Tapahtumatiedot

Poliisipartio sai hätäkeskukselta 10.5.2024 kello 22.50 tehtävän, jossa ilmoittajan mukaan asiakas kuljetti ajoneuvoa päihtyneenä. Matkalla kohteeseen partio sai ilmoittajalta tiedon, että hän seurasi asiakkaan autoa omalla autollaan. Partio sai vielä kello 23.15 hätäkeskukselta ilmoituksen, että asiakkaan ajoneuvo oli suistunut ojaan. Partio saapui paikalla klo 23.19 ja tapasi asiakkaan istumassa ojaan suistuneen auton kyljen päällä. Alkometrin puhalluskoe antoi tuloksen 1,46 promillea kello 23.30. Asiakas kertoi juoneensa viskipullon heti ojaan ajettuaan. Auton vierestä löytyi tavaroita ja niiden joukossa oli tyhjä 35 senttilitran viskipullo. Verenalkoholitutkimuksen mukaan asiakkaan veressä oli alkoholia 1,66 promillea.

Asiakas teki 11.5.2024 vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksen, jossa hän ilmoitti menettäneensä autonsa hallinnan loivassa mutkassa ja kolaroineensa autonsa edellisenä iltana kello 22.35. Ilmoituksen mukaan asiakas oli alkoholin vaikutuksen alaisena vahinkohetkellä. Asiakas korjasi tietoja 18.9.2024 tekemässään vahinkoilmoituksessa. Asiakkaan mukaan aiemman ilmoituksen tiedot eivät olleet ajantasaiset, sillä hän epäili tuolloin alkoholilla olleen vaikutusta tapahtumaan, mutta sittemmin selvisi, ettei hän ollutkaan alkoholin vaikutuksen alaisena ajon aikana. Asiakas kertoi myös syyttäjän tehneen asiassa 11.9.2024 syyttämättäjättämispäätöksen.

Vakuutusyhtiö katsoi kielteisessä korvauspäätöksessään, että poliisin kuulemat todistajat olivat kertoneet asiakkaan olleen silmin nähden päihtynyt lähtiessään ajamaan. Asiakas oli ottanut tietoisen riskin kuljettaessaan ajoneuvoa päihtyneenä ja alkoholilla oli merkittävä vaikutus asiakkaan suorituskykyyn, mistä syystä korvaus evättiin kokonaan.

Asiakas vaati oikaisua vakuutusyhtiön päätökseen. Asiakkaan mukaan todistajat olivat kertoneet tapahtumista totuudenvastaisesti, sillä asiakas oli aiemmin tehnyt heistä lastensuojeluilmoituksen. He myös todennäköisesti olettivat asiakkaan olleen päihtynyt hänen tasapainovaikeuksia koskevan perussairautensa vuoksi. Asiakas kertoi vahinkopaikalle tulleelle poliisille totuudenmukaisesti nauttineensa alkoholia, mutta häneltä ei kysytty, mihin aikaan tämä tapahtui. Nauttiminen tapahtui jo aamulla yli 11 tuntia ennen ajoa ja seuraavaksi heti vahinkotapahtuman jälkeen. Vakuutusyhtiö pysyi korvauksen epäävässä päätöksessään.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen ja vaatii, että vakuutusyhtiötä suositetaan korvaamaan hänelle auton arvo 12 800 euroa ja sairaanhoito- sekä matkakulut 50 euroa korkoineen.

Asiakas ajoi 60 kilometrin tuntinopeudella rajoituksen ollessa 80 kilometriä tunnissa, kun auto suistui tieltä metsään ja vaurioitui niin, että se jouduttiin lunastamaan. Vakuutusyhtiö epäsi korvauksen sen olettamuksen perusteella, että asiakas olisi kuljettanut ajoneuvoa päihtyneenä. Syyttäjä teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen. Myöskään keskusrikospoliisin lausunnon mukaan asiakkaan veressä ei ollut lainkaan alkoholia ajon aikana. Todistajat luulivat asiakkaan olleen päihtynyt, koska hänellä oli polyneropatiasta johtuva tasapainohäiriö ja hän joutui käyttämään vahvaa särkylääkettä, joka vaikuttaa tasapainon hallintaan. Todistajien kertomukset olivat muutenkin epäluotettavia, sillä asiakas oli tehnyt heistä lastensuojeluilmoituksen aiemmin.

Asiakas nautti alkoholia vasta ajon jälkeen. Asiakas kertoi vakuutusyhtiölle ensin ajaneensa päihtyneenä, koska hän oli aiemmin aamulla nauttinut likööriä eikä ollut varma, oliko hänellä veressä vielä alkoholia ajon aikana. Hän korjasi asian myöhemmässä ilmoituksessaan.

Poliisi ymmärsi asiakkaan kertoman väärin ja kirjasi kuulusteluissa väärän kellonajan sen osalta, milloin asiakas kertoi nauttineensa alkoholia. Kuulustelu tehtiin puhelimitse eikä asiakas siten saanut kuulustelukertomusta luettavakseen. Hän ei nauttinut alkoholia tapahtumapäivänä illalla ennen kuin vasta onnettomuuden jälkeen, jolloin hän joi puolen litran viskipullon. Sen sijaan hän oli nauttinut kyseisenä aamuna jo kello 7-10 puolen litran likööripullon.

Onnettomuuden syynä oli TIA-kohtaus. Asiakkaalla oli ollut vastaavia kohtauksia aiemminkin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa korvauspäätöksiinsä ja kiistää asiakkaan vaatimukset. Asiakas kertoi poliisille esitutkinnassa nauttineensa tapahtumailtana kello 21.00–22.00 yhden puolen litran pullon alkoholitilavuudeltaan 32-prosenttista likööriä. Hän myönsi kuljettaneensa autoa vahinkohetkellä päihtyneenä ja syyllistyneensä perusmuotoiseen rattijuopumukseen. Seulonta-alkometri osoitti 1,46 promillea, mikä ylittää törkeän rattijuopumuksen rajan. Myös myöhemmin otettu verikokeen tulos 1,66 promillea, missä alkoholin palamisen huomioon ottava takaisinlaskenta huomioitiin niin sanotun varmuusmarginaalin kanssa, ylittää törkeän rattijuopumuksen rajan.

Asiakas muutti kertomustaan tapahtumista useasti. Hän myönsi esitutkinnassa ja alkuperäisessä vahinkoilmoituksessa olleensa ajon aikana päihtynyt, minkä hän myöhemmin tekemässään vahinkoilmoituksessa kiisti. Poliisille hän kertoi nauttineensa alkoholia vain hieman ennen ulosajoa, mutta myöhemmin hän sanoikin nauttineensa alkoholia jo samana aamuna kello 7.00–10.00 välisenä aikana. Asiakkaan esitutkinnassa kertoma koskien hänen nauttimansa alkoholin määrää hetkeä ennen liikenteeseen lähtemistä täsmää verikokeen tuloksen kanssa. Edelleen asiakas toi vasta myöhemmin esiin, että hänellä on todistajien tekemiin havaintoihin liittyviä sairauksia.

Kolme silminnäkijää kertoi esitutkinnassa yhtenevästi siitä, että asiakas oli huomattavan päihtynyt jo lähtiessään autolla liikenteeseen. Häneltä yritettiin ottaa auton avaimia pois ja poliisit kutsuttiin tästä syystä paikalle, eikä ojaan suistumisen takia. Todistajista yksikään ei havainnut asiakkaan nauttivan vahinkopaikalla alkoholia, eikä poliisi pitänyt uskottavana väitettä siitä, että viskipullon ylipäätään voisi juoda ilmoitetun ojaanajon kello 23.15 ja partion paikalle saapumisen kello 23.19 välisenä aikana. Syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen, sillä jälkinauttimisesta ei saatu rikosoikeudellisen vastuun täyttävää varmuutta.

Tien pinta oli vahinkohetkellä paljas ja kuiva. Asiakas kertoi kaarteen, jossa hän suistui ajoneuvollaan vastaantulijoiden kaistan yli ojaan, olevan hyvin loiva. Vahingolle ei ole esitetty uskottavaa ulkoista syytä tai tekijää. Asiakas on antanut väärää sekä keskenään ristiriitaista selvitystä, millä on olennaista merkitystä vahinkoasian kannalta. Tälläkin perusteella korvaus on evättävä.

Selvitykset

Poliisin tutkintailmoituksen mukaan asiakasta epäiltiin törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 10.5.2024 kello 22.50–23.19. Asiakas kertoi partion puhuttaessa häntä tapahtumapaikalla suistuneensa tieltä tien kunnosta ja kesärenkaista johtuen. Hän kertoi myös juoneensa viskipuollon heti ojaan ajauduttuaan.

Tutkintailmoituksen mukaan partio puhutti paikalla kolmea todistajaa, jotka kertoivat asiakkaan olleen silminnähden päihtynyt, kun hän oli tullut todistajien pihaan. Yksi todistajista oli yrittänyt ottaa auton avaimia pois asiakkaalta siinä onnistumatta. Asiakkaan autoa omalla autollaan seuranneet kaksi todistajaa eivät olleet havainneet asiakkaan nauttineen alkoholia tieltä suistumisen jälkeen. Kolmas todistaja tuli kävellen paikalle partion jo ollessa siellä. Auton vierestä löytyi tavaroita, joiden joukossa oli tyhjä 35 senttilitran viskipullo.

Asiakasta kuultiin 15.5.2024 puhelimitse rikoksesta epäiltynä. Hän kertoi, ettei muistanut tapahtumia tarkkaan. Hänellä oli töissäkin ollut tajuttomuuskohtauksia. Hän oli ottanut metsästysseuran majalla pienen pullon likööriä ja seuraavat muistikuvat olivat, kun hän oli ojassa ja nousi autosta ulos. Ajon jälkeen ei ollut järkeä ottaa peräkontista viskipulloa ja juoda sitä. Asiakas kertoi puolen litran likööripullon juomisen tapahtuneen kello 21–22. Hän sanoi varmasti olleensa päihtynyt.

Esitutkintapöytäkirjan mukaan myös kolmea partion paikalla puhuttamaa todistajaa kuultiin esitutkinnassa. He kertoivat kuten aiemmin, että asiakas tuli päihtyneenä heidän pihaansa ja asiakkaalta yritettiin ottaa auton avaimet pois. Esitutkinnassa kuultiin todistajana myös asiakkaan tytärtä, joka kertoi tyhjentäneensä autosta jälkikäteen tavaroita, joita oli ilmeisesti siirretty auton vierestä takapenkille. Autossa olleessa viskipullossa oli havaittavissa verta ja todistajan mukaan asiakas oli hänen muistikuviensa mukaan sanonut juoneensa siitä vasta ulosajon jälkeen.

Esitutkintapöytäkirjassa on valokuva asiakkaan käsistä, joissa näkyy verijälkiä sekä tyhjästä lasipullosta, joka etiketin mukaan oli sisältänyt 35 senttilitraa 40-prosenttista viskiä. Pullossa oli verijälki.

Tutkintailmoituksen mukaan partio puhallutti asiakasta vahinkopaikalla alkometrillä, joka antoi tuloksen 1,46 promillea kello 23.30. Keskusrikospoliisin verenalkoholitutkimuksen mukaan asiakkaan veressä oli alkoholia 1,66 promillea 11.5.2024 kello 00.07 otetussa näytteessä. THL:n lausunnossa on laskennallisesti arvioitu veren alkoholipitoisuus. Laskenta perustuu viiden desilitran ja vahvuudeltaan 40-prosenttisen alkoholijuoman nauttimiseen tapahtumailtana kello 22.55–23.19. Määrä sisältää etanolia yhteensä 158 grammaa vastaten 2,27 promillen veren alkoholipitoisuutta. Laskennassa kello 22.54 arvioiduksi veren alkoholipitoisuudeksi saatiin nolla. Lausunnon mukaan ei voitu sulkea pois mahdollisuutta, että todettu veren alkoholipitoisuus selittyi kokonaan jälkinauttimisella.

Tutkintailmoituksen mukaan tienpinta oli paikkatutkinnassa paljas ja kuiva. Kyseessä oli soratie, jolla oli nopeusrajoitus 80 kilometriä tunnissa.

Syyttäjä teki törkeän rattijuopumuksen osalta syyttämättäjättämispäätöksen sillä perusteella, että esitutkinnassa ei ollut ilmennyt riittävää selvitystä siitä, että asiakas olisi menetellyt epäillyllä tavalla eikä siten ollut olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Asiakas tuomittiin käräjäoikeudessa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Hän oli laiminlyönyt noudattaa olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi, ja menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan muuta kuin vähäistä vaaraa toisen turvallisuudelle.

Keskussairaalan päivystysosaston 16.6.2020 kirjausten mukaan asiakas oli tullut vastaanotolle huimauskohtausten vuoksi. Asiakas oli kohtauksen aikana tuntunut kaatuvan ja hänellä oli ollut ohimon sekä posken alueella puutunutta tunnetta. Diagnoosiksi on kirjattu muun ohella muu hyperkolesterolemia. Lisäksi neurologian poliklinikan 1.2.2021 kirjausten mukaan asiakas oli huimauksen vuoksi neurologilla. Huimaus tuli liikkuessa ja pystyssä ollessa. Asiakas joutui ottamaan välillä tukea. Päänsärkyä tai muita oireita ei ollut.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko asiakas kuljettanut ajoneuvoaan alkoholin vaikutuksen alaisena vahinkohetkellä ja onko hänen verensä alkoholipitoisuus ollut tuolloin vähintään 1,2 promillea, minkä johdosta vakuutusyhtiöllä olisi oikeus korvauksen alentamiseen tai epäämiseen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 30 §:n mukaan, jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Vapaaehtoisen moottoriajoneuvovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä alkoholin, huumausaineen tai muun huumaavaan aineen käytön vaikutuksesta vakuutuskorvaukseen siten kuin liikennevakuutuslain 48 §:ssä säädetään.

Liikennevakuutuslain 48 §:n mukaan, jos vahinkoa kärsinyt on vahinkotapahtuman sattuessa kuljettanut ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä on vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, tai hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksesta taikka alkoholin ja muun huumaavan aineen yhteisvaikutuksesta, hänelle aiheutunut henkilövahinko korvataan vain siltä osin kuin muut olosuhteet ovat vaikuttaneet vahinkoon. 

Vakuutussopimuslain 34 §:n mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa kyseisessä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 72 §:n mukaan, jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Kaskovakuutusehtojen, voimassa 1.1.2024 alkaen, kohdan 3.1 mukaan kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle
1. tieltä suistumisesta tai kaatumisesta
[…].

Yleisten sopimusehtojen kohdan 7.1 mukaan, […] jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä on vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, tai hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksesta taikka tällaisten aineiden ja alkoholin yhteisvaikutuksesta, hänelle aiheutunut vahinko korvataan vain siltä osin kuin muut olosuhteet ovat vaikuttaneet vahinkoon. […]

Yleisten sopimusehtojen kohdan 11.1 mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko sattunut vakuutustapahtuma, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on maksettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan omalla kustannuksellaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.

Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset. Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta, voidaan korvausta alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Vakuutetun tulee mahdollisuuksiensa mukaan osallistua vahingon selvittelyyn sekä myötävaikuttaa vahingon todellisen syyn ja aiheuttajan saamiseen selville. Vakuutettu ei saa poistumalla vahinkopaikalta, nauttimalla vahingon jälkeen alkoholia tai huumausaineita taikka muulla tavoin vaikeuttaa vahingon selvittämistä.
[…]

Asian arviointi

Asiakkaan ajoneuvon vauriot ovat syntyneet auton suistuessa tieltä eli lähtökohtaisesti kysymyksessä on kaskovakuutusehtojen kolarointivakuutuksesta korvattava vahinko. Vakuutusyhtiöllä on vahingon aiheuttamiseen vedotessaan näyttötaakka korvauksen alentamisen tai epäämisen perusteista. Riita-asiassa riittävää on, että ratkaisun perustaksi asetettavasta seikasta esitetään uskottava näyttö. Syyttäjän rikosasiassa antamalla päätöksellä syyttämättä jättämisestä ei ole sitovaa vaikutusta käsiteltäessä vakuutuskorvausta koskevaa asiaa.

Asiakas on vedonnut siihen, että hän oli nauttinut alkoholia vasta ajon jälkeen ja todistajat olivat erehdyksissä luulleet hänen olleen päihtynyt, vaikka tasapainohäiriöt johtuivat sairaudesta. Vakuutusyhtiön mukaan asiakas oli muuttanut kertomustaan useasti, verikokeen tulos täsmäsi asiakkaan ensin kertomaan ja todistajien kertomukset huomioon ottaen oli näytetty vahingon johtuneen yksinomaan ajoneuvon kuljettamisesta alkoholin vaikutuksen alaisena.

