katsoo, että käsiteltävässä asiassa vahingon korvattavuuden kannalta ei ole niinkään ratkaisevaa, oliko vahinkoajankohtana esiintyneessä kovassa puuskaisessa tuulessa mahdollisesti ollut kyse A:n esittämin tavoin ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Olennaisempaa on, onko rakenteilla olleen varastorakennuksen seinän romahtaminen tuulen vaikutuksesta johtunut rakennustyö- tai asennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.
Asiakirjojen mukaan A on kertonut vakuutusyhtiölle tehneensä varastorakennuksen rakennustyötä itse apunaan ulkopuolisia työntekijöitä. Lautakunnalle ei ole toimitettu asennustyötä koskeneita ennalta laadittuja asennus- tai työsuunnitelmia, vaan A:n vakuutusyhtiölle toimittama seinien asennussuunnitelma on laadittu vasta vahingon sattumisen jälkeen. Sen vuoksi asiassa on jäänyt lähtökohtaisesti epäselväksi, millä tavoin pystytettävänä olleiden seinärakenteiden riittävästä vakaudesta ja tuennasta on ollut rakennustyön aikana määrä huolehtia. Vakuutusyhtiön mainitsemaa valtioneuvoston asetusta elementtirakentamisen työturvallisuudesta (578/2003) ei voida asiassa soveltaa, sillä kyseinen asetus on kumottu 1.6.2009.
Näin ollen ainoaksi objektiiviseksi selvitykseksi työnaikaisesta seinärakenteiden tukemisesta jäävät vahinkotarkastusraporttiin 11.9.2024 sisältyvät valokuvat. Valokuvista ilmenee, että seinien tuenta on ollut merkittävästi heikompi, kuin A:n jälkeenpäin toimittamassa asennussuunnitelmassa on esitetty riittävänä pidetyksi työnaikaiseksi tuennaksi. Lisäksi olemassa olleistakin tuista suuri osa on ollut kiinnitettynä seinärunkoon niin matalalle, että lautakunnan näkemyksen mukaan tukien kyky vastustaa esimerkiksi tuulenpaineen seinärakenteeseen kohdistamia voimia on ollut heikko. Sanotun selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että olennaisimpana syynä vahinkoon on ollut varastorakennuksen seinärakenteiden pystytystyön hyvän rakentamistavan vastainen toteuttaminen ja asennusvirhe seinien tuennassa. Näistä syistä aiheutuneet vahingot on rajattu vakuutusehtojen kohdissa 4.2.2.3 ja 4.2.2.4 vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.
Siltä osin kuin A on vedonnut viimeksi mainittuihin rajoitusehtoihin sisältyvään poikkeukseen, jonka mukaan vakuutuksen kohteelle aiheutuva äkillinen vahinko korvataan, mikäli vakuutuksenottaja ei ole ollut tai hänen ei olisi pitänyt olla tietoinen kyseisen tyyppisestä teosta tai laiminlyönnistä, lautakunta toteaa A:n kertoneen toteuttaneensa rakennustyötä itse. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon edellä kuvattu toteutetun ja asennussuunnitelmassa esitetyn asianmukaisen tuentatavan välinen selkeä ero lautakunta katsoo, että A:n olisi pitänyt tietää seinien tuennan olleen asianmukaiseen tuentaan verrattuna riittämätön.
Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole velvollinen korvaamaan 10.9.2024 sattunutta rakenteilla olleen varastorakennuksen seinän kaatumisesta aiheutunutta vahinkoa A:lle myöntämästään maatilavakuutuksesta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä asianmukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Häyhä
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Finne
Käenmäki
Nurmela
Rajamäki
Vyyryläinen
Wallin