Tapahtumatiedot

K-järven vesi oli noussut asiakkaan kiinteistölle ja kastellut mökkirakennuksen (rakennusvuosi 1958) lattiatason yläpuolelle vaurioittaen lattiarakenteet kokonaisuudessaan, seinien alaosia, ulkovia, kalusteita ja lattialla olevaa irtaimistoa. Vahinko todettiin vahinkoilmoituksen mukaan 20.4.2024.

Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoa. Korvauspäätöksen 30.8.2024 mukaan vakuutusyhtiön hankkiman Suomen ympäristökeskuksen (Syke) 29.8.2024 päivätyn lausunnon mukaan ympäröivän vesistön vahinkoajankohdan mukainen vedenkorkeus toistuu useammin kuin kerran 50 vuodessa. Vakuutusehtojen mukaan poikkeuksellisen pidetään veden korkeut­ta, jonka esiintymistodennäköissyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin, joten vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaan vedenpinnan nousua ei voida pitää vakuutusehtojen mukaisesti poikkeuksellisena.

Asiakas valitti korvauspäätöksestä vakuutusyhtiöön. Asiakas vetosi muun muassa Syken havaintoaseman sijaintiin ja korkeuseroon vahinkopaikkaan nähden. Asiakas on seurannut järven vedenkorkeuden vaihtelua yli viisi­kymmentä vuotta, eikä K-järven veden korkeus ole kertaakaan aikaisemmin noussut yhtä korkealle kuin toukokuussa 2024. Asiakas oli liittänyt valitukseensa vakuutusyhtiölle myös läheisen kiinteistön omistajien ja käyttäjien sekä yhden paikkakuntalaisen lausuntoja ja havaintoja kevättulvien historiasta kyseisellä järvellä. Kyseisten lausuntojen mukaan tulvavesi ei ole allekirjoittaneiden kokemuksen mukaan aikaisemmin noussut yhtä korkealle kuin vuonna 2024. Asiakkaan mukaan Syken hydrologin johtopäätös on asiakkaan tapauksessa virheellinen.

Vakuutusyhtiö teki asiassa uudestaan kielteisen korvauspäätöksen 25.10.2024. Vakuutusyhtiö vetosi Syken lausunnon lisäksi vahinkokohtees­sa suoritettuun vahinkotarkastukseen 27.5.2024. Vahinkotarkastusraportissa mainittiin, että rakennuksen vaurioista voidaan todeta, että rakennus on ollut jo aikaisemminkin tulvavesien vaikutuksen alaisena.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan aiheutuneen vahingon. Asiakkaan mukaan kevättulva järvellä on monesti noussut pihan tasolle ja kastellut mökin perustuksia (alkujaan luonnonkivien päälle asennetut tukkipuualajuoksut, vaihdettu myöhemmin rakennuksen ulkosivuilla betonianturoiden päälle asennettuihin kestopuupalkkeihin). Ennen vuoden 2024 kevättulvia veden pinta ei ole noussut mökin lattialaudoitukseen saakka mökin 66 vuoden olemassaolon aikana. Asiakas vetoaa myös siihen, että Syken lausunto perustuu L-järven havaintoasemalta mitattuun virtaamaan. L-järvi sijaitsee linnuntietä noin viiden kilometrin päässä vahinkopaikalta K-järvellä, mutta vesi sinne virtaa neljän joen ja niiden välissä olevien järvien kautta, jolloin matkaa vahinkopaikan ja mittauspisteen välillä on noin 12 km ja korkeusero 6,4 metriä. Mittauspaikka on siten suhteellisen kaukana vahinkopaikasta ja kivisten uomien takana. Asiakkaan mukaan jokien virtauksiin ei voi olla vaikuttamatta mahdolliset jääpadot, virran mukanaan tuoma roju, kaatuneet puut, mahdolliset rantatörmien sortumat ja niin edelleen. Asiakkaan mukaan Syken lausunnossa esitetty johtopäätös, jonka mukaan vahinkoajan vedenkorvaus toteutuu useammin kuin kerran 50 vuodessa, on virheellinen. Vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä on ohitettu useiden vahinkopaikalla olleiden ihmisten kokemusperäiset lausunnot ja päätös perustuu kaukana vahinkopaikalta tehdyn mittaustuloksen perusteella johdettuun ilmeisen virheelliseen tulokseen.

