Tapahtumatiedot
A (s. 1979) haki korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 24.10.2021 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksellaan.
A sai 2.6.2021 ensimmäisen annoksen sekä 26.8.2021 toisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).
Lääkevahinkoilmoituksen mukaan A:n jalkojen puutumisoireet alkoivat 30.8.2021 ja levisivät koko kehoon. Jatkotutkimuksissa diagnoosiksi asetettiin määrittämätön demyelinoiva sairaus.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 13.12.2021. Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lla todettu keskushermoston demyelinoiva sairaus oli Comirnaty-koronavirusrokotteesta aiheutunut korvattava lääkevahinko.
Vakuutusyhtiö maksoi 21.11.2022 korvauspäätöksellään korvausta tilapäisestä haitasta 6 600 euroa luokan 4 (vaikeat vammat) mukaisesti.
Vakuutusyhtiö antoi 23.11.2022 pysyvän haitan osalta korvauspäätöksen, jolla se maksoi pysyvästä haitasta haittaluokkaa 2 vastaavan korvauksen.
A valitti asiamiehensä välityksellä Vakuutuslautakuntaan vaatien pysyvän haitan ja tilapäisen haitan korvausten korottamista.
Lautakuntaprosessin aikana vakuutusyhtiö antoi asiassa uuden korvauspäätöksen 2.4.2025. Vakuutusyhtiö katsoi, että asiassa saadun uuden selvityksen mukaan pysyvä haitta vastasi keskivaikeaa toiminnanvajausta ja haittaluokkaa 6 haittaluokka-asetuksen kohdan 15 (Yleinen toiminnanvajaus) mukaisesti arvioituna. Vakuutusyhtiö kieltäytyi suorittamasta lisäkorvausta tilapäisestä haitasta.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa asiamiehensä välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön tilapäistä haittaa koskevaan korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A vaatii, että hänelle maksetaan korvausta tilapäisestä haitasta yhteensä 10 000 euroa luokan 4 (vaikeat vammat) mukaisesti, jolloin lisäkorvausta jää maksettavaksi 3 400 euroa.
A toteaa kärsineensä vuosien ajan etenevistä lihas- ja väsymysoireista, jotka ovat nyt vakiintuneet. Kivut ja oireet ovat vaatineet jatkuvaa hoitoa ja useat kipulääkkeet ovat aiheuttaneet vaikeita haittavaikutuksia. A on kärsinyt myös lihasspasmien aiheuttamista univaikeuksista ja myeliittiin liittyvästä voimakkaasta väsymyksestä. Ennen lääkevahinkoa A oli täysin terve. Oireilu on siis kokonaisuudessaan seurausta lääkevahingosta.
A katsoo vaatimuksensa olevan perusteltu myös henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksiin (5. painos) ja sen kohtaan 9.5 (Selkäytimen tai hermojuuren vaurio) peilaten, vaikka A:n tapauksessa ei ole tarvittu leikkaushoitoa. Kohdan mukaan selkäytimen tai hermojuuren vaurio, joka vaatii leikkaushoitoa ja aiheuttaa tilapäistä haittaa kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen, oikeuttaa 10 000–25 00 euron tilapäisen haitan korvaukseen. Myös pysyvän haitan haittaluokan korottaminen viittaa siihen, että tilapäisen haitan korvausta tulee vastaavasti nostaa.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja katsoo, ettei tilapäisen haitan korvauksen korottamiselle ole aihetta.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 2.6.2021–31.10.2024.
A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 2.6.2021 Comirnaty-valmisteella sekä toisen annoksen 26.8.2021 samalla valmisteella.
Yleislääkärin vastaanottokäynnin 8.9.2021 käyntikertomuksen mukaan A:lla ei ollut perussairauksia tai säännöllisiä lääkityksiä. Kirjattujen esitietojen mukaan A:lla oli alkanut 30.8.2021 puutumisoireisto alaraajoissa sekä 3.9.2021 flunssa. 4.9.2021 A oli huomannut puutumista myös yläraajoissa ja kaikissa sormissa. Tutkittaessa A ilmoitti ihotunnon poikkeavaksi sekä ala- että yläraajoissa. A lähetettiin neurologian osastolle jatkotutkimuksiin.
Magneettitutkimuksessa 13.9.2021 todettiin kaularangan C2-nikaman tasolla selkäytimessä signaalimuutos, jossa nähtiin tehostumista. Löydöksen arvioitiin sopivan demyelinaatioon. A:lle aloitettiin kolmoishoito (keftriaksoni, asikloviiri, doksisykliini) sekä deksametasoninatriumfosfaatti suonensisäisesti. A kotiutui 20.9.2021. Diagnoosina oli määrittämätön demyelinoiva sairaus.
