Tapahtumatiedot

Asiakas kertoi vahinkoilmoituksessaan 16.10.2024, että hänelle ennalta tuntematon henkilö oli ollut hänen luonaan käymässä 12.10.2024. Asiakkaan oltua nukkumassa vieras oli lähtiessään varastanut asiakkaalta kaksi matkapuhelinta, kahdet kuulokkeet, kaiuttimen, tennismailan, pelikonsolin ja kaksi sen ohjainta, untuvatakin, tenniskassin sekä urheilu- ja rannekellot. Myöhemmin hän vielä täydensi varastettujen tavaroiden listaa golfsateenvarjolla, päähineellä sekä urheilulaukulla.

Asiakas oli tehnyt tapahtuneesta rikosilmoituksen 12.10.2024 kertoen, että hän oli kutsunut ennalta tuntemattoman miehen luokseen jatkoille, ja kun asiakas oli nukahtanut, mies oli lähtiessään ottanut asiakkaan tavaroita mukaansa.

Vakuutusyhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 6.11.2024 todeten, että vahinkotietojen mukaan asiakas oli kutsunut kotiinsa ennalta tuntemattoman miehen. Jossain vaiheessa iltaa asiakas oli sanonut aikovansa mennä nukkumaan. Vahinkokäsittelijän kanssa käydyssä puhelinkeskustelussa asiakas oli kertonut, että vieras oli tämän jälkeen alkanut tekemän lähtöä sohvalta. Asiakas ei kuitenkaan ollut nähnyt, että henkilö olisi poistunut asunnosta. Asiakas oli herättyään huomannut, että asunnon ovi oli ollut raollaan ja että asunnosta oli varastettu omaisuutta. Koska esineet anastanut henkilö oli ollut asiakkaan luvalla tämän asunnossa, vahinkoa ei korvattu kotivakuutuksen rajoitusehdon perusteella.

Asiakas haki muutosta korvauspäätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä katsoen asuntoonsa kutsumansa henkilön vierailun päättyneen asiakkaan ilmoitettua menevänsä nukkumaan. Tämän jälkeen henkilö oli siirtynyt eteiseen täysin normaalisti ja yhteisymmärryksessä. Asunnon ulko-ovi on pienen eteiskäytävän päässä katveessa, eikä muualta asunnosta näe suoraan ovelle. Mikään illanvietossa ei viitannut siihen, että asiakkaan omaisuuteen olisi kohdistumas­sa rikos. Omaisuuden anastaminen ei siis tapahtunut silloin, kun henkilö oli ollut asiakkaan luvalla hänen asunnossaan, vaan luvallisuus päättyi selkeästi, kun illanvietto oli päätetty yhteisymmärryksessä ja henkilö oli poistunut asunnosta.

Muutoksenhaun perusteella 15.11.2024 tehdyssä ratkaisussa vakuutusyhtiö totesi, että vaikka täyttä varmuutta ei ole siitä, miten tapahtumat olivat edenneet, oli asiakkaan kotiinsa kutsuma tuntemattomaksi jäänyt henkilö mitä ilmeisimmin jäänyt valvonnatta siinä vaiheessa, kun asiakas oli käynyt nukkumaan. Asiakas ei ollut varmistanut henkilön poistumista asunnosta tai sitä, mitä tämä oli tehnyt sen jälkeen, kun asiakas oli ilmoittanut menevänsä nukkumaan. Yhtiö totesi henkilön olleen asiakkaan kotona asiakkaan luvalla, ja kyseessä siten on rajoitusehdon tarkoittama tilanne, jossa asiakkaan luvalla asunnossa oleskeleva henkilö on tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttanut vahinkoa. Asuntoon murtautumisesta tapauksessa ei ollut kyse.

Asiakkaan valitus

Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö vetoaa korvauspäätöksessään kohtuuttomasti törkeään huolimattomuuteen sekä virheellisesti asunnossa luvallisesti oleskelleen henkilön aiheuttamaa vahinkoa koskevaan rajoitusehtoon, ja vaatii vahingon korvaamista kotivakuutuksestaan.

Tapahtumatietojen osalta asiakas toteaa, että vieraana ollut henkilö siirtyi eteiseen ilman vastustelua ja täysin yhteisymmärryksessä. Asunnon ulko-oven sulkemismekanismi on sellainen, että ovi saattaa näyttää kiinni olevalta, mutta ellei ovea "naksauteta" lukkoon, se on mahdollista vielä vetää auki. Vieraana ollut henkilö jätti ulko-oven sulkematta kunnolla ja pääsi tämän jälkeen varastamaan asunnossa ollutta omaisuutta. Asiakas katsoo olevan täysin kohtuutonta vedota törkeään huolimattomuuteen vaatien, että hän olisi täysin yhteisymmärryksessä päättyneen illanvieton jälkeen mennyt erikseen tarkistamaan vetämällä, onko ulko-ovi suljettu viimeiseen "naksahdukseen" asti, kun mikään illanvietossa ei antanut viitteitä siitä, että omaisuuteeni kohdistuisi rikos.

Vakuutusyhtiön vetoaman rajoitusehdon osalta asiakas toteaa, että vieraana ollut henkilö ei missään nimessä oleskellut asunnossa luvallisesti rikoksen tapahtumahetkellä. Vakuutusehdoissa ei myöskään ole tarkemmin määritelty, mitä "luvallinen oleskelu" tarkoittaa. Tapahtumakuvauksen perusteella on selvää, ettei rikoksen aikaan ollut kyse luvallisesta oleskelusta. Asiakas myös toteaa hänen asuntonsa hiljentyneen täysin henkilön lähdettyä. On totta, ettei hän katseenvaraisesti nähnyt vieraan poistumista, mutta asunnossa vallinnut hiljaisuus viittasi selvästi siihen, ettei siellä ollut enää ketään asiakkaan mennessä nukkumaan. Ulko-oven lukkiutumista ei voi varmistaa pelkästään ovea katsomalla, ja asiakas katsoo ainoan virheensä olleen siinä, kun hän oli jättänyt oven fyysisen kokeilun tekemättä. Näin ollen viittaus törkeään huolimattomuuteen on kohtuuton, eikä asiakkaan toiminnassa ole viitteitä tahallisuudesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset viitaten asiassa aiemmin tehtyihin korvauspäätöksiin. Lisäksi yhtiö toteaa, ettei tapauksessa ole kyse ehtokohdan 5.1.2 mukaisesta murtovahingosta, koska asunnon ovi ei ollut lukittuna eikä asuntoon ollut tunkeuduttu väkivaltaa käyttäen.

Ehtokohdan 6.12 osalta yhtiö toteaa, että irtaimiston varkaus on aina tahallinen teko. Ennalta tuntemattoman henkilön kutsumiseen omaan kotiin sisältyy notorisesti suurempi riski varkausrikoksen tapahtumisesta kuin tunnetun henkilön ollessa kyseessä. Asiassa on riidatonta, että kyseessä ollut tuntematon henkilö oleskeli asiakkaan asunnolla tämän kutsumana ja luvalla. Epäselvää on, ilmaisiko ja millä tavoin asiakas kyseiselle henkilölle, että tämän tulee poistua asunnosta. Asiassa on myös riidatonta, ettei asiakas ennen nukkumaan menoaan varmistunut siitä, että henkilö todella poistui asunnosta. Yhtiö toteaa henkilön olleen asunnossa valvonnatta asiakkaan käydessä tai käytyä nukkumaan.

