Tapahtumatiedot

A ilmoitti vakuutusyhtiölle 22.9.2024, että hän oli samana päivänä havainnut moottoripyöränsä jalkatapin rikkoutuneena asfaltilla. Tarkasteltuaan moottoripyörää lähemmin hän huomasi, että katteissa, sivupeilissä ja jarrukahvassa oli naarmuja. Pyörä oli nostettu ylös, mutta asfaltissa oli jälkiä polttoainevanoista. A:n mukaan vahinkoa oli tällä tavalla yritetty peitellä, jotta omistaja ei olisi nähnyt sitä. A haki korvausta kaskovakuutukseensa kuuluvasta ilkivaltaturvasta ja teki asiasta rikosilmoituksen.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa kielteisen päätöksen 24.10.2024. Päätöksessään yhtiö totesi, että korvauksenhakijalla on velvollisuus näyttää toteen ilkivaltavakuutuksen ehtojen mukaisen vahingon sattuminen. Vauriotarkastuksen perustella moottoripyörän vauriot eivät ole syntyneet ilkivaltaisesti. Saatujen selvitysten perusteella ei ole luotettavasti osoitettu, että kyseessä olisi nimenomaisessa vahingoittamistarkoituksessa aiheutettu vahinko.

A pyysi 31.10.2024 yhtiötä käsittelemään vahingon uudelleen yhtiön sisäisessä muutoksenhakuelimessä. A:n mukaan keskituen varassa ollutta moottoripyörää on täytynyt työntää eteenpäin, jotta tuen saa irrotettua maasta. Hän epäili, että pyörää on yritetty anastaa, mutta yrityksen epäonnistuttua etupyörässä olleen jarrulevyn lukon ansiosta, pyörä oli kaatunut.

Vakuutusyhtiö totesi uudessa kielteisessä päätöksessään 13.11.2024 ettei käytettävissä olevan selvityksen perusteella voi varmuudella päätellä, millä tavalla pyörän vahingot ovat syntyneet. Se, että moottoripyörä on kaatunut, ei itsessään riitä osoitukseksi tahallisesta kaatamisesta eikä varkauden yrityksestä. Moottoripyörä on voinut yhtiön mukaan kaatua myös muunlaisen siihen kohdistuneen ulkopuolisen voiman seurauksena.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

A on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja vaatii, että yhtiö korvaa vahingon ilkivaltaturvasta. Hän kertoo menneensä vahinkopäivän aamupäivällä parkkipaikalle ja huomanneensa bensavanan ja jalkatapin puolikkaan asfaltilla sekä sen, että hänen moottoripyöränsä seisoi sivujalkatuen varassa. Tutkittuaan pyörää lähemmin hän huomasi vasemman puolen katteissa, lohkossa, peilissä, kytkinkahvassa ja vilkussa naarmuja. Tämän lisäksi jalkatappi oli poikki. A:n mukaan hänen pyöränsä on parkissa aina varmuuden vuoksi keskituen varassa, ettei sitä saa kaatumaan. Jälkikäteen hän huomasi lisäksi, ettei tahtonut saada virtalukkoa kääntymään virta-asentoon. A:n mukaan on selvää, että kyseessä on ilkivaltainen teko.

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan antamiinsa korvauspäätöksiin. Yhtiö toteaa, että korvauksenhakijalla on voimassa olevan oikeuden mukaan näyttövelvollisuus siitä, että kyseessä on vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Käytettävissä olevien selvitysten perusteella asiassa ei ole yhtiön mukaan esitetty riittävää näyttöä siitä, että moottoripyörän vauriot olisivat aiheutuneet tahallisesta vahingonteosta. Vaikka on mahdollista, että vauriot ovat voineet syntyä moottoripyörän kaatumisen seurauksena, kaatuminen itsessään ei osoita, että teko olisi ollut tahallinen. Vauriokuvien perusteella ei voida poissulkea muita mahdollisia syitä, kuten huonoa tuentaa, epätasaista alustaa, jalustavian vaikutusta tai vahingossa tapahtunutta törmäystä. Lisäksi asiassa ei ole esitetty selvitystä, joka tukisi A:n esittämää epäilyä varkauden yrityksestä. Yhtiön mukaan A:n esittämissä perusteluissa on kyse vahingon havaitsemisen jälkeiseen päättelyyn perustuvasta mahdollista tapahtumainkulkua koskevasta väitteestä. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, että korvauspäätöksen muuttaminen ei ole perusteltua.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen toimittamassaan lisäkirjelmässä A painottaa vielä sitä, että moottoripyörä ei kaadu itsestään, vaan se tarvitsee liikkeen eteenpäin, jotta pyörää tukeva keskijalka voi irtautua maasta. Kaatumiseen ei riitä sivuttainen liike. A kertoo lisäksi, ettei kaikkia vikoja ole otettu huomioon vakuutusyhtiössä, kun hän oli huomannut ne vasta myöhemmin.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Sovellettavien kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.4.2024 alkaen) ehtokohdan 4.3.1 (Ilkivaltaturva, Korvattavat vahingot) mukaan ilkivaltaturvasta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut vahinko, jonka tapahtuma-aika ja -paikka voidaan tarkoin määritellä. Tahallista vahingontekoa on nimenomaisessa vahingoittamistarkoituksessa suoritettu vakuutuksen kohteen vaurioittaminen.

Autoturvan autovakuutusehtojen kohdan 4.3.2 mukaan turvasta ei korvata toisella ajoneuvolla aiheutettua vahinkoa

Ehtokohdan 4.10.1 (Varkausturva, Korvattavat vahingot) mukaan varkausturvasta korvataan vakuutuksen kohteen menettämisestä tai vahingoittumisesta aiheutunut vahinko vain, jos
• syynä on ollut ajoneuvoon, sen vakiovarusteeseen tai vakuutuksen kohteena olevaan lisälaitteeseen kohdistunut rikoslain 28 luvussa tarkoitettu varkaus, luvaton käyttö, käyttövarkaus taikka näiden yritys
[…]

Ratkaisusuositus

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, ovatko A:n moottoripyörän vauriot aiheutuneet ilkivaltavakuutuksesta korvattavan vahingon seurauksena.

Vakuutusehtojen mukaan ilkivaltavakuutuksesta korvataan tahallisesta vahingonteosta vakuutuksen kohteelle aiheutunut vahinko. Tahallista vahingontekoa on nimenomaisessa vahingoittamistarkoituksessa suoritettu vakuutuksen kohteen vaurioittaminen.

Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan näyttötaakka siitä, että vakuutuksesta korvattava vahinko on sattunut, on korvauksen hakijalla. Tämä tarkoittaa sitä, että A:n tulee ilkivaltavakuutuksesta korvausta saadakseen osoittaa, että moottoripyörän vaurioiden syynä on ollut vakuutusehdoissa tarkoitettu tahallinen vahingonteko.

FINEllä on ollut käytössään kuvia moottoripyörästä, korjauskustannuslaskelma asiakkaan selvitys tapahtumista. Kuvista on nähtävissä se, että moottoripyörän vasemmalla puolella on naarmuja ja vaurioita useassa eri kohdassa.

FINEn Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että pelkkä jälkikäteispäättely siitä, miten vahinko on saattanut sattua, ei ole riittävä näyttö korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta. A:n mukaan ei ole mahdollista, että moottoripyörä olisi kaatunut itsestään tai edes pienestä osumasta, joten jonkun ulkopuolisen on täytynyt työntää pyörää tietystä suunnasta. FINEn näkemyksen mukaan yksinomaan se, että vahingon syytä ei pystytä varmuudella selvittämään, ei kuitenkaan riitä osoittamaan vahingon aiheutuneen tahallisesta vahingonteosta.

Vauriot aiheuttaneen tekijän osalta FINE toteaa, ettei esitetyn selvityksen perusteella voida riittävällä varmuudella päätellä, miten kyseiset, sinänsä riidattomat vauriot ovat aiheutuneet. Asiasta saatavilla oleviin selvityksiin ei sisälly seikkoja, jotka suoranaisesti tukisivat johtopäätöstä siitä, että jokin ulkopuolinen henkilö olisi tahallaan kaatanut moottoripyörän sitä vaurioittaakseen. Näistä syistä asiassa jää näyttämättä, että moottoripyörän vauriot olisivat aiheutuneet nimenomaisessa vahingoittamistarkoituksessa tehdyn teon seurauksena.

Vaikka A on valituksessaan maininnut, että virtalukon kääntämisessä on ilmennyt jonkinlaisia ongelmia, asiassa esitetystä selvityksestä ei kuitenkaan ilmene, että virtalukossa olisi ollut varsinaisia murtojälkiä, jotka viittaisivat siihen, että moottoripyörää olisi yritetty varastaa. Näin ollen asiassa jää näyttämättä, että vahinkotapahtuma olisi myöskään varkausvahinkona korvattava. 

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Siirala
Esittelijä Muurasniemi