A hakeutui yksityiselle neurologin arvioon myeliitin jälkitila vuoksi 30.9.2021. Esitietojen mukaan fysio- ja toimintaterapeuttien arviossa ei todettu kuntoutustarvetta. A:lla oli vielä oikean yläraajan heikkoutta. Neuropaattisten kipujen vuoksi oli aloitettu gabapentiini. Ajankohtaisesti A:lla oli oikeassa yläraajassa kipua kosketukselle. Liikunta pahensi oireita. A:lle suositeltiin kevyen liikunnan jatkamista sekä liikunnan rasitustason nostamista asteittain.
Neurologin 11.11.2021 vastaanotolla A kertoi olevansa osasairauspäivärahalla. A kuvasi kihelmöintiä ylä- ja alaraajoissa sekä välillä puristavaa tunnetta vatsan ympärillä. A koki muistihäiriöitä ja kognitiivisia oireita. Gabapentiinista ei ollut selvää vastetta kihelmöintituntemuksiin. Tutkittaessa kosketustunto todettiin alentuneeksi vasemmalla puolen kasvoissa sekä vasemmassa ylä- ja alaraajassa. Rombergin testissä todettiin lievää huojuntaa. Oikeassa yläraajassa lihasvoimat olivat marginaalisesti alentuneet, muilta osin lihasvoimat olivat normaalit.
2.12.2021 käyntikertomuksen mukaan A oli lopettanut gabapentiinin. Kihelmöinnin tunteen takia A ei saanut unta, mutta hän oli nukkunut oksatsepaamilääkityksen avulla hyvin. A:n työkyky oli kohentunut koko ajan. Kaularangan magneettikuvassa myeliittialue oli pienentynyt.
Neurologin videovastaanotolla 17.3.2022 A kertoi neuropaattisen kivun haittaavan nyt merkittävästi arkea. Aktiivisena ollessa kipu unohtui, mutta kipu ilmaantui levossa ja haittasi unen laatua. A:lla oli kipulääkityksenä venlafaksiini ja gabapentiini. Unta tukevana lääkityksenä ja yöllisiä lihaskramppeja estävänä lääkityksenä oli klonatsepaami. Suunnitelmana oli nostaa venlafaksiinin annostusta asteittain 300 milligrammaan saakka.
Neurologin 1.6.2022 käynnillä A kuvasi kipuja olleen päivittäin. Alaraajoissa oli polttavaa kipua. Kylmä- ja kuumatunto oli parantunut akuuttivaiheesta. A:n kävely oli normaalia ja myös varvas- kanta- ja tandemkävely onnistuivat. Käsissä kylmätunto oli alentunut sormissa, kosketus- ja asentotunto olivat normaalit.
Videovastaanotolla 4.8.2022 todettiin, että A:lla oli lääkityksenä venlafaksiini (225 mg 1x1 aamuisin ja gabapentiini 1200 mg 1x1 iltaisin). A pystyi kävelemään ja ratsastamaan. Vasemmassa ranteessa ja pakarassa oli ollut lihasnykäyksiä, mutta ei kivuliaita kramppeja.
Neurologin kontrollikäynnillä 7.9.2022 A:n perusliikkuminen oli vaivatonta ilman apuvälineitä. A:lla oli edelleen tuntohäiriöitä ja kihelmöintiä sekä kynsien alle tunkevaa kipua. A:n piirtämän kipupiirroksen perusteella A:lla arvioitiin olevan laaja neuropaattinen kipuoireisto. Pään magneettitutkimuksessa 2.9.2022 kaularangan signaalimuutos oli entisestään pienentynyt. Neuropaattisen kivun hoito jatkui ennallaan toistaiseksi.
A hakeutui 13.2.2023 uudelleen neurologin vastaanotolle uusien oireiden vuoksi. A oli huomannut väsyneenä näön tarkentamisen vaikeutta sekä silmäluomen ja suupielen nykimistä. A kuvasi edelleen uupumista ja väsymistä rasituksen jälkeen. Titsadiinilääkitys oli auttanut palautumista fyysisen rasituksen jälkeen. Lääkitys jatkui ennallaan.
Neurologin 16.8.2023 käyntikertomuksen mukaan A:lla oli käynnissä paralympialaisiin valmistuminen. Kaulan lihakset väsyivät päivän aikana ja asentotunnossa oli haastetta. A liikkui ilman apuvälineitä. A:n kipulääkityksen annostusta nostettiin.