Toissijaisesti vakuutusyhtiö vetoaa suojeluohjeiden kohtaan 3.1, jonka mukaan irtaimiston säilytyspaikkojen ovien, ikkunoiden, luukkujen ja muiden sisäänpääsyteiden tulee olla suojaavasti suljetut varkauden ja murtautumisen varalta. Asunnon ovi ei ole ollut suojeluohjeen edellyttämällä tavalla suojaavasti suljettu vaan lukitsemattomana ollessaan se on mahdollistanut ulkopuolisten henkilöiden vapaan kulkemisen asuntoon ja omaisuuden varastamisen. Yhtiö katsoo kyseessä olleen niin vakavan suojeluohjeen laiminlyönnin, että myös tällä perusteella korvaus tulee evätä kokonaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko varkausvahingon aiheuttanut henkilö oleskellut asiakkaan luvalla hänen asunnossaan vahingon sattuessa. Lisäksi kysymys on korvauksen epäämisestä irtaimiston säilytyspaikan oven suojaavasti sulkemista koskevan suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 31 §:n (Suojeluohjeiden noudattaminen vahinkovakuutuksessa) 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).

Lainkohdan 2 momentin mukaan vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.

Lainkohdan 3 momentin mukaan, jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 34 §:n (Korvauksen alentaminen tai epääminen vahinkovakuutuksessa) 1 momentin mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2024 alkaen, kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavis­sa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.
[…]

Ehtokohdan 5.1.2 (Rikosturva) mukaan rikosturvasta korvataan äkillises­tä ja ennalta arvaamattomasta varkaudesta, ryöstöstä, murrosta tai ilkivallasta aiheutunut vahinko.

Murtovahinko korvataan, jos rakennukseen, asuntoon tai irtaimiston säilytystilaan on murtauduttu sen rakenteita tai lukkoja vahingoittaen taik­ka tunkeuduttu muunlaista väkivaltaa käyttäen tai avaimella, joka on saa­tu haltuun varkauden, murtautumisen tai ryöstön yhteydessä.
[…]

Ehtokohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) alakohdan 6.12 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka vakuutetun vuokralainen tai vuokralaisen kanssa samassa taloudessa vakinaisesti asuva henkilö on aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Vakuutuksesta ei myöskään korvata vakuutetun tai tässä kohdassa mainitun henkilön luvalla asunnossa oleskelevan tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttamaa vahinkoa. […]

Vakuutusehtoihin sisältyvien suojeluohjeiden kohdan 1 (Suojeluohjeiden merkitys) vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai muutoin kirjallisesti annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu laiminlyö suojeluohjeiden noudattamisen, hänelle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se evätä yleisten sopimusehtojen kohdan 6 mukaisesti.

Kohdan 3.1 (Omaisuus rakennuksessa, asunnossa, majoitustiloissa ja niiden säilytystiloissa sekä varastoituna) mukaan irtaimiston säilytyspaikkojen ovien, ikkunoiden, luukkujen ja muiden sisäänpääsyteiden tulee olla suojaavasti suljetut varkauden ja murtautumisen varalta. Sulkeminen tulee suorittaa siten, ettei säilytyspaikkaan tunkeutuminen ole mah­dollista säilytyspaikan rakenteita tai lukkoja vahingoittamatta. Kun omaisuutta säilytetään varastoituna, arvoesineiden tulee lisäksi olla siten sijoitettuna tai peitettynä, ettei sivullinen näe niitä tilaan murtautumatta.
[…]

Yleisten sopimusehtojen 6.1 (Velvollisuus noudattaa suojeluohjeita (31 § ja 34 §)) mukaan vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai kirjallisesti muutoin annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa, onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys suojeluohjeen laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on tehnyt kielteisen korvauspäätöksen asiakkaan kotona sattuneen varkausvahingon osalta perustuen rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetun luvalla asunnossa oleskelevan tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttamaa vahinkoa. Asiakas on katsonut hänen vieraanaan olleen henkilön luvallisen oleskelun päättyneen asiakkaan ilmoitettua menevänsä nukkumaan ja henkilön siirryttyä eteiseen asunnosta poistuakseen.

