Tapahtumatiedot

Asiakkaan 1980-luvun alussa rakennetussa omakotitalossa havaittiin 2.9.2023 pyykinpesukoneen tulovesiletkun liitoksen vuoto. Asiakas kuivasi vuotaneen veden ja tilasi paikalle putkimiehen korjaamaan vuodon. Asiakas havaitsi myöhemmin hajua rakenteissa, joten asiakas ilmoitti vahingosta vakuutusyhtiölle 21.9.2023. Asiakas haki korvausta kotivakuutuksestaan. Kohteessa tehtiin vahinkokartoitus 25.9.2023.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 2.10.2023. Vakuutusyhtiön mukaan yhdistetyssä kodinhoito- ja pesuhuonetilassa lattialle vuotanut vesi on kastellut lattia- ja seinärakenteita ja päässyt seinän läpi myös keittiön puolelle. Kyseessä on yksi iso tila, jonka lattiat on laatoitettu, mutta laatoitusta ei ole nostettu seinälle kodinhoitohuoneen alueella. Tilassa on yksi lattiakaivo lähellä suihkua. Lattiakaivollisten tilojen lattiat tulee olla rakennusmääräysten (D1 1976) mukaan vedenpitäviä. Koska näin ei ole ollut, on pyykinpesu­koneen tulovesiletkun vuotovesi päässyt tunkeutumaan lattian kautta lattia- ja seinärakenteisiin. Kyseessä on rakennusvirheestä aiheutunut vahinko, jota ei korvata kotivakuutuksesta vakuutusehtojen kohdan 6.17 mukaan. Lisäksi, jos vesi pääsee vuotamaan vedenpitävän materiaalin läpi, kyseessä on rajoitusehdon 6.19 mukainen vesieristevuoto, jota ei korvata vakuutuksesta.

Asiakas haki muutosta korvauspäätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä, mutta yhtiö ei muuttanut aiempaa kielteistä korvauspäätöstään. Uudessa ratkaisussa todettiin, että jos lattiarakenne olisi ollut vedenpitävä, lattialle vuotanut vesi ei olisi päässyt aiheuttamaan rakenteiden kastumista.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan aiheutuneen vahingon. Asiakas vetoaa siihen, että vuonna 1980-luvulla rakennettu talo on rakennettu hyväksyttyjen piirustusten mukaisesti, rakennuslupa on kunnan myöntämä ja rakentamisen etenemistä on valvottu asianmukaisin valvontakäynnein. Kunnan rakennusvirasto teki hyväksytyn lopputarkastuksen. Toimittamaa­n­sa pohjapiirustukseen viitaten asiakas painottaa, että vahinko ei ole sattunut pesuhuone- vaan apukeittiötilassa. Asiakas toteaa vettä olleen lattialla paljon ja apukeittiötilan ja keittiön välisen seinän kastuneen vahingon seurauksena. Apukeittiötilan lattian asiakas toteaa olleen vedenpitävä.

Lisäkirjelmässä asiakas selvittää tilan rakennetta vielä tarkemmin. Asiakkaan mukaan tila, jossa pyykinpesukone sijaitsee, on apukeittiö, eikä kyseessä ole märkätila. Suihkutilan ja apukeittiön välissä on pukeutumistila. Vesi ei valunut suihkutilaan, ja tilat ovat erillisiä tiloja, vaikka väli­ovea ei ole. Vesivahinko tapahtui apukeittiössä, joka on kuivatila, joten lattiarakenteet ovat määräysten mukaiset.

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan antamaansa korvauspäätökseen. Yhtiön mukaan kyseessä on yhdistetty kodinhoito- ja pesuhuonetila, joka on yhtä tilaa. Lattiat on laatoitettu, mutta laatoitusta ei ole nostettu seinälle kodinhoitohuoneen alueella. Tilassa on yksi lattiakaivo lähellä suihkua. Vahinkokartoituksesta laaditun raportin mukaan keittiön vastaisen seinän alaosa on kastunut noin 100 millimetrin korkeuteen. Lattian kosteus oli koholla seinän vierestä. Kosteus on siten ollut seinän alaosassa, ja se on selvästi tullut lattian kautta eikä vuotanut esimerkiksi suoraan seinälle pesukoneen takana.

Vakuutusyhtiön mukaan rippumatta siitä, millä nimellä kyseessä olevaa tilaa on kutsuttu, on tilassa suihku ja lattiakaivo, ja rakentamismääräyksissä on vuodesta 1976 vaadittu, ettei vesi pääse rakenteisiin. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1, joka oli voimassa 1.7.1976 alkaen, kohdan 3.4.4 mukaan lattiakaivollisissa tiloissa edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä. Vakuutusyhtiö toteaa myös, että Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C2, joka oli voimassa 1.7.1976 alkaen, kohdan 2.2.3 mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin.

Vakuutusyhtiön mukaan kyseessä olevan kylpy- ja kodinhoitohuoneen rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä on pidettävä lattiarakenteen puutteellisuutta.  Vakuutusyhtiön mukaan vedeneristyksen puuttumisessa on kyse rakentamismääräysten ja -ohjeiden vastaisesti rakentamisesta, josta aiheutuvat vahingot on rajattu vakuutusehdoissa rajoitusehdon 6.17 nojalla vakuutusyhtiön korvausvastuun ulkopuolelle. Jos vesi pääsee vuotamaan vedenpitävän materiaalin läpi, kyse on rajoitusehtokohdan 6.19 mukaisesti vesieristevuodosta, joka ei ole vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma.

Sopimusehdot ja rakentamismääräykset

Vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.4.2022 alkaen, kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]

Ehtokohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.

Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.

Ehtokohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata
6.17 suunnittelu-, perustus-, asennus-, työ- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja
6.19 nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut rakenteiden vedeneristeiden läpi tai putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä tai nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jonka syynä on hyväksymätön liitos.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet 1976

3.2.3 Viemäripisteen järjestely
Määräysten mukaan jokainen vesipiste varustetaan sen alapuolella olevalla viemäripisteellä, joka on suoraan liitetty viemäriin ja joka pystyy viemäröimään 1,5-kertaisesti vesipisteen normivirtaaman.

Sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, hyväksytään lattia viemäripisteeksi edellyttäen, että huonetilan ja vesipisteen laatu sen sallivat ja että lattia on vedenpitävä. Tällöin ei viemärikalusteessa kuten esim. pesualtaassa tarvita ylivuotojärjestelyä.
[…]

3.2.4 Lattiaviemäröinti
Lattiaviemäröinniksi hyväksytään esim. lattiakaivo tai seinäkaivo, joka liitetään vesitiiviisti lattiapäällysteeseen. Lisäksi edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä.

Seuraavat tilat varustetaan lattiaviemäröinnillä:
d) huonetilat, joissa on ilmeinen tulvimisvaara. Asunnossa sijaitsevaa pesu- ja astianperuskonetta varten ei vaadita lattiakaivoa, jos voidaan tyyppihyväksynnällä tai muulla luotettavalla tavalla osoittaa, ettei tulvimisvaaraa ole
g) suihku- ja kylpyhuoneet sekä saunan pesutilat

Suomen rakentamismääräyskokoelman osa C2, Veden ja kosteudeneristys. Määräykset 1976.

2. Kosteustekniikan suunnittelu
2.2.3 Kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko pesukoneen poistoputken vuodosta aiheutunut vesivahinko kotivakuutuksesta korvattava vuotovahinko vai onko vahinko aiheutunut vakuutuksen rajoitusehtojen mukaisen rakentamisvirheen seurauksena. Tapauksessa on erityisesti riitaa siitä, tuleeko sen huonetilan lattiassa, jossa pesukone on sijainnut, olla vedeneristys, vai onko kyseessä tila, jossa rakentamismääräykset ja -ohjeet eivät ole rakentamishetkellä vaatineet vedeneristystä.

Vahinkokartoituksesta 25.9.2023 laaditun raportin mukaan pesuhuonees­sa keittiön vastaisen seinän alaosa oli kastunut noin 100 millimetrin korkeuteen ja lattian kosteus oli koholla seinän vierestä. Keittiön puolella pesuhuoneen vastainen seinä oli kastunut alaosastaan samoin noin 100 millimetrin korkeuteen. Lisäksi keittiön lattia oli kastunut arviolta noin yhden neliömetrin alueelta.

Vakuutusyhtiö perustelee kielteistä kantaansa sillä, että tilassa, jossa pyykinpesukone sijaitsi, olisi tullut olla vedeneristys, koska tilassa on lattiakaivo. Asiakkaan mukaan kyseessä ei ole lattiakaivollinen tila, vaan kodinhoitohuone/apukeittiö on pesuhuoneesta erillinen tila. Lattiakaivo sijaitsee pesuhuoneessa ja pyykinpesukone apukeittiössä, joka ei asiakkaan mukaan ole pesuhuoneen kanssa samaa lattiakaivollista tilaa.

FINE toteaa, että pyykinpesukoneen poistoveden putken vuotamisesta aiheutuneessa vuotovahingossa on lähtökohtaisesti kyse putkistovuototurvasta korvattavasta vahinkotapahtumasta. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on kuitenkin vakiintuneesti pidetty rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä lattiarakenteen puutteellisuut­ta, jos vesi on päässyt rakenteisiin tilassa, jossa olisi tullut olla asianmukainen vedeneristys. Tämä periaate käy ilmi esimerkiksi Vakuutuslautakunnan antamasta ratkaisusuosituksesta FINE-013555. Edelleen FINE toteaa, että vakuutusyhtiön vedotessa korvausvastuutaan rajoittavaan rajoitusehtoon on näyttötaakka tällaisen ehdon soveltumisesta siihen vetoavalla yhtiöllä.

FINEn käytettävissä olevien asiakirjojen mukaan tarkasteltavana oleva tila on pitkittäinen, noin 12 neliömetrin suuruinen huonetila, joka rakennuksen pohjakuvassa jakautuu pesuhuone- ja apukeittiötiloihin. Asiakkaan mukaan tilakokonaisuus muodostuu edellä mainittujen tilojen lisäksi niiden välissä sijaitsevasta pukeutumistilasta. Pesutilassa on lattiakaivo. Pesukone, jonka tulovesiletku on vuotanut, sijaitsee pohjakuvassa apukeittiöksi merkityssä tilassa. FINElle toimitetun selvityksen mukaan kyseiset toiminnalliset tilat ovat rakenteellisesti yhtenäistä tilaa, ja koko tilan alueella on yhtenäinen lattialaatoitus. Huonetilan toiminnallisten osien välissä ei ole seiniä, ovia tai kynnyksiä. Suihkunurkkausta ei ole erotettu muusta huonetilasta muutoin kuin suihkuverholla.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella FINE katsoo, että apukeittiö- ja pesuhuonetilat muodostavat yhtenäisen huonetilakokonaisuuden. Kyseisessä tilassa on lattiakaivo, joten FINE katsoo, että koko tilaa tulee arvioida lattiakaivollisena tilana ja myös märkätilana, koska tilakokonaisuuteen sisältyy pesuhuone. Siten kyseisessä tilassa tulee noudatettavaksi rakennuksen rakentamisen aikaan voimassa olleet Suomen Rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet vuodelta 1976 sekä osan C2 (Veden ja kosteudeneristys) että osan D1 (Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteet) osalta. Osan C2 kohdan 2.2.3 mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin. Osassa D1 3.2.3 puolestaan todetaan, että sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, hyväksytään lattia viemäripisteeksi edellyttäen, että huonetilan ja vesipisteen laatu sen sallivat ja että lattia on vedenpitävä. Kohdan 3.2.4 mukaan lattiaviemäröinniksi hyväksytään esimerkiksi lattiakaivo tai seinäkaivo, joka liitetään vesitiiviisti lattiapäällysteeseen, ja lisäksi edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä.

Lattialle vuotaneen veden päästyä kastelemaan apukeittiötilan ja keittiön välistä seinää ja sitä kautta myös keittiön lattiarakennetta FINE katsoo, että yhdistetyn apukeittiö- ja pesuhuonetilan lattia ei ole ollut rakennuksen rakentamisajankohtana voimassa olleiden rakentamismääräysten ja -ohjeiden edellyttämällä tavalla vedenpitävä. Edellä kerrotuilla perusteilla FINE katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen asiassa olevan kysymys rajoitusehdossa tarkoitetusta rakennustyövirheestä aiheutuneesta vahingosta, ja näin ollen FINE pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta                                                        

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Lappi