Tapahtumatiedot
Asiakas teki vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksen veneensä uppoamisesta. Vene oli ollut tuolloin kiinnitettynä laituriin venesatamassa. Vahinkoilmoituksen mukaan veneseuran valvontakamerassa näkyy veneen olleen pinnalla 23.10.2021 kello 18.30, mutta 24.10.2021 kello 7.47 venettä ei enää näkynyt laiturissa. Vahingon syyksi asiakas ilmoitti myrskyn, ja veneen sekä moottorin lisäksi myös veneessä olleet varusteet vaurioituivat.
Vakuutusyhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 17.11.2021. Vahinkoajankohdan olosuhteista yhtiö toteaa, että yhtiölle toimitettujen valvontakameran kuvien perusteella tuulta ei ole ollut, vaan keli oli ollut täysin tyyni ja sateeton. Uppoamisen syytä vakuutusyhtiö totesi selvitetyn yhdessä venekorjaamo A Oy:n kanssa. Korjaamolta saatujen valokuvien ja videon perusteella uppoamisen syyksi oli selvinnyt pilssipumpun letkun vuotaminen. Vene oli uponnut pilssipumpun läpiviennin kohdalta sisään tulvineen veden johdosta. Pilssipumpun letku oli liitetty aivan vesirajassa olevaan ja veneen ollessa kuormattuna vesirajan alapuolelle jäävään muoviseen läpivientiin letkusiteellä. Kuvien perusteella letkuside oli selkeästi kiristetty liian tiukalle, jolloin liitos ei ollut ollut vedenpitävä. Pilssipumpun letkuun johdettu vesi tulvii vuotavasta liitoksesta takaisin veneen pilssiin. Liiallisen kiristyksen seurauksena sekä letkuside että muovinen läpivienti olivat antaneet periksi ajan kuluessa. Kyseinen liitos vuotaa pilssipumppua käytettäessä, ja jos pilssipumpun läpivienti painuu vesirajan alapuolelle veneen ollessa kuormattuna tai veden kertyessä pilssiin, vuoto kyseisestä liitoksesta kasvaa ja vene uppoaa. Veneen uppoaminen oli seurausta liitoksen vuotamisesta, mihin ei liittynyt liitoksen rikkoutumista.
Yhteenvetona vakuutusyhtiö totesi, että veneen uppoaminen oli aiheutunut pilssipumpun letkun liitoksesta, kun letkuside oli ollut kiristettynä liian tiukalle, ja ajan mittaan letkuside ja muovinen läpivienti olivat antaneet periksi. Vahinko oli siten aiheutunut ilman äkillistä ja ennalta arvaamatonta rikkoutumista. Lisäksi yhtiö totesi, että automaattisen vedenpoistojärjestelmän toiminta tulisi säännöllisesti tarkistaa. Jos tarkistus olisi tehty, olisi vuotava putkiliitos ollut havaittavissa, koska veneessä on automaattinen pilssipumppu. Toimitettujen kuvien perusteella pilssissä oli ollut pidemmän aikaan reilusti vettä. Vaikka automaattinen vedenpoisjärjestelmä olisi toiminut asianmukaisesti, on tästä huolimatta osa poistuvasta vedestä aina tulvinut takaisin pilssiin.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan veneen käyvän arvon ja lunastusostohinnan erotuksena 19 400 euroa, veneen nostokulut 5 952 euroa, korjaamokulut 896,30 euroa sekä veneessä olleesta veneilyirtaimistosta 440 euroa.
Asiakas toteaa sään olleen myrskyinen, minkä seurauksena meriveden pinta oli noussut korkealle noin päivää ennen veneen uppoamista. Vahinkopaikkaa lähimmällä säähavaintoasemalla oli tuulen nopeus aamulla 22.10.2021 ollut jopa 25 metriä sekunnissa. Samaan aikaan meriveden korkeus oli noussut merkittävästi olleen suurimmillaan jopa 900 millimetriä. Vene oli sijainnut laiturissa paikalla, jossa tuuli ja aallot pääsevät lounaistuulella lyömään veneen perälautaan.
