Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A:n 1969 rakennetun asuinkiinteistön kellariin oli tulvinut vettä 10.10.2024, kun viemäri oli tukkeutunut kivistä ja murskeesta alueella suoritettujen kaivuutöiden seurauksena.

Korvauksia asuinkiinteistön vaurioista haettiin viemäreiden ylläpidosta vastaavan X Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se totesi, ettei A:lle aiheutunutta vahinkoa korvata X Oy:n vastuuvakuutuksesta sen vuoksi, että A:n kiinteistön alin viemäripiste on sijainnut padotuskorkeuden alapuolella. Päätöksessään vakuutusyhtiö viittasi A:n ja X Oy:n väliseen liittymissopimukseen, jonka mukaan X Oy ei vastaa padotuskorkeuden alapuolisille tiloille aiheutuvasta haitasta tai vahingosta. Koska X Oy on rajannut liittymissopimuksella tällaiset vahingot korvausvastuunsa ulkopuolelle, ei vahinkoa korvata myöskään vastuuvakuutuksesta.

A haki päätökseen muutosta vakuutusyhtiön sisäiseltä muutoksenhakuelimeltä, koska A:n näkemyksen mukaan kyseessä ei ollut tavanomainen viemärin tulviminen vaan yksittäinen vahinkotapahtuma, jonka seurauksena viemäriin on päässyt maa-ainesta. Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin katsoi päätöksessään edelleen, ettei vahinko tule vastuuvakuutuksesta korvattavaksi, koska viemärin tulvimisen syyllä ei ole merkitystä, jos kiinteistön viemärit sijaitsevat padotuskorkeuden alapuolella. Lisäksi yhtiö toteaa, että kiinteistön kellarin viemärit ovat sijainneet 19 senttimetriä padotuskorkeuden alapuolella ja kosteuskartoitusraportin mukaan vesi oli noussut 10 senttimetrin korkeuteen, joten veden korkeus olisi jäänyt alle sopimuksessa määritellyn padotuskorkeuden.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A toistaa asian tapahtumatiedot ja viittaa vakuutusyhtiölle tekemäänsä uudelleenkäsittelypyyntöön. A toteaa, että tapahtumaketju sai alkunsa, kun A:n kiinteistö oli vuonna 2019 uudelleen liitetty kaupungin viemäriverkostoon ohittamalla kiinteistön oma sakokaivo. A kritisoi valituksessaan tämän liitännän toteuttamistapaa ja toteaa, että toteutus on tehty vastoin kaupungin ja yhtiöiden säädöksiä, koska A:n itsensä kanssa ei ole sovittu suoraa urakointisopimusta. Tämän vuoksi A ei ole päässyt varmistamaan etukäteen, mitä hänen kiinteistöllään ollaan tekemässä ja näin ollen A ei ole vastuussa virheestä, joka on tapahtunut.

29.10.2023 A huomasi, että vesijohto vuosi pihakaivoon. A oli heti yhteydessä X Oy:öön. Kun vuotokohtaa etsittiin vuonna 2023, rikkoi kaivinkone viemäriputken. Putki paikattiin tuolloin, mutta putken liitosta katukaivoon ei tarkastettu. Vuonna 2024 viikolla 41 kadulla suoritettiin valaisinpylväiden oikaisutöitä, joiden yhteydessä maa-ainesta oli päässyt viemäriin ja 9.10.2024 A huomasi vettä nousseen hänen kellarinsa lattialle noin 10 cm. A ryhtyi itse välittömästi vahingontorjuntatoimiin kiinteistöllään. Vesilaitoksen toimesta tilattiin imuauto, joka tyhjäsi ensin pihakaivon ja tämän jälkeen yritti tyhjentää kaupungin kaivoa, joka oli kuitenkin täynnä soraa. Näin ollen, koska katukaivo oli tukossa, aiheutti se pihakaivon tulvimisen, joka puolestaan aiheutti veden nousemisen A:n kellariin. A huomauttaa, että vaikka padotuskorkeus olisi ollut oikea, olisi viemäri tulvinut silti, koska katukaivo oli ollut tukossa. Näin ollen A:n kiinteistön vauriot ovat suoraan seurausta kaupungin viemäriputken tukkeutumisesta.

