Tapahtumatiedot

F Oy on suorittanut kattavaa huoneistoremonttia vuonna 1935 rakennetussa kerrostalossa olevaan huoneistoon. F Oy on hakenut korvausta rakennustyövakuutuksestaan 16.5.2024 aiheutuneesta vahingosta, jossa vastoin rakennussuunnitelmaa viemärivetojen varauksia ei ollut tehty lattiapalkkien läpi poraamalla, vaan palkit oli piikattu niiden yläpinnasta auki, jolloin kuuden palkin sisällä olleet teräsvahvikkeet olivat vaurioituneet. Vahingon seurauksena palkit piti valaa uudestaan. Valua ja välipohjan sortumisvaaraa varten huoneiston alapuoliseen asuntoon asennettiin hätätuenta ja välipohjan tukikehikko.

Vakuutusyhtiö on katsonut 10.9.2024 päivätyssä korvauspäätöksessä, ettei vahinkoa voida korvata, koska vauriot kohdistuvat vakuutusehtojen mukaiseen ympäröivään omaisuuteen, jota ei ollut erikseen vakuutettu. Vakuutusehtojen kohdan 3.7 mukaan ympäröivällä omaisuudella tarkoitetaan työalueella olevaa tai siihen välittömästi rajoittuvaa muuta kuin vakuutusehdoissa vakuutetuksi mainittua omaisuutta.

F Oy on hakenut muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. Vakuutusyhtiön muutoksenhakuelin on todennut vastauksessaan, että alkuperäinen saneerausurakka on käsittänyt avaimet käteen -periaatteella toteutettavan kokonaisvaltaisen huoneistoremontin aina purkutöistä valmiiksi saattamiseen asti sisältäen kaikki pinnat, kalusteasennuksen, märkätilat sekä sähkö- ja putkityöt. Urakkaa on suoritettu siinä huoneistossa, jonka rakenteissa vahinko on sattunut. Vakuutusyhtiö katsoo, etteivät vahingoittuneet teräsvahvikkeet ole olleet varsinaisen urakan työkohteena miltään osin, eikä niihin ole ollut tarkoitus sovitussa urakassa tehdä muutoksia, vaikka viemärivetoja oli tarkoitus tehdä palkkien läpi. Urakoitsijaa, joka pintalaatan avasi, oli vahinkoilmoituksen mukaan nimenomaisesti varoitettu teräsvahvikkeista. Vaikka vahinko oli sattunut huoneiston sisällä, kyse on kuitenkin sellaisesta varsinaisen työkohteen ulkopuolisista rakenteista, jotka eivät kuulu varsinaiseen työkohteeseen. Vahinko on aiheutunut vakuutusehtojen kohdan 3.7 mukaiselle ympäröivälle omaisuudelle, joka ei ollut vakuutuksen kohteena.

Asiakkaan valitus

F Oy on kertonut valituksessaan, että kustannuksia oli aiheutunut 40 209,84 euroa palkkien korjauksesta, 2 454 euroa urakan tilaajien tavaroiden varastoinnin pitkittymisestä sekä 2 266,25 euroa vahingoittuneen asunnon alapuolella asuvalle henkilölle suoritetusta korvauksesta, joka perustui siihen, että tämän asuntoon jouduttiin rakentamaan sortumisen estänyt tukikehikko, kunnes lattiapalkit saatiin korjattua.

F Oy on todennut valituksessaan, että vakuutusyhtiö kieltäytyy maksamasta vahingosta korvauksia kahdella eri perusteella: sen vuoksi, etteivät vahingoittuneet lattiapalkit ole olleet työn kohteena, eikä vakuutus ole sisältänyt ympäröivän omaisuuden turvaa, sekä uhkaavan vahingon torjuntatöiden osalta sillä perusteella, ettei alakerran asunnon vahinkojen estäminen ole ollut vakuutuksella korvattavan vahingon välttämistä. Ensimmäisen perusteen osalta voidaan todeta, että lattiapalkit ovat olleet rakennesuunnitelmien mukaisesti urakan kohteena. Vahingosta otetuista valokuvista on todettavissa, että piikatut lattiapalkit ovat samoilla kohdilla kuin rakennesuunnitelman mukaan läpivientien olisi tullut olla. Vahinkoa ei ole siten aiheutunut lattiapalkeille muutoin kuin läpivientien kohdalta. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan lattiapalkki on ollut työn kohdetta vain siltä osin kuin siihen oli rakennesuunnitelmien mukaan tarkoitus tehdä läpivienti, mutta ei sen yläpuolella olevalla alueella, josta urakoitsija oli piikannut sen auki.

F Oy katsoo, että ehtokohdan 3.7 määrittely, jonka mukaan ympäröivällä omaisuudella tarkoitetaan työalueella olevaa tai siihen välittömästi rajoittuvaa omaisuutta, on tulkinnanvarainen. Se, missä laajuudessa muun omaisuuden kuin itse välittömän työkohteen olisi katsottava olevan työalueella tai rajoittuvan siihen välittömästi, riippuu aina kunkin työn tai työvaiheen luonteesta ja siihen tavanomaisesti kuuluvasta tai varottavissa olevasta työn vaikutuspiiristä. Käsillä olevassa tapauksessa vahingoittunut lattiapalkki on ollut työn kohteena juuri siitä kohdasta, josta lattiapalkki on rakennesuunnitelman vastaisesti piikattu auki. Kyse ei ole ympäröivää omaisuutta koskevan ehdon 3.7 tarkoittamasta muusta kuin kohdan 3.1 mukaisesta omaisuudesta, eikä vahinkoa voida jättää korvaamatta sillä perusteella, että ympäröivä omaisuus ei ollut vakuutettuna.

F Oy toteaa, että sortumavaarassa ollut alue on sisältänyt urakkaan kuuluvia F Oy:n jo suorittamia töitä, ja siellä olisi luonnollisesti suoritettu töitä urakan loppuun saakka aina pintamateriaalien asennukseen asti. Toisin kuin vakuutusyhtiö katsoo päätöksessään, sortumavaarassa olleen alueen tuenta ei ole siten liittynyt pelkästään alapuolisen asunnon vahingon välttämiseen, vaan rakennetulla tukikehikolla on estetty F Oy:n jo tekemien töiden sekä urakkasopimuksen mukaisten tulevien töiden tuhoutuminen, jos lattia olisi romahtanut tehdyn virheen vuoksi. F Oy katsoo olevan selvää, että rakennus- ja asennustyövakuutuksesta tulee korvata kuluja, joilla estetään jo tehdyn urakan vahingot. Sillä ei ole kulujen korvattavuuden kannalta merkitystä, mikäli kyseisillä toimenpiteillä samalla estetään myös vakuutuksen ulkopuolisen omaisuuden eli alapuolisen asunnon vahingoittuminen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 30.4.2025 päivätyssä vastineessaan, että vakuutetun kohteen yksilöinnissä keskeinen merkitys on sillä seikalla, mihin osaan palkkeja työn tuli urakkasuunnitelman mukaan kohdistua, eli mitä voidaan pitää suunnitelman mukaisena työalueena. Suunnitelman mukaan tarkoituksena oli tehdä viemärien läpiviennit palkin uumaan. Suunniteltu toimenpide ei kohdistunut teräsvahvikkeisiin, eikä aliurakoitsija saanut kajota niihin, mikä kerrottiin aliurakoitsijalle ennen toimenpiteen aloittamista.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei teräsvahvikkeiden katkeaminen johtunut urakkasuunnitelman toteuttamisesta, vaan aliurakoitsijan sopimuksenvastaisesta toiminnasta. Sahatessaan lattiapalkkia auki terästen kohdalta ja vaurioittaessaan teräksiä aliurakoitsija toimi työalueen ulkopuolella. Aliurakoitsijan toiminta kohdistui siten ehtokohdassa 3.7 kuvattuun ympäröivään omaisuuteen. F Oy katsoo itsekin, että palkkiin kohdistetut toimenpiteet olivat rakennesuunnitelman vastaisia, eli kyseessä on nimenomaan ympäröivä omaisuus. Teräkset eivät työkohdetta ympäröivänä omaisuutena olleet rakennustyövakuutuksella vakuutettua omaisuutta. Ympäröivän omaisuuden turvan puuttuessa F Oy:n vakuutuksesta vakuutusyhtiö ei voi korvata vahinkoa.

Asiassa on riidatonta, että remonttikohteen alakerrassa sijaitseva asunto ei ole rakennustyövakuutuksella vakuutettua omaisuutta. Asiassa on riitaista se, onko vahingontorjuntatoimenpide vakuutuksesta korvattava sen vuoksi, että sillä turvataan alakerran asunnon ohella myös remonttikohteessa jo tehdyt työt, omaisuus sekä urakkasopimuksen mukaiset tulevat työt.

Vahinkoasiakirjojen perusteella urakka oli vahingon sattuessa purkuvaiheessa, eli kohteeseen ei ollut vielä rakennettu ainakaan merkittävässä määrin mitään uutta. Vaikuttaa myös todennäköiseltä, että kohteeseen ei ollut varastoitu vakuutuksen piiriin kuuluvaa ehtokohdassa 3.1 mainittua omaisuutta. Näin ollen sellaista tehtyä työtä tai omaisuutta, joka oli sattuneen tai välittömästi uhkaavan vakuutuksesta korvattavan vahingon kohteena, ei urakkakohteessa vahingon sattuessa ollut. Mikäli F Oy toimittaa selvitystä siitä, että kohteessa oli valmiiksi tehtyä työtä tai varastoitua omaisuutta, jota sortumavaara välittömästi uhkasi, vahinko käsitellään tältä osin uudestaan.

Remonttikohteen alapohjan tuennalla turvattiin vakuutusyhtiön käsityksen mukaan yksinomaan alakerran asuntoa, joka ei ole vakuutuksen kohteena. Urakan jatkuvuuden turvaaminen ilman välitöntä uhkaa korvattavasta vahingosta ei käsiteltävässä tapauksessa ole yleisten sopimusehtojen kohdan 6.2 mukaista välittömästi uhkaavan vaaran torjuntaa.

Asiakkaan lisäkirjelmä

F Oy on katsonut 15.5.2025 päivätyssä lisäkirjelmässään, että vaikka osa palkkiin kohdistetuista toimenpiteistä oli rakennesuunnitelman vastaisia, riidanalaista on kuitenkin se, onko palkin yläreuna ollut vakuutusehtojen tarkoittamaa ympäröivää omaisuutta, ottaen huomioon, että rakennesuunnitelmien mukaiset viemärivetojen varauksien läpiviennit oli tarkoitus kohdistaa verrattain ohueen palkkiin. F Oy toteaa, että lattiapalkit, joiden läpi porattaessa vahinko aiheutui, ovat olleet kiistatta urakan kohteena. Sortumisvaara koski alla olevan asunnon lisäksi myös kyseisiä lattiapalkkeja.

Vakuutusyhtiön lisävastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 25.5.2025 päivätyssä lisävastineessaan, etteivät lattiapalkkien teräkset olleet työn kohteena. Palkkien sortumavaara aiheutui siitä, että urakoitsija katkaisi urakkasopimuksen vastaisesti työalueen ulkopuolella olleet teräkset. Ilman tätä toimenpidettä palkit eivät olisi olleet vaarassa sortua. F Oy ei ole vakuutusehtojen perusteella vastuussa tästä urakoitsijan menettelystä, eikä siten myöskään vahingontorjuntatoimenpiteestä aiheutuneista kustannuksista.

Vakuutusyhtiö on lausunut 2.6.2025 päivätyssä lisävastineen täydennyksessä, että korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2007:23 todennut seuraavaa: ”Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa onkin yleensä katsottu, että vakuutussopimuslain 32 §:ssä mainittu velvollisuus huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta tarkoittaa tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä, joihin ryhtyminen ei johdu pelkästään yleisen huolellisuusvelvollisuuden noudattamisesta (ks. esim. Esko Hoppu, Suomen vakuutusoikeus, 1, s. 163 ja KKO 1997:51). On myös edellytetty, että tällaisiin toimenpiteisiin ryhtyminen perustuu vakuutuksenottajan tai hänen edustajansa tietoiseen valintaan eikä esimerkiksi vaistonvaraiseen tai tahdosta riippumattomaan käyttäytymiseen.”

Vakuutusyhtiö toteaa, että urakoissa on aina riski erilaisille äkillisille ja yllättäville tilanteille, joiden vuoksi urakoitsijan on oltava valmis ryhtymään erilaisiin toimiin. Se, että jollakin toimella mahdollisesti rajoitetaan taikka estetään korvattavan vahinkotapahtuman syntyminen, ei aina tarkoita, että kyseisestä toimesta johtuvat kustannukset olisivat korvattavia pelastamiskustannuksina, vaan kyseessä olevat kustannukset voivat jäädä urakoitsijan kannettavaksi muun muassa siitä syystä, että kyseinen toimi on puhtaasti seurausta yleisen huolellisuusvelvoitteen noudattamisesta.

Asiakkaan lisäkirjelmä

F Oy on lausunut 3.6.2025 päivätyssä lisäkirjelmässä, että vakuutusyhtiön viittamaa korkeimman oikeuden ratkaisua KKO 2007:23 on kritisoitu oikeuskirjallisuudessa, eikä sillä ole painoarvoa käsillä olevan vahinkotapauksen ratkaisemisessa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on osapuolten kesken riitaa siitä, olivatko vaurioituneet palkit vakuutuksen kohteina. Asiassa on lisäksi kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä korvausvelvollisuus välipohjan tuennasta aiheutuneista kustannuksista.

Sovellettavat vakuutusehdot

Nyt puheena olevaan tapaukseen sovellettavien, 1.1.2023 voimaan tulleiden rakennustyövakuutusehtojen kohdan 1 (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan vakuutusyhtiö sitoutuu näiden ehtojen sekä yleisten sopimusehtojen mukaisesti korvaamaan vakuutuksen kohteelle aiheutuneen esinevahingon sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset.

Rakennustyövakuutusehtojen kohdan 3 (Vakuutuksen kohde) mukaan vakuutuksen kohteena ovat ainoastaan ne kohdissa 3.1 – 3.8 mainitut omaisuus- tai kustannuserät, jotka on merkitty vakuutuskirjaan.

Ehtokohdan 3.1 (Työkohteet, Määräaikainen vakuutus) mukaan vakuutuksen kohteena on yksittäiset työkohteet niiden urakkasummasta. Työkohteen vakuutusmäärän tulee vastata kohteen lopullista kustannusarviota. Vakuutuksen kohteena on urakkasummaan sisältyvät ja työkohteeseen tarkoitetut kustannukset, kuten
• työsuoritukset
• asennettavat koneet, laitteet ja rakenteet
• rakennukset ja tilapäiset kulutusluonteiset rakennelmat
• sisustukset ja keskeneräiset asennukset
• raaka-aineet ja tarvikkeet.

Omaisuus tulee vakuutuksen kohteeksi, kun sitä ollaan purkamassa tai se on purettu kuljetusvälineestä työmaalle tai sen yhteydessä olevaan varastoon.

Rakennustyövakuutuksen ehtojen kohdan 3.7 (Ympäröivä omaisuus) mukaan jos erikseen on sovittu ja siitä tehty merkintä vakuutuskirjaan, vakuutuksen kohteena on työkohteen välittömässä läheisyydessä oleva ympäröivä omaisuus urakka-aikana. Ympäröivällä omaisuudella tarkoitetaan työalueella olevaa tai siihen välittömästi rajoittuvaa muuta kuin edellä kohdissa 3.1 – 3.6 mainittua omaisuutta. Ympäröiväksi omaisuudeksi ei katsota vierasta omaisuutta, jota käytetään hyödyksi rakennus- tai asennustoiminnassa. Kyseessä on ensiriskivakuutus ja korvausta maksetaan ainoastaan siltä osin kuin korvausta ei ole mahdollista saada muun vakuutuksen perusteella. Lisäksi korvattavuuden edellytyksenä on, että vahinko on suoranainen seuraus vakuutetun tai hänen lukuunsa työskentelevän toiminnasta kyseisessä kohteessa.

Rakennustyövakuutuksen ehtojen kohdan 4.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perustella.

Rakennustyövakuutuksen ehtojen kohdan 4.1.1 (Muut korvattavat kustannukset) Uhkaavan vahingon torjunta-alakohdan mukaan suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan yleisten sopimusehtojen kohdan 6.2 mukaisesti kohtuulliset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet sattuneen tai välittömästi uhkaavan, vakuutuksesta korvattavan vahingon rajoittamisesta tai torjumisesta.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että puheena olevaan tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksen kohteena ovat yksittäiset työkohteet niiden urakkasummasta. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei vaurioitunut palkki ole ollut työn kohteena kokonaisuudessaan, koska vahingon aiheuttanutta aliurakoitsijaa oli varoitettu, että läpivientiä tehtäessä palkkien sisällä olevat teräsvahvikkeet eivät saa vahingoittua.

Ottaen huomioon, että kyseessä on omaisuusvakuutus, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei työn kohteena olevaa omaisuutta koskevaa ehtokohtaa voida tässä tapauksessa tulkita niin ahtaasti, että vakuutuksen kohteena olisi vain se osa palkkia, johon viemäriputken kulkureitti oli tarkoitus tehdä. Kyseinen tulkinta johtaisi tilanteeseen, jossa vakuutus ei tarjoaisi minkäänlaista suojaa palkin, eli sen omaisuuden osalta, johon asennus tehdään, koska vain täysin rakennussuunnitelman mukaisesti onnistunut työsuoritus voisi oikeuttaa korvaukseen.

Vakuutuslautakunta katsoo näin ollen, että tässä tapauksessa työn kohteena olleet palkit ovat olleet kokonaisuudessaan urakkaan kuuluneen ja rakennussuunnitelman mukaisen työsuorituksen kohteena ja siten vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaisena työkohteena. Koska vahingon aiheutumistavan osalta asiassa ei ole riitaa siitä, oliko vahingon aiheuttanut vakuutusehtojen mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen palkkien korjaamisesta aiheutuneista kustannuksista vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan välipohjan tuenta tuli tehdä valun onnistumista varten ja välipohjan sortumisen estämiseksi. Vakuutuslautakunta katsoo, että kyse on ollut rakennustyövakuutuksella vakuutetun omaisuuden eli tässä tapauksessa palkkien korjaamisesta aiheutuneista kustannuksista ja suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen myös tältä osin.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen palkkien korjaamisesta aiheutuneista kustannuksista. Vakuutuslautakunta katsoo, että kyseisiin korjauskustannuksiin sisältyvät myös välipohjan tuennasta aiheutuneet kustannukset.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Häyhä
Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:
Akselinmäki
Finne            
Nurmela      
Rajamäki      
Vyyryläinen