Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja, asukas M:n hallitsemassa huoneistossa A35 oli tapahtunut vesivahinko. Asukas oli ollut matkoilla 23.–27.2.2024. Hän oli kotiin tullessaan 27.2.2024 huomannut kylpyhuoneessa tapahtuneen, rättipatterin vuodosta aiheutuneen vesivahingon ja ilmoittanut siitä välittömästi taloyhtiön huoltoliikkeelle.

Vakuutusyhtiö on ratkaisussaan katsonut, ettei rättipatterin vuodosta asunto-osakeyhtiölle aiheutuneet kustannukset ole vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksen perusteella korvattavia. Vakuutuksenottaja ei ole toiminut asiassa huolimattomasti.

Asiakkaan valitus

As. Oy vaatii asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 2 luvun 24.1 § perusteella vakuutusyhtiötä maksamaan asunto-osakeyhtiölle aiheutetun vahingon, jonka suuruus on 8 798,22 euroa.

Laiminlyönnin tekijä on asunnossa A 35 asunut vuokralainen M. Hän on toiminut edellä mainitun lainkohdan vastaisesti, koska hän ei ole ilmoittanut viipymättä rätti-/kuivauspatterivuodosta taloyhtiölle. Todistusaineiston mukaan vuoto asunnossa on havaittu tai olisi pitänyt havaita viikkoja ennen M:n taloyhtiölle 27.2.2024 tekemää vahinkoilmoitusta.

Asunnossa A 35 tapahtui vesivuotovahinko, joka ilmoitettiin edellä mainitusti huoltoyhtiölle 27.2.2024. Huoltoyhtiön työntekijä S meni paikalle todeten vettä syöksyvän katonrajasta. Kylpyhuoneeseen suihkusi kuumaa vettä. Kylpyhuoneen rakenteet ja seinät, myös väliseinä makuuhuoneeseen oli läpimärkä. Lisäksi ovenkarmit olivat turvonneet. S hälytti paikalle putkiliikkeen.

Asunnon vuokralainen M teki vahinkohakemuksen vakuutusyhtiölle. Hän ilmoitti olleensa poissa asunnosta 23.–27.2.2024 ja palattuaan hän oli huomannut, että kuumaa vettä suihkusi kylpyhuoneesta. Hän kertoo tehneensä tuolloin ilmoituksen taloyhtiön huoltoliikkeelle. Hän toteaa, että vuoto oli tullut hänen matkansa aikana.

Valituksen tekijä As. Oy ei pidä M:n lausuntoa luotettavana. Näin laajamittainen vahinko ei kehity neljässä päivässä. M on havainnut tai hänen olisi pitänyt havaita ja ilmoittaa taloyhtiölle jo useita viikkoja aiemmin ennen matkaansa, että rätti-/kuivauspatterissa on kosteutta, koska selvitysten perusteella putkeen oli jo muodostunut kalkkeumaa. Vuodon syynä oli loppuun kulunut tiiviste.

Putkiliikkeelle lähetetyssä sähköpostissa (27.2.2024) todetaan, että ”oli jäljistä päätellen vuotanut jo pitemmän aikaa!”. Rätti-/kuivauspatterin liitäntäosiossa on kalkkeumaa (sähköposti 27.2.2024), joka aiheutuu veden vaikutuksesta kuukausien ja viikkojen aikana. Kalkkeuma ja sen syynä oleva kosteus olisi pitänyt havaita viikkoja ennen vahingon ilmoituspäivää 27.2.2024.

Putkiliike antoi 26.4.2024 tarkempaa tietoa vuototilanteesta seuraavasti: ”Tiivisteitä ei ollut enää olleenkaan patteriliitännässä. Kuuma vesi suihkusi täydellä paineella kattoon ja seinille. Alimmasta kuvasta näkee selvästi liittimissä kalkkeumaa eli on vuotoa ollut jo pitemmän aikaa. Ovi oli vähän raollaan sen takia eteisen puolelle höyrystynyt vesitippoja. Kannattaa asukkaalta kysyä, kuinka kauan kalkkeumaa/vuotoa on ollut ja kuinka kauan olivat pois kotoa. Puhutaan viikoista ennen kuin vuoto pääsee näin pahaksi kuin tässä jos kalkkeumaa ruvennut muodostumaan”.

As. Oy:llä on kokemusta rättipatterivuodoista parissa muussa asunnossa. Niissä vuoto on ilmoitettu lainsäädännön mukaan välittömästi. Huolto on mennyt paikalle vahinkoilmoituksen saatuaan. Tiivisteet on vaihdettu ja kustannukset taloyhtiölle ovat tällöin pienet.

M:n huolimattomuus aiheutti taloyhtiölle vesivuotovahingon suuruudeltaan 25 487,88 euroa. Toisesta vakuutusyhtiöstä saadun korvauksen jälkeen korvaamatta jäi 8 798,22 euroa. As. Oy on lähettänyt 9.8.2024 sähköpostilla M:lle tämän suuruisen laskun.

Tiivisteen loppuun kuluminen on tapahtunut pikkuhiljaa kuukausien aikana. Kalkkeuman (muodostuu veden vaikutuksesta) muodostuminen vaatii viikkoja kuten putkiliikkeen lausunnot yllä osoittavat. M:n lausunto on jyrkässä ristiriidassa asiantuntijalausuntojen kanssa. M ilmoittaa, että tiiviste ja kalkkeuma olisivat syntyneet hänen neljän päivän matkansa aikana, mikä on kemian lakien vastaista.

Vakuutusyhtiön korvauspäätös

Yllä olevin perusteluin As. Oy ei hyväksy vakuutusyhtiön korvauspäätöstä. Vakuutusyhtiölle annettiin mahdollisuus tutustua rättipatteriin, koska patteria säilytettiin 30.6.2024 asti asunnossa, kuten hyvä tapa edellyttää. Vakuutusyhtiön nimetön tekninen asiantuntija ei kuitenkaan tullut tutkimaan patteria paikan päälle, vaan antoi lausuntonsa näkemättä patteria.

Vakuutusyhtiön olisi tullut käyttää päätöksen tekonsa perusteena sille toimitettua aineistoa. Etenkin toimitettujen valokuvien viimeinen valokuva on merkittävä, koska kalkkeuma näkyy kuvassa. Sen sijaan tekninen asiantuntija antoi lausuntonsa viikkoa myöhemmin otetun Sajato Oy:n kosteusraportin valokuvan perusteella. Hän lausui: ”kuvan perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä, jonka mukaan putki olisi vuotanut ennen 23.2.2024 siinä määrin, että [M:n] olisi tullut huomata vuoto.” Lisäksi hän lausui: ”kuvasta ilmenee, että liitos on hyvin siisti eikä kalkkeumaa ole havaittavissa liitoksen ulkopuolella”.

Tämän lausunnon ongelma on se, että se on otettu väärästä liitoskohdasta. Liitoksia oli 4 kappaletta, kaksi alhaalla, kaksi ylhäällä. Kuva ei ole siitä liitoksesta, jonka tiiviste oli kulunut loppuun ja joka oli vuodon syy. Jos tekninen asiantuntija olisi käynyt vahinkopaikalla, hän olisi voinut omatoimisesti tutkia liitännän ja todeta kalkkeuman.

Vakuutusyhtiö on jättänyt tutkimatta 26.4.2024 lähetetyssä sähköpostissa olevan luotettavan asiantuntijan, putkiliikkeen täydentävän lausunnon. Putkiliike T Oy on kuitenkin alan ammattilainen Helsingissä, jonka päivittäistä työtä vuodot ovat. He törmäävät työssään myös vuotoihin, joissa vahinkoilmoitus tehdään ajoissa.

Vakuutusyhtiö luottaa sokeasti M:n omassa intressissä annettuun lausuntoon, vaikka tosiasiat osoittavat muuta. Ei ole esitetty luotettavaa ulkopuolista todistusta tukemaan M:n lausuntoa. Oleellista on se, että vuoto on kosteuttanut liitoskohtaa eriasteisesti viikkoja muodostaen kalkkeuman putkeen. M:n olisi pitänyt huomata kosteus ennen 23.2.2024 ja ilmoittaa siitä As. Oy:lle.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa antamiinsa korvauspäätöksiin (28.5.2024 ja 12.8.2024) ja toteaa lisäksi seuraavaa.

Vastuuvakuutuksesta voidaan maksaa korvaus vakuutusehdoissa säädetyin edellytyksin. Korvauksen edellytyksenä on, että vakuutuksenottaja on aiheuttanut vahingon tuottamuksellaan eli teollaan tai laiminlyönnillään.

Vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on, että jokainen kärsii kohtaamansa vahingon itse. Vahingonkärsijän tulee korvauksen saadakseen näyttää toteen, että vahinko aiheutui toisen henkilön teon tai laiminlyönnin seurauksena.

Asiassa on erimielisyyttä siitä, oliko rättipatterin vuoto ollut havaittavissa jo ennen vakuutuksenottajan matkalle lähtöä ja olisiko vakuutuksenottajan tällöin pitänyt huomata vuoto ja ilmoittaa siitä As. Oy:lle.

Vakuutuksenottajan kuvaus tapahtumista ennen ja jälkeen vahingon havaitsemisen on looginen ja uskottava. Hänellä ei olisi ollut perustetta jättää vuotoa ilmoittamatta, jos hän olisi havainnut sen ennen matkalle lähtöään. Vakuutuksenottajan mukaan mitään vuotoa ei ollut aiemmin ilmennyt. Vakuutuksenottajan tunnollisuudesta kertoo sekin, että hän oli heti vuodon havaittuaan ottanut yhteyttä kiinteistöhuoltoon.

As. Oy:n viittaama 27.2.2024 päivätyn sähköpostin viimeinen kuva on otettu rättipatterin liitoksesta, joka on jo kierretty kokonaan auki. Kuvan perusteella ei voi tehdä päätelmiä sen suhteen, oliko liitäntäosassa ollut ulospäin näkyvää kalkkeumaa. Näyttäisi pikemminkin siltä, että liitoksen ollessa kierrettynä normaalisti kiinni kalkkeuma jäi kierteiden sisään ilman, että sitä saattoi ulospäin havaita. Kosteuskartoittajan 6.3.2024 ottama kuva on samasta rättipatterin liitoksesta kuin kiinteistöhuollon 27.2.2024 ottama kuva. Myöskään putken sisällä olevan tiivisteen kulumista ei voi ulospäin havaita.

As. Oy:n viittaamasta putkiliike T Oy:n lausunnosta ei ilmene, millainen vuoto sen mielestä oli ollut kyseessä ennen vahinkoa aiheuttanutta vuotoa ja miten vuoto oli kehittynyt. Vakuutuskenottajalla ei ole ollut ilman erityistä syytä velvollisuutta tarkkailla rättipatterin liitosta. On mahdollista, että liitoksesta on tihkunut ennen vakuutuksenottajan matkalle lähtöä vähäisessä määrin kosteutta, joka haihtui kuuman rättipatterin pinnasta nopeasti, eikä tihkumista siksi voinut ulospäin havaita. Vaikka liitoksessa olisi ollut ulospäin havaittavaa kalkkeumaa, maallikon ei voi yksin tämän perusteella edellyttää olettavan, että liitos alkaisi lähitulevaisuudessa vuotaa.

Se seikka, että vakuutuksenottaja oli kolme päivää matkoilla ja asunto oli tällöin tyhjillään, on tavanomaiseen jokapäiväiseen elämään kuuluva asia, eikä vakuutuksenottajalla ollut tämän perusteella velvollisuutta pyytää ketään puolestaan valvomaan asuntoa.

Vakuutusyhtiö katsoo edellä kertomillaan perusteilla, että vakuutuksenottajan ei ole näytetty aiheuttaneen vahinkoa laiminlyönnillään, eikä vahinkoa voida tämän vuoksi korvata vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko asuinhuoneiston vuokralainen aiheuttanut huolimattomuudellaan rättipatterin vuodosta aiheutuneen vesivahingon.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot
Vastuuvakuutuksen ehdot voimassa 1.4.2022 alkaen

3 Korvattavat vakuutustapahtumat (Försäkringsfall som ersätts)
3.1 Vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu voimassa olevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuksen voimassa ollessa sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin. (Försäkringen ersätter person- och sakskador som den försäkrade i egenskap av privatperson förorsakar någon annan och för vilka hen enligt gällande rätt är ersättningsansvarig, då ersättningsansvaret grundar sig på en handling eller försummelse under försäkringens giltighetstid.)

Lainkohdat
Vahingonkorvauslaki (412/1974)

2 luvun 1.1 §

Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Asian arviointi

Vahingonkorvauslain mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tuottamuksella tarkoitetaan olosuhteiden edellyttämän huolellisuuden laiminlyöntiä. Menettelyn toteaminen tuottamukselliseksi tarkoittaa sitä, että arvioinnin kohteena olevan henkilön olisi tullut toimia toisin tai pidättyä kokonaan toiminnasta ottaen huomioon käsillä ollut ennalta arvattava vahinkoriski. Korvausvastuu edellyttää tuottamuksellisen teon tai laiminlyönnin lisäksi syy-yhteyttä teon tai laiminlyönnin ja aiheutuneen vahingon välillä. Näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä kuuluu korvausta vaativalle taholle.

Asuinhuoneiston asukas on seikkaperäisesti kertonut vakuutusyhtiölle tapahtumista sekä ennen matkansa että sen jälkeen. Asukkaan mukaan rättipatterissa ei ole ollut havaittavaa vuotoa ennen matkaa. Hän on välittömästi matkalta palattuaan ja huomattuaan vuodon ottanut yhteyttä huoltoyhtiöön.

Vakuutuslautakunnalle toimitetun kuvamateriaalin perustella asukkaalle ei voida katsoa syntyneen velvollisuutta ilmoittaa mahdollisesta rättipatterin liitoksen kalkkeumasta ennen matkalle lähtöä. Putken sisällä olevan tiivisteen kulumista tai kalkkeumaa ei voi ulospäin havaita. Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, ettei huoltoyhtiön putkiliikkeelle lähettämän sähköpostiviestin maininnan (”oli jäljistä päätellen vuotanut jo pitemmän aikaa!”) voida antaa erityistä painoarvoa. Asukkaan mukaan vettä on suihkunnut rättipatterista hänen tullessaan kotiin. Veden suihkuaminen useiden tuntien ajan voi aiheuttaa laajan vesivahingon.

Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että vakuutuksenottaja olisi vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla aiheuttanut rättipatterin vuotamisesta aiheutuneen vesivahingon.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet:
Haapasaari
Kankkunen
Karimäki
Malmberg