Asiassa on selvitetty, että asiakas on itse ilmoittanut vahinkotapahtumaa seuraavana päivänä tekemässään vahinkoilmoituksessa ja myös poliisikuulustelussa viisi päivää myöhemmin olleensa alkoholin vaikutuksen alaisena ajoneuvoa kuljettaessaan. Poliisikuulustelussa hän on kertonut nauttineensa vain vähän ennen vahinkotapahtumaa eli kello 21–22 puoli litraa 32-prosenttista likööriä. Hän on heti tapahtuman jälkeen poliisin häntä puhuttaessa kertonut nauttineensa myös tieltä suistumisen jälkeen viskipullon. Myöhemmin syyttäjän asiassa tekemän syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen asiakkaan kertomus alkoholin nauttimisesta ennen vahinkotapahtumaa on muuttunut siten, että hän on kertonut nauttineensa likööripullon jo tapahtuma-aamuna.

Asiakas on antanut vakuutusyhtiölle ristiriitaista tietoa siitä, kuljettiko hän ajoneuvoa alkoholin vaikutuksen alaisena, mikä on osaltaan vaikeuttanut vakuutusyhtiön vastuun selvittämistä.

Auton vierestä on löytynyt tyhjä 35 senttilitran viskipullo, jossa on ollut verijälkiä. THL:n lausunnon mukaan ei voitu sulkea pois mahdollisuutta, että todettu veren alkoholipitoisuus selittyi kokonaan jälkinauttimisella. Nämä seikat tukevat asiakkaan jälkinautintaväitettä. Todistajat eivät ole nähneet asiakkaan nauttivan alkoholia tieltä suistumisen jälkeen ja paikalle saapunut partio on tutkintailmoituksen tietojen mukaan tullut paikalle kello 23.19 eli vain muutama minuutti sen jälkeen, kun hätäkeskus on saanut kello 23.15 ilmoituksen ulosajosta. Ensimmäinen ilmoitus siitä, että asiakas ajoi ajoneuvoa päihtyneenä, oli tehty kello 22.50. Aikaa jälkinautinnalle on siten ollut niukasti.

Mainitusta THL:n lausunnosta ei ilmene, että siinä olisi otettu huomioon asiakkaan aiemmin nauttimaa likööriä, vaan arviointi on tehty asiakkaan jälkinautinnasta esittämien seikkojen perusteella. Lausunto on myös perustunut siihen, että ulosajon jälkeen nautitun viskipullon koko oli 0,5 litraa, vaikka esitutkintapöytäkirjan valokuvien mukaan se oli 0,35 litraa.

Ottaen huomioon sen, että kolme todistajaa ovat välittömästi vahinkopaikalla kertoneet poliisille yhtenevästi asiakkaan tulleen päihtyneenä todistajien pihaan, lautakunta katsoo, että asiakkaan kertomuksen muuttuminen liköörin nauttimisen ajankohdasta on epäuskottava. Asiakas on kertonut tasopainohäiriöstään, mikä voisi osaltaan selittää epävarmaa liikkumista. Todistajat ovat kuitenkin kertoneet asiakkaan puheen olleen ”sössöttämistä”, ”silmien lupanneen päässä” ja hänen olleen kovin sekava, mitkä puhuvat sen puolesta, että asiakas on ollut voimakkaasti päihtynyt. Poliisi on hälytetty paikalle jo ennen vahinkotapahtumaa, kun todistajat olivat havainneet asiakkaan kuljettaneet ajoneuvoaan päihtyneenä. Asiakas on itsekin ilmoittanut alun perin sekä poliisille että vakuutusyhtiölle olleensa ajon aikana päihtynyt. Hän on muuttanut kertomustaan vasta syyttäjän syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen.

Lautakunta katsoo edellä esitetyn perusteella vakuutusyhtiön esittäneen uskottavan näytön siitä, että asiakas on ollut vahinkohetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Sekä puhalluskoe että sen jälkeen tehty verenalkoholitutkimus osoittavat, että asiakkaan veren alkoholipitoisuus on ollut ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea. Tutkintailmoituksen mukaan tien pinta on ollut vahinkohetkellä paljas ja kuiva. Asiassa ei ole ilmennyt alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisen lisäksi muita syitä ulosajolle. Vakuutusyhtiöllä on siten ollut oikeus korvauksen epäämiseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Heikinsalmi

Jäsenet:
Koskinen
Pynnönen Andersson
Ståhlberg
Yrttiaho