Tapahtumatiedot

Asiakkaana olevan asunto-osakeyhtiön omistaman kerrostalon asuinhuoneistossa havaittiin 20.1.2020 astianpesukoneen alta tai takaa vuotaneen vettä. Asiakas teki vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiöön 29.1.2020 toimittaen liitteenä vahinkokartoitusyrityksen raportin tämän 27.1.2020 tekemästä vahinkokartoituksesta. Vuodon syyksi raportissa mainitaan astianpesukoneen vuoto, mutta vuodon tarkka syy ei ollut tiedossa. Astianpesukoneen alla olevan suojakaukalon alla todettiin olevan vettä.

Vakuutusyhtiö pyysi viestissään 30.1.2020 asiakasta toimittamaan kodinkoneliikkeen lausunnon astianpesukoneen vuodon syystä. Lisäksi yhtiö pyysi selvittämään, oliko koneessa vielä takuu voimassa vahinkohetkellä. Samoin yhtiö totesi, että sen puolesta jatkotyöt asiakas voi tilata kartoituksen tehneeltä vahinkosaneerausyritykseltä, mutta korvauspäätös tehdään sen jälkeen, kun riittävät selvitykset vahingon syystä on saatu.

Isännöitsijä totesi viestissään 26.2.2020, ettei ole saanut kodinkoneen korjaajalta raporttia. Viestissä todettiin koneen takuun olevan voimassa, koska talo oli valmistunut kesällä 2019. Vastauksessaan 27.2.2020 vakuutusyhtiö suositteli asiakasta hakemaan korvauksia laitevalmistajan maahantuojalta todeten, että jos koneessa oli takuu voimassa ja se aiheutti vuotovahingon, tulisi laitevalmistajan tuotevastuuvakuutuksen korvata myös rakennusvahinko. Jos korvauksia haetaan maahantuojalta, yhtiö pyysi ilmoittamaan, korvasiko tuotevastuuvakuutus rakennusvahingon. Asiakkaan toimitettua korjaustöitä koskevan laskun vakuutusyhtiöön yhtiö totesi viestissään 25.7.2020, että korvauspäätös voidaan tehdä vasta sitten, kun pyydetyt asiakirjat ja selvitykset on saatu.

Asiakas pyysi 20.6.2022 käsittelemään vahingon äkillisenä ja ennalta arvaamattomana astianpesukoneen vuotovahinkona todeten lisäksi, että kodinkoneliikkeen lausuntoa vuodon syystä ei ole saatavilla isännöitsijän vaihduttua ja vahingon satuttua jo vuonna 2020. Vakuutusyhtiö totesi vastauksessaan 27.6.2022, että laitteessa oli takuu voimassa vahinkohetkellä ja tiedusteli, onko asiaa selvitetty koneen maahantuojan tai tuotevastuuvakuutuksen kautta. Samoin yhtiö kysyi, oliko vuotanut kone jo hävitetty. Isännöitsijän vastauksen mukaan vakuutusyhtiön mainitsemia asioita ei ollut selvitetty ja kone oli hänen tietojensa mukaan hävitetty.

Vakuutusyhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 30.5.2024 todeten, että vakuutuksenottajan tai hänen edustajansa on annettava vahingon selvittämiseksi tarpeelliset, vakuutusyhtiön pyytämät asiakirjat ja tiedot. Samoin yhtiö totesi, että sille on varattava mahdollisuus tarkastaa vahingoittunut omaisuus ennen sen korjaustyön aloittamista tai uuden omaisuuden hankkimista. Koska tapauksessa ei voitu enää selvittää vahingon syytä tai kodinkonevalmistajan mahdollista vastuuta vahingon osalta, ei korvausta voitu suorittaa.

Asiakkaan uudelleenkäsittelypyynnön perusteella 7.6.2024 tekemässään uudessa korvauspäätöksessä yhtiö totesi, ettei asiassa ollut ristiriitaa siinä, etteikö astianpesukone ollut vuotanut ja tilanne siten poikkesi asiakkaan vetoamasta Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksesta FINE-012773. Kyse oli nyt siitä, että korvausvastuu olisi laitevalmistajalla, koska laitteessa on ollut takuu voimassa vahinkohetkellä. Lisäksi edellä mainitussa ratkaisusuosituksessa oli kyseessä astianpesukoneen tukos, mutta nyt käsiteltävässä tapauksessa vakuutusyhtiölle ei ollut toimitettu mitään tietoa astianpesukoneen vuodon syystä pyynnöistä huolimatta, joten yhtiö ei voinut ottaa kantaa siihen, miksi laite vuoti. Aiemmassa lautakuntaratkaisussa ei myöskään otettu kantaa korvausvastuuseen takuun alaisen koneen vuotaessa. Aiemman korvauspäätöksensä tavoin yhtiö katsoi, että koska sille ei ollut toimitettu pyydettyjä selvityksiä korvausvastuun selvittämiseksi, vahinkoa ei voitu korvata kiinteistövakuutuksesta.

Asia käsiteltiin lisäksi vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Ennen asian käsittelyä vakuutusyhtiö pyysi asiakasta tarkentamaan valituksensa perusteita todeten lisäksi, ettei vakuutusyhtiö kiistä astianpesukoneen vuotamista. Vastauksessaan asiakas totesi, että koska kyseessä oli taloyhtiön asukkaan astianpesukone, ei asiakkaan ollut mahdollista selvittää laitevalmistajan takuuta. Asukas oli myös hävittänyt koneen vuotovahingon jälkeen. Ratkaisussa 13.11.2024 vakuutusyhtiö totesi, että vakuutuksenottajan omaisuudelle aiheutunut vahinko korvataan kiinteistövakuutuksesta vain siltä osin, kuin muut mahdolliset vakuutukset eivät vahinkoa korvaa. Vakuutuksenottajan on lisäksi varattava vakuutusyhtiölle mahdollisuus tarkastaa vahingoittunut omaisuus ja toimittaa vahingon selvittämiseksi tarpeelliset asiakirjat. Saadun selvityksen perusteella astianpesukone on ollut takuun alainen, mutta vuodon syystä ei ole saatu selvitystä. Näin ollen kyse on ollut takuun alaisesta omaisuudesta, josta vakuutusehdon 10.6.6 mukaisesti ensisijaisesti haetaan korvausta takuusta tai tuotevastuuvakuutuksesta. Yhtiö totesi takuun tai tuotevastuuvakuutuksen jääneen asiakkaalta selvittämättä, samoin vuodon syyn, mitkä selvitykset asiakkaan olisi ollut mahdollista yhtiölle toimittaa. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoi, että asiassa ei ollut osoitettu olevan kyse kiinteistövakuutuksesta korvattavasta vahingosta.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas katsoo, kerraten tapahtuma- ja aiemmat käsittelytiedot, että kyseessä on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton käyttölaitevuoto, joka tulee korvata vuotovakuutuksesta. Samoin asiakas edelleen vetoaa ratkaisusuositukseen FINE-012773.

Lisäkirjelmässään asiakas toteaa muun muassa, että kartoitusraportin perusteella on pääteltävissä, etteivät vuodon syynä ole astianpesukonetta asennettaessa työn kohteena olevat liitokset. Raportissa ei myöskään ole mainintaa poistoletkun taipumisesta ja rikkoutumisesta. Kyse ei siten ole asennuksen yhteydessä tapahtuneesta virheestä, vaan vuoto on lähtöisin muualta koneesta, millä perusteella asiakas katsoo täyttäneensä näyttövelvollisuuden korvattavan vahingon sattumisesta.