Edellä todetuin perustein A vaatii edelleen, että kiinteistö palautetaan vahinkoa edeltävälle tasolle.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä. Vakuutusyhtiö viittaa asiassa annettuihin korvauspäätöksiin ja toistaa niissä lausutun kantansa.

Ensinnä vakuutusyhtiö toteaa, että X Oy:n vastuu A:ta kohtaan voi perustua ainoastaan osapuolten väliseen liittymäsopimukseen. Sopimuksen kohdassa 3.2 todetaan, että mikäli liittyjä viemäröi padotuskorkeuden alapuolisia tiloja, laitos ei vastaa padotuksesta (viemäritulvasta) mahdollisesti aiheutuvasta haitasta tai vahingoista. Sopimuksessa ei ole määritelty viemärin tulvimisen syitä.

Vakuutusyhtiö toteaa, että käytettävissä olevan selvityksen mukaan A:n kiinteistön määritetty padotuskorkeus on ollut +48,03 (N2000). Kiinteistön kellarin lattiakaivojen korot ovat kuitenkin sijainneet tasossa -47,84 (N2000). Näin ollen tapauksessa on riidatonta, että viemäripisteet ovat sijainneet 19 cm padotuskorkeuden alapuolella. Yhtiö viittaa myös Vakuutuslautakunnan ratkaisuun FINE-040997 (2022), jossa myös lautakunta on todennut, ettei vesilaitos ole vastuussa liittymissopimuksessa määritetyn padotuskorkeuden alittavalle tilalle aiheutuneesta vahingosta.

Lopuksi yhtiö toteaa, että koska vastuuvakuutus kattaa sitä vahingonkorvausvastuuta, joka vakuutuksenottajalle voi muodostua, niin ei vahinko tule korvattavaksi, jos vakuutuksenottaja ei ole voimassaolevan oikeuden mukaan vahingosta vastuussa.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuksenottajana olevalla X Oy:llä ei ollut asiassa lausuttavaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko X Oy vastuussa A:n omakotitalokiinteistön viemärin tulvimisesta aiheutuneesta vahingosta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapauksessa sovellettavaksi tulevan X Oy:n yleisten toimitusehtojen kohdan 3.2 (Sopimus liittymisestä) mukaan laitos määrittelee sopimuksessa kiinteistölle padotuskorkeuden eli tason, jolle viemärivesi voi verkostossa nousta. Mikäli laitos ei sopimuksessa ole määritellyt liittyvälle kiinteistölle erikseen padotuskorkeutta, on jätevesiviemärin padotuskorkeus erillisviemäröinnissä viemärin sisäpuolisen laen tasokorkeus tonttiviemärin liittymäkohdassa + 1000 mm ja sekaviemäröinnissä ja hulevesiviemärissä kiinteistöä palvelevan kadun tai maan pinta + 100 mm tonttiviemärin liitoskohdassa.

Mikäli liittyjä viemäröi padotuskorkeuden alapuolisia tiloja, laitos ei vastaa padotuksesta (viemäritulvasta) mahdollisesti aiheutuvasta haitasta tai vahingosta.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,
- joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
- josta vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa

Asian arviointi

Nyt käsillä olevassa tapauksessa A on hakenut korvausta X Oy:ltä omakotitalonsa kellaritilan vahingoittumisesta, kun työmaalla rikkoutuneesta viemäristä oli päässyt tulvimaan vettä kellaritilaan.