A oli uudelleen yhteydessä neurologiin 13.2.2024, sillä hänellä oli ilmennyt ilta-aikaista parestesiaa, levottomat jalat -oireistoa ja polttavaa kipua yläraajoissa. A kuvasi ylivireysoiretta ja unettomuutta, joiden taustalla oli myös stressiä. A:lle määrättiin lääkehoito levottomiin jalkoihin sekä nukahtamista helpottamaan.
Neurologin vastaanotolla 31.10.2024 arvioitiin, että A:lle oli jäänyt selkäydintulehduksen jälkitilana liikuntakyvyn heikentymää ja hermokipuoireisto, joka vaati säännöllistä lääkitystä. Lisäksi A:lla oli lihasten jäykkyyttä ja kramppitaipumusta ja hän tarvitsi selvästi tavallista enemmän lepoa ja aikaa palautumiseen. Vastaanotolla A liikkui ilman apuvälineitä ja kävelyssä todettiin vain hyvin lievää jäykkyyttä. Oikeassa kädessä lämpötunto puuttui, vasemmassa lämpöaistimus sormista tuli viiveellä. A ei erottanut kylmää kummallakaan kädellä. Kosketus- ja terävätunto oli alentunut vasemmassa kädessä.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse A:lle Comirnaty-koronavirusrokotteen seurauksena aiheutuneen keskushermoston demyelinoivan sairauden johdosta maksettavasta tilapäisen haitan korvauksen määrästä.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.
Ehtokohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.
Korvausta laskettaessa vähennetään etuudet, joihin vahingonkärsijällä on ilmeisesti oikeus julkisista varoista tai lakisääteisestä vakuutuksesta.
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n 1 momentin (509/2004) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.
Asian arviointi
Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa huomioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja, kuten henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia ja liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.
Tilapäisen haitan korvaus kattaa kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan akuutilta ajalta. Korvaus maksetaan vahingon ilmenemisestä siihen saakka, jolloin vahingon kärsineen terveydentila on jo palautunut tai siihen ei ole enää odotettavissa muutosta. Mahdollinen pysyväksi jäänyt kivuliaisuus otetaan huomioon pysyvän haitan korvauksen arvioinnissa.
Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle Comirnaty-koronavirusrokotteesta aiheutuneesta keskushermoston demyelisoivasta sairaudesta aiheutuneesta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 6 600 euron korvauksen, joka sijoittuu liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 4 (vaikeat vammat) korvausasteikon keskiosaan.
Luokkaan 4 (vaikeat vammat, korvausasteikko 4 100–9 600 euroa vuonna 2022) kuuluville vammoille on ominaista, että
- niiden hoito saattaa vaatia tehohoito-osastolla lyhytkestoista hengityskonehoitoa,
- niiden hoito vaatii sairaalahoitoa pidentäviä hoitomenetelmiä (esimerkiksi kalloveto, murtumien ulkoiset kiinnityslaitteet),
- raajavammojen hoidossa tarvitaan vaativia kirurgisia toimenpiteitä (useiden murtumien kiinnitysleikkaukset, nivelen, raajan, verisuonten tai hermojen suurehko korjausleikkaus, laaja käsikirurginen leikkaus),
- jälkihoidossa tarvitaan murtuman kiinnitysvälineiden poiston lisäksi muita leikkauksia (esimerkiksi luunsiirto, raajojen korjausleikkaus),
- tarvitsevat sairaalahoitoa 3–8 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen vaatii yli 8 kuukautta,
- niiden jättämä pysyvä toiminnallinen haitta on merkittävä.
Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A oli neurologian osaston tutkimuksissa ja hoidossa 13.9.–20.9.2021 raajojen puutumisoireiden vuoksi, jolloin hänellä todettiin kaularangan C2-tasolla selkäytimen tulehdukseen (myeliittiin) sopiva löydös. A sai myeliitin vuoksi lääkehoitoa (keftriaksoni, asikloviiri, doksisykliini ja deksametasoninatriumfosfaatti). Fysio- tai toimintaterapeuttisen kuntoutuksen tarvetta ei arvioitu olevan. Seurannassa kaularangan tulehdusmuutos pieneni. A on liikkunut ilman apuvälineitä ja hänen perusliikkumisensa on ollut sujuvaa. A:lla on ollut tuntohäiriöitä, raajojen kihelmöintiä ja neuropaattisia kipuoireita, jotka ovat vaatineet neuropaattisen kivun lääkehoitoa. Selvitysten perusteella kivut ovat olleet hallinnassa lääkityksen avulla.
Ottaen huomioon lääkevahinkovakuutuksesta korvattavan vahingon laatu ja kesto sekä oireiden vaatima hoito, Vakuutuslautakunta pitää riittävänä vakuutusyhtiön suorittamaa 6 600 euron korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausta tilapäisestä haitasta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaka Norio
Sihteeri Pulkkinen
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila