Tapahtumatiedot
3-vuotias vahinkoa kärsinyt A on ollut hoidossa päiväkodissa 8.3.2023. A on ottanut lelun toisen lapsen kädestä, kääntynyt ympäri ja lähtenyt juoksemaan karkuun. Juostessaan hän on kompastunut lattialla olevaan säkkityynyyn ja lyönyt otsansa puisen laulupenkin reunaan, sillä seurauksella, että A:n otsaan tuli syvä viiltohaava. Korvausta aiheutuneesta henkilövahingosta on haettu vakuutettuna olevan kunnan vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö on antanut asiassa korvauspäätöksen 2.10.2024, jossa vakuutusyhtiö on todennut, että vahinkotapahtuma ei ole korvattavissa vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksesta, sillä vakuutuksenottajan ei voida katsoa olevan korvausvastuussa vahingosta. Kyse on ollut tapaturmaisesta vahingosta, joka on tapahtunut leikin yhteydessä.
Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta
Asiakkaan valitus
A:n huoltaja B ilmoittaa tyytymättömyyden vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiamiehen välityksellä FINEn ratkaisusuositusta asiassa. Valituksessa todetaan, että pelkästään vahingon syntyminen ei tarkoita sitä, että päiväkoti olisi toiminut asiassa välttämättä mitenkään huolimattomasti. Toisaalta se, että vahinkohetkellä samassa tilassa oli ryhmän kaksi varhaiskasvatuksen hoitajaa ja että työntekijöiden suhdeluku asiakkaisiin verrattuna on ollut lainmukainen ei tarkoita, etteikö mitään huolimattomuutta ole voinut tapahtua. Korvausvastuun arvioinnissa tulee ottaa huomioon vahinkotapahtuman yksityiskohdat, päiväkodin käytännöt, lapsille annetut ohjeet tilojen käyttämistä ja leikkimistä koskien sekä se, liittyikö huoneen käyttämiseen ennakoitavissa oleva vahinkoriski, johon ei ollut puututtu. B katsoo, että vakuutuksenottaja on vastuussa siitä, että tilaa on turvallista käyttää ja että vakuutuksenottaja on toiminut huolimattomasti sijoittamalla puisen laulupenkin aivan säkkituolin viereen, mikä on lisännyt loukkaantumisvaaraa. Lausuntopyynnössä viitataan Korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO: 1994:1 ja todetaan, että vakuutuksenottaja on vastuussa asiassa aiheutuneesta henkilövahingosta, koska lasten leikkihetkeä on pidetty tilassa, jossa on ollut kompastumisvaaran aiheuttavia säkkituoleja, niiden vieressä puinen laulupenkki, johon kaatuminen säkkituoliin kompastumisen seurauksena on aiheuttanut ilmeisen vahingonvaaran ja asiassa ei ole puututtu lasten juoksemiseen kyseisessä tilassa, vaikka leikki on tapahtunut työntekijöiden valvonnan alla. Valituksessa katsotaan, että vakuutetun vastauksista taikka vakuutusyhtiön korvauspäätöksestä ei ilmene, missä kompastumisen aiheuttanut säkkituoli oli huoneessa vahinkohetkellä ja että oliko se omalla paikallaan. On ilmeistä, että mikäli kyse on ollut valmistajan pienemmistä malleista, säkkituoli lattialla aiheuttaa ilmeisen kompastumisvaaran, jota 3-vuotias lapsi ei voi ymmärtää, ellei häntä ole siitä erikseen huomautettu. Mikäli säkkituoli on ollut vahinkohetkellä kulkuväylällä, päiväkoti tilan toiminnanharjoittajana on joka tapauksessa vastuussa siitä, että tilaa on turvallista käyttää. Edelleen B toteaa, että vaikka itse säkkituoli olisikin ollut omalla paikallaan ja kerrotun mukaisesti hyväksytty myös julkisissa tiloissa käytettäväksi, päiväkoti on joka tapauksessa toiminut huolimattomasti sijoittamalla puisen laulupenkin aivan säkkituolin viereen, mikä on lisännyt loukkaantumisvaaraa säkkituoliin kaatumisen seurauksena. Valituksessa B katsoo, että vakuutetun vastauksen perusteella A:n toimintaan ei ollut ollut syytä puuttua ennen, kuin hän otti toisen lapsen kädestä lelun. Mikäli tämä on kuitenkin ollut syy puuttua A:n toimintaan, se olisi tullut tehdä ennen vahingon tapahtumista ja vakuutettu on toiminut silloin asiassa huolimattomasti, kun se ei ole puuttunut A:n toimintaan ennen hänelle aiheutunutta vahinkoa. Tilassa juokseminen ei ole ollut kiellettyä, sillä päiväkodin vastauksen mukaan A:n toiminta oli väärin vain lelun viemisen, mutta ei juoksemisen osalta. Tilassa juokseminen on siten katsottu sallituksi, vaikka tilassa on selvästi ollut kompastumisvaaran aiheuttavia säkkituoleja ja päiväkoti oli sijoittanut puisen laulupenkin aivan yhden säkkituolin viereen. Vakuutusyhtiö taikka päiväkoti eivät ole ilmoittaneet, että päiväkoti olisi antanut ohjeita tilassa leikittävien leikkien osalta taikka kieltänyt tilassa juoksemisen. Vahinko on siten seurausta päiväkodin huolimattomasta toiminnasta ja se tulee korvata vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksesta.
Lisäkirjeessä B toteaa, että lapsia olisi tullut erikseen kieltää juoksemasta kyseissä tilassa taikka kyseisten tuolien läheisyydessä, mikäli päiväkodin mielestä se ei ole ollut tilan käyttötarkoitukseen soveltuvaa. Vastaavasti jos päiväkodin mielestä juokseminen tilassa oli hyväksyttävää, sen tulee katsoa laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuutena. Tilan käyttötarkoitus vapaisiin leikkihetkiin tukee näkemystä siitä, että vakuutuksenottaja on ylipäänsä sallinut tilassa juoksemisen.
Vakuutuksenottaja ei ole myöskään edes väittänyt, että se olisi milloinkaan ennen vahingon tapahtumista kieltänyt lapsilta yleisesti taikka vahingonkärsineeltä kyseisessä tilassa juoksemista. Mikäli lapset ovat juosseet kyseisessä ryhmätilassa aiemmin eikä asiaa ollut erikseen kielletty tai siihen muutoinkaan puututtu, kuten tilan käyttäminen ”vapaisiin leikkihetkiin” antaa ymmärtää, päiväkoti on silloin sallinut kyseisen toiminnan jatkumisen kohonneesta vahinkoriskistä huolimatta, vaikka tila ei ole ollut siihen soveltuva. Edelleen lisäkirjeessä todetaan, että huonekalujen vaara syntyy monesti niiden ympärillä harjoitettavasta toiminnasta tai jos huonekaluja käytetään niiden käyttötarkoituksen vastaisesti. Viitatun huonekalun valmistajan W Oy:n verkkosivujen mukaan se tarjoaa päiväkodeille mm. huonekaluja ja sisustustarvikkeita – ei välineitä liikuntatunneille taikka juoksuesteitä.
