Tapahtumatiedot

Asiakasta (s. 1950) on 21.5.2024 purrut koira oikeaan reiteen. Vahinkotapahtuman jälkeen asiakas hakeutui ensiapuun 21.5.2024. Asiakas on hakeutunut uudelleen lääkäriin kipujen pahennuttua 26.5.2024. Asiakas on käynyt lääkärin vastaanotolla lisäksi vielä 31.10.2024. Asiakas haki korvausta vahingosta koiran omistajan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että kyseessä on vastuuvakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Vakuutusyhtiö on antamassaan korvauspäätöksessä katsonut, että asiakkaalle vahinkotapahtumasta aiheutunut tilapäinen haitta kuuluu Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan korvausohjeiden mukaan luokkaan 1 ja suorittanut korvausta 100 euroa. Vakuutusyhtiö on korvannut asiakkaalle matkakulut lääkäriin 21.5.2024 ja 26.5.2024, sekä selvittelykuluna lääkärinpalkkion ja matkat 31.10.2024 käynnistä. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei vahinkotapahtuman johdosta ole aiheutunut asiakkaalle korvattavaa tilapäistä psyykkistä haittaa.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen. Asiakas vaatii, että vastuuvakuutuksesta suoritetaan 900 euroa kivusta ja särystä, 1500 euroa traumaperäisestä stressihäiriöstä sekä hoito- ja matkakulut. Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön määrittelemä korvaus ei millään tasolla vastaa henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia. Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö on tehnyt arvion puremavamman laadusta ilman kunnollista lääketieteellistä selvitystä, eikä yhtiö ole huomioinut asiakkaan antamaa selvitystä.

Asiakas viittaa valituksessaan vahingonkorvauslakiin ja muun muassa Duodecimin terveyskirjastoon ja toteaa, että koiran purema vaatii aina hoitoa, sillä puremahaava vaurioittaa kudoksia ja voi aiheuttaa tulehduksen. Asiakas kertoo, että tässä tapauksessa isokokoinen koira on purrut häntä reiteen siten, että hampaat ovat menneet ihosta läpi. Haavasta on vuotanut verta ja kudosnestettä. Asiakas lisää, että haavan hoito on kestänyt 6–8 viikkoa ja haavan kohta on ollut isommalta alueelta erittäin kipeä ja kosketusarka. Asiakas viittaa päivystyskäynnillä 21.5.2024 kirjattuun hoitokertomukseen ja huomauttaa, että tekstin mukaan kyse olisi ollut nirhaumasta, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Lisäksi vamma on ollut reidessä eikä pohkeessa. Asiakas kertoi käyneensä lääkärissä kipujen pahennuttua 26.5.2024. Tuolla käynnillä tehdyistä kirjauksista on nähtävissä, että reisi on ollut turvoksissa, kuumottava ja haavan kohtaan on tullut hematoomaa ja punoitusta. Asiakas lisää, että hän on käynyt lääkärissä vielä 31.10.2024, jolloin on todettu, että toipuminen on ollut hidasta ja puremasta on jäänyt kaksi ruskeahkoa arpea. Asiakas kertoo, että koiran hyökkäys ja purema ovat aiheuttaneet hänelle stressiä, ahdistusta ja unettomuutta. Asiakas toteaa, että hän on kertonut tästä lääkärissä 31.10.2024 ja lääkäri on kirjannut tämän lausuntoon. Vaatimustensa tueksi asiakas viittaa myös Turun hovioikeuden ratkaisuun.

Lisäkirjeessä asiakas tarkentaa vielä, että vamman takia ei ollut mahdollista suorittaa ajallaan suuren puutarhan, pihan ja taimikon hoitotöitä, jotka olisi tehtävä useamman kerran kesässä.  Asiakas kertoo, että töiden suorittamiseen käytetään moottorikäyttöistä raivaussahaa, joka olisi painanut vamman kohtaa, joten tehtävät työt oli siirrettävä syksyyn ja sen hetkiset syksyn työt siirtyivät taas eteenpäin ja osittain jäivät suorittamatta. Näin ollen haitat olivat huomattavat. Asiakas katsoo, että edellä mainitun selvityksen perusteella hän on oikeutettu saamaan vaatimansa korvaukset vamman aiheuttamista haitoista. Asiakas toteaa, että vakuutusyhtiön antaman vastineen mukaan vamma on ollut vähäinen 1. luokan henkilövahinko, jonka paraneminen kestää 1–2 viikkoa. Asiakas kertoo, ettei tämä pidä paikkaansa ja asia selviää vammasta otetuista valokuvista ja lääkärinlausunnosta. Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön ei tule väärin perustein ja näkemättä asian todellista tilaa tehdä päätöksiä ja ratkaisuja.