Vakuutusyhtiön tarkastusmahdollisuuden osalta asiakas toteaa, että vahingosta on ilmoitettu vakuutusyhtiölle yhdeksän päivää sen havaitsemisen jälkeen. Vakuutuksen toissijaisuuden osalta asiakas kyseenalaistaa vakuutusyhtiön tulkinnan siitä, että mahdollisuus saada korvausta esimerkiksi tuotevastuuvakuutuksesta rajaisi vahingon kiinteistövakuutuksen ulkopuolelle ja toteaa, että myös niissä tilanteissa, joissa korvausta ei ole mahdollista saada jonkin syyn takia toisesta vakuutuksesta, olisi kiinteistövakuutusta voitava käyttää. Asiakas myös toteaa vakuutusyhtiöllä olevan takaisinsaantioikeus tilanteissa, joissa jokin muu taho osoittautuu korvausvelvolliseksi vahingosta. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa asiakas toteaa tilanteen kiistatta olevan se, ettei asiakkaan käytettävissä ole mitään muuta vakuutusta kuin kiinteistövakuutus.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että korvauksenhakijalla on näyttötaakka siitä, että on tapahtunut vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Koska vahingon syystä ei ole saatu selvyyttä, ei korvauksenhakija ole osoittanut, että vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle olisi aiheutunut vakuutusehtojen kohdan 16.2 mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Vakuutusehtojen kohdan 10.7.1 mukaan vakuutusyhtiölle on varattava mahdollisuus tarkastaa vahingoittunut omaisuus ennen sen korjaustyön aloittamista tai uuden omaisuuden hankkimista. Yhtiölle ei ole varattu mahdollisuutta tarkastaa pesukonetta ja sen liitäntöjä ja näin selvittää vahingon syytä. Myös All Risk -laajennus sisältää rajoitusehtoja, ja pesukoneen sekä sen asennuksen tarkastuksessa olisi voinut selvitä, että vuoto on aiheutunut jostain All Risk -laajennukseen sisältyvästä rajoitusehdosta kuten asennusvirheestä. Tarkastusmahdollisuuden puuttuessa ei vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi ole toimitettu riittäviä tietoja vakuutussopimuslain 69 §:n mukaisesti.

Vakuutusehtojen kohdan 10.6.6 mukaan vakuutuksenottajan omaisuudelle aiheutunut vahinko korvataan vain siltä osin, kuin muut mahdolliset vakuutukset eivät vahinkoa korvaa. Astianpesukone oli vuodelta 2019 ja vuoto oli tapahtunut vuonna 2020, joten pesukone on ollut vielä suhteellisen uusi. Asiakkaan omaisuudelle aiheutunut vahinko olisi ollut korvattavissa tuotevastuulain perusteella, ja asiakkaan olisi tullut esittää vaatimus tuotevastuulain 5 §:n mukaiselle vastuutaholle, joka puolestaan olisi voinut selvittää, onko vahinko korvattavissa tuotevastuuvakuutuksesta. Asiakas ei ole millään tavalla selvittänyt vahingon korvattavuutta tuotevastuun perusteella. Vakuutusehtojen kohdan 10.7.3 vakuutuksenottajan tai hänen edustajansa on annettava vahingon selvittämiseksi tarpeelliset, vakuutusyhtiön pyytämät asiakirjat ja tiedot. Koska vakuutuksenottaja tai tämän edustaja ei ole selvittänyt tuotevastuulain 5 §:n mukaisen vastuutahon kautta, voisiko vahinko tulla korvattavaksi tuotevastuuvakuutuksesta, on katsottava, ettei vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi ole tälläkään perusteella toimitettu vakuutussopimuslain 69 §:n mukaisia tietoja.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, voiko vakuutusyhtiö kieltäytyä korvaamasta astianpesukoneen vuotovahinkoa perustuen siihen, ettei asiakas ole osoittanut kyseessä olevan vakuutuksesta korvattava vahinko tai siihen, ettei asiakas ole varannut vakuutusyhtiölle mahdollisuutta tarkastaa vahinko. Lisäksi kyse on kiinteistövakuutuksen toissijaisuudesta muihin vakuutuksiin nähden.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 3 §:n (Säännösten pakottavuus) 1 momentin mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä muun vakuutetun tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kuin vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön.

Lainkohdan 2 momentin mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön kuluttajaa kohtaan sekä sellaista muuta luonnollista henkilöä taikka oikeushenkilöä kohtaan, joka huomioon ottaen hänen elinkeinotoimintansa tai muun toimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa kuluttajaan. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske ryhmävakuutusta.

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kiinteistövakuutusehtojen, voimassa 1.10.2018 alkaen, kohdan 13.1.1 (Vuotovakuutus, Korvattavat vahingot, Neste-, kaasu- tai höyryvuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan
- […]
- vesijohtoverkostoon liitetyistä käyttölaitteista, kuten pesukoneesta
- […].