Pilssipumpun liitoskohdan osalta asiakas toteaa A Oy:n korjaamopäällikkö B:n havainneen, että läpiviennin letkusuukappale eli holkki on poikki ja vielä letkun sisällä. Vastauksena asiakkaalle B totesi viestissään 24.11.2021 asiakkaan käyneen veneellään 18.11.2021 ja kokeilleen letkua ja sen istuvuutta läpivientiin, jolloin letku irtosi ilman työkalujen käyttämistä. Edelleen B kertoi käyneensä 24.11.2021 katsomassa läpivientikohtaa ja ottaneensa siitä endoskoopilla kuvia ennen läpiviennin letkuun koskemista. Otettuaan letkusta kiinni ja pujotettuaan sen esiin näytti siltä, että letkuside ei ollut löysänä läpivientiin nähden vaan läpiviennin letkusuukappale oli poikki suukappaleen ollessa vielä letkun sisällä. Letkusiteen kiristämisestä B totesi viestissään 25.11.2021, ettei letkuside kiristynyt enempää sitä normaaliin tapaan kiristettäessä ja että se myös lähti aukeamaan. Läpiviennin tai holkin oletettua kestoikää B ei osannut sanoa. Edelleen B kertoi, että ulospäin pumppausta A Oy ei ollut pilssipumpun osalta testannut.
Kuvien perusteella liitosta arvioineen kaivohuoltoliike C:n Oy:n edustajan mukaan letkuside oli ollut kiristetty siten, kuin kuuluukin. Samoin kuvien perusteella arvionsa muodostanut maalämpö- ja porakaivoalalla toimivan D Oy:n edustaja totesi, että liitos vaikuttaa oikein tehdyltä. Jos se kuitenkin irtoaa vetämällä, on letku voinut haperoitua tai kovettua ajan mittaan ja sen myötä löystyä.
Asiakas kertoo veneensä olleen säännöllisessä käytössä ja että venettä oli huollettu asianmukaisesti, joten veneen yleiskunto oli ollut hyvä. Huoltoliike, jossa veneen edellinen omistaja oli sitä huollattanut, oli kertonut, että pilssin läpivienti ei sisälly veneen huolto-ohjelmaan, jolloin siihen kohdistuvia toimenpiteitä tehdään ainoastaan, kun havaitaan rikkoutumisia. Pilssin toiminnassa ei ollut havaittu ongelmia, joten kyseistä läpivientiä ei ole ollut tarpeen tutkia veneen tunnetun huoltohistorian aikana.
Asiakas kiistää vakuutusyhtiön väitteen siitä, että veneen pilssissä olisi ollut pidemmän aikaa vettä, ja toteaa, ettei väitteelle ole perusteita eikä kuvista ole nähtävissä mitään tähän viittaavaa. Holkin ympärillä ei myöskään ole havaittavissa valumajälkiä, mikä osaltaan viittaa siihen, ettei kyseessä ole ollut jatkuva ja pitkäaikainen vuoto. Automaattisen vedenpoistojärjestelmän toimivuutta oli säännöllisesti tarkastettu, ja pilssipumppu oli aina toiminut asianmukaisesti eikä putkiliitoksen vuotamista ollut havaittu. Pilssipumppua oli ennen vahinkotapahtumaa käytetty edellisen kerran 19.10.2021, eikä pumpussa tuolloin havaittu mitään epätavallista. Venettä oli käyty tarkastamassa myös 22.10.2021, eikä tällöinkään ollut havaittu mitään normaalista poikkeavaa. Lisäksi asiakas toteaa, ettei se seikka, että pilssissä olisi ollut vettä pidemmänkin aikaa sinänsä yksinään aiheuta veneen uppoamista.
Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko kyseessä veneen äkillinen ja ennalta arvaamaton uppoaminen johtuen veden tunkeutumisesta veneeseen läpiviennin tai putkiliitoksen rikkouduttua äkillisesti ja ennalta arvaamatta. Vene oli uponnut lyhyen aikavälin sisällä nopeasti, venettä oli huollettu asianmukaisesti ja se oli ollut säännöllisessä käytössä. Pilssipumpun toimivuutta oli myös säännöllisesti tarkastettu, eikä ongelmia ollut havaittu. Vakuutusyhtiö ei näin ollen voi vedota pilssipumpun toimimattomuuteen. Asiakas myös toteaa, että vene uppoaa pilssipumpun vaurioitumisesta vain, jos se on ollut toimimatta pidemmän ajan, eikä käyttäjä ole muulla tavoin huolehtinut pilssiin kertyvän veden poistosta.