FINEn hankkimaan asiantuntijalääkärin lausuntoon antamassaan lisäkirjeessä asiakas toteaa, että päivystyskäynnillä vamma arvioitiin vähäpätöiseksi, ihon pinnalliseksi nirhautumaksi. Todellisuudessa purema oli ihon läpi, koska se vuoti nestettä jatkuvasti. Lisäksi koiran isojen leukojen voimakas purenta housunlahkeen läpi aiheutti kuitenkin sisäisen lihasruhjevamman, joka oli erittäin kivulias noin kahden kuukauden ajan ja kipeä vielä puoli vuotta vahinkotapahtumasta. Asiakas katsoo, että mikäli vamma olisi ollut vain pelkästään lievä ihon nirhautuma, olisi se parantunut parissa viikossa. Asiakas kertoo, että hän otti myöhemmin yhteyttä terveysasemalle varatakseen aikaa lääkärin vastaanotolle lääkärinlausuntoa varten, mutta asiakkaalle ei kuitenkaan annettu vastaanottoaikaa. Asiakas kertoo, että ajan olisi saanut vain siinä tapauksessa, jos vakuutusyhtiö olisi pyytänyt lääkärinlausuntoa terveysasemalta. Asiakas katsoo, että olisi ollut tarpeellista saada aika lääkärintarkastukseen vamman akuutissa vaiheessa, joten asiakas soitti vakuutusyhtiöön ja kertoi tilanteen, mutta sieltä vastattiin, että vakuutusyhtiö ei lähetä lääkärinlausuntopyyntöä terveysasemalle, mutta ei myöskään ohjeistanut miten asiaa hoidetaan jatkossa. Asiakas katsoo, että kiistattomien, itsestään selvien, totuudenmukaisten ja riittävien tietojen perusteella edellytykset vahingonkorvausten maksamiseksi täyttyvät, joten vakuutusyhtiön tulee suorittaa asiakkaan vaatimat korvaussummat vastuuvakuutuksesta.

Seuraavassa lisäkirjeessä asiakas lisää vielä, että vaikka vamman parantamiseksi ei terveydenhuollossa tehty kirurgisia tai muita toimenpiteitä, se ei tarkoita, että vamma olisi ollut vähäpätöinen. Vamman vaikeusaste ei siis asiakkaan näkemyksen mukaan kuulu alimpaan asteikkoon, vaan se tulee luokitella korkeammaksi, ottaen huomioon vamman aiheuttamat pitkäaikaiset haittavaikutukset, kuten työläs jokapäiväinen vamman suojaaminen ja rajoittunut työskentely kerrannaisvaikutuksineen. Lopuksi asiakas huomauttaa, että hän ei ole vastuuvelvollinen ulkopuolisen aiheuttamasta vahingosta, vaan sitä varten on vastuuvakuutus, että siitä suoritetaan asianmukainen korvaus vahinkoa kärsineelle. 

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan asiassa annettuihin päätöksiin ja toteaa, että lääkäriasiakirjojen mukaan asiakkaan vammat ovat olleet hyvin vähäiset, eivätkä ole vaatineet sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiassa ole aihetta suorittaa lisäkorvausta tilapäisestä haitasta. Tilapäisen psyykkisen haitan osalta yhtiö toteaa, että tilapäisen psyykkisen haitan korvaaminen edellyttäisi, että asiakkaalle olisi aiheutunut sellainen terveydentilanhäiriö, joka on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Tässä tapauksessa asiakas ei ole tarvinnut lääkehoitoa tai muuta terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa hoitoa psyykkisiin oireisiinsa. Lääkäriasiakirjoissa on kirjattu ainoastaan asiakkaan oma kertomus siitä, että hän on kärsinyt unettomuudesta ja ahdistuksesta. Asiaa ei ole tutkittu enempää, eikä asiakasta ole ohjattu jatkohoitoon sen osalta. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiassa tule suorittaa korvausta tilapäisestä psyykkisestä haitasta.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutetulla ei ollut asiassa kommentoitavaa.