Ehtokohdan 16.2 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan, jos vakuutuskirjaan on merkitty rakennukselle All Risk -laajennus (AR-laajennus), korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko silloin, kun vahinkoa ei korvata kohtien 11-15 perusteella.

Ehtokohdan 10.6.6 (Esinevakuutusten yhteiset korvausrajoitukset, Toissijaisuus) mukaan vakuutuksenottajan omaisuudelle aiheutunut vahinko korvataan vain siltä osin, kuin muut mahdolliset vakuutukset, tai valtion varoista maksettavat korvaukset eivät vahinkoa korvaa.

Ehtokohdan 10.7.1 (Muita korvaussääntöjä, Vahingosta ilmoittaminen ja vahingon tarkastaminen) mukaan vahingosta on ilmoitettava [Vakuutusyhtiölle] välittömästi vahingon tapahduttua. [Vakuutusyhtiölle] on varattava mahdollisuus tarkastaa vahingoittunut omaisuus ennen sen korjaustyön aloittamista tai uuden omaisuuden hankkimista. Jos korjaustyön aloittaminen on liiketoiminnan keskeytyksen tai muun lisävahingon syntymisen estämiseksi välttämätöntä, voidaan korjaustyö aloittaa, vaikka ilmoitusta vahingosta ei ole voitu tehdä [Vakuutusyhtiölle].

Ehtokohdan 10.7.3 (Vahingon selvittäminen) vakuutuksenottajan tai hänen edustajansa on annettava vahingon selvittämiseksi tarpeelliset, [Vakuutusyhtiön] pyytämät asiakirjat ja tiedot. Vakuutuksesta ei korvata tällaisista selvityksistä eikä niiden hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia. Tällaisia omalla kustannuksella tehtäviä selvityksiä ovat esimerkiksi vahinkoilmoitus ja luettelo tuhoutuneesta ja säilyneestä omaisuudesta, ostotositteet sekä vakuutuksenottajan [Vakuutusyhtiötä] kuulematta pyytämät asiantuntijaselvitykset vahingon syyn, määrän tai korvattavuuden selvittämiseksi.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta asunto-osakeyhtiön asuinhuoneistossa todettua vesivahinkoa useilla perusteilla: asiakas ei ole osoittanut kyseessä olevan vakuutuksesta korvattava vahinko, asiakas ei ole varannut vakuutusyhtiölle mahdollisuutta tarkastaa vahinko ja kiinteistövakuutus on toissijainen suhteessa tuotevastuulain mukaiseen korvausvastuuseen sekä tuotevastuuvakuutukseen. Asiakas on vakuutusyhtiön näkemykset kiistänyt katsoen, että kyseessä on vakuutuksesta korvattava vuotovahinko ja että vakuutusyhtiölle on tarkastusmahdollisuus varattu, kun vahingosta on pian sen sattumisen jälkeen ilmoitettu. Asiakas myös kyseenalaistaa kiinteistövakuutuksen toissijaisuuden todeten lisäksi, ettei asiakkaalla ole tämän vahingon korvaamiseksi käytettävissään mitään muuta vakuutusta.

Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka siitä, että korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että rakennukseen kiinteästi asennetuista putkista tai laitteista aiheutuneet vuotovahingot ovat lähtökohtaisesti korvattavia vahinkoja niin vuototurvan sisältävistä vakuutuksista kuin myös laajoista, äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja korvaavista esinevakuutuksista. Tämä tarkoittaa, että vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka korvauksen epäämisen perusteista sekä silloin, kun yhtiö vetoaa vakuutuksen rajoitusehtoihin, että silloin, kun se katsoo, ettei kyseessä ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

Lautakunta toteaa esitetyn selvityksen ja osapuolten kannanottojen perusteella asiassa olevan riidatonta, että vuotovahingon on aiheuttanut asuinhuoneiston astianpesukone, joka on ehtokohdassa 13.1.1 mainittu vesijohtoverkostoon liitetty käyttölaite. Huomioiden tämä samoin kuin näyttötaakasta edellä todettu lautakunta katsoo asiakkaan osoittaneen kyseessä olevan vuotovakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Asiaa ei ole tässä arvioitava toisin yksin sillä perusteella, että jää epäselväksi, mistä ja miten vesi tarkalleen on laitteesta vuotanut. Sama kannanotto ilmenee myös ratkaisusuosituksesta FINE-012773.