Vakuutuslautakunta on ratkaisusuosituksessaan FINE-011917 (2018) katsonut, ettei jätevesiviemäriputken tulvimisesta aiheutunut vahinko voi tulla korvattavaksi sopimuksenulkoisella perusteella, koska veden pinnan nousu jätevesiviemäriputkessa on tapahtuma, joka voi tuottaa vahinkoa muille vain sillä edellytyksellä, että nämä ovat liittyneet viemäriverkkoon. Liittyminen ja verkon käyttäminen puolestaan edellyttävät sopimuksen voimassaoloa. Näin ollen vesilaitoksen vastuu A:ta kohtaan perustuu vesilaitoksen ja A:n väliseen liittymissopimukseen. Liittymissopimuksen ehtojen kohdassa 3.2 todetaan, että mikäli padotuskorkeuden alapuolella olevia tiloja varustetaan viemäripisteillä, laitos ei vastaa näissä tiloissa syntyvistä tulvista aiheutuvista vahingosta. Liittymissopimuksessa mainittu padotuskorkeus tarkoittaa siten tasoa, jolle vesi voi viemäriverkostossa nousta verkoston normaaliksi katsottavan toiminnan aikana. Mainitussa liittymissopimuksessa ei myöskään edellytetä, että padotuskorkeuden jäämisen alle sopimuksessa asetetun, tulisi olla syy-yhteydessä aiheutuneeseen vahinkoon. Tämän mukaisesti vesilaitos ei liittymissopimuksen ehtojen mukaan vastaa padotuskorkeuden alapuolelle mahdollisesti rakennettavien viemäripisteiden tulvimisen aiheuttamista vahingoista.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan kaupungin vesilaitoksen toimista on 29.10.2023 suoritettu vesijohdon kaivuutöitä, kun kaivuri on osunut viemäriputkeen. Viemäriputken reikä on paikattu, mutta samassa yhteydessä ei ole varmistettu, että onko viemäriputken liitos ollut paikollaan. Sittemmin viikolla 41 vuonna 2024 suoritettiin alueella valaisinpylväiden oikaisutöitä, jolloin kaivinkone oli ollut viemärilinjan päällä. Viikon 41 alkupäivinä A:n kiinteistöllä oli keittiön lavuaari alkanut pulputtaa ja 10.10.2024 vesi oli noussut kellariin. Vahingon kartoittajan päätelmien mukaan lokakuussa 2023 suoritettujen töiden yhteydessä on viemäriputken kohdalle voinut jäädä onkalo tiivistettyyn maaperään, josta viemärivesi on päässyt maaperään tai katukaivoon saakka. Lokakuussa vuonna 2024 suoritettujen valaisinpylväiden oikaisutöiden yhteydessä kaivinkone on täryttänyt maata, jolloin onkalo on sortunut aiheuttaen tukoksen. Viemärin videokuvauksessa todettiin, että kiinteistöviemäriputkessa oli murskeesta aiheutunut tukos kiinteistön ja kaupungin katualueen rajalla. Tukoksen seurauksena viemärivedet nousivat A:n kiinteistön kellarin lattialle. A on tapauksessa esittänyt, että kellaritilojen tulvimisesta aiheutunut vahinko tulee korvata X Oy:n vastuuvakuutuksesta, sillä perusteella, että vahinko on aiheutunut X Oy:n lukuun toimineen tahon työvirheestä ja koska viemäri olisi A:n näkemyksen mukaan tulvinut silloinkin, jos padotuskorkeus olisi ollut oikea.

Kuten lautakunta on jo edellä todennut, siltä osin, kun korvausta vaaditaan X Oy:ltä, tulee korvausvastuun arvioimisessa ottaa huomioon X Oy:n ja A:n välinen liittymissopimus vastuunrajoituslausekkeineen. Liittymissopimuksen (20.2.1987) mukaan A:n kiinteistölle määritetty jäteveden padotuskorkeus on +48.03. Käytettävissä olevan selvityksen mukaan A:n kiinteistön kellarin alin viemäripiste oli tasolla +47,84, eli sopimukseen merkityn padotuskorkeuden alapuolella. Näin ollen, koska A:n kiinteistön viemäripiste on sijainnut mainitussa sopimuksessa sovitun padotuskorkeuden alapuolella, ei X Oy vastaa kiinteistölle nousseen viemäriveden aiheuttamasta vahingosta riippumatta siitä, mikä on aiheuttanut toimintahäiriön ja veden tulvimisen viemäriverkossa.

Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, että nyt käsillä olevassa tapauksessa ei voida arvioida maanrakennustöitä suorittaneen urakoitsijan mahdollista vastuuta viemärijohdossa havaitun tukoksen osalta.

Edellä selostamillaan perusteilla ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, ettei esitetty vahinko tule korvattavaksi X Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksen perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Haapasaari
Kankkunen
Karimäki
Malmberg