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan 27.5.2024 tehdyn vahingon tarkastuksen tarkastusraportissa todetaan, että mökkirakennus on aikaisemminkin kärsinyt tulvavesien aiheuttamista vaurioista. Tulvan poikkeuksellisuuden selvittämiseksi vakuutusyhtiön pyytämän Syken lausunnon mukaan vahinkoajankohdan vedenkorkeus vahinkopaikalla toistuu useammin kuin kerran 50 vuodessa. Syke pitää toistuvuusarviota melko luotettavana. Yhtiö toteaa, ettei asiakas ole esittänyt mitään näyttöä valituksessa mainitsemistaan jokien virtaamaan vaikuttaneista tekijöistä kuten jääpadoista, kaatuneista puista tai muista seikoista. Vakuutusyhtiö vastineen mukaan vakuutusehtojen mukaisena poikkeuksellisena veden pinnan tai meren pinnan nousuna pidetään veden korkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Vedenpinnan tason normaalista tai poikkeuksellista vähäisemmästä vaihtelusta johtuvan tulvan aiheuttamia vahinkoja ei korvata vakuutuksesta. Vakuutusyhtiön mukaan kyseessä ei ole vakuutusehtojen perusteella korvattavaksi katsottava vesistötulvavahinko.

Lisäkirjelmässään asiakas toteaa, että vakuutusyhtiön vetoamasta vahinkotarkastusraportin kohdasta, jonka mukaan ”vaurioista voidaan todeta, että rakennus on ollut aikaisemminkin tulvavesien vaikutuksen alaisena”, ei käy ilmi, että tulva-altistus ei ole koskaan aikaisemmin noussut lattian tasolle saakka. Asiakkaan mukaan kevään 2024 tulvatilanne täyttää vakuutusehtojen tunnusmerkit ja on siten poikkeuksellinen.

Vakuutusyhtiön lisävastineessa todetaan, että tulvan esiintymistodennäköisyys ei ole suoraan pääteltävissä sen perusteella, milloin vesi on edellisen kerran noussut vastaavalla tavalla. Vakuutusehtojen soveltamisen osalta ratkaisevaa on nimenomaan vedenkorkeuden esiintymistodennäköisyys. Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaan toimittaman selvityksen perusteella ei ole riittävällä varmuudella todettavissa veden nousseen niin korkealle, että vakuutusehdoissa mainittu tulvan poikkeuksellisuudelle asetettu edellytys täyttyisi. Syke pitää laatimaansa toistuvuusarviota melko luotettavana ja katsoo arviossaan, että vahinkoajankohdan vedenkorkeus toistuu useammin kuin kerran 50 vuodessa. Vakuutusyhtiön vastineen mukaan asiassa on jäänyt näyttämättä, että kyseessä olisi ollut vakuutusehdoissa määritelty poikkeuksellinen vesistötulva.

Asiakas vetoaa lisäkirjelmässään siihen, ettei siitä ole tietoa, onko vesi milloinkaan noussut yhtä korkealla kuin keväällä 2024, mutta 66 vuoteen näin ei ole käynyt. Asiakkaan mukaan vakuutusehdoissa ei määritellä veden nousulle mitään raja-arvoa tai korkeutta, missä tulvan poikkeuksellisuudelle asetettu edellytys täyttyisi.  Asiakas toteaa, että vakuutusyhtiön mukaan ratkaisevaa on nimenomaan vedenkorkeuden esiintymistodennäköisyys. Asiakkaan mukaan Syke ei ole lausunnossaan määrittänyt veden korkeuden esiintymiselle mitään todennäköisyyttä. Asiakkaan mukaan Syken lausunnossa on useita epävarmuutta ja epätarkkuutta tarkoittavia ilmaisuja, mutta tästä huolimatta lausunnossa todetaan ehdoitta, että vahinkoajankohdan vedenkorkeus toistuu useammin kuin kerran 50 vuodessa. Asiakkaan mukaan kyseinen toteamus ei ole minkäänlaisen todennäköisyyslaskelman tulos vaan pikemminkin ennuste, jota Syke pitää luotettavana, mikä ei asiakkaan mukaan tarkoita siten, että kyseessä olisi varma asia.

Asiakas esittää lisäselvityksenä Vesi.fi-sivustolta löytyvän tilaston L-järven K-kosken mittausaseman virtaamamittauksista vuosina 1975–2024. Asiakkaan mukaan kevään 2024 huippuvirtaama tai sitä suurempi virtaama toistuu tilastossa kuusi kertaa. Asiakkaan mukaan kaikki kyseisellä havaintoasemalla mitattu vesi ei tule K-järvestä. Asiakkaan mukaan mittaustulos monen muuttuvan sivuvirran sekoittumisen jälkeen voi kertoa korkeintaan suuntaa antavasti vesistön yläjuoksun, tässä tapauksessa K-järven, tilanteesta. Asiakkaan mukaan K-järven tulva ei ole kertaakaan noussut kevään 2024 tulvan tasolle. Asiakas katsoo, että Syken lausunto ei voi syrjäyttää asiakkaan esittämää tilastoa ja siitä johdettua laskennallista esiintymistodennäköisyyttä poikkeuksellisuudelle asetetun edellytyksen kriteerinä. Asiakas esittää lisäkirjelmässään tilastolliset laskelmansa todennäköisyydestä, jolla tietty tapahtuma osuu kohdalle, eli tapauksessa vedenpinnan nousu siten, että kysymyksessä on poikkeuksellisen korkealle nousevan ja vahinkoa aiheuttavan tulvan todennäköisyys. Johtopäätöksenä asiakas esittää, että kerran 66 vuodessa tapahtunut on harvemmin kuin kerran 50 vuodessa.

Sopimusehdot

Asiassa sovelletaan kotivakuutuksen vakuutusehtoja, jotka ovat voimassa 1.1.2023 alkaen.

F22.1 Korvattavat vakuutustapahtumat ja näihin liittyvät rajoitukset
F22.1.11 Poikkeuksellinen tulva
F22.1.11.1
Vakuutuksesta korvataan myös äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama välitön ja suoranainen esinevahinko, jonka syynä on
- rankkasadetulva
- vesistötulva
- merivesitulva
- tai eri tulvatyyppien yhdistelmä siten, että vesi tunkeutuu rakennukseen tai sen rakenteisiin suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta.

Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen.

Vesistötulvalla tarkoitetaan joen, järven, ojan tai puron vedenpinnan poikkeuksellista nousua, joka johtuu myrskytuulesta, poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadoista.

Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista merenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksista Tanskan salmissa.

Tulvavahinkona korvataan myös poikkeuksellisen vesistö- ja merivesitulvan seurauksena jään liikkumisesta aiheutuneet vahingot.

Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa.

Poikkeuksellisena veden pinnan tai meren pinnan nousuna pidetään veden korkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin.

Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko asiakas osoittanut 20.4.2024 todetun rakennuksen rakenteiden kastumisvahingon aiheutuneen vakuutusehtojen tarkoittamasta poikkeuksellisesta vesistötulvasta.

K-järven kevättulva on noussut asiakkaan mökkirakennuksen lattiatason yläpuolelle kastellen ja vaurioittaen lattiarakenteen kokonaisuudessaan, seinien alaosia, ulko-ovia, kalusteita ja lattialla olevaa irtaimistoa.

Vakuutusehtojen poikkeuksellista tulvavahinkoa koskevan vakuutusehdon mukaan poikkeuksellisena veden pinnan tai meren pinnan nousuna pidetään veden korkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin.