Asiantuntijalausunto

FINE on pyytänyt asiantuntijalausunnon dosentti, LKT, DI, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Aarne Kiviojalta, jolla on myös liikennelääketieteen erityispätevyys.

Kivioja viittaa lausunnossaan tapahtumatietoihin ja asiakasta koskeviin lääketieteellisiin selvityksiin ja toteaa, että ensimmäisen lääkärissäkäyntimerkinnän 21.5.2024 mukaan koira oli puraissut asiakasta oikeasta pohkeesta. Käyntitekstin mukaan iho oli pienesti nirhautunut, mutta ei todettu reikää ihon läpi. 26.5.2024 asiakas otti yhteyttä puhelimella ja asiakasta oli neuvottu tulemaan päivystykseen. Tuollaisesta mahdollisesta käynnistä ei ole lisätietoa sairauskertomusmerkintänä FINElle toimitetuissa asiakirjoissa. 31.10.2024 vastaanoton tiedoissa mainitaan, että naapurin vihainen ja isokokoinen koira puraisi asiakasta oikeasta reidestä 21.5.2024. Mainitaan käynti 26.5.2024, jolloin päivystyksessä ei ollut todettu mitään erityistä hoitoa vaativaa tulehdusta tai muuta tekijää. Sen jälkeen purema-alue oli ollut n. 2 kk ajan niin kosketusarka, että asiakkaan piti pitää paksua haavasidosta haavojen peittona. Todettiin oikean reiden ulkosivulla kaksi pitkulaista, vajaat 1x2-3 mm kokoista ruskeahkoa arpea, jotka olivat ihomyötäisiä ja sijaitsivat vierekkäin. Ihotunto oli normaali.

Kivioja toteaa, että vahinkotapahtuman jälkeen asiakkaalla todettiin pinnalliset puremahaavat, jotka eivät ole tulehtuneet. Haavojen hoidoksi on riittänyt desinfiointi ja puhtaana pitäminen.

Kivioja katsoo, että asiakkaan hoito ja tutkimus on ollut perusteltua vahinkotapahtuman 21.5.2024 johdosta 26.5.2024 saakka. Lisäksi Kivioja huomauttaa, että käynti vuoden kuluttua tapahtuneesta olisi ilmeisen perusteltu mahdollisen kosmeettisen haitan arvioimiseksi.

Tilapäisen haitan osalta Kivioja katsoo, että asiakkaalle 21.5.2024 vahinkotapahtuman johdosta aiheutuneet vammat ja oireet kuuluvat liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan korvausohjeiden mukaiseen luokkaan yksi ”vähäiset henkilövahingot”. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten mukaan arvioitaessa, asiakkaalle 21.5.2024 vahingon johdosta aiheutunut tilapäinen haitta kuuluu Kiviojan mukaan luokkaan 1.2.1 (Pinnallinen haava).

Kivioja katsoo lisäksi, että asiakkaalle ei ole aiheutunut vahinkotapahtumasta korvattavaa tilapäistä psyykkistä haittaa, sillä asiakkaalla ei ole tavalla todettu psyykkisen terveydentilan häiriötä, joka olisi vaatinut terveydenhuollon toimenpiteitä.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) 1 momentin mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 5.2 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun koiran välittömästi toiselle aiheuttama henkilö- tai esinevahinko, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana. Korvausta voidaan maksaa, vaikka vakuutettu ei voimassa olevan oikeuden mukaan olisi vahingosta korvausvastuussa.

Samasta tapahtumasta tai olosuhteesta aiheutuneet vahingot katsotaan yhdeksi vakuutustapahtumaksi.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys korvattavan kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen määrästä, sekä siitä, onko asiakkaalle aiheutunut korvattavaa tilapäistä psyykkistä haittaa vastuuvahingon seurauksena.

FINE toteaa, että henkilövahingon korvaamisen edellytyksenä on, että vahingonkärsineen vamman tai sairauden voidaan todeta olevan syy-yhteydessä vahingonaiheuttajan tekoon tai menettelyyn.

Syy-yhteyden toteaminen perustuu lääketieteelliseen tutkimustietoon eri vammatyypeistä ja niitä aiheuttavista tekijöistä sekä käsiteltävässä tapauksessa saatuihin tietoihin vahingon sattumistavasta, vammamekanismin voimakkuudesta sekä myöhempien oireiden ja löydösten laadusta. Syy-yhteyttä ei yleensä voida pitää todistettuna vain ajallisen yhteyden perusteella. Oireiden ilmaantuminen vahingon jälkeen ei riitä näytöksi syy-yhteyden olemassaolosta. Myöskään pelkästään se seikka, ettei syy-yhteyttä voida lääketieteellisen selvityksen nojalla pitää täysin poissuljettuna, ei yksin ole riittävä näyttö syy-yhteyden olemassaolosta.

Asiakasta on 21.5.2024 purrut koira oikeaan reiteen. Vahinkotapahtuman jälkeen asiakkaalla on todettu reidessä pinnalliset puremahaavat. Haavojen hoidoksi on lääketieteellisen selvityksen mukaan riittänyt desinfiointi ja puhtaana pitäminen.

FINE toteaa, että tilapäisen haitan korvaus suoritetaan käyttäen määrittelyperusteena liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan korvausohjeita sekä henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suosituksia, joita sovelletaan yleisesti vahingonkorvausta koskevassa oikeuskäytännössä. FINEn käsityksen mukaan kyseisiä normeja sekä suosituksia voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta johdu.

FINE toteaa, että tilapäisen haitan perusteella suoritettava korvaus määritellään vamman laadun, vaikeusasteen, sen edellyttämän hoidon laadun ja toipumisen kestoajan mukaan. Korvaus tilapäisen haitan perusteella määritellään tapauskohtaisen objektiivisesti havaittavien henkilövahinkoon liittyvien seikkojen perusteella. Henkilövahingon laadulla tarkoitetaan sitä, millaisena vamma tai sairaus ilmenee.

Henkilövahingon vaikeusasteella puolestaan tarkoitetaan sinänsä samanlaatuisten vammojen ja sairauksien keskinäisiä eroavuuksia.

Henkilövahingon edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika antavat viitteen siitä, minkä laatuisesta ja kuinka vaikea-asteisesta henkilövahingosta on kysymys. Samanlaatuinenkin vamma tai sairaus saattaa kuitenkin vahinkoa kärsineen yksilöllisistä ominaisuuksista tai muista olosuhteista johtuen aiheuttaa erilaista hoidon tarvetta. Korvauksen määrässä voidaan ottaa korottavana tekijänä huomioon esimerkiksi se, että vamma on yksittäistapauksessa edellyttänyt pidempiaikaista sairaalahoitoa tai useampia leikkauksia kuin vastaava vamma yleensä vaatii.

FINE viittaa edellä esitettyyn ja katsoo, että asiakkaalle on koiran pureman seurauksena aiheutunut puremahaavat, jotka eivät tulehtuneet eivätkä vaatineet muuta hoitoa kuin desinfioinnin ja puhtaana pitämisen. FINE viittaa käytössään oleviin lääketieteellisiin selvityksiin ja hankkimaansa erikoislääkärin asiantuntijalausuntoon ja katsoo, että asiakkaan vammoista aiheutuva tilapäinen haitta sijoittuu Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan korvausohjeiden mukaiseen luokkaan yksi (vähäiset vammat). Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten mukaan arvioituna asiakkaalle vahinkotapahtuman seurauksena aiheutunut tilapäinen haitta sijoittuu kohtaan 1.2.1 (pinnallinen haava). FINE pitää vakuutusyhtiön päätöstä tilapäisen haitan osalta asianmukaisena, eikä suosita lisäkorvausta tilapäisen haitan korvaukseen.

Asiakas on vaatinut lisäksi, että korvauksessa otetaan huomioon myös se, että koiran hyökkäys ja purema on aiheuttanut hänelle stressiä, ahdistusta ja unettomuutta.  FINE toteaa, etteivät stressi, pelko tai henkinen kärsimys ole vahingonkorvauslain mukainen korvausaihe nyt käsiteltävänä olevan kaltaisessa henkilövahingossa.

Sen sijaan tilapäinen ja pysyvä psyykkinen haitta voivat tulla korvattavaksi vastuuvakuutuksesta. Haitan korvaaminen edellyttää kuitenkin, että vahingonkärsineellä on lääketieteellisesti todettu psyykkisen terveydentilan häiriö, joka on vaatinut terveydenhuollon toimenpiteitä. FINEn käytettävissä olevista lääkärinlausunnoista tai muistakaan asiakirjoista ei ilmene, että asiakkaalle olisi aiheutunut korvaukseen oikeuttavaa tilapäistä psyykkistä haittaa.

Edellä esitetyillä perusteilla FINE pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Hyytiäinen