Tapahtumatiedot

Asiakkaan 28.7.2023 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan asiakkaan vuonna 1986 rakennetun omakotitalon olohuoneen lattiapinnoite oli kohonnut ja asiakas epäili vesiputken vuotavan lattian alla. Asiakas haki korvausta vahingon aiheuttamista kuluista kotivakuutuksestaan. Kohteessa tehtiin vahinkokartoitus 2.8.2023, josta laaditun raportin mukaan pesuhuoneen lattiakaivon padotustestissä todettiin lattiakaivon korokerenkaan lähtevän vetämällä irti. Korokerenkaan alla tai korokerenkaan reunan ja laatoituksen välissä ei ollut tiivistystä. Rakenteissa ei ollut erillistä vedeneristystä.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 26.9.2023 todeten, että vahingon syyksi oli vahinkokartoituksessa todettu lattiakaivon ja korokerenkaan välin epätiiveys, jolloin suihkuvedet olivat päässeet kastelemaan rakenteita. Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutus ei korvaa nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut rakenteiden vedeneristeiden läpi tai putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta, kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä, tai nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jonka syynä on hyväksymätön liitos.

Asiakas haki muutosta korvauspäätökseen 27.9.2024 päivätyllä muutoksenhaulla. Asiakas vetosi vahinkokohteessa 3.10.2023 tehtyyn lisätutkimukseen, jonka mukaan vuoto lattiakaivossa oli merkittävä. Tutkimuksesta laaditussa lausunnossa todettiin veden päässeen rakenteeseen tosiasiallisesti korokerenkaan kaivossa olevan alalaidan ja kaivon liittymästä. Lisäksi kaivon hajulukon kiinnityksessä havaittiin rikkouma. Näin ollen kyse ei varsinaisesti ollut liittymäkohdan vuodosta.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään 23.10.2024 tekemällä ratkaisulla.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. Asiakas vetoaa 3.10.2024 tehdystä lisätutkimuksesta laadittuun lausuntoon, jonka mukaan vuoto on johtunut ainakin osittain hajulukon kiinnityksen rikkoumasta, missä ei ole kyse rakenteiden liittymäkohdasta. Asiakkaan mukaan kyseessä ei voida katsoa olevan kyse yksinomaan liittymäkohdasta olleesta vuodosta, vaan vahinko on seurausta lattiakaivon rikkoutumisesta johtuneesta äkillisestä vuodosta, minkä vuoksi vakuutusyhtiön tulisi korvata vuodosta aiheutuneet kulut.

Vakuutusyhtiö käsitteli asiaa uudelleen ja teki asiassa uuden korvauspäätöksen 16.1.2025. Vakuutusyhtiö katsoi vahingon ensisijaisena syynä olevan korokerenkaan vuodon, mutta ei poissulkenut lattiakaivon halkeaman osuutta vuotoon. Vakuutusyhtiö katsoi vahingon olevan seurausta molempien vuotokohtien yhteisvaikutuksesta ja ilmoitti korvaavansa vahingosta 50 prosenttia.

Vakuutusyhtiö toistaa kantansa vastineessaan 20.1.2025 ja viittaa perustelujen osalta 16.1.2025 tehtyyn korvauspäätökseen. Vakuutusyhtiö toteaa, että lattiakaivossa oli havaittavissa halkeama ja koska halkeamasta aiheutunutta vahinkoa ei voida täysin poissulkea, voidaan vahingon katsoa olevan osittain seurausta myös halkeamasta. Tapauksessa ei ole esitetty näyttöä siitä, että halkeama olisi tosiasiassa lisännyt vahinkoa, mutta Vakuutuslautakunnan aiemman ratkaisukäytännön mukaisesti vakuutusyhtiö päätyi korvaamaan vahingosta puolet. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen ensisijaisen syyn vahingolle olevan korokerenkaan vuoto. Vakuutusyhtiö vetoaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja niiden kohtaan 6.19, jonka mukaan lattiakaivon korokerenkaan aiheuttamaa vahinkoa ei korvata.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.4.2023 alkaen, ehtokohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]

Ehtokohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.

Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.

Ehtokohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) alakohdan 6.19 mukaan vakuutuksesta ei korvata nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut putkiston ja korokerenkaan välistä tai nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on läpäissyt vedeneristeen tai vedeneriste on puuttunut kokonaan.

Ratkaisusuositus

Tapauksessa on kiistaa siitä, onko asiakkaan omakotitalon vesivahinko kotivakuutuksesta korvattava. FINE toteaa asiassa olevan riidatonta, että vesi on päässyt lattiarakenteisiin kylpyhuoneen lattiakaivon kautta.

Korvauksen hakijan on yleisten näyttötaakkaa koskevien periaatteiden mukaan korvausta saadakseen osoitettava, että vakuutuksesta korvattava vahinko on sattunut. Jos vakuutusyhtiö puolestaan haluaa vastuunsa rajoittamiseksi vedota rajoitusehtoihin, yhtiön on osoitettava, että kyse on rajoitusehdossa tarkoitetusta tapahtumasta.

Asiakas katsoo, että vuoto on seurausta lattiakaivon korokerenkaan halkeamasta. Vakuutusyhtiön mukaan vahinko on aiheutunut korokerenkaan ja lattiakaivon välisestä epätiiveydestä, jonka seurauksena suihkuvedet ovat päässeet kastelemaan rakenteita. Vakuutusyhtiö on kuitenkin 16.1.2025 tehdyllä korvauspäätöksellä ilmoittanut korvaavansa vuotovahingosta puolet, koska halkeaman osuutta vahingon syntymiseen ei ole voitu sulkea kokonaan pois.

FINEn käyttöön toimitetun selvityksen perusteella asiakkaan kylpyhuoneessa korokerenkaan alla tai korokerenkaan reunan ja laatoituksen välissä ei ollut tiivistystä. Myöhemmin tehdyssä kartoituksessa todettiin veden päässeen rakenteeseen korokerenkaan kaivossa olevan alalaidan ja kaivon liittymästä. Samoin jälkimmäisessä kartoituksessa havaittiin lattiakaivon hajulukon kiinnityksessä olevan rikkouma. Kartoitusraporttien mukaan pesuhuoneen lattiassa ei ollut vedeneristystä.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet nesteen vuotamisesta putkiston ja korokerenkaan välistä. FINE katsoo vahinkokartoitusraporttien perusteella, että vahingon todennäköisimpänä ja keskeisenä syntysyynä on pidettävä suihkuvesien pääsyä kylpyhuoneen lattiarakenteeseen rajoitusehdossa mainitulla tavalla lattiakaivon korokerenkaan liitoskohdasta, joten FINE pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä perusteeltaan vakuutusehtojen mukaisena. Vakuutusyhtiön ilmoitettua korvaavansa lattiakaivossa havaitun halkeaman osuutena puolet rakennukselle aiheutuneesta vuotovahingosta, toteaa FINE näyttötaakan siitä, että halkeamasta vuotaneen veden aiheuttamien vahinkojen osuus olisi tätä suurempi, olevan asiakkaalla. Tällaista selvitystä asiakas ei ole asiassa esittänyt, joten FINE katsoo vakuutusyhtiön korvauspäätöksen olevan myös tältä osin vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Talvitie