Tapahtumatiedot

A haki 2.8.2024 asiamiehensä välityksellä oikeusturvaetua vahingonkorvausta koskevaan riita-asiaan, jossa vastapuolena oli kiinteistönvälitysyhtiö X Oy. Vahinkoilmoituksen mukaan A oli ostanut vuonna 2020 kiinteistövälittäjän välittämän asunnon. Välittäjä ei ollut kertonut A:lle asunto-osakeyhtiöön suunnitelluista kosteusvaurioon liittyvistä perusparannustöistä, joista asunnon myyjä oli ilmoittanut välittäjälle. A reklamoi välittäjää asiasta 31.8.2020. Remontti valmistui vuonna 2023 ja asunto-osakeyhtiön isännöitsijä jyvitti kustannukset osakkeenomistajille tammikuussa 2024. Heti tämän jälkeen A esitti yksilöidyn 12 854,17 euron korvausvaatimuksen kiinteistönvälittäjälle, joka kiisti vaatimuksen aluksi vanhentuneena, mutta tarjoutui lopulta suorittamaan 8 000 euron vahingonkorvauksen A:lle niin, että A vastaisi itse omista asianajokuluistaan.

Vakuutusyhtiö teki asiassa 9.8.2024 myönteisen oikeusturvapäätöksen 10 000 euron enimmäiskorvausmäärällä ja 15 prosentin omavastuulla.

Asiamies toimitti vakuutusyhtiölle 26.9.2024 allekirjoitetun sovintosopimuksen ja laskunsa asian hoitamisesta. Sovintosopimuksen mukaan A:n vastapuoli ja hänen vakuutusyhtiönsä korvaavat A:lle yhteensä 8 000 euroa, ja asianosaiset vastaavat itse omista asianajo- ja oikeudenkäyntikuluistaan. Asiamiehen lasku oli yhteensä 6 797,92 euroa (sis. alv) sisältäen toimenpiteitä ajalta 3.7.2020 - 26.9.2024.

Vakuutusyhtiö korvasi 1.11.2024 tekemällään korvauspäätöksellä asiamiehen laskusta 2 328,28 euroa (sis. alv) 15 prosentin omavastuulla vähennettynä. Yhtiön mukaan korvauksen määrä vastasi 7,73 työtuntia. Korvauspäätöksessään yhtiö totesi, ettei oikeusturvavakuutuksesta vakuutusehtojen mukaan korvata kustannuksia, joka ovat aiheutuneet ennen vakuutustapahtumaa suoritetuista toimenpiteistä tai asian alustavasta selvittelystä. Oikeusturvaetu on myönnetty riitaan kiinteistönvälittäjää vastaan ja kyseinen riita on yhtiölle toimitettujen selvitysten perusteella riitautunut 3.7.2024. Yhtiö totesi kuitenkin korvanneensa vahinkotapahtumaa edeltävältä ajalta yhteensä neljä työtuntia vastaavan määrän kuluja siltä osin, kun niiden on katsottu olevan välttämättömiä asian hoitamiseksi.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii, että asiamiehen lasku tulisi korvata täysmääräisesti omavastuuosuudella vähennettynä. A kertaa asiamiehensä välityksellä tekemässään valituksessa tapahtumatiedot ja kertoo, että asunnon myyjä on vahvistanut hänelle puhelimitse, että hän on kertonut asunto-osakeyhtiön tulevista korjaustöistä kiinteistövälittäjälle ja tämän perusteella A on esittänyt välitysliikkeelle kirjallisen reklamaation ja alustavan vahingonkorvausvaatimuksen 31.8.2020. Välitysliike on ilmeisesti välittänyt reklamaation edelleen omalle vakuutusyhtiölleen. Vahingonkorvauksen määrää ei voitu reklamaation yhteydessä yksilöidä, koska korjaustöitä ei ollut vielä aloitettu. Välittäjäyhtiö riitautti A:n vaatimuksen puhelimessa väittäen, ettei myyjä olisi ilmoittanut välittäjälle rakennuksissa havaituista virheistä, mutta ei vastannut kirjallisesti. Saatuaan tiedon omasta osuudestaan korjaustöistä, A esitti välittäjäyhtiölle yksilöidyn korvausvaatimuksen. Välittäjäyhtiö kiisti vaatimuksen vanhentuneena. Asiasta käytiin paljon kirjeenvaihtoa asiamiehen ja välittäjäyhtiön edustajan kanssa päätyen lopulta sovintoon.

Vakuutusyhtiön johdosta antamassaan lisäkirjelmässä A toteaa, että oikeuselämässä vahinko syntyy viimeistään silloin, kun vahinko havaitaan. Tässä tapauksessa vahinko on syntynyt asuntokaupan solmimisvaiheessa, kun kiinteistönvälittäjä on jättänyt kertomatta ostajalle eli A:lle ostopäätökseen ja kauppahintaan olennaisesti vaikuttava seikka. Vakuutussopimusta on tulkittava siten, kuin vakuutuksenottaja yleisesti sen voi kohtuudella ymmärtää. Vakuutussopimusta ei voi tulkita ahtaasti sen sanamuodon mukaan. A:n mukaan on täysin tavanomaista, että vaikka heti on tiedossa, että euromääräinen vahinko on aiheutunut, niin vasta myöhemmin selviää sen euromäärä. Tässä tapauksessa heti virheen ilmenemisen jälkeen ei ollut mitään mahdollisuutta arvioida vahingon määrää. Asunto-osakeyhtiön tarkastuksessa oli havaittu useita virheitä. Yhtiö lähti kuitenkin tässä vaiheessa korjaamaan vain yhtä virhettä. Korjaustyö kesti kauan, ja jos vaatimusta ei olisi esitetty vuonna 2020, olisi oikeus korvauksen vaatimiseen vanhentunut. Nytkin välittäjäyhtiö vetosi vanhentumiseen, mutta suostui lopulta osakorvaukseen vakuutusyhtiönsä kanssa. A katsoo, että vakuutusehto sanamuodon mukaisesti tulkittuna on pätemätön oikeustoimilain 33 ja 36 §:n nojalla. Vakuutuksenottaja ei ole voinut ymmärtää, että vakuutustapahtuma voisi vakuutusehtojen mukaan alkaa vasta sitten, kun asiassa on voitu esittää perusteeltaan ja määrältään yksilöity korvausvaatimus. Vakuutusyhtiö on siten velvollinen korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut vaaditun mukaisena.

FINElle antamassaan vastineessa vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa ja viittaa 9.8.2024 ja 1.1.2024 antamiinsa korvauspäätöksiin. Yhtiö toteaa, että A:lle on 9.8.2024 myönnetty oikeusturvaetu riita-asiaan välittäjäyhtiötä vastaan. Vakuutustapahtuma asiassa on hakemuksen tietojen perusteella syntynyt 3.7.2024 vastapuolen kiistettyä vakuutetun esittämän, perusteeltaan ja määrältään yksilöidyn vaatimuksen. A ei ole esittänyt eriävää näkemystä esimerkiksi vakuutustapahtuman ajankohdasta. Asiamiehen laskun toimenpiteet alkavat 3.7.2020 ja ajoittuvat siten suurelta osin ajalle ennen vakuutustapahtuman syntymistä 3.7.2024. Saatuaan asiamiehen laskun, yhtiö kertoo pyytäneensä asiasta lisätietoja selvittääkseen asian mahdollista aiempaa riitautumista ja kulujen korvattavuutta. Yhtiön mukaan sen saamien selvitysten perusteella A on kesäkuussa 2020 esittänyt kauppahinnan palauttamista koskevan vaatimuksen asunnon myyjälle. Myyjä on kiistänyt vaatimuksen ja osoittanut korvausvastuun kuuluvan asunnon välittäjälle. Vakuutettu ei ole hakenut, eikä hänelle ole myönnetty oikeusturvaetua riita-asiaan asunnon myyjää vastaan. Tällä seikalla ei tosin ole merkitystä, koska asia ei ole jatkunut riitana vakuutetun ja asunnon myyjän välillä, eikä vakuutetun asian hoitamisesta aiheutuneet kulut ole siten aiheutuneet myyjää vastaan olevan asian hoitamisesta.

Yhtiön mukaan vakuutetun toimittamat selvitykset tukevat entisestään käsitystä siitä, että asia on riitautunut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla vastapuolena olevan X Oy:n kanssa vasta 3.7.2024. Osapuolten välisestä kirjeenvaihdosta ilmenee, että A on kesällä 2020 pyrkinyt selvittämään, kenelle vastuu asiasta kuuluu, mutta asiassa ei tuolloin ole esitetty sellaista perusteen ja määrän osalta yksilöityä vaatimusta, joka olisi tullut todisteellisesti kiistetyksi perusteen tai määrän osalta. A on 31.8.2020 tehnyt vastapuolelle reklamaation ja ilmoittanut esittävänsä myöhemmin vahingonkorvausvaatimuksen. Edellä mainittu reklamaatio ei sisällä perusteen lisäksi myös määrältään yksilöityä vaatimusta, ja on tosiasiassa ennemmin ennakkoilmoitus tulevaisuudessa esitettävästä vaatimuksesta. Reklamaatioon ei yhtiön käsityksen mukaan ole vastattu. A toteaa ratkaisusuosituspyyntönsä tapahtumakuvauksessa, että asunnon välittäjä on kiistänyt alustavan vaatimuksen puhelimitse kesällä 2020. Tältä osin yhtiö toteaa, että kyseinen väite ei ole tullut esiin yhtiön käsitellessä laskun korvattavuutta, eikä se siten ole saanut väitettä tukevaa selvitystä. Joka tapauksessa vakuutusehtojen sanamuoto edellyttää korvattavan vakuutustapahtuman syntymiseksi sekä perusteen, että määrän osalta yksilöidyn vaatimuksen esittämistä ja edellä mainitun vaatimuksen kiistämistä todisteellisesti perusteen tai määrän osalta.

Vakuutusyhtiö toteaa, että Vakuutuslautakunta on esimerkiksi ratkaisussaan FINE-050269 tulkinnut vakuutustapahtuman syntymistä määrittelevää ehtokohtaa nimenomaisesti sanamuodon mukaan. Näin ollen asiassa vakuutustapahtuma katsottiin syntyneeksi vasta, kun asiassa oli esitetty perusteen lisäksi määrän osalta yksilöity vaatimus, joka kiistettiin todisteellisesti ja yksilöidysti. Samassa ratkaisussaan Vakuutuslautakunta on ottanut kantaa myös ennen vakuutustapahtumaa syntyneiden kulujen korvattavuuteen. Myös tältä osin ehtoa tulkittiin sanamuodon mukaan, eikä vakuutuksesta tullut korvata ennen vakuutustapahtumaa syntyneitä kuluja. Tässä asiassa perusteen ja määrän osalta yksilöity vaatimus on esitetty ensimmäisen kerran 12.1.2024, ja se on todisteellisesti kiistetty perusteeltaan 3.7.2024. Vakuutustapahtuma asiassa on siten syntynyt 3.7.2024. Vakuutuksesta ei korvata ennen vakuutustapahtumaa syntyneitä kuluja. Yhtiö katsoo maksaneensa korvauksen tässä asiassa vakuutusehtojen mukaisesti vakuutustapahtumasta aiheutuneista välttämättömistä ja kohtuullisista asianajokuluista.

Vakuutetun lisäkirjelmän johdosta antamassaan lisävastineessa yhtiö toteaa, että vaikka vakuutetun näkökulmasta oikeuselämässä vahinko syntyy sen havaitsemisen hetkellä, määritellään vakuutusehdoissa kuitenkin kyseisestä vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman edellytykset. Yhtiö vielä täsmentää, että vakuutustapahtuma ei synny perusteeltaan ja määrältään yksilöidyn vaatimuksen esittämisen hetkellä, vaan vasta kun edellä mainittu vaatimus tulee kiistetyksi perusteen tai määrän osalta. Oikeusturvavakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman edellytyksenä lisäksi on, että asia voidaan saattaa sellaisenaan välittömästi käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Asiassa tulee siten olla sellainen riitainen kysymys, josta käräjäoikeus voi antaa ratkaisun. A:n väitteeseen koskien vakuutussopimuksen tulkintaa ja vakuutusehdon pätemättömyyttä oikeustoimilain 33 §:n ja 36 §:n nojalla, yhtiö vetoaa Vakuutuslautakunnan vakiintuneeseen ratkaisukäytäntöön, esimerkkinä tapaukset FINE-056485, FINE-050269 ja FINE-034433. Kohtuuttomuuden ja sopimusehtojen sovittelun osalta yhtiö vetoaa lisäksi korkeimman oikeuden ratkaisuihin KKO 1993:18 ja KKO 2001:135.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (oikeustoimilaki) 36 §:n mukaan, jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Oikeustoimen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta.

Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisen kulutushyödykettä koskevan sopimuksen sovitteluun sovelletaan, mitä kuluttajansuojalaissa (38/78) säädetään. (16.12.1994/1260)

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Oikeusturvavakuutuksen ehtojen, voimassa 1.1.2024 alkaen, ehtokohdan 1 (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan yksityishenkilön oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on näiden ehtojen ja Yleisten sopimusehtojen mukaisesti korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.

Vakuutus koskee vakuutettua yksityiselämään liittyvissä asioissa.

Ehtokohdan 4 (Korvattavat vakuutustapahtumat) alakohdan 4.1 (Vakuutustapahtuman määritelmä) mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa
• riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty todisteellisesti perusteen tai määrän osalta.

Ehtokohdan 5 (Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset) alakohdan 5.5 (Muut rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa,
a) jossa vaatimuksen kiistämistä ei voida osoittaa

Ehtokohdan 9 (Kustannukset, joita vakuutuksesta ei korvata) mukaan vakuutuksesta ei korvata
g) kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet ennen vakuutustapahtumaa suoritetuista toimenpiteistä tai asian alustavasta selvittelystä. Ennen vakuutustapahtumaa tehdyistä selvityksistä ja hankituista todisteista aiheutuvat kulut korvataan kuitenkin, jos selvitystä on käytetty todisteena.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, milloin vakuutusehtojen edellyttämä vakuutustapahtuma asiassa on syntynyt, ja mistä lukien asian hoitamisesta aiheutuneet asiamieskulut tulee korvata vakuutuksesta.

FINE toteaa, että oikeusturvavakuutuksesta maksetaan korvausta vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita-asiassa riidan syntyminen. Vaatimus katsotaan riitautetuksi, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta. Vakuutusturvan korvaussäännösten mukaan vakuutuksesta ei korvata kuluja, jotka ovat aiheutuneet ennen vakuutustapahtumaa suoritetuista toimenpiteistä tai asian alustavasta selvittelystä.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on katsonut asian riitautuneen ja vakuutustapahtuman syntyneen 3.7.2024, kun A:n vastapuolena oleva X Oy on kirjallisesti kiistänyt A:n esittämän euromääräisesti yksilöidyn vahingonkorvausvaatimuksen. A taas katsoo, että kulut tulisi korvata siitä lukien, kun hän on kääntynyt asiamiehen puoleen 3.7.2020 saatuaan tietää asuntoon kohdistuvista asunto-osakeyhtiön korjauskustannuksista, joista X Oy:n edustaja ei ole kertonut A:lle kaupanteon yhteydessä. A on asiamiehensä välityksellä 31.8.2020 reklamoinut X Oy:tä ja ilmoittanut tulevansa vaatimaan myöhemmin vahingonkorvausta.

FINE toteaa, että asiaan sovellettavien vakuutusehtojen mukaan oikeusturvaetuuden myöntäminen edellyttää, että asiassa on esitetty sekä perusteeltaan että määrältään yksilöity vaatimus, joka on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta. Asiassa on riidatonta, että A on esittänyt X Oy:lle 21.1.2024 euromääräisesti yksilöidyn hinnanalennusvaatimuksen, jonka X Oy on kiistänyt 3.7.2024. Asiakkaan reklamaatiossa 31.8.2020 ei ole esitetty perusteeltaan ja määrältään yksilöityä vaatimusta, vaan nimenomaisesti todettu, että vaatimus tullaan yksilöimään myöhemmin. FINEn käsityksen mukaan reklamaation tarkoitus on ollut ensisijassa vanhentumisajan katkaiseminen. Koska vakuutusehdot edellyttävät vakuutustapahtuman syntymiseltä sitä, että asiassa on esitetty perusteen lisäksi myös määrältään yksilöity vaatimus, FINE katsoo, että vakuutustapahtuman on tässä tapauksessa katsottava syntyneen 3.7.2024, kun X Oy on tällaisen perusteeltaan ja määrältään yksilöidyn vaatimuksen kiistänyt.

A on vedonnut myös vakuutusehdon kohtuuttomuuteen. Tältä osin FINE toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Korkeimman oikeuden julkaistujen ratkaisujen KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Vakuutuksenantajan vastuuta rajoittavaa vakuutusehtoa voidaan ennakkopäätösten perusteella vain poikkeuksellisesti pitää sillä tavoin kohtuuttomana, että sitä voitaisiin sovitella tai jättää se huomioimatta huolimatta siitä, että sanamuotonsa mukaan ehtoa voitaisiin pitää selvänä.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että vakuutusehdon kohtuullistamisen puolesta voidaan ottaa huomioon muun muassa se, onko vakuutusehdon muotoilu tavanomaisesta poikkeava tai muuten ennalta arvaamaton. Lisäksi kohtuullisuusarvioinnissa tulee ottaa huomioon se, onko tapauksessa käsillä sellaisia erityisen painavia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että kyseessä olevan vakuutusehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka että sitä voitaisiin pitää yllättävänä tai ankarana. Mikäli ehdon sanamuoto on joiltain osin tulkinnanvarainen, voidaan sitä pitää myös sovittelua puoltavana seikkana. Muita harkinnassa huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa se, kuinka keskeinen ehto on ollut kysymyksessä ja millaiset mahdollisuudet vakuutuksenottajalla olisi ollut vaikuttaa sopimuksen sisältöön. Niin ikään sovittelussa ja sopimusehdon mahdollisessa kohtuullistamisessa otetaan huomioon kussakin tapauksessa vallitsevat yksilölliset olosuhteet.

FINE katsoo, että tapauksessa sovellettavat vakuutusehdot ovat sanamuodoltaan ja sisällöltään yksiselitteiset ja selkeät, ja ne ovat yleisesti käytössä vastaavan kaltaisissa markkinoilla olevissa oikeusturvavakuutuksissa. Kyseessä on myös keskeiset oikeusturvavakuutuksen ehdot. FINE myös katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella vakuutusehdon soveltamisen voisi katsoa johtavan A:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.

Edellä mainituin perustein FINE katsoo, ettei sovellettavia vakuutusehtoja voida pitää sillä tavalla kohtuuttomia tai kohtuuttomaan lopputulokseen johtavina, että niitä tulisi sovitella tai jättää kokonaan soveltamatta nyt käsillä olevassa tilanteessa. Ottaen lisäksi huomioon, että vakuutusyhtiö on korvannut neljä tuntia toimenpiteistä ennen vakuutustapahtuman syntymistä, ei FINE näe perusteita suosittaa muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Toukonen