Asiakkaan vakuutusyhtiölle tekemässä uudelleenkäsittelypyynnössä sekä hänen FINElle toimittamassaan valituksessa tahallisuudesta ja törkeästä huolimattomuudesta lausutun osalta lautakunta toteaa, ettei asiakirjoista ilmene, että vakuutusyhtiö olisi katsonut asiakkaan aiheuttaneen vahingon tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Näin ollen kyseinen kysymys ei ole asiassa arvioitavana, vaan riidanalainen kysymys koskee ensisijaisesti rajoitusehdon soveltumista tapaukseen ja toissijaisesti korvauksen epäämistä väitetyn suojeluohjelaiminlyönnin perusteella.

Tapahtumatietojen osalta lautakunta toteaa, että asian luonteesta johtuen vahinkoa edeltävistä tapahtumista ei ole saatavissa muuta selvitystä kuin asiakkaan kertomus. Asiakas on vahingosta ilmoittaessaan, rikosilmoituksessa sekä asian käsittelyn myöhemmissä vaiheissa kertonut ilmoittaneensa vieraanaan olleelle henkilölle menevänsä nukkumaan ja henkilön siirtyneen tämän jälkeen eteiseen. Valituksessaan asiakas on lisäksi kertonut asunnon hiljentyneen täysin henkilön lähdettyä. Lisäksi asiakas kertoo, että vaikka hän ei katseenvaraisesti nähnyt henkilön poistumista, viittasi asunnossa vallinnut hiljaisuus selvästi siihen, ettei siellä ollut ketään muita hänen mennessä nukkumaan.

Aiemmassa ratkaisukäytännössä tapahtumatietojen sekä vakuutusehtojen osalta nyt käsiteltävää tapausta lähinnä vastaavat ratkaisusuositukset ovat VKL 203/13 (2013) ja VKL 679/14 (2015). Jälkimmäinen tapauksista on tapahtumatiedoiltaan siltä osin erilainen, ettei ratkaisusuosituksesta ilmene asiakkaan vieraana olleiden henkilöiden poistuneen asunnosta ennen omaisuuden varastamista. Tapauksessa VKL 203/13 asuntoon tulleet henkilöt olivat puolestaan ensin poistuneet, mutta palanneet myöhemmin takaisin asunnosta omaisuutta varastaakseen, mitä ilmeisimmin asunnosta luvatta ottamaansa avainta käyttäen. Ratkaisusuosituksessa VKL 679/14 Vakuutuslautakunta katsoi vakuutetun luvalla sisään päässeen henkilön tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttamaa vahinkoa koskevan rajoitusehdon soveltuvan kyseiseen varkausvahinkoon. Sen sijaan ratkaisusuosituksessa VKL 203/13 lautakunta katsoi, ettei se, kun tekijät asunnosta poistumisensa jälkeen palasivat sinne varkaisiin, tapahtunut vakuutetun luvalla, eikä rajoitusehdon sanamuotoa voinut tulkinnallisesti laajentaa kattamaan tätä myöhempää luvatonta asuntoon tunkeutumista.

Lautakunta toteaa nyt käsiteltävän tapauksen vastaavan lähtökohtaisesti ratkaisusuosituksen VKL 203/13 tilannetta asiakkaan oletettua vieraanaan olleen henkilön poistuneen hänen asunnostaan. Erona aiempaan tapaukseen on se, ettei asiakas ole nimenomaisesti havainnut henkilön poistuneen. Samoin kuin ratkaisusuosituksessa VKL 203/13, lautakunta katsoo, että jos vieras oli poistunut asunnosta jättäen oven lukitsematta ja palannut asuntoon asiakkaan nukahdettua, kyseessä ei ole vakuutetun luvalla asunnossa oleskelevan henkilön aiheuttamasta varkausvahingosta.

Jos taas henkilö ei ollut lainkaan poistunut asunnosta, asiassa on arvioitava, milloin asiakkaan luvalla tapahtunut oleskelu siellä oli päättynyt. Vieraan siirryttyä eteiseen yhteisymmärryksessä yhteisen illanvieton päättymisestä ja asunnossa tämän jälkeen vallinneen hiljaisuuden perusteella lautakunta katsoo asiakkaan voineen olla perustellusti siinä käsityksessä, ettei asunnossa ole ollut muita henkilöitä. Lautakunnan käsityksen mukaan tapahtumatietojen perusteella voidaan pitää ilmeisenä, että jos vieras ei ole poistunut asunnosta, hän on pyrkinyt erehdyttämään asiakkaan olettamaan näin tapahtuneen. Huomioiden rajoitusehtojen suppeaa tulkintaa koskeva periaate lautakunta katsoo, ettei tällöin ole kysymys asiakkaan luvalla asunnossa oleskelevasta henkilöstä.

Edellä todetuin perustein lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiön vetoama rajoitusehto tule tapauksessa sovellettavaksi.

Vakuutusyhtiö on toissijaisesti vedonnut siihen, että korvauksen voisi evätä kokonaan sillä perusteella, että asiakas on laiminlyönyt merkittävästi velvollisuuttaan huolehtia siitä, että asunnon ulko-ovi on suojaavasti suljettu. Lautakunta toteaa, että, että suojeluohjeen laiminlyöntiä ja sen seuraamuksia koskevassa arvioinnissa kyse on kokonaisarvioinnista ja että korvauksen alentamiseksi tai epäämiseksi asiakkaan huolimattomuuden noudattaa vahinkoon syy-yhteydessä olevaa suojeluohjetta täytyy olla vähäistä suurempaa. Näyttötaakka korvauksen alentamisen tai epäämisen perusteista on suojeluohjeen laiminlyöntiin vetoavalla vakuutusyhtiöllä. Suojeluohjeen laiminlyönnin seuraamusten osalta lautakunta toteaa lisäksi, että vakuutusalalla vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan korvauksen epääminen suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella tulee kyseeseen vain poikkeuksellisesti ja edellyttää vakuutetulta merkittävää huolimattomuutta suojeluohjeen noudattamisessa.

Nyt käsiteltävän tapauksen osalta lautakunta katsoo, että kutsuttaessa tuntematon henkilö tai henkilöitä etenkin yöaikana kotiin varkausvahingon riski on lähtökohtaisesti selvästi suurempi kuin ennestään tunnettujen henkilöiden vierailujen kohdalla, ja tällainen kohonnut vahinkoriski tulee huomioitavaksi asiakkaan huolimattomuutta ja tapahtumaolosuhteita koskevassa kokonaisarvioinnissa.

Vakuutusyhtiön vetoaman suojeluohjeen osalta lautakunta kuitenkin toteaa, että tapahtumatietojen osalta asiassa jää epäselväksi, oliko asiakas jättänyt vieraan poistuttua asuntonsa ulko-oven sulkematta siten, että ovi lukittuu, vai oliko vieraana ollut henkilö jäänyt asuntoon asiakkaan tietämättä. Tämä epäselvyys huomioiden lautakunta katsoo, että asiassa jää riittävällä tavalla näyttämättä vahingon aiheutuneen nimenomaan sen seurauksena, ettei asunnon ulko-ovea ollut suljettu suojaavasti ja että tapauksessa olisi kyse suojeluohjeessa mainitusta irtaimiston säilytyspaikkaan tunkeutumisesta. Edellä näyttötaakasta todettu huomioiden lautakunta siten katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että vakuutusyhtiön vetoama suojeluohje tulisi tapauksessa sovellettavaksi. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi evätä korvausta myöskään suojeluohjeen laiminlyöntiin perustuen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö selvittää vahingon määrän ja maksaa asiakkaalle varkausvahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Koskinen
Rahijärvi
Rantala
Ståhlberg