Tapahtumatiedot
Asiakkaan omakotitalon terassilla syttyi tulipalo aamuyöllä 7.12.2023. Asiakkaan vakuutusyhtiölle 10.12.2023 toimittaman selvityksen mukaan palo oli syttynyt asiakkaan lapsen unohdettua ulkolyhdyn sisällä olleen kynttilän palamaan polyrottinkiselle pöydälle. Tuntemattomasta syystä tuli oli levinnyt metallista ja lasista valmistetun lyhdyn ulkopuolelle. Asiakkaan mukaan ilmeisesti lyhdyn pohja oli kuumentunut ja sulattanut alla olevan pöydän, tai lyhdyn lasit olivat rikkoutuneet kuumuudesta, jolloin pöydälle päätynyt steariini oli sulattanut pöydän. Asiakas kertoi terassin katon, osan seinistä ja terassipylväiden nokeentuneen sekä terassin valokatteen vaurioituneen. Rakennusvahingon laajuuden tarkemman selvittämisen asiakas kertoi tapahtuvan myöhemmin.
Vakuutusyhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 17.12.2023. Yhtiö ilmoitti korvaavansa vahingon, mutta tekevänsä korvauksesta 20 prosentin vähennyksen suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella, koska ulkokynttilä oli jätetty palamaan nukkumaan mentäessä.
Asiakas toimitti kesäkuussa 2024 vakuutusyhtiölle lisäselvitystä vahingon määrästä, mukaan lukien S Oy:n 22.5.2024 päivätyn tarjouksen palovahingossa vaurioituneiden rakenteiden korjaustöistä. Tarjouksen kokonaissumma oli 4 076 euroa. Kun osoittautui, ettei nokipesu ole riittävä toimenpide, vaan paloalueen laudoitukset täytyy uusia, S Oy antoi 3.7.2024 uuden tarjouksen, 9 688 euroa. Vakuutusyhtiön paljoksuttua tarjoukseen sisältynyttä työmäärää asiakas pyrki hankkimaan vertailutarjouksen viideltä muulta rakennusliikkeeltä, mutta yksikään näistä ei antanut tarjousta.
Vakuutusyhtiön pyynnöstä R Oy teki kustannuslaskelman vahingon korjauskuluista. Laskelman loppusumma oli 23 328,01 euroa. Vakuutusyhtiö teki laskelman perusteella asiakkaalle 28.8.2024 kertakorvausesityksen hyväksyen kertakorvauksen lähtökohdaksi 70 prosenttia urakoitsijan laskelman verollisesta kokonaishinnasta eli 16 329,61 euroa, josta suojeluohjevähennys huomioiden korvattavaksi tulisi 13 063,69 euroa.
Asiakas ei hyväksynyt kertakorvausesitystä. Vastauksessaan 2.9.2024 asiakas kritisoi vakuutusyhtiön toimintaa muun muassa siltä osin, ettei yhtiö ollut asiakkaan pyynnöstä huolimatta tehnyt vahinkotarkastusta heti vahingon jälkeen, vaan vakuutusyhtiö tilasi tarkastuksen kumppaniyritykseltään vasta yli kahdeksan kuukautta vahingon sattumisen jälkeen. Tarkastus myös suoritettiin osin puutteellisesti, koska vahinkokartoittaja ei mennyt kylmään ullakkotilaan. Asiakas kritisoi myös sitä, että R Oy:n toimitettua kartoitusraportin vakuutusyhtiöstä oli puhelinkeskustelussa esitetty kertakorvauksesta sopimista S Oy:n tarjouksen pohjalta, vaikka tiedossa jo oli, että tarvittavat korjaustyöt ovat tuossa tarjouksessa huomioitua laajemmat. Lisäksi asiakas kysyi perusteluita sille, miksi R Oy:n tarjouksesta vähennettäisiin 30 prosenttia. Suojeluohjevähennyksen määrää asiakas piti liiallisena.
Vakuutusyhtiö vastasi 13.9.2024 asiakkaan esittämiin vahinkokäsittelyä koskeviin kysymyksiin. Tekemänsä kertakorvausesityksen osalta yhtiö totesi normaalin käytännön olevan, että kertakorvauksesta sovittaessa asiakkaalle maksetaan 70 prosenttia urakoitsijan hinnasta. Tämä kattaa työn osuuden, sillä yksityiselle henkilölle ei voida maksaa työstä samaa hintaa kuin urakoitsijalle. Lisäksi kokonaishinnasta vähennettävässä 30 prosentin osuudessa huomioidaan yrityksen kate sekä verot. Jos urakoitsijaa käytetään korjaustöiden tekemiseen, ei tätä kyseistä 30 prosentin vähennystä tehdä. Suojeluohjeen laiminlyönnin osalta vakuutusyhtiö viittasi aiempaan korvauspäätökseensä. Asiakkaan kysymykseen korvausten hakemiseen käytettävissä olevasta ajasta yhtiö vastasi, että vahingosta tulee ilmoittaa vuoden sisällä vahingon tapahtumisesta ja että lisäselvitysten toimittamiselle vahinkoon on kymmenen vuotta aikaa. Lisäksi yhtiö totesi, että jos asiakas tekee korjaustyöt viiden vuoden päästä, silloin tarkastellaan sen hetkistä hintatasoa.
Myöhemmissä viesteissään asiakas kritisoi yhtiön toimintaa muun muassa siltä osin, ettei hänelle ollut toimitettu R Oy:n laskelmaa. Yhtiö vastasi laskelmaa koskeviin asiakkaan kysymyksiin 29.11.2024 ja teki lisäksi uuden kertakorvausesityksen. Yhtiön esitys kertakorvaukseksi oli 80 prosenttia 25 000 euron määräisiksi tarkentuneista kokonaiskorjauskustannuksista eli 20 000 euroa vähennettynä 20 prosentin suojeluohjevähennyksellä, yhteensä 16 000 euroa. Asia käsiteltiin myös yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä, mutta siinä annetulla ratkaisulla ei muutettu aiempaa päätöstä suojeluohjevähennyksen osalta.
Palossa tuhoutuneesta irtaimistosta ja asiakkaan omista töistä vakuutusyhtiö maksoi korvauksen 20 prosentin suojeluohjevähennys huomioiden asiakkaan toimittaman selvityksen perusteella.
Asiakkaan valitus
Asiakas kyseenalaistaa vakuutusyhtiön tulkinnan suojeluohjeen laiminlyönnistä, etenkin kun kyse on alaikäisen toiminnasta. Lisäksi asiakas pyytää kannanottoa vakuutusyhtiön korvauskäsittelyn yhteydessä noudattamaan menettelyyn sekä kysyy, onko hän oikeutettu vahingonkorvauksiin yhtiön mahdollisesti tekemien virheiden johdosta. Vahingon määrään osalta asiakas vaatii inflaation vaikutuksen huomioimista maksettavan korvauksen määrässä.
Tarkennuksena vahinkotapahtuman osalta asiakas toteaa kynttilän olleen palamattomalla metallialustalla, ei palavan alustan päällä. Koska tapahtumasta ei ole videotallennetta, kukaan ei pysty varmuudella sanomaan, mikä on aiheuttanut tulen leviämisen metallista ja lasista valmistetun lyhdyn ulkopuolelle.
R Oy:n kustannusarvio perustuu arviointihetken hintatasoon ja tuolloin käytettävissä olleeseen tietoon korjaustyön laajuudesta. R Oy on myös kertonut, että alustava laskelma ei ole tarjous vaan rakenteita avaamatta tehtävä laskelma vakuutusyhtiölle, eikä se siten huomioi rakenteiden sisältä mahdollisesti löytyviä vaurioita. Koska arviointihetkestä kuluu tässä aikaa korjaustöiden aloittamiseen, vaatii asiakas yleisen hintakehityksen huomioimista korvauksen määrässä.
Vakuutusyhtiön menettelyn osalta asiakas tuo esille, että yhtiön viivyttely vahinkotarkastuksen tekemisessä sekä viivästyneet vastaukset muutoinkin ovat hidastaneet korjaustöiden aloittamista. Korvausten hakemiseen käytettävissä olevan ajan osalta asiakas toteaa saaneensa useita eri vastauksia, viimeisimpänä syyskuussa 2024 saamansa tiedon, että lisäselvitysten toimittamiseen on aikaa kymmenen vuotta.
Viestissään 13.3.2025 asiakas kertoo vastanneensa vakuutusyhtiön marraskuussa 2024 tekemään kertakorvausesitykseen, että esityksen hyväksymisestä hän keskustelee vasta sen jälkeen, kun tämä muutoksenhakuasia on käsitelty.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa paloturvallisuutta koskevien suojeluohjeiden osalta, että kohdan 2.2 mukaan kynttilöitä tulee valvoa ja että kynttilät ja ulkotulet on sijoitettava palamattomalle alustalle ja siten, ettei liekki tai lämpö sytytä palavaa materiaalia. Tässä tapauksessa kynttilä oli valvomatta palavan alustan päällä, ja palo pääsi tämän seurauksena leviämään terassille terassikalusteisiin. Palovahinko on siten nimenomainen seuraus siitä, että vakuutetun menettely on ollut suojeluohjeen vastaista. Vakuutussopimuslain 33 §:n perusteella asiakkaan 16-vuotias lapsi samastetaan vakuutuksenottajana olevaan asiakkaaseen. Yhtiö katsoo korvauksen alentamisen 20 prosentilla olevan vakuutuslain, vakuutusehtojen ja Vakuutuslautakunnan aiemman ratkaisukäytännön mukaista.
Inflaation huomioimisen osalta vakuutusyhtiö toteaa kertoneensa asiakkaalle vastauksessaan 13.9.2024, että palovahingon korjauskustannusten korvaamisessa huomioidaan korjauksen suorittamishetken hintataso. Asiakkaalle ei siten korjaustöiden viivästyessä synny tappiota rakennusalan inflaation vuoksi.
Vahinkokäsittelyn osalta vakuutusyhtiö toteaa muun muassa, että asiakkaan ilmoitettua vahingosta joulukuussa 2023 hän palasi asiaan kesäkuussa 2024 toimittaen itse hankkimansa tarjouksen korjaustöistä. Alun perin vahinkotarkastukselle ei vaikuttanut vahingon laajuuden perusteella olevan tarvetta, mutta kun kesällä 2024 ilmeni vahingon olevan oletettua laajempi, yhtiö tilasi kohteeseen vahinkokartoituksen. Kartoituksen perusteella laaditun kustannuslaskelman pohjalta asiakkaalle tehtiin kertakorvausesitys, jota hän ei hyväksynyt. Tuon jälkeen asiakkaalle on tehty loka- ja marraskuussa 2024 kaksi päivitettyä tarjousta. Yhtiö katsoo, ettei vahinkokartoituksen tilaamisessa vasta kesällä 2024 ole ollut kyse yhtiön virheellisestä toiminnasta, vaan syynä viiveeseen on ollut se, että yhtiö on odottanut, että asiakas toimittaa lisätietoja palovahingosta ja siitä aiheutuvien korjauskustannusten määrästä.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko vakuutusyhtiöllä oikeus alentaa vahingosta maksettavaa korvausta 20 prosenttia. Lisäksi kysymys on korjauskustannusten hinnannousun huomioimisesta korvauksen määrässä sekä vakuutusyhtiön korvausvelvollisuudesta korvauskäsittelyssä mahdollisesti tapahtuneiden virheiden perusteella.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 31 §:n (Suojeluohjeiden noudattaminen vahinkovakuutuksessa) 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).
Lainkohdan 2 momentin mukaan vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.
Lainkohdan 3 momentin mukaan, jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.
Vakuutussopimuslain 33 §:n (Samastaminen vahinkovakuutuksessa) 1 momentin mukaan, mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:
3) joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.
Vakuutussopimuslain 34 §:n (Korvauksen alentaminen tai epääminen vahinkovakuutuksessa) 1 momentin mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.
Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.4.2023 alkaen, kohdan 5.1.1 mukaan palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan palovahinkona vahinko, jonka on aiheuttanut
- äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti irtipäässyt tuli,
[…]
Vakuutusehtoihin sisältyvien suojeluohjeiden kohdan 2 (Paloturvallisuus) alakohdan 2.2 (Tupakointi, tulenteko ja kulotus) mukaan […] palavaa tulisijaa, kynttilöitä ja ulkotulia tulee valvoa. Kynttilät ja ulkotulet on sijoitettava palamattomalle alustalle ja siten, ettei liekki tai lämpö sytytä palavaa materiaalia.
Vakuutusehtoihin sisältyvien korvaussääntöjen kohdan 7 (Rakennuksen ja vuokra- ja osakehuoneiston osien korvaaminen) alakohdan 7.1 (Jälleenhankinta-, päivän- ja jäännösarvot) mukaan rakennusvahingossa korvauksen määrän perusteena on omaisuuden jälleenhankinta-arvo, jolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankintakustannusta. Jälleenhankinta-arvo määritetään tavanomaisten ja nykyaikaisten rakennustyömenetelmien ja materiaalien aiheuttamien kustannusten mukaisesti. Jos omaisuuden arvo iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan seikan vuoksi on alentunut yli 50 % jälleenhankinta-arvosta, määritellään korvaus päivänarvon mukaan. Vahingon määrää arvioitaessa otetaan myös huomioon rakennuksen jäännösarvo, jolla tarkoitetaan omaisuuden arvoa välittömästi vakuutustapahtuman jälkeen arvioituna samojen perusteiden mukaan kuin välittömästi ennen vakuutustapahtumaa. Ikävähennysten kohteena olevien rakennuksen koneiden, laitteiden ja putkistojen arvo määritellään kuitenkin palovahinkoja lukuun ottamatta kohdan 7.5 mukaisesti omaisuuden iän perusteella.
Alakohdan 7.2 (Jälleenhankinta-arvokorvauksen suorittaminen) mukaan jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus edellyttää, että vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta joko korjataan tai samalle rakennuspaikalle rakennetaan uusi samanlaatuinen ja samaan käyttöön tarkoitettu rakennus. Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen toimenpiteen johdosta, viivästysaika lisätään edellä mainittuun aikaan.
Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus maksetaan kahdessa erässä. Ensin suoritetaan päivänarvon mukainen korvaus. Lisäkorvaus, joka on jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus, suoritetaan, kun yhtiö on saanut selvityksen edellä mainituista jälleenhankintatoimenpiteistä.
Alakohdan 7.3 (Päivänarvokorvauksen suorittaminen) maksettaessa vahingosta päivänarvokorvausta korvaus lasketaan omaisuuden päivänarvon mukaan. […]
Asian arviointi
Vahinko on aiheutunut, kun asiakkaan 16-vuotias lapsi on unohtanut kynttilän palamaan terassikalusteen päällä olevan, metallista ja lasista valmistetun ulkolyhdyn sisälle. Tiedossa ei ole, mikä oli aiheuttanut tulen leviämisen lyhdyn ulkopuolelle ja sytyttänyt terassikalusteita sekä terassin rakenteita.
Vakuutusyhtiö on asiassa vedonnut suojeluohjeeseen, jonka mukaan kynttilöitä tulee valvoa ja ne on sijoitettava palamattomalle alustalle siten, ettei liekki tai lämpö sytytä palavaa materiaalia. Lautakunta katsoo asiakkaan kertomuksen perusteella selvitetyksi, että kynttilä on jätetty palamaan ilman valvontaa. Lautakunta toteaa, että suojeluohje sisältää selkeän toimintaohjeen ja että ohjeen vastainen toiminta on tässä syy-yhteydessä vahingon aiheutumiseen. Asiakkaan lapsen menettelyn huolimattomuutta arvioidessaan lautakunta toteaa, että kynttilän polttamiseen liittyvien riskien on katsottava olevan 16-vuotiaiden tiedossa. Lautakunta siten katsoo, ettei lapsen iän tai muiden asiaan liittyvien seikkojen perusteella hänen huolimattomuuttaan voida pitää vähäisenä. Vakuutusyhtiöllä on näin ollen oikeus alentaa korvausta.
Korvauksen alentamisen määrän osalta lautakunta toteaa, että kotivakuutuksen osalta suojeluohjevähennykset ovat korvaus- ja lautakuntakäytännössä tyypillisesti 1/5–1/4:n suuruisia. Huomioiden suojeluohjeen sisällöstä ja tapahtumatiedoista edellä todettu sekä korvauksen alentamista koskeva ratkaisukäytäntö lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätös alentaa korvausta 20 prosenttia on vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain mukainen.
Liittyen yleisen hintatason nousun huomioimiseen korvauksen määrässä lautakunta toteaa vakuutusyhtiön ilmoittaneen asiakkaalle, että palovahingon korjauskustannusten korvaamisessa huomioidaan korjauksen suorittamishetken hintataso. Yhtiön kannanoton perusteella lautakunta katsoo asian tältä osin riidattomaksi. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, ettei valitus koske vahingon määrää muilta osin ja että asia tältä osin on joka tapauksessa keskeneräinen, koska keskustelut vahingon määrästä ovat osapuolten välillä edelleen kesken.
Vakuutusyhtiön korvauskäsittelyn yhteydessä noudattaman menettelyn osalta osapuolten näkemykset poikkeavat muun muassa korjaustöiden aloittamisen viivästymiseen vaikuttaneista syistä. Lautakunta toteaa, että näyttötaakka toisen sopimusosapuolen sellaisesta menettelystä, jonka katsoo aiheuttaneen itselleen vahinkoa, samoin kuin vahingon määrästä, on korvausta hakevalla. Tällaista selvitystä, joka osoittaisi vakuutusyhtiön olevan väitetystä vahingosta korvausvastuussa, asiakas ei ole esittänyt. Lautakunta toteaa lisäksi yleisesti, että se antaa ratkaisusuosituksensa asiasta käytettävissä olevan asiakirjamateriaalin perusteella, eikä ota kantaa vakuutusyhtiön menettelytapoihin, vaan niitä valvoo valvovana viranomaisena Finanssivalvonta.
Edellä todetusti lautakunta katsoo vakuutusyhtiön korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen, eikä asiassa ole perusteita suosittaa, että yhtiö muuttaisi päätöstään tai muilla perusteilla maksaisi asiakkaalle korvausta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Korpelainen
Jäsenet
Koskinen
Pynnönen Andersson
Rantala
Ståhlberg