Myös säkkituolin valmistaja mainostaa tuotetta vain tuolina. Näin ollen, vaikka tilan kalustus olisi kerrotun mukaisesti päiväkotikäyttöön soveltuvaa, se ei poista päiväkodin vastuuta siitä, että tilaa ja sen huonekaluja käytetään niiden ominaisuudet huomioiden turvallisella tavalla, ja että vaaraa aiheuttavaan toimintaan puututaan. B katsoo, että vahingonkärsinyt A ei ole voinut ikänsä ja kehitystasonsa perusteella tehdä tätä arviota itse, vaan se on ollut päiväkodin vastuulla. Lausuntopyynnössä viitatun korkeimman oikeuden ratkaisun tavoin olennaista ei ole se, että tilassa leikittiin eri leikkiä, vaan se, että päiväkodin ohjaajat eivät olleet aiemminkaan puuttuneet tilassa juoksemiseen. Samalla tavoin kuin liikunnanohjaaja ei ollut puuttunut kevyen lentopallon käyttämiseen jalkapallona, päiväkodin tulee katsoa olevan vastuussa laiminlyöntinsä perusteella aiheutuneesta vahingosta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa tapahtumatiedot ja vakuutusehdot ja viittaa annettuun korvauspäätökseen. Yhtiö toteaa, että toimitetun selvityksen mukaan suhdeluku päiväkodissa on tapahtumahetkellä ollut varhaiskasvatuslain mukainen ja samassa tilassa, jossa vahinkotapahtuma on sattunut, on ollut kaksi ryhmän omaa varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa. Säkkituoli, johon vahinkoa kärsinyt on kompastunut, on suunniteltu julkisissa tiloissa, kuten päiväkodeissa ja terapiakäytössä, käytettäväksi ja laulupenkki, johon vahinkoa kärsinyt on lyönyt otsansa säkkituoliin kompastuttuaan, on ollut ryhmätilassa oleva lasten kaluste. Vahinkohetkellä on ollut käynnissä vapaa leikkihetki ja juuri ennen vahingon sattumista vahinkoa kärsinyt on ottanut lelun toisen lapsen kädestä, kääntynyt ympäri ja lähtenyt juoksemaan karkuun.
Edelleen yhtiö toteaa, että saadun selvityksen perusteella säkkituoli on erottunut päiväkodin linoleumilattiasta selkeästi ja laulupenkki on W Oy:n valmistama. W Oy valmistaa kalusteita kouluihin, päiväkoteihin ja palveluasumiseen. Vakuutuksenottaja on korvauskäsittelyn yhteydessä todennut lisäksi, että päiväkodissa ohjeistetaan ja ohjataan lapsia päivittäin eri tilanteissa. Lapsia ohjeistetaan liikkumaan ja leikkimään taitotasoonsa ja ikätasoonsa nähden sopivalla tavalla. Turvalliseen liikkumiseen ja leikkimiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja toiminta perustuu varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, ettei vakuutuksenottaja ole voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahinkotapahtumasta. Lopuksi vakuutusyhtiö on todennut, että Korkeimman oikeuden ratkaisu, johon valituksessa on viitattu, ei sovellu nyt po. tapauksen arvioimiseen. Ratkaisusta tarkemmin ilmenevin perustein tapauksessa KKO: 1994:1 oppilaat ovat pelanneet jalkapalloa voimistelusalin puolikkaan pienissä ja jalkapalloon soveltumattomissa tiloissa, pelissä käytetty lentopallo on ollut jalkapallon pelaamiseen liian kevyt ja ohjaajana toiminut henkilö on ollut tietoinen siitä, että ryhmä ei pelaa sählyä vaan jalkapalloa, mutta ei ole puuttunut asiaan.
Lisävastineessa vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että päiväkodin henkilökunta ei ole laiminlyönyt valvontavastuutaan eikä päiväkodin henkilökunnalla ole ollut edes mahdollisuutta puuttua vahinkoa kärsineen toimintaan, kun vahinkoa kärsinyt on otettuaan lelun toisen lapsen kädestä lähtenyt juoksemaan karkuun, sillä seurauksella, että hän on kompastunut säkkituoliin. Yhtiö katsoo lisäksi edelleen, että säkkituoli ei aiheuta ilmeistä kompastumisvaaraa, kun säkkituoli kokonsa ja värinsä puolesta erottuu selkeästi leikkitilan lattiasta ja on suunniteltu käytettäväksi päiväkodeissa.
Vakuutuksenottajan kuuleminen
FINE on varannut vakuutuksenottajalle tilaisuuden antaa asiassa vastineensa.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Lain 3 luvun 1.1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työnantajana pidetään myös sitä, joka antaa tehtävän sellaiselle itsenäiselle yrittäjälle, joka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet on rinnastettava työntekijään.
3 luvun 1.2 §:n mukaan mitä 1 momentissa on sanottu työnantajasta, koskee vastaavasti valtiota, kuntaa ja muuta julkista yhteisöä tai laitosta, kun vahinko on aiheutunut sellaisen julkisyhteisön työntekijän taikka yhteisöön virka- tai siihen verrattavassa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä.
Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen 5.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuksenottajana olevan yhteisön toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Vakuutus korvaa edellä mainituin perustein myös henkilölle aiheutuneen EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 82 artiklassa tarkoitetun taloudellisen vahingon. Vakuutus korvaa lisäksi henkilö- ja esinevahingon, jonka peruskoulun oppilas aiheuttaa ollessaan opetusohjelman mukaisesti tutustumassa työpaikkaan edellyttäen, että hän on vahingosta korvausvelvollinen.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys siitä, onko päivähoidon järjestänyt kunta korvausvastuussa asiakkaan henkilövahingosta.
Vastuuvakuutuksesta korvataan vahinkoja, joista vakuutettu on korvausvastuussa. Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää vahingonaiheuttajan tahallisuutta tai tuottamusta eli virhettä, huolimattomuutta ja laiminlyöntiä, sekä syy-yhteyttä moitittavan toiminnan ja aiheutuneen vahingon välillä. Puhtaasti tapaturmaiset vahingot jäävät vahingonkärsineen itsensä kannettaviksi.
FINE käytössä olevan selvityksen mukaan A:n henkilövahinkoon johtanut kompastuminen ja kaatuminen on tapahtunut A:n ollessa päivähoidossa vakuutuksenottajana olevan kunnan päiväkodissa. Selvityksen mukaan suhdeluku päiväkodissa on tapahtumahetkellä ollut varhaiskasvatuslain mukainen ja tilassa, jossa vahinkotapahtuma on sattunut, on ollut kaksi ryhmän omaa varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa. Vahinkohetkellä on ollut käynnissä vapaa leikkihetki. Juuri ennen vahingon sattumista A on ottanut lelun toisen lapsen kädestä, kääntynyt ympäri ja lähtenyt juoksemaan karkuun. Juostessaan hän on kompastunut lattialla olevaan säkkityynyyn ja lyönyt otsansa puisen laulupenkin reunaan, sillä seurauksella, että A:n otsaan tuli syvä viiltohaava. Säkkituoli, johon vahinkoa kärsinyt on kompastunut, on suunniteltu julkisissa tiloissa käytettäväksi ja laulupenkki, johon vahinkoa kärsinyt on lyönyt otsansa säkkituoliin kompastuttuaan, on ollut ryhmätilassa oleva lasten kaluste. Saadun selvityksen perusteella säkkituoli on myös erottunut päiväkodin linoleumilattiasta selkeästi.
FINE toteaa, että päiväkodin tilojen ja kalusteiden tulee olla käyttäjien kannalta turvallisia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vapaaseen leikkiin käytettävien tilojen tulisi olla esimerkiksi täysin tasaisia tai kalusteettomia.
FINE katsoo, että penkki ja säkkituoli ovat selkeästi havaittavissa ottaen huomioon lattian ja säkkituolin välinen väriero. Toimitetun selvityksen perusteella FINE pitää tilaa ja sen kalusteita rakenteeltaan tavanomaisena, jotka eivät sinänsä aiheuta käyttäjälleen yllättävää vaaraa. FINElle toimitetusta selvityksestä ei myöskään ilmene, että päiväkodin henkilökunta olisi erikseen sallinut tiloissa juoksemisen, vaikka tilaa onkin käytetty vapaisiin leikkihetkiin. FINEn käsityksen mukaan A on yhtäkkiä normaalin leikkitilanteen yhteydessä lähtenyt juoksemaan, eikä hoitajilla ole ollut aikaa puuttua juoksemiseen ennen kuin A on kompastunut säkkituoliin ja kaatunut. Selvityksistä ei myöskään ilmene, että huoneen käyttämiseen olisi liittynyt sellainen ennakoitavissa oleva vahinkoriski, jonka perusteella hoitajilla olisi ollut vahinkoa edeltäneessä leikkitilanteessa syytä ryhtyä aiempaa suurempiin varotoimiin.
FINE katsoo siten edellä kerrottuun viitaten, että päiväkoti ei ole laiminlyönyt velvollisuuttaan huolehtia tilojensa turvallisuudesta tai laiminlyönyt valvontavastuutaan, vaan A:n kompastuminen ja kaatuminen on ollut tapaturmainen vahinko, josta kunnalle ei ole syntynyt korvausvastuuta.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Hyytiäinen