Tapahtumatiedot

Asiakkaan vuonna 1990 rakennetussa omakotitalossa sattui vesivahinko 29.7.2023, kun sadevettä valui ilmanvaihtokanavien kautta kylpyhuoneeseen, vaatehuoneeseen ja makuuhuoneeseen. Vahingon havaitsemisen jälkeen tilannetta katolla kävi tutkimassa asiakkaan tilaama kattoremont­teihin erikoistunut yritys, jonka edustaja ilmoitti asiakkaalle kattoläpiviennin rikkoutuneet tai irronneen paikoiltaan. Vahinko korjattiin yrityksen toimesta väliaikaisesti. Asiakkaan mukaan vahingon aiheutti poikkeuksellisen voimakas vesisade. Vesivahingon seurauksena talon katto piti uusia, mistä aiheutuneita kuluja asiakas haki kotivakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiön tilaama vahinkokartoitus tehtiin kohteessa 7.8.2023. Vahinkokartoituksesta tehdyn raportin mukaan muovinen kattoläpivienti oli liikkunut paikoiltaan mahdollisesti lumen painosta, mahdollistaen sadeveden pääsyn rakenteisiin. Kartoitusraporttiin on liitetty asiakkaan toimittama, katolla vahingon jälkeen ensimmäiseksi käyneen yrityksen ottama valokuva, josta ilmenee kattoläpiviennin olevan pois paikoiltaan. Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen puhelimitse 14.8.2023. Asiakas pyysi asiassa kirjallista korvauspäätöstä, joka annettiin 9.10.2023. Vakuutusyhtiö vetosi vahinkokartoitusraporttiin ja totesi korvauspäätöksessään, ettei vakuutuksesta korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet jään tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta eikä vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet sadevedestä tai vesisateesta.

Asiakas haki muutosta saamaansa korvauspäätökseen ja katsoi, että vahingon syntyminen jään tai lumen liikkumