Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana oleva taloyhtiö teki vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksen 8.1.2024 kerrostalon liikehuoneistossa havaitusta vuotovahingosta. Vahinkopaikalle tilatun vahinkosaneerausliike X Oy:n ensikäynnistä laaditun raportin mukaan liiketilan takaosan katossa sijaitsevan ilmastointi- ja lämmityskoneen kenno oli jäätynyt ja haljennut. Vettä oli valunut katosta ja levinnyt lähes koko liikehuoneiston alalle, ja myös seiniä oli kastunut. Vaurioiden laajuuden selvittämiseksi X Oy teki kohtees­sa 11.1.2024 vauriokartoituksen. Talotekniikka-alan palveluita tarjoava Y Oy tutki, miksi ilmanvaihtokoneen lämmityspiirin vesipatteri oli päässyt jäätymään. Y Oy:n raportin mukaan tilan käyttäjä ei ollut käyttänyt ilman­vaihtokonetta. Koneessa on raitisilmapelti, jonka olisi pitänyt olla kiinni. Testauksen perusteella raitisilmapellin moottori toimi, mutta pelti ei ollut sulkeutunut kokonaan, vaan pellin rimojen väliin jää rako, koska pelin akselisto on väljä ja kulunut. Tästä syystä kylmää ilmaa oli päässyt suoraan lämmityspatteriin aiheuttaen jäätymisen.

Vakuutusyhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 31.1.2024. Päätöksen mukaan vakuutusyhtiön tiedossa ei ollut mitään äkillistä ennalta arvaamatonta lämmityslaitteen rikkoutumista tai ennalta ilmoittamatonta sähkökatkosta, josta vahinko olisi aiheutunut. Ilmanvaihtokoneen akselisto oli kulunut pidemmän ajan kuluessa eikä laitetta ollut selvitysten perusteella huollettu, koska ilmansuodatin oli aivan tukossa. Laitteen akseliston kuluneisuuden vuoksi raitisilmapelti oli jäänyt raolleen, eikä ole ennalta arvaamatonta, että Suomen talvisissa olosuhteissa suoraan ulkoilmasta tuleva pakkanen jäädyttää laitetta, jossa on nestettä sisällä. Vakuutusehtojen kohdan 6.3.8 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu jäätymisestä, eikä vahinkoa, joka on seurausta huollon laiminlyönnistä.

Taloyhtiö pyysi vakuutusyhtiötä käsittelemään vahingon uudelleen perustuen siihen, ettei vahingon aiheuttanut laite ollut taloyhtiön omistama vaan se palveli vain liiketilaa, jossa se sijaitsi. Isännöitsijän ilmoituksen mukaan taloyhtiöllä ei ollut tietoa laitteesta. Laite ei ole ollut kiinteistövakuutuksen kohteena, eikä taloyhtiö ole voinut suorittaa tai valvoa laitteen asennusta, kunnossapitoa tai käyttöä. Vakuutusyhtiö käsitteli asian uudelleen 27.3.2024 muuttamatta aiempaa korvauspäätöstään.

Y Oy tutki jäätymisen syytä uudestaan toukokuussa 2024. Tutkimuksesta laaditun raportin mukaan ilmeisesti loppukesästä 2022 ilmanvaihtokone oli käyty poistamassa käytöstä. Liikehuoneistossa oli käynyt jonkun tilaamana huoltomies, joka oli ottanut sulakkeet pois ilmanvaihtokoneelta sekä myös ilmanvaihtokoneen lämmityspatterin yhteydessä olevalta kiertovesipumpulta. Tämän johdosta lämmityspatterin toiminta oli estynyt ja patterissa oleva vesi pääsi jäätymään. Kiertovesipumppua ei saa koskaan sammuttaa, mutta jos näin kuitenkin halutaan jostain syystä tehdä pidemmäksi aikaa, lämmityspatteri pitää tyhjentää vedestä tai muutoin tulee varmistaa, ettei lämmityspatteri pääsisi jäätymään. Nyt näin ei ollut menetelty, minkä seurauksena vuotovahinko aiheutui.

Taloyhtiön pyydettyä Y Oy:ltä tarkennusta kahdessa raportissa mainittuihin jäätymisen eri syihin jälkimmäisen raportin laatinut Y Oy:n edustaja totesi sähköpostitse antamassaan selvityksessä 5.7.2024, että sulakkeiden poisto selvisi toisella käyntikerralla. Vaikka raitisilmapelti olikin hieman raollaan, ei patterin olisi pitänyt jäätyä, koska siellä olisi pitänyt olla kierrossa lämmin vesi. Jäätymisenestojärjestelmä ei kuitenkaan ollut toiminut, koska sulakkeet oli otettu pois lämmityksen pumpulta. Jos pumpun sulakkeita ei olisi otettu pois, patteri ei olisi jäätynyt.

Taloyhtiö teki vakuutusyhtiölle 28.8.2024 toisen uudelleenkäsittelypyynnön katsoen vahingon syystä saadun uuden selvityksen osoittavan, ettei vahinko johtunut huollon laiminlyönnistä tai muustakaan ei-äkillisestä toiminnasta. Sulakkeet oli poistettu koneesta taloyhtiön ja osakkaan tietämättä, silloisen isännöitsijän tilaamana taloyhtiön huoltoyhtiön tai heidän käyttämänsä alihankkijan toimesta. Näistä käynneistä ei löydy mitään hallituksen päätöstä, informointia tehdyistä asioista tai sähköpostikirjeenvaihtoa. Kyseessä oli todennäköisesti ollut inhimillinen virhe, sillä syksyllä 2022 oli selvitetty huippuimurin aiheuttamaa ääniongelmaa ja tässä yhteydessä oli epähuomiossa poistettu sulakkeet väärästä laitteesta. Joka tapauksessa vahinko tapahtui äkillisesti ja taloyhtiön kannalta todella ennalta arvaamattomasti, sillä taloyhtiö ei ollut tietoinen liiketilassa tehdyistä toimista ja niissä sattuneista virheistä, eikä siten olisi voinut estää tapahtunutta.

Vastauksessaan 24.9.2024 vakuutusyhtiö totesi, että lämmityslaitteen käytöstä poiston jälkeen pitkän ajan päästä tapahtunutta jäätymistä ja sen aiheuttamaa rikkoutumista ei voida pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana. On ennalta arvattavaa, että paikallaan seisova vesi jäätyy pakkasella. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata jäätymisestä aiheutunutta vuoto- ja rikkoutumisvahinkoa, ellei jäätyminen ole ollut välitön ja väistämätön seuraus vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen lämmitys- tai lämmönsäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta tai ennalta ilmoittamattomasta katkoksesta sähkön, kaukolämmön tai kaasun jakelussa. Sulakkeiden poistaminen ja sähkön katkaisu ilmanvaihtolaitteelta ei ole ollut rajoitusehdon poissulkeva ennalta ilmoittamaton katkos sähkön jakelussa, vaan sähköt oli katkaistu laitteelta tarkoituksellisesti. Samalla ilmanvaihtolaitteistosta olisi tullut tyhjentää lämmitysverkoston nesteet. Vahinko voisi kuulua virheen tehneen tahon (käytöstä poiston tehnyt/suunnitellut/tilannut) vastuulle, ja tältä osin vakuutusyhtiö viittaa ehtokohdan 6.3.8 rajoitukseen, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, josta joku muu on vastuussa. Vakuutusyhtiö ei muuttanut aiempaa korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö vaatii valituksessaan 12.11.2024 vakuutusyhtiötä korvaamaan taloyhtiölle aiheutuneen vuotovahingon.

Tapahtumatietojen osalta taloyhtiö toteaa muun muassa, että Y Oy:n selvityksen mukaan kiertovesipumppu on kytketty pois irrottamalla pumpun sähkönsyötön sulakkeet sähkötaulusta syyskuussa 2022. Isännöitsijätoimiston selvityksen mukaan huoltoyhtiölle oli annettu toimeksianto tarkastaa katolla olevan huippuimurin toiminta asunnoista saatujen ilmoitusten vuoksi. Huoltoyhtiö oli puolestaan antanut tehtävän edelleen Z Oy:lle. Z Oy:n laskusta 19.9.2022 ilmenevät yrityksen huoltomiehen tekemät toimet. Laskuselitteen mukaan ”[liiketilan] salin huippari sammutettu. Kerrottu vielä henkilökunnalle tilanne.” Laskuselitteessä viitataan huippuimuriin, mutta saadun selvityksen mukaan sulakkeet on poistettu koneellisen ilmanvaihtokoneen kiertovesipumpusta. Tilassa toimineen yrityksen ”salissa” ei ole huippuimuria, vaan huippu­imuri on monta kerrosta ylempänä talon katolla. Laskulta ilmenevät Z Oy:n toimet vastaavat liiketilan vuokranneen yrityksen henkilökunnan kertomusta tapahtumista. Kahden henkilökunnan jäsenen paikalla ollessa myymälään oli ennalta ilmoittamatta tullut asentaja, joka oli ilmoittanut, että laitetta ei saa laittaa päälle. Hän oli myös poistanut sulakkeet taulusta, ettei laitetta varmasti saa päälle.

Laite oli asentajan käynnin jälkeen muuten jatkanut toimintaansa, mutta laitteen vesikierron pumppu oli ollut pysähtyneenä syyskuusta 2022 aina vahingon aiheutumiseen saakka. Laite ei ollut rikkoutunut vielä talven 2022–2023 aikana, sillä kyseinen talvi oli ollut leuto. Ensimmäisten kovien pakkasten koittaessa vuodenvaihteessa 2023–2024 laitteen vesitäytteinen lämmityskenno oli jäätynyt, mikä oli johtanut rikkoutumiseen ja vesivahinkoon. Z Oy:n laskun, liiketilan vuokranneen yrityksen henkilökunnan kertomuksen sekä Y Oy:n tutkimuksen mukaan laitteen jäätymisen ja vesivahingon on aiheuttanut liikehuoneistoon huippuimurin ääniongelmaa selvittämään lähetetty huoltomies, joka on ääniongelman poistamiseksi erehdyksessä irrottanut ilmanvaihtokoneen kiertovesipumpun sulakkeet.

Taloyhtiö toteaa, ettei vakuutusyhtiön käyttämä perustelu siitä, että ilmanvaihtokoneen käytöstä poiston aiheuttamaa vahinkoa ei voida pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana, sovellu tähän tapaukseen. Vahinko on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton, koska kukaan ei ole tiennyt, että laitteiston kiertovesipumppu oli pysäytetty. Edes kiertovesipumpun sulakkeet poistanut huoltomies ei ollut ymmärtänyt, mitä oli tehnyt, koska hän oli kirjoittanut laskunsa selitteeseen sammuttaneensa huippuimurin. Laskuselitteen vuoksi kenelläkään muullakaan ei ole ollut perustetta epäillä ilmanvaihtokoneeseen kohdistetun mitään toimenpiteitä. Se, että vahinko perustuu Z Oy:n huoltomiehen erehdykseen, ei muuta sitä, että vahingonkärsijälle vahinko on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton.

Jäätymisestä aiheutunutta vuoto- ja rikkoutumisvahinkoa koskevan rajoituksen osalta taloyhtiö toteaa, ettei taloyhtiö tai yhtiön isännöitsijä olleet tilanneet mitään työtä huoltoyhtiön kautta Z Oy:ltä kyseiseen ilmanvaihtolaitteeseen, eikä tällaista työtä ole jälkikäteenkään raportoitu. Sähköjä ei siten voida katsoa katkaistun laitteelta tarkoituksellisesti. Z Oy:n huoltomies oli kyllä katkaissut sähköt, mutta väärästä laitteesta. Huoltomiehellä ei ole voinut olla tarkoitusta kytkeä sähköjä pois kyseisestä laitteesta. Kyseessä on siten katsottava olevan vakuutusehtojen tarkoittama ennalta ilmoittamaton katkos sähkönjakelussa.

Vakuutusyhtiön vetoaman muun tahon vastuuta koskevan rajoitusehdon osalta taloyhtiö toteaa, että ehtokohdan loppuosa kuuluu kokonaisuudessaan, että vakuutuksesta ei korvata ”vahinkoa, josta joku muu on vastuussa takuun tai muun vastaavan sitoumuksen perusteella”. Kyseinen vastuunrajoitus ei sovellu käsillä olevaan vahinkoon millään tavalla. Ehdolla tarkoitetaan nimenomaista sitoumusta vahingosta, ei tilannetta, jossa vahingosta vastaa yleisen vahingonkorvausvelvollisuuden perusteella kolmas taho. Vaikka vahingon voitaisiin katsoa olevan perustellusti kolmannen huolimattomuudellaan aiheuttama ja sen siten tulisi kuulua virheen tehneen tahon vastuulle, tällainen vastuu ei ole peruste olla suorittamasta korvausta. Taloyhtiö myös toteaa, että vakuutusyhtiöllä on suoraan vakuutussopimuslain perusteella takautumisoikeus vaatia korvausta vahingon aiheuttaneelta taholta edellytysten tähän täyttyessä. Vakuutusehtojen osittaisen siteeraamisen korvauspäätöksessä taloyhtiö katsoo olevan hyvän vakuutustavan vastaista.

Lisäkirjelmässään 24.1.2025 taloyhtiö katsoo, että vakuutusyhtiön näkemys, jonka mukaan vakuutuksenottajan tietoisuudella sulakkeiden poistosta ei olisi merkitystä, koska ennalta arvattavuutta arvioidaan objektiivisesti, on virheellinen. Arviointi voi kohdistua vain seikkoihin, jotka ovat vakuutuksenottajan omassa vaikutusmahdollisuudessa. Tältä osin taloyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksiin VKL 503/05 ja FINE-048827, joista taloyhtiö katsoo ilmenevän, että ulkopuolisen tietoisuus vahingon aiheutumisesta tai sen mahdollisuudesta ei välttämättä merkitse sitä, ettei kyseessä olisi korvattava vahinkotapahtuma. Nyt käsiteltävä vuotovahinko on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton, koska kukaan ei ole tiennyt, ei edes sulakkeet poistanut huoltomies, että laitteiston kiertovesipumppu on pysäytetty.

Taloyhtiön kannalta on objektiivisesti arvioiden yllättävää ja ennalta arvaamatonta, että tiettyä työtä suorittamaan lähetetty kiinteistönhuollon asiantuntija tekeekin kiinteistöllä aivan toisia toimia ja antaa toimistaan virheellisen raportin. Kiertovesipumpun pysäyttänyt huoltomiehen toimi on ollut äkillinen, ja pumppu on pysähtynyt välittömästi, vaikka seuraukset ovat ilmenneet vasta myöhemmin säätilasta johtuen. Vahinko on ollut sulakkeiden poistamisen välitön ja väistämätön sekä ennalta arvaamaton ja äkillinen seuraus. Vahinko on myös ollut täysin vahingonkärsijän vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Laite on muuten toiminut, eikä siihen ollut tarkoitus kohdistua mitään tilattuja tai tilaamattomia toimenpiteitä.

Jäätymisestä aiheutunutta vuoto- ja rikkoutumisvahinkoa koskevan rajoituksen osalta taloyhtiö toteaa, että tilanteessa, jossa huoltomiehellä ei ole voinut olla tarkoitusta kytkeä sähköjä pois kyseisestä laitteesta, kyseessä on vakuutusehtojen tarkoittama ennalta ilmoittamaton katkos sähkönjakelussa. Vakuutusyhtiön tulkinta rajata kaikki muut paitsi yleis­tä sähkönjakeluinfrastruktuuria koskevat häiriöt korvausten ulkopuolelle ei ilmene rajoitusehdosta. Vakuutusyhtiön itse laatimissa vakuutusehdoissa olevaa rajoitusehtoa tulee tulkita suppeasti, ja epäselviä ehtoja on tulkittava laatijansa vahingoksi.

Lisäkirjelmässään 11.4.2025 taloyhtiö toteaa, että vakuutusyhtiön viittauksia sähköyhtiön tai Fingrid Oyj:n määritelmiin ei tule huomioida asiaa ratkaistaessa. Viittauksia ei ole vakuutusehdoissa, eikä suppeasti tulkittavia rajoitusehtoja voida laajentaa tulkinnalla tai viittauksilla ulkopuolisiin lähteisiin. Rajoitusehdon mukaan vahinko korvataan, jos se on seurausta sähkönjakelun keskeytymisestä. Tässä tapauksessa vahinko on seurausta sähkönjakelun katkeamisesta. Rajoitusehdossa ei määritellä paikkaa, mistä sähkönjakelu katkeaa. Rakennuksen omaa sähköverkkoa ei ole suljettu ehdoissa pois. Vahingon yllättävyyden ja ennalta arvaamattomuuden osalta taloyhtiö toteaa aiemmin esittämänsä lisäksi, että asiaa arvioitaessa tulee huomioida poikkeukselliset sääolot. Alkutalvi 2024 oli paikkakunnalla ajanjaksolla 31.12.2023–8.1.2024 kylmin yli kymmeneen vuoteen. Lisäksi taloyhtiö toteaa, että FINEn ratkaisukäytännössä esimerkiksi unohdusta on pidetty äkillisinä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana. Tämä ilmenee ratkaisusuosituksesta FINE-023849, jossa on myös pidetty kategorisia rajoitusehtoja vakuutuksenottajan kannalta kohtuuttomina.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan 10.12.2024 vakuutusyhtiö kiistää taloyhtiön vaatimukset. Vahingon syyn vakuutusyhtiö katsoo asiassa tehtyjen selvitysten perusteella olevan selvitetty ja kiistaton. Vakuutusehtojen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että ehtokohdan 6.3.8 mukaan vakuutuksesta ei korvata jäätymisestä aiheutunutta vuoto- ja rikkoutumisvahinkoa, ellei jäätyminen ole ollut välitön ja väistämätön seuraus vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen lämmitys- tai lämmönsäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta tai ennalta ilmoittamattomasta katkoksesta sähkön, kaukolämmön tai kaasun jakelussa. Ennalta arvaamattomaksi rikkoutumiseksi ei katsota sulakkeen, johdonsuojakatkaisijan, vikavirtasuojan tai vastaavan varolaitteen toimimista ylikuormitustilanteessa tai muutoin ilman lämmitys- tai lämmönsäätölaitteen rikkoutumista. Vakuutusyhtiölle toimitettujen selvitysten perusteella jäätyminen ei ole ollut välitön ja väistämätön seuraus edellä mainituista asioista vaan siitä, että ilmanvaihtokoneen kiertovesipumppu on ollut sammutettuna. Näin ollen vahinkoa ei voida korvata ehtokohdan 6.3.8 perusteella.

Taloyhtiön toteamusta siitä, että jäätymisen syynä on vakuutusehtojen tarkoittama ennalta ilmoittamaton katkos sähkönjakelussa, koska huoltomiehellä ei ole voinut olla tarkoitusta kytkeä sähköjä pois ilmanvaihtolaitteesta, ei voida pitää korvauksen perusteena. Ehtokohdan tarkoituksena on korvata jäätymisvahingot, jotka aiheutuvat katkoksista sähkön, kaukolämmön tai kaasun jakelussa. Edellä mainitut koskevat infrastruktuuria eivätkä rakennuksen omaa sähköverkkoa taikka kaukolämpö- tai kaasuputkistoa.

Taloyhtiön mukaan vahinko on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton, koska kukaan ei ole tiennyt, että laitteiston kiertovesipumppu on pysäytetty. Äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta arvioidaan kuitenkin objektiivisesti, ei vakuutuksenottajan tai vakuutetun subjektiivisesta näkökulmasta. Sillä, onko taloyhtiö ollut tietoinen kiertovesipumpun pysäyttämisestä, ei ole merkitystä vahingon äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden arvioinnin kannalta. Myöskään rajoitusehdon soveltaminen ei riipu siitä, onko taloyhtiö ollut tietoinen kiertovesipumpun pysäyttämisestä, vaan rajoitusehdon soveltaminen perustuu sekin aina objektiiviseen arviointiin. Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinko on objektiivisesti arvioiden ollut ennalta arvattava, koska lämmityspatterin kiertovesi­pumpun sulakkeet oli otettu pois ja tämän takia lämmityspatteri jäätyi. Jos vesi olisi kiertänyt lämmityspatterissa, ei kylmä ilma olisi jäädyttänyt lämmityspatteria rikki.

Korvauspäätöksessä viitatun jonkun muun vastuuta koskevan rajoitusehdon osalta vakuutusyhtiö toteaa, ettei kyseinen rajoitus sovellu nyt käsiteltävään tapaukseen eikä yhtiö siihen vetoa.

Lisäkirjelmässään vakuutusyhtiö toteaa, että rajoitusehdossa mainittu sähkönjakelu viittaa infrastruktuuriin, joka siirtää sähkö tuottajalta kuluttajalle. Vakuutusyhtiö viittaa erään sähköyhtiön käyttämään määritelmään, jonka mukaan sähkönjakelua hoitavat yritykset, jotka pitävät yllä sähköverkkoa eli kaapeleita ja johtoja, jotka siirtävät sähköä. Samoin vakuutusyhtiö toteaa, että kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan Suomen sähköjärjestelmän muodostuu voimalaitoksista, suurjännitteisistä jakeluverkoista ja sähkön kuluttajista. Tässä tapauksessa ei ole tapahtunut mitään ennalta ilmoittamatonta sähkökatkosta sähkönjakeluverkossa. Näin ollen jäätymistä koskeva rajoitusehto soveltuu tapaukseen.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään seuraavat selvitykset:
- Y Oy:n lausunnot tammikuulta 2024 ja toukokuulta 2024,
- Z Oy:n 19.9.2022 päivätty lasku huippuimurin tarkastamisesta sekä
- X Oy:n JVT-raportti (8.1.2024) sekä raportti vauriokartoituksesta (15.1.2024).

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys ilmanvaihtokoneen lämmityslaitteen jäätymisen seurauksena aiheutuneen vuotovahingon osalta siitä, onko syynä vahinkoon ennalta arvaamaton tapahtuma sekä siitä, soveltuuko jäätymistä koskeva rajoitusehto tapaukseen.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kiinteistövakuutusehtojen, voimassa 1.1.2023 alkaen, kohdan 6.1 (Korvattavat esinevahingot) mukaan Kiinteistön All Risks -vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

Ehtokohdan 6.3.8 (Muut korvausrajoitukset) mukaan kohdissa 6.3.1 - 6.3.7 mainittujen korvausrajoitusten lisäksi vakuutuksesta ei korvata
- jäätymisestä aiheutunutta vuoto- ja rikkoutumisvahinkoa, ellei jäätyminen ole ollut välitön ja väistämätön seuraus vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen lämmitys- tai lämmönsäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta tai ennalta ilmoittamattomasta katkoksesta sähkön, kaukolämmön tai kaasun jakelus­sa. Ennalta-arvaamattomaksi rikkoutumiseksi ei katsota sulakkeen, johdonsuojakatkaisijan, vikavirtasuojan tai vastaavan varolaitteen toimimista ylikuormitustilanteessa tai muutoin ilman lämmitys- tai lämmönsäätölaitteen rikkoutumista
- […].

Asian arviointi

Kerrostalon katutason liikehuoneistossa aiheutui vuotovahinko ilmanvaihtokoneen lämmityslaitteen rikkouduttua jäätymisen seurauksena. Vakuutusyhtiö on tehnyt asiassa kielteisen korvauspäätöksen, ja vuodon syyksi selvittyä lämmityslaitteen kiertovesipumpun sulakkeiden poistaminen vakuutusyhtiö on perustellut korvauspäätöstään sillä, ettei kyseessä ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko ja että tapauksessa tulee sovellettavaksi jäätymisestä aiheutuneita vahinkoja koskeva rajoitusehto.

Taloyhtiön mukaan vahinkoa on pidettävä ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneena, koska jäätymisen aiheuttanutta sulakkeiden poistoa ei ollut tehty tarkoituksella vaan siinä on ollut kyseessä muuta työtä tekemään tilatun huoltomiehen erehdyksessä tekemä toimenpide. Myöskään vakuutusyhtiön vetoama jäätymistä koskeva rajoitusehto ei sovellu tapaukseen, koska kyseisen ehtokohdan mukaan sitä ei sovelleta tilanteisiin, joissa jäätyminen on ollut välitön ja väistämätön seuraus ennalta ilmoittamattomasta katkoksesta sähkön jakelussa.

Lautakunta toteaa tapauksessa olevan riidatonta, että syynä jäätymisen aiheuttaneeseen sulakkeiden poistoon on huoltomiehen erehdys hänen muuta asiaa koskeneen huoltokäynnin yhteydessä. Tästä erehdyksestä seuranneen vahingon korvattavuutta arvioidessaan lautakunta toteaa aiemman ratkaisukäytännön (esimerkiksi tapaukset FINE-044279 ja FINE-023849) perusteella, ettei se, että vahinko on väistämätön seuraus jostain teosta, välttämättä tee vahingosta vakuutusehtojen kannalta ennalta arvattavaa. Nyt käsiteltävänä olevan tapauksen osalta lautakunta kuitenkin toteaa, että jos kyseessä katsottaisiin olevan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut esinevahinko, asiassa tulisi arvioitavaksi rajoitusehdon soveltuminen. Näin ollen lautakunta katsoo asiassa tarkoituksenmukaiseksi arvioida ensin rajoitusehdon soveltumista kyseessä olevaan vahinkoon.

Rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata jäätymisestä aiheutunutta vuoto- ja rikkoutumisvahinkoa, ellei jäätyminen ole ollut välitön ja väistämätön seuraus vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen lämmitys- tai lämmönsäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta tai ennalta ilmoittamattomasta katkoksesta sähkön, kaukolämmön tai kaasun jakelussa. Riidanalainen kysymys rajoitusehdon osalta koskee sen tulkintaa, tarkoittaako maininta sähkön jakelun katkoksesta vain kiinteistön ulkopuolisissa sähköverkoissa eli Fingridin ylläpitämässä kantaverkossa tai sähköverkkoyhtiön ylläpitämässä jakeluverkossa tapahtuvaa jakelun katkosta vai sisältyykö termiin myös rakennuksen omassa sähköverkossa tapahtuva katkos.

Lautakunta toteaa yleisesti, että rajoitusehtoja on tulkittava suppeasti ja ehdon ollessa epäselvä laatijansa eli vakuutusyhtiön vahingoksi. Riidanalainen rajoitusehtokohta sisältää pääsäännön, jonka mukaan jäätymisestä aiheutunutta vuoto- ja rikkoutumisvahinkoa ei korvata, ja kaksi poikkeusta tästä: rakennuksen lämmitys- tai lämmönsäätölaitteen rikkoutumisesta tai ennalta ilmoittamattomasta sähkön, kaukolämmön tai jakelun keskeytyksestä aiheutuvat vahingot, jotka edellä mainitusta pääsäännöstä poiketen korvataan. Lisäksi ehtokohdassa tarkennetaan, millaisia tapahtumia ei katsota ensimmäisessä poikkeuskohdassa tarkoitetuiksi rikkoutumisiksi.

Sähkön, kaukolämmön tai kaasun siirron osalta käytetyn termin ’jakelu’ lautakunta katsoo asiaa yleiskielisesti arvioiden viittaavan kiinteistön ulkopuoliseen kyseisen hyödykkeen siirtoon. Rajoitusehtokohtaa kokonaisuudessaan tarkastellen lautakunta katsoo kyseistä tulkintaa puoltavan myös sen, että ensimmäinen poikkeuskohta koskee siinä nimettyjen, rakennuksen käyttöä palvelevien laitteiden rikkoutumisesta, ei esimerkiksi laajemmin toimimattomuudesta aiheutuvia jäätymisvahinkoja. Lautakunta näin ollen katsoo, ettei tapauksessa ole kyse rajoitusehdon tarkoittamasta katkoksesta sähkön jakelussa, eikä ehtokohtaa termien yleiskielinen tulkinta sekä ehtokokonaisuus huomioiden voi pitää siten epäselvänä, että asiaa olisi arvioitava ehdon sanamuodosta poiketen. Lautakunta siten katsoo jäätymistä koskevan rajoitusehdon soveltuvan tapaukseen.

Taloyhtiön viitattua kategoristen rajoitusehtojen kohtuuttomuuteen lautakunta toteaa, ettei taloyhtiön mainitsemaan ratkaisusuositukseen FINE-023849 sisälly tällaista kannanottoa, ja kyseisessä ratkaisusuosituksessa mainituin tavoin vakuutusyhtiö ei ole tuossa tapauksessa ylipäätään vedonnut rajoitusehtoihin. Lautakunta kuitenkin toteaa yleisesti, ettei kohtuuttomuutta ole pelkästään se, että vahinkoa ei korvata vakuutuksesta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi.

Edellä lausutuin perusteluin lautakunta katsoo vakuutusyhtiön korvauspäätöksen olevan lopputulokseltaan vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Koskinen
Rahijärvi
Ståhlberg
Yrttiaho