Tapahtumatiedot

Asiakas on toimittanut kuolinpesän asiakirjat pankkiin 30.9.2024 ja pyytänyt pankkia siirtämään kuolinpesän tilivarat sekä osakkeet perinnönjakokirjan mukaisesti kuolinpesän osakkaille. Asiakirjat on tarkastettu pankin toimesta ja pankin toimihenkilö on lähettänyt täydennyspyynnön kuolinpesän osakkaalle 2.10.2024. Pankki on todennut, että toimitettu perinnönjakokirja ei ole lainvoimainen eikä osakkeita siten ole voitu siirtää perinnönjakokirjan perusteella. Pankki on vedonnut siihen, että toimitetusta perinnönjakokirjasta on puuttunut nimenomainen maininta, että osakkaat hyväksyvät perinnönjaon ja sitoutuvat olemaan sitä moittimatta.

Kuolinpesän osakkaat eivät ole pystyneet myymään osakkeita suunnitelmiensa mukaisesti, ja osakkeiden kurssilaskun vuoksi kuolinpesän osakkaille on näkemyksensä mukaan syntynyt tästä arvonlaskusta vahinkoa.

Asiakas on toimittanut pankille 19.3.2025 moittimattomuustodistuksen Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudesta, jolloin osakkeet on voitu siirtää perinnönjakokirjan mukaisesti.  

Asiakkaan valitus

Pankin toiminnan vuoksi asiakkaat eivät ole voineet siirtää osakkeita perinnönjakokirjan mukaisesti osakkaille ja sitä kautta osakkeiden myyminen on viivästynyt huomattavasti. Osakkeissa on tapahtunut merkittävä kurssilasku yhtiön antamaan tulosvaroituksen vuoksi, ja pankin toiminnan vuoksi kuolinpesän osakkaille on syntynyt tästä vahinkoa. Asiakas tuo kirjelmöinnissään esiin, että pankki ei missään vaiheessa selvittänyt, mitkä ja minkä lain muotovaatimukset eivät perinnönjakokirjassa sen mielestä täyty. Sen sijaan pankki esitti kuuden viikon ajan erilaisia lisäselvitysvaatimuksia, joita kuolinpesän osakkaat joutuivat selvittämään ja samalla arvailemaan mihin lakiin pankki on kulloinkin viittaamassa. Osakkaat ovat joutuneet selvittämään 20 vuoden takaisen osituksen historiaa ja todistelemaan, että pesässä ei ole muita osakkaita eikä velkojia, vaikka jos tällaisia olisi, ne olisi merkitty perukirjaan. Tilanne haittasi myös ratkaisupyynnön laatimista FINElle, koska asiakkaille ei ollut selvää kuvaa, mihin lakiin pankki kulloinkin vaatimuksissaan viittaa.

Pankki oli ehdottanut asiakkaalle, että osakkeet voitaisiin myydä kuolinpesän nimissä ja siirtää myynnistä tulevat varat osakkaiden tileille.
Asiakas ihmetteli, että jos pankki vetosi siihen, että perinnönjakokirja ei ole lainvoimainen, miten se kuitenkin piti mahdollisena, että samat osakkaat voisivat kuitenkin myydä osakkeet ja siirtää näistä tulevat varat osakkaiden omille tileilleen.

Asiakkaan tarkoituksena oli yhtiön antaman tulosvaroituksen vuoksi, myydä osakkeet 30.9. päätöskurssin ollessa 4,78 euroa ja ostaa ne takaisin 29.10. päätöskurssin ollessa 3,775 e.

Osakkeiden perintöverotusarvo on ollut 9.9. 5,10 euroa / osake.

Osakkeiden arvo 2.10.2024 4,62 euroa / osake.
Myyntihetken arvo 20.3.2025 3,78 euroa / osake. 5000 osaketta.
Myyntihetken arvo 28.3.2025 3,81 euroa / osake. 5000 osaketta.
Myyntihetken arvo 31.3.2025 3,78 euroa / osake. 5000 osaketta

Osakkeiden arvonvaihtelu on tapahtunut, kuten asiakkaat olivat arvioineetkin. Tästä syystä asiakas vaatii vahingonkorvausta osakkeiden myynnin ja takaisinoston estymisestä ja siitä aiheutuneesta vahingosta 8 450 € korkoineen sekä asianhoitokuluja 3 350 € korkoineen.

Toissijaisesti asiakas vaatii 8259 euroa korkoineen sekä asianhoitokuluja 3 350 euroa korkoineen.

Pesän osakkaat ovat perinnönjakosopimusta laatiessaan noudattaneet Perintökaaren säädöksiä. Vaatimuksessaan asiakas vetoaa, että pankki ei ole noudattanut arvo-osuustileistä annetun lain 17 §:ää, kun se ei ole tehnyt merkintää viivyttelemättä. Asiakkaan mukaan pankki ei ole toiminut mainitun lain eikä lain esitöiden mukaisesti eikä se ole antanut perustelua sille, mihin lakiin pankin päätös olla siirtämässä osakkeita perustuu.

Asiakkaan mukaan perinnönjakokirja tehtiin osakkaiden välillä yhteisymmärryksessä ja hän pitää absurdina sitä, että pankki vaatii osakkaiden keskenään allekirjoittaman sopimuksen lisäksi lisäämään sinne lausekkeen, että ”Hyväksymme perinnönjaon ja sitoudumme olemaan sitä moittimatta millään perusteella.” Miksi he allekirjoituksin hyväksyisivät tehdyn sopimuksen, jos aikoisivat sitä moittia tai eivät hyväksyisi sitä. Asiakas ilmoitti pankille, etteivät he aio pitää uutta perinnönjakotilaisuutta ja täydentää jakokirjaa yllä mainitulla tekstillä. Asia hänen mukaansa käy tarpeellisin osin selville jo nykyisestäkin perinnönjakokirjasta.

Pankin vastine

Pankki kiistää asiakkaan vahingonkorvausvaatimuksen määrän sekä perusteen. Se kiistää myös vaatimukset asiakkaan asianhoitokuluista täysimääräisesti.

Pankin vastineesta käy ilmi, että kuolinpesän asiakirjat on toimitettu pankille 30.9.2024. Asiakirjat on tarkastettu pankin toimesta ja pankin toimihenkilö on lähettänyt täydennyspyynnön asiakkaalle 2.10.2024. Pankin näkemyksen mukaan toimitettu perinnönjakokirja ei ole ollut lainvoimainen eikä osakkeita siten ole voitu siirtää perinnönjakokirjan perusteella. 2.10.2024 pankki on lähettänyt asiakkaalle seuraavansisältöisen täydennyspyynnön:

”1. Perinnönjakokirjaa tulee täydentää puuttuvalla lausekkeella ”Hyväksymme perinnönjaon ja sitoudumme olemaan sitä moittimatta millään perusteella.”
2. Osituskirja aiemmin kuolleen puolison kuolinpesän ja lesken välillä, tai aiemmin kuolleen puolison perukirja liitteineen.
(…).”

Tämän lisäksi pankki on 4.10.2024 lähettämässään viestissä todennut, että osakkeiden siirtäminen kuolinpesän osakkaille edellyttää lainvoimaisen perinnönjakokirjan esittämistä pankille. Pankin näkemyksen mukaisesti perinnönjakokirja saavuttaa lainvoimaisuuden sillä, että mainitussa asiakirjassa on erillinen maininta siitä, että kuolinpesän osakkaat hyväksyvät jakokirjan ja sitoutuvat olemaan moittimatta sitä millään perusteella. Pankki viittaa tässä Euroclear Finlandin kirjaamisohjeeseen, jonka kohdan 10.1.1.5 mukaan: ”Perinnönjakokirja tulee osapuolten välillä tehtynä heti lainvoimaiseksi, jos allekirjoittaneet ovat näin sopineet. Perinnönjakokirjasta tulee silloin käydä ilmi, että jako on hyväksytty ja jakoa sitoudutaan olemaan moittimatta. Perillisten välillä tehtyä jakoa voidaan moittia vain, jos perinnönjaossa on muotovirhe. Moiteaika on kuusi kuukautta.”

Pankki on todennut asiakkaalle, että allekirjoitetusta perinnönjakokirjasta puuttuu teksti siitä, että osakkaat hyväksyvät perinnönjaon ja sitoutuvat olemaan sitä moittimatta. Perinnönjakokirjan moittimisaika on lähtenyt kulumaan 10.9.2024 ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa 19.3.2025 allekirjoitetun moittimattomuustodistuksen mukaan perinnönjakokirja on saanut lainvoiman moiteajan kuluttua loppuun. Pankki kiistää asiakkaan väitteen siitä, että se ei ole ohjeistanut perustetta tai ohjeistusta oikeanlaisesta toiminnasta. Pankin näkemyksen mukaan se on useaan kertaan viesteissään antanut ohjeet, miten toimia, jotta muotovaatimus täyttyy tai miten vaihtoehtoisesti osakkaat voivat toimia, jotta osakkeet voidaan kuolinpesän nimissä myydä. Asiakkaalle on myös tarjottu mahdollisuutta keskustella asiasta puhelimitse. Heti kun pankille oli toimitettu lainvoimainen perinnönjakokirja, on se vuorokauden sisään siirtänyt jakokirjan mukaisesti arvo-osuudet kuolinpesän osakkaille.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Euroclear Finlandin Arvo-osuusjärjestelmän kirjaamisohje
- osapuolten välistä reklamaatiokirjeenvaihtoa
- asiakkaan toimittama sukuselvitys, perukirja sekä perinnönjakokirja
- ensin kuolleen puolison perukirja sekä perinnönjakoon liittyviä valtakirjoja
- asiakkaan toimittamia kuitteja, tiliotteita sekä laskelmia.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asian ratkaisemiseksi Sijoituslautakunnan on arvioitava, onko pankilla ollut perusteita vaatia perinnönjakokirjan täydentämistä hyväksymis- ja moittimattomuuslausekkeella, jotta jakokirjan katsottaisiin saavuttaneen välittömän lainvoiman.

Mikäli pankin vaatimus perinnönjakokirjan täydentämiseksi on ollut perusteeton ja näin ollen osakkeiden siirto on viivästynyt kohtuuttomasti, lautakunnan on arvioitava, onko viivästyksestä aiheutunut korvattavaa vahinkoa asiakkaalle.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Arvo-osuustililain (751/2012) 17 §:n mukaan:

”Kirjaamishakemuksen esittäjän on selvitettävä hakemuksensa oikeusperuste.
Päätös kirjaamisesta tehdään merkitsemällä ratkaisu asianomaiselle arvo-osuustilille. Merkintä on tehtävä viivyttelemättä. Päätöksen kellonaika on merkittävä tilille arvopaperikeskuksen määräämällä tavalla. Jos hakemus kokonaan tai osaksi hylätään tai jätetään tutkimatta, siitä on kuitenkin annettava erillinen päätös, jonka yhteydessä on mainittava päätöksen peruste.”

Perintökaaren (40/1965) 23 luvun 3 §:n (30.12.2015/1595) mukaan:

”Osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla.”
(…)

Saman lain 23 luvun 9 §:n (30.12.2015/1595) mukaan:

”Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. Milloin pesänjakaja on toimittanut jaon, on jakokirja hänen allekirjoitettava. Muussa tapauksessa on jakokirja osakasten allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi.”
(…)

Saman lain 23 luvun 10 §:n (30.12.2015/1595) mukaan:

”Osakkaan, joka tahtoo moittia pesänjakajan toimittamaa jakoa, on nostettava kanne muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta.
Sama on laki, milloin osakkaat ovat toimittaneet perinnönjaon ja osakas tahtoo moittia jakoa, sillä perusteella, ettei sitä ole tehty säädetyssä muodossa.”
(…)

Euroclear Finland Arvo-osuusjärjestelmän kirjaamisohjeen luvun 10.1.1 mukaan:

”Määrämuotoa edellyttävät asiakirjat
Jäljempänä luetellut asiakirjat on tehtävä määrätyssä muodossa. Määrämuotoisuus on niiden oikeudellisen pätevyyden edellytys. Ilman säädettyä muotoa asiakirjalla ei ole lain mukaista sisältöä ja merkitystä.”

Saman ohjeen luvun 10.1.1.5 mukaan:

”Perinnönjakokirja tehdään kirjallisesti, ja sen allekirjoittavat joko osapuolet ja heidän lisäkseen kaksi esteetöntä todistajaa tai pesänjakaja yksin. Perinnönjakokirja tulee osapuolten välillä tehtynä heti lainvoimaiseksi, jos allekirjoittaneet ovat näin sopineet. Perinnönjakokirjasta tulee silloin käydä ilmi, että jako on hyväksytty ja jakoa sitoudutaan olemaan moittimatta. Perillisten välillä tehtyä jakoa voidaan moittia vain, jos perinnönjaossa on muotovirhe. Moiteaika on kuusi kuukautta.
(…)
Perinnönjaon lainvoimaisuus osoitetaan muussa tapauksessa alioikeudesta saatavalla lainvoimaisuustodistuksella. Lainvoimaisuustodistus on mahdollista saada kuuden kuukauden kuluttua jaon toimittamisesta.”

Asian arviointi

Perinnönjakokirjan lainvoimaisuus

Arvo-osuustililain 17 §:n mukaan kirjaamishakemuksen esittäjän tulee esittää oikeusperuste rekisterimerkinnälle. Lautakunnan näkemyksen mukaan tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lainvoimaisen jakokirjan toimittamista säilyttäjälle. Perintökaaren (PK 23:9) mukaan perinnönjaossa laaditaan sopimusjaosta jakokirja, joka toimii jaon virallisena asiakirjana, jonka pesän osakkaat allekirjoittavat ja jonka kaksi esteetöntä todistajaa todistaa oikeaksi. Perintökaaren 23:10:n mukaan sopimusjakoa voidaan moittia kuuden kuukauden kuluessa vain sillä perusteella, että jako ei ole tehty lain edellyttämässä muodossa.

Sijoituslautakunta katsoo, että on pankeilla korostunut tarve varmistua tekemiensä kirjausten oikeellisuudesta. Arvopaperilautakunta (nykyisin Sijoituslautakunta) on ratkaisusuosituksessaan FINE-000507 (annettu 08.06.2017) todennut, että arvo-osuusjärjestelmän merkinnöillä on lisäksi ns. julkinen luotettavuus. Tämä tarkoittaa, että vilpittömässä mielessä oleva sivullinen saa luottaa rekisterissä olevien tietojen, kuten omistustietojen, oikeellisuuteen. Tämän vuoksi merkintöjen tulee perustua asianmukaisiin selvityksiin. Tilinhoitajayhteisöillä, kuten pankeilla, on vastuu rekisterimerkintöjen oikeellisuudesta ja siitä, että merkinnät tehdään luotettavan aineiston perusteella. Lautakunta on em. ratkaisuun viitaten todennut, että arvo-osuusjärjestelmään kirjauksia tekevät tahot voivat olla tietyin edellytyksin jopa huolimattomuudestaan riippumattomassa korvausvastuussa virheellisistä merkinnöistä aiheutuneesta vahingosta.

Sijoituslautakunnan näkemyksen mukaan Euroclear Finlandin ohjeistuksessa mainittu lauseke moiteoikeudesta luopumisesta voidaan käsittää osaksi jakokirjan asianmukaista laatimista. Vaikka ohjeet ovat suositusluonteisia, niitä noudatetaan arvo-osuuksien kirjaamiskäytännössä vakiintuneesti, ja ne heijastavat käytännössä niitä edellytyksiä, joiden täyttyessä saantoa voidaan pitää kirjaamiskelpoisena, edellyttäen että myös muut laissa säädetyt muotovaatimukset täyttyvät. Myös oikeuskirjallisuudessa (esimerkiksi Mäkinen, Osittaisesta perinnönjaosta, Defensor Legis 1/1996; Norri, Perintö ja testamentti, Alma Talent 2017) on esitetty, että perinnönjakokirjaan otettu maininta moiteoikeudesta luopumisesta on käytännössä vakiintunut menettelytapa perinnönjakokirjan laatimisessa. Sen tarkoituksena on vahvistaa osakkaiden yhteinen hyväksyntä ja selkeyttää jaon pysyvyyttä. Lautakunta katsoo, että pankin ei voida katsoa toimineen velvollisuuksiensa vastaisesti, kun se on saannon kirjauskelpoisuutta selvittäessään noudattanut alalla yleisesti hyväksyttyä käytäntöä.

Tässä asiassa on selvitetty, että asiakkaan toimittamassa jakokirjassa on molempien osakkaiden allekirjoitukset ja että kaksi esteetöntä todistajaa on vahvistanut ne oikeaksi. Kumpikaan osapuoli ei ole esittänyt, että asiakirja olisi muotovaatimusten vastainen.

Jakokirja ei ole kuitenkaan sisältänyt mainintaa moiteoikeudesta luopumisesta. Mainitun lausekkeen puuttuminen on pankin näkökulmasta saattanut lisännyt riskiä tehdä arvo-osuuksien siirto ennen kuin jaon pysyvyys on ollut täysin varmistettu. Lautakunta katsoo, että pankilla on ollut peruste varmistaa merkintöjen asianmukaisuus ja hyväksyttävä syy vaatia perinnönjakokirjan täydentämistä moiteoikeudesta luopumista koskevalla maininnalla. Pankki ei siten ole perusteettomasti kieltäytynyt osakkeiden siirtämisestä.

Lautakunta toteaa lisäksi, että vaikka rahavaroja voidaan kuolinpesässä jakaa ilman lainvoimaisuuden osoittamista, arvo-osuuksien siirto edellyttää selkeää ja oikeudellisesti pätevää perustetta. Arvo-osuusjärjestelmän omistajamerkinnällä on julkinen luotettavuus, joka voi vaikuttaa myös sivullisten oikeusasemaan. Tämän vuoksi pankilla on velvollisuus varmistua siitä, että arvo-osuustilille tehtävät kirjaukset perustuvat riittävään ja luotettavaan selvitykseen ennen merkintöjen tekemistä.

Osakkeiden arvonlaskusta aiheutunut vahinko

Koska lautakunta edellä totesi, että pankilla on ollut oikeus vaatia kuolinpesän osakkailta perinnönjakokirjan täydentämistä moittimattomuuslausekkeella, ei asiassa ole tarpeen arvioida mahdollista vahinkoa osakkeiden arvonlaskusta.

Lopputulos

Edellä todettuun perustuen Sijoituslautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.

Sijoituslautakunta oli yksimielinen.

SIJOITUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Haapsaari

Jäsenet:
Kajala
Ovaska
Räty-Ivanov
Tapanila