Asiakas kiistää veneensä pilssin putkiliitoksen vuotaneen ennen vahinkotapahtumaa. Asiantuntijalausuntojen mukaan asiassa ei ole näyttöä siitä, että letkuside olisi ollut liian tiukalle kiristettynä eikä kyse siten ole siitä, että letkuside ja muovinen läpivienti olisivat antaneet periksi ajan myötä. Vesi oli tunkeutunut veneeseen holkin äkillisen ja ennalta-arvaamattoman rikkoutumisen vuoksi, joten kyseessä on ehdoissa mainittu putkiliitoksen tai läpiviennin rikkoutuminen äkillisesti ja ennalta arvaamatta. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut ennen vahinkotapahtumaa ollut voimakas myrsky, sillä veneen sijainti laiturissa oli ollut tuulelle altis.
Vakuutusyhtiön vastineessa letkuliitoksen asennustavasta esitetyn osalta asiakas toteaa, ettei liitoksen vuotamista pilssipumppua käytettäessä ole testattu A Oy:n tai kenenkään muun toimesta. Katsastussääntöjen osalta asiakas toteaa, ettei yhden letkusiteen käyttäminen ole ollut vastoin noita sääntöjä. Katsastussääntöjen mukaan ”joskus venttiiliin kiinnitetty letkuyhde on niin lyhyt, että kahta letkusidettä ei saa mahtumaan yhteen päälle. Tarvittaessa voidaan käyttää yhtä "heavy-duty" letkusidettä, jolla saadaan aikaan huomattavasti tavallista suurempi kiristysvoima." Läpivienti on näin ollen katsastussääntöjen mukainen yhtäkin letkusidettä käyttämällä. Vene oli myös tarkastettu joka vuosi ennen vesillelaskua, eikä tarkastuksissa ollut huomattu minkäänlaisia puutteita läpiviennin osalta. Vakuutusyhtiön väittämästä läpivientiliitoksen olemisesta löysällä asiakas toteaa letkun pysyneen kiinni letkusuukappaleessa vielä sen jälkeen, kun letkusuukappale katkesi, joten pilssipumpun letkun kiinnitys ei ole ollut olematon. Asiakas kiinnittää huomiota myös läpiviennin sijaintiin perälaudan alapuolella, jolloin vahingon aiheutumiseksi on riittänyt muutaman senttimetrin ylös/alas-suuntainen liike.
Asiantuntijalausuntojen osalta asiakas toteaa, että kyse on LVI-alan ammattilaisten lausunnoista ja että tekninen arviointi vaatii tässä nimenomaan LVI-alan tuntemusta. Vakuutusyhtiön mainitsemalla veneilyalan ammattilaisella ei ole tähän välttämättä tarvittavaa osaamista, eikä yhtiö ole myöskään esittänyt tarkempaa selvitystä siitä, mitä se tarkoittaa "veneilyalan ammattilaisella". Letkusiteiden käyttö, ja ennen kaikkea kiristäminen, ei poikkea liittimien käyttötarkoituksesta riippuen, joten lausuntojen näyttöarvoa ei voi sivuuttaa sillä perusteella, että kyseessä on ollut veneessä oleva letkuliitos.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö viittaa aiempaan korvauspäätökseensä ja kiistää asiakkaan vaatimukset.
Venevakuutukseen sisältyvästä veneilyturvasta korvataan veneen äkillinen ja ennalta arvaamaton uppoaminen tai muu vaurioituminen, kun se johtuu veden tunkeutumisesta veneeseen rungon, läpiviennin, putken tai putkiliitoksen rikkouduttua äkillisesti ja ennalta arvaamatta. Vakuutuksen rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata muun muassa virheellisestä asennuksesta tai vähitellen syntyneistä tapahtumista aiheutuvia vahinkoja.
Yhtiö katsoo, ettei asiakas ole osoittanut, että veneen uppoaminen olisi johtunut putkiläpiviennin äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta. Vahingon jälkeen A Oy:n korjaamopäällikkö B oli tutkinut pilssipumpun läpivientiä ja todennut läpiviennin vuodon olleen syynä vahinkoon. Muovinen letkuläpivienti oli ollut vain yhden letkusiteen varassa ja lisäksi tämä ainoa letkuside oli kiristetty liian kireäksi, mikä oli aiheuttanut muovisen läpiviennin rikkoutumisen ajan saatossa. Kyseinen liitos oli vuotanut pilssipumppua käytettäessä. Läpivienti oli sijainnut veneen oikealla puolella takakulmassa vain hieman vesirajan yläpuolella. Läpiviennin painuessa vesilinjan alapuolelle oli vuoto kasvanut ja lopulta johtanut veneen uppoamiseen. Liiallisesta kiristämisestä aiheutunut läpiviennin rikkoutuminen ei ole ollut ennalta arvaamatonta.
Yhtiö toteaa, ettei letkuläpiviennin rikkoutuminen ollut aiheuttanut vahinkoa veneelle ennen kuin veneeseen oli kertynyt sen verran vettä, että läpivienti oli painunut vesirajan alapuolelle. Tuon jälkeen vene oli päässyt uppoamaan. Rikkoutumisen takia läpivienti oli ollut niin löysällä, että letku olisi lähtenyt vetämällä irti, mikä olisi ollut helposti havaittavissa läpivienti tarkastamalla ja käsin kokeilemalla. Asia ilmenee B:n asiakkaalle 24.11.2021 lähettämästä sähköpostiviestistä. Läpiviennin suukappale oli mennyt rikki kumiletkun sisällä letkusiteen kohdalta. Käytännössä pilssipumpun letku oli ollut muovisessa runkoläpiviennissä yhtä huonosti kuin siinä ei olisi lainkaan ollut letkusidettä. Putkiläpivienti oli ollut kiristettynä vain yhdellä letkusiteellä, kun vuonna 2021 voimassa olleiden Suomen Purjehdus ja Veneily Ry:n katsastussääntöjen mukaan letkut kiristetään läpivienteihin puristinliitoksella tai kahdella letkusiteellä, joiden asennuksissa lukot asennetaan vastakkaisille puolille. Vuotanut läpivienti ei siten ole ollut katsastussääntöjen mukainen, ja vaikka katsastussäännöt eivät ole velvoittavia sääntöjä, osoittavat ne turvallisen letkuläpiviennin asennustavan, jota yleisesti veneasennuksissa Suomessa noudatetaan. Normaalin kunnossapidon ja veneen huollon yhteydessä, mikä kuuluu veneen omistajan velvollisuuksiin, virheellinen letkuliitos olisi huomattu ja se olisi voitu korjata. Huolellinen veneenkäyttäjä tarkistaa läpivientien toimivuuden joka vuosi ennen veneen vesillelaskua. Asiakkaan veneen läpivientejä ei ollut tarkastettu ennen vesillelaskua.
Edelleen yhtiö toteaa, että koska läpivienti oli kiristetty vain yhdellä letkusiteellä, oli sitä tullut kiristää tavanomaista enemmän liitoksen pitävyyden varmistamiseksi. Liiallinen kiristäminen oli lopulta rikkonut muovisen läpiviennin suukappaleen kumiletkun sisällä, minkä seurauksena vettä oli päässyt vuotamaan veneeseen. Letkusiteen liiallinen kiristäminen on rajoitusehdoissa tarkoitettu asennusvirhe. Letkun rikkoutuminen ei ole tapahtunut myöskään ehdon edellyttämällä tavalla äkillisesti vaan vähitellen ajan kuluessa.
Asiakkaan toimittamien C Oy:n ja D Oy:n lausuntojen osalta yhtiö toteaa, ettei niitä ole antanut veneilyalan ammattilainen eikä lausunnoilla ole näyttöarvoa sen enempää kuin asiakkaan omilla käsityksillä arvioitaessa vahingon syytä ja letkuliitoksen asianmukaisuutta.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään seuraavat selvitykset:
- asiakkaan ja A Oy:n korjaamopäällikkö B:n välinen sähköpostikeskustelu 24.–25.11.2021,
- B:n ottama video vuotaneesta liitoksesta,
- C Oy:n edustajan lausunto 2.12.2021 letkuyhdeliitoksesta,
- D Oy:n edustajan lausunto 7.12.2021 letkuyhdeliitoksesta,
- valokuvia veneestä, uppoamispaikalta ja vuotaneesta liitoksesta,
- Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n Katsastajan käsikirja 2021 sekä
- tuulilukematietoja Ilmatieteen laitoksen H:n havaintoasemalta ja vedenkorkeustietoja K:n havaintoasemalta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko veneen uppoamisen syyksi osoitettu läpiviennin tai putkiliitoksen äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen. Samoin kysymys on asennusvirheestä sekä vähitellen syntyneistä tapahtumista aiheutuneita vahinkoja koskevien rajoitusehtojen soveltamisesta.
Sovellettavat vakuutusehdot
Asiassa sovellettavien venevakuutusehtojen, voimassa 16.11.2019 alkaen, kohdan 3.1 (Veneilyturva) mukaan veneilyturvasta korvataan karilleajot ja muut vesillä sattuneet törmäykset johonkin esineeseen, kuten laituriin, uppotukkiin tai toiseen alukseen.
Lisäksi siitä korvataan veneelle tai sen mastolle ja takilalle muustakin ulkoisesta syystä äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti tapahtuneet vahingot. Niitä ovat esimerkiksi sellaiset myrskystä aiheutuneet vahingot, joita ei olisi voitu välttää veneen huolellisella kiinnityksellä sopivaan paikkaan tai hyvällä merimiestaidolla.
Tämän lisäksi veneilyturvasta korvataan purjeveneen maston ja takilan äkillinen ja ennalta arvaamaton vaurioituminen ilman ulkoista syytä, sen vakuutuskauden loppuun kunnes purjevene on 25 vuotta vanha. Tällainen vahinko voi johtua esimerkiksi saalingin odottamattomasta murtumisesta tai vanttien odottamattomasta pettämisestä.
Myös veneen äkillinen ja ennalta arvaamaton uppoaminen tai muu vaurioituminen korvataan veneilyturvasta, kun se johtuu veden tunkeutumisesta veneeseen rungon, läpiviennin, putken tai putkiliitoksen rikkouduttua äkillisesti ja ennalta arvaamatta.
Äkillisenä ja ennalta arvaamattomana uppoamisena ei pidetä esimerkiksi sadeveden aiheuttamia vahinkoja, tulpan irtoamista, pilssipumpun toimimattomuutta tai veneen runkorakenteen vuotamista ilman ulkoista syytä.
[…]
Ehtokohan 4 (Venevakuutuksen korvauspiirin yleiset rajoitukset) mukaan edellä on vakuutusturvien kohdalla kerrottu joistakin niitä koskevista korvauspiirin rajoituksista. Niiden lisäksi kaikkiin vakuutusturviin sovelletaan tässä kerrottuja yleisiä rajoituksia.
Venevakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet
1. Suunnittelu-, käsittely, materiaali- tai työvirheistä, kuten
- virheellisestä suunnittelusta tai asennuksesta
- esineen virheellisestä käsittelystä
- rakenne-, valmistus- tai työvirheestä
- sopimattomista tai virheellisistä osista tai materiaaleista
2. Vähitellen syntyneistä tapahtumista, kuten
- kulumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, osmoosista tai aineen väsymisestä
- lahoamisesta, homehtumisesta tai sienettymisestä
[…]
Ehtokohdan 5 (Ohjeet vahinkojen välttämiseksi) mukaan suojeluohjeissa on tavallisimpia varotoimenpiteitä, joilla vahinkoja voidaan välttää ja minimoida. Vakuutuksenottajan, vakuutetun tai heihin lain mukaan samaistettavan henkilön tulee noudattaa suojeluohjeita. Suojeluohjeen laiminlyönti voi aiheuttaa sen, ettei korvausta makseta tai se maksetaan alennettuna.
Ehtokohdan 5.1 (Omaisuuden turvallinen käyttö ja säilytys) mukaan
6. Poista veneeseen kertynyt sadevesi ja tarkista säännöllisesti automaattisen vedenpoistojärjestelmän toiminta.
Asian arviointi
Vakuutusyhtiö on evännyt asiakkaalle venevakuutuksesta maksettavan korvauksen perustuen siihen, ettei asiakas ole osoittanut uppoamisen syyksi vakuutuksesta korvattavaa tapahtumaa. Yhtiö on myös vedonnut asennusvirheestä sekä vähitellen syntyneestä tapahtumasta aiheutuneita vahinkoja koskeviin rajoitusehtoihin.
Asiakas on kiistänyt vakuutusyhtiön väitteet putkiliitoksen virheellisestä asentamisesta ja katsonut veneen uppoamisen täyttävän vakuutusehdoissa vahingon korvattavuudelle asetetut edellytykset.
Yhtiö on lisäksi viitannut vakuutuksen suojeluohjeiden kohtaan, jossa ohjeistetaan tarkistamaan säännöllisesti automaattisen vedenpoistojärjestelmän toiminta, ja katsonut, että normaalin kunnossapidon ja veneen huollon yhteydessä virheellinen liitos olisi huomattu.
Lautakunta toteaa, että riidanalainen kysymys asiassa koskee erityisesti sitä, onko uppoamisen aiheuttanut läpiviennin letkusuukappaleen rikkoutuminen tapahtunut äkillisesti ja ennalta arvaamatta.
Lautakunta toteaa yleisesti, että rikkoturvan sisältävistä vakuutuksista tyypillisesti korvataan esineiden erilaisia rikkoutumisia silloinkin, kun rikkoutumisen aiheuttanutta syytä tai syitä ei ole saatu selville. Usein tuon syyn selvittäminen ei myöskään ole mahdollista tavanomaisesti käytettävissä olevin keinoin. Rikkoutumisvahinkojen korvattavuutta arvioitaessa eräs keskeinen seikka on, edellytetäänkö vakuutusehdoissa rikkoutumisen aiheutuneen jonkin ulkoisen tekijän seurauksena.
Veneilyturvan ehtokohdassa 3.1 törmäysvahinkojen osalta korvattavaksi on määritetty törmäys johonkin esineeseen, eli ehdoissa tuolta osin on edellytys ulkoisesta tekijästä. Purjeveneen maston ja takilan äkillinen ja ennalta arvaamaton vaurioituminen sen sijaan nimenomaisesti todetaan vakuutuksesta korvattavaksi tapahtumaksi ilman ulkoista syytä. Tämän jälkeen ehdoissa todetaan, että myös veneen äkillinen ja ennalta arvaamaton uppoaminen tai muu vaurioituminen korvataan veneilyturvasta, kun se johtuu veden tunkeutumisesta veneeseen rungon, läpiviennin, putken tai putkiliitoksen rikkouduttua äkillisesti ja ennalta arvaamatta. Läpiviennin tai putkiliitoksen rikkoutumiselle ei siten ole asetettu edellytystä ulkoisesta syystä tai tekijästä. Ehdossa ei myöskään aseteta edellytyksiä rikkoutumisen aiheuttaneelle tapahtumalle vaan riittävää on, että rikkoutuminen on tapahtunut äkillisesti ja ennalta arvaamatta. Lautakunta katsookin läpiviennin suukappaleen rikkoutumisen lähtökohtaisesti tapahtuneen vakuutusehdoissa edellytetyllä tavalla äkillisesti ja ennalta arvaamatta.
Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka siitä, että korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Jos vakuutusyhtiö vetoaa vakuutukseen sisältyvään rajoitusehtoon, tulee sen vastaavasti näyttää, että vahinko on aiheutunut rajoitusehdon mukaisella tavalla. Veneen uppoamisen aiheuttaneesta läpiviennin suukappaleen rikkoutumisesta edellä todettuun viitaten lautakunta katsoo, että asiassa on kyse erityisesti siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut rikkoutumisen syyksi asennusvirheen tai jonkin vähitellen syntyneen tapahtuman. Näyttötaakka tästä on vakuutusyhtiöllä.
Vakuutusyhtiö on valokuvien perusteella katsonut letkusiteen, jolla pilssipumpun letku on kiinnitetty läpiviennin suukappaleeseen, olleen kiristetty liian tiukalle. Korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on maininnut teknisen asiantuntijansa selvittäneen uppoamisen syytä, mutta tästä selvityksestä lautakunnalle ei ole toimitettu erillistä dokumenttia. Venekorjaamo A Oy:n korjaamopäällikkö B on vastauksena asiakkaan tiedusteluun todennut liitosta tutkittuaan, että näytti siltä, ettei letkuside ollut löysänä läpivientiin nähden, vaan läpiviennin suukappale oli katkennut siten, että irronnut osa oli vielä letkun sisällä. Lisäksi B totesi, ettei letkuside kiristynyt enempää sitä normaalisti kiristettäessä, mutta se lähti aukeamaan, minkä lautakunta katsoo tarkoittavan, että letkuside oli ehjä ja toimiva.
Asiakas on myös toimittanut muulla kuin veneilyalalla toimivien yritysten C Oy ja D Oy lausunnot liitoksen toteutustavasta. Valokuvien perusteella annetuissa lausunnoissa on katsottu, että letkuside on ollut kiristettynä oikein. Kyseisten lausuntojen osalta vakuutusyhtiö on katsonut, ettei niillä ole näyttöarvoa, koska lausuntojen antajat eivät ole veneilyalan ammattilaisia. Tältä osin lautakunta toteaa, että LVI-alalla toimivien henkilöiden lausumia ole perusteltua sivuuttaa pelkästään tämän vuoksi, sillä asiaan liittyvän letkuliitoksen asianmukaisuuden arvioinnissa ei ole kyse sellaisesta spesifisti veneilyyn liittyvästä seikasta, jota ei muissa yhteyksissä käytettävien vastaavien liitosten parissa toimivat henkilöt pystyisi arvioimaan.
Yhteenvetona letkuliitoksen osalta esitetystä näytöstä lautakunta toteaa, että yhtäältä vakuutusyhtiö ja toisaalta C Oy:n ja D Oy:n edustajat ovat arvioineet liitosta valokuvien perusteella. Sen sijaan korjaamopäällikkö B on itse nähnyt liitoksen ja tutkinut sitä tarkemmin. Hänen kannanotoissaan ei ole mainintaa letkusiteen kiristämisestä liian tiukalle. Kokonaisuutena näyttöä arvioiden lautakunta katsoo jäävän osoittamatta, että liitoksessa käytetty letkuside olisi kiristetty liian tiukalle.
Vakuutusyhtiön esittämä asennusvirheväite koskee liitoksen kiristämisen lisäksi myös sitä, että putkiläpivienti on ollut kiristetty vain yhdellä letkusiteellä. Katsastussääntöjen mukaan letkut kiristetään läpivienteihin puristinliitoksella tai kahdella letkusiteellä, joiden asennuksissa lukot asennetaan vastakkaisille puolille. Asiakas on tältä osin todennut läpiviennin olevan katsastussääntöjen mukainen yhtäkin letkusidettä käyttämällä. Vakuutusyhtiö on tältä osin todennut myös, että katsastussäännöt eivät sinänsä ole velvoittavia sääntöjä, mutta ne osoittavat turvallisen letkuläpiviennin asennustavan, jota yleisesti veneasennuksissa Suomessa noudatetaan.
Lautakunta toteaa, että katsastussäännöistä esitetyn selvityksen perusteella vain yhden letkusiteen käyttäminen ei ole kyseisten sääntöjen mukaista, vaan liitoksessa tulee käyttää joko puristinliitosta tai kahta letkusidettä. Koska vahinkomekanismi tapauksessa on se, että läpiviennin suukappale oli katkennut ilman, että liitoksen olisi osoitettu olleen kiristetty liian tiukalle, lautakunta katsoo jäävän näyttämättä, että vain yhden letkusiteen käyttäminen olisi aiheuttanut vahingon.
Vähitellen syntyneistä tapahtumista aiheutuvia vahinkoja koskevan rajoitusehdon osalta vakuutusyhtiön väite on yhteydessä asennusvirheeseen siten, että yhtiö on katsonut letkusiteen ja muovisen läpiviennin antaneen ajan mittaan periksi letkusiteen oltua kiristettynä liian tiukalle. Liiallisen kiristämisen jäädessä näyttämättä ja erilaisten rikkoutumisten korvattavuudesta edellä todetun perusteella lautakunta katsoo, että myöskään tämä rajoitusehto ei sovellu tapaukseen.
Yhteenvetona lautakunta toteaa, että koska vakuutusyhtiön vetoamat rajoitusehdot eivät tule tapauksessa sovellettavaksi ja koska veneen uppoamisen on siten katsottava aiheutuneen läpiviennin tai putkiliitoksen rikkouduttua äkillisesti ja ennalta arvaamatta, on rikkoutumisesta seuranneessa veneen uppoamisesta aiheutuneessa vahingossa kyse vakuutuksesta korvattavasta tapahtumasta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö selvittää vahingon määrän ja maksaa asiakkaalle veneen uppoamisesta aiheutuneesta vahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Korpelainen
Jäsenet:
Kinnunen
Pynnönen Andersson
Ståhlberg
Yrttiaho