Vakuutusyhtiö on pyytänyt Suomen ympäristökeskuksel­ta (Syke) lausunnon vuoden 2024 tulvien poikkeuksellisuudesta vahinkopaikalla. Syken 29.8.2024 päivätyn hydrologin lausunnon mukaan ympäristöhallinnolla ei ole K-järvessä havaintoasemia. Lähin ympäristöhallinnon havaintoasema sijaitsee lausunnon mukaan noin viiden kilometrin etäisyydellä L-järvellä. Lausunnon mukaan L-järven kevään huippuvirtaaman (34,04 kuutiometriä sekunnissa) toistuvuus on keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Syke pitää lausunnon mukaan epätodennäköisenä, että K-järven vesitilanne poikkeaisi merkitsevästi L-järven vesitilanteesta. Syke pitää toistuvuusarviota melko luotettavana ja lausunnon mukaan vahinkoajankohdan vedenkorkeus toistuu useammin kuin kerran 50 vuodessa.

Asiakas pitää Syken lausunnon johtopäätöksiä virheellisinä ottaen huomioon Syken mittauspisteen sijainnin ja korkeuseron vahinkopaikkaan nähden. Asiakas vetoaa myös muun muassa siihen, että vakuutusehtojen mukaan ratkaisevaa on nimenomaan vedenkorkeuden esiintymistodennäköisyys. Asiakkaan valituksen mukaan Syke ei ole lausunnossa määrittänyt veden korkeuden esiintymiselle mitään todennäköisyyttä. Asiakas esittää myös todennäköisyyslaskelmia vuoden 2024 vedennousun todennäköisyyteen liittyen.

Asiakas on toimittanut FINElle Vesi.fi-sivuston tietoja L-järven K-kosken mittausasemalla mitatuista virtaaman vuosihuipuista vuosilta 1975–2024. Kyseisten tietojen mukaan kevään 2024 huippuvirtaamaa vastaavien tai sen ylittävien virtaamien on mainittu tapahtuneen vuosina 1975, 1981, 1982, 1984, 1988 ja 1994. Kaikki havaintoasemalta mitattu vesi ei kuitenkaan tule K-järvestä.

Vahinkotarkastusraportin 27.5.2024 mukaan rakennuksen vaurioista voidaan todeta, että rakennus on ollut jo aikaisemminkin tulvavesien vaikutuksen alaisena. Myös vahinkotarkastusraportin valokuvien mukaan aikaisempia kostumisvaurion jälkiä on havaittavissa rakennuksessa. Raportissa mainitaan tulvan nousseen vuonna 2023 siten, että se on kastellut rakennusta, mutta olleen noin kymmenen senttimetriä matalammalla kuin vuonna 2024, joten se ei ole noussut vuonna 2023 rakennuksen lattioille, mutta on kuitenkin vaurioittanut rakennusta. Myös asiakkaan kertoman mukaan tulvavedet ovat nousseet rakennuksen tasolle aikaisemminkin, mutta eivät kuitenkaan ulottuen lattian laudoitukseen saakka.

Asiassa esitetyn selvityksen osalta FINE toteaa, että vaikka Syken lausunto ei perustu suoraan K-järven virtaamatietoihin, lausunnossa on katsottu käytettävissä olevien mittaustietojen perusteella voitavan ottaa kantaa myös kyseisen järven vedenkorkeustilanteeseen keväällä 2024. Asiassa esitetyn muun selvityksen eli Vesi.fi -sivuston L-järven K-kosken mittausasemalla vuosina 1975–2024 mitattujen virtaaman vuosihuippujen, vahingon tarkastusraportin sekä asiakkaan ja muiden henkilöiden aikaisempia tulvia koskevien havaintojen FINE katsoo osoittavan rakennuksen sijaitsevan paikalla, jossa tulvat ovat aiemmin nousseet verrattain lähelle vuonna 2024 todettua vedenkorkeutta. Kartoitusraportin mukaan mökkirakennuksessa on myös havaittavissa ainakin yhden aiemman tulvan aiheuttamia vaurioita veden noustua rakennuksen tasolle. Näillä perusteilla FINE katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että kevään 2024 tulvatilanteessa on ollut kyseessä vakuutusehdoissa korvattavaksi tapahtumaksi määritelty vesistötulva eli poikkeuksellinen järven vedenpinnan nousu, jollaisena pidetään veden korkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. FINEllä ei siten ole perusteita suosittaa muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Lappi