Asiakkaan menettelyn ja sen vaikutusta vahingon korvattavuuteen arvioitaessa lautakunta toteaa keskeistä olevan se, että näyttötaakka vakuutusyhtiön vetoamien rajoitusehtojen soveltumisesta tapaukseen on yhtiöllä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella lautakunta katsoo sinänsä osoitetuksi, että asiakas on jättänyt noudattamatta vakuutusyhtiön nimenomaisen ohjeistuksen pyrkiä selvittämään vahingosta tuotevastuulain perusteella vastuussa olevat muut tahot, samoin kuin korvauksen hakemisen näiltä tahoilta eli laitteen valmistajalta tai maahantuojalta. Asiaa ei näin ollen ole käsitelty myöskään tuotevastuuvakuutuksesta. Lautakunta kuitenkin toteaa, ettei tämä menettely itsessään osoita rajoitusehtojen soveltumista tapaukseen vaan asiaa on arvioita vakuutusyhtiön vetoamien ehtokohtien perusteella.

Lautakunta toteaa, että edellytettäessä vakuutusehdoissa tarkastusmahdollisuuden varaamista vakuutusyhtiölle kyse on vakuutussopimuslain 69 §:ssä säädetystä korvauksen hakijan velvollisuudesta antaa selvityksiä. Lain esitöissä (HE 114/1993 vp, s. 67) todetusti vakuutuksenantaja voi sisällyttää vakuutusehtoihin tarkempia ohjeita siitä, minkälainen selvitys on erityyppisissä vakuutustapahtumissa tarpeen, ja tarkastusmahdollisuuden varaamisessa on kyse eräästä tällaisesta ohjeesta. Menettelyohjeen laiminlyönnin osalta tulee kuitenkin huomioitavaksi, että vakuutussopimuslaissa ei ole säädetty lain 69 §:ään perustuvien toimintaohjeiden laiminlyönnin seuraamukseksi korvauksen alentamista tai
epäämistä. Lain 3 §:n pakottavuussääntely puolestaan tarkoittaa, ettei tällaisen seuraamuksen sisältävää sopimusehtoa myöskään voi sisällyttää kuluttajan tai tähän rinnastuvan oikeushenkilön, esimerkiksi asunto-osakeyhtiön, vakuutussopimuksen ehtoihin. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei vakuutusyhtiö voi kieltäytyä korvauksen maksamisesta sillä perusteella, että korvauksen hakija on toiminut vakuutussopimuslain 69 §:ään perustuvan menettelyohjeen vastaisesti. Tämän tulkintakäytännön mukaisesti lautakunta katsoo myös nyt käsiteltävässä asiassa, ettei vakuutusyhtiö voi evätä korvausta sillä perusteella, ettei asiakas ole varannut sille mahdollisuutta tarkastaa vuodon aiheuttanutta astianpesukonetta.

Lautakunta kuitenkin toteaa lisäksi, että vahingon jääminen tarkastamatta ja siten vaille tarkempaa vahingon syyn selvittämistä voi johtaa korvauksen epäämiseen, jos tämän menettelyn seurauksena jää näyttämättä, että kyseessä on vakuutuksesta korvattava tapahtuma. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa myös, että tämä koskee vuotovahinkoja samalla tavoin kuin muita vahinkoja. Tällöin kyse on kuitenkin näyttötaakkaa koskevasta tapauskohtaisesta arvioinnista, ei tarkastusmahdollisuutta koskevan ehtokohdan suorasta seurauksesta.

Nyt käsiteltävän tapauksen osalta edellä on katsottu asiakkaan täyttäneen vahingon korvattavuutta koskevan näyttötaakkansa, mikä tarkoittaa, ettei väitetystä tarkastusmahdollisuuden puuttumisesta seuraisi korvauksen epääminen. Tästä huolimatta lautakunta kuitenkin toteaa myös, että vakuutusyhtiölle on ilmoitettu vahingosta 29.1.2020 eli yhdeksän päivää vahingon havaitsemisen jälkeen, ja vakuutusyhtiölle on tuossa yhteydessä myös toimitettu vahinkosaneerausliikkeen raportti vahinkokartoituksesta. Vakuutusyhtiöllä on siten ollut tieto vahingosta ja mahdollisuus tarkastaa vahinko tai teettää muita tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä pian vahingon sattumisen jälkeen. Näin ollen asiakkaan ei tässä voida katsoa toimineen vastoin vakuutusehtojen kohtaan 10.7.1 sisältyvää toimintaohjetta.

Vakuutusyhtiö on lisäksi vedonnut ehtokohtaan 10.6.6 koskien vakuutuksen toissijaisuutta. Ehtokohdan mukaan vakuutuksenottajan omaisuudelle aiheutunut vahinko korvataan vain siltä osin, kuin muut mahdolliset vakuutukset, tai valtion varoista maksettavat korvaukset eivät vahinkoa korvaa. Lautakunta katsoo rajoitusehdon olevan tulkinnallisesti ongelmallinen sen voidessa rajata, ehtokohtaa vakuutusyhtiön esittämällä tavalla tulkiten, muutoin kiinteistövakuutuksesta korvattavia tapahtumia vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle ilman, että kummallakaan osapuolella on varmuutta tai välttämättä tosiasiallista mahdollisuutta selvittää, korvataanko vahinko jonkin muun mahdollisen vakuutuksen perusteella.Lautakunta myös katsoo, että asiaa koskevan tarkemman selvityksen puuttuessa vahingon korvaaminen jonkin muun vakuutuksen perusteella jää tässä epäselväksi, ja riskin tästä epäselvyydestä kantaa näyttötaakan jakoa koskevan periaatteen mukaisesti rajoitusehtoon vetoava vakuutusyhtiö.

Lautakunta toteaa ehtokohdan 10.6.6 osalta myös, että vakuutusyhtiön ehtotulkinta sekä korvauskäsittelyn yhteydessä noudattama menettely viittaavat siihen, että vakuutusyhtiö on katsonut tuotevastuulain perusteella vastuussa olevan tahon tai tämän vastuuvakuutuksen vahingon ensisijaiseksi korvaajaksi esinevakuutuksen sijaan. Tältä osin lautakunta kiinnittää huomiota Finanssiala ry:n julkaisemaan ohjeistukseen ”Hyvä vakuutustapa ja vakuutustoiminnan yleiset periaatteet”, jonka kohdan 2.2 mukaan, ”jos asiakas voi hakea vahingostaan korvausta joko omasta esinevakuutuksestaan tai vahinkoa aiheuttaneelta, hänelle selostetaan esine- ja vastuuvakuutuksen korvausperusteiden keskeiset eroavuudet ja korvauksen hakemiseen liittyvät menettelytavat. Asiakas ratkaisee sen, hakeeko hän korvausta omasta esinevakuutuksestaan vai vahinkoa aiheuttaneelta.” Lautakunta katsoo ohjeen ilmentävän sitä periaatetta, ettei hyvän vakuutustavan mukaan toimittaessa korvausta esinevakuutuksesta voi evätä pelkästään sillä perusteella, että joku muu taho tai tämän vastuuvakuutus olisi vahingosta korvausvastuussa. Lautakunta näin ollen katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole osoittanut vakuutuksen toissijaisuutta koskevan rajoitusehdon soveltuvan tapaukseen siten, että se voisi sen perusteella kieltäytyä korvaamasta vahinkoa.

Edellä esitetyillä perusteluilla lautakunta katsoo asiakkaan osoittaneen vuotovahingon täyttävän vakuutusehdoissa sen korvattavuudelle asetetut edellytykset. Vakuutusyhtiön vetoamien rajoitusehtojen soveltumisen tapaukseen jäädessä näyttämättä lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vuotovahingon ja maksaa asiakkaalle vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet

Koskinen
Pynnönen Andersson
Ståhlberg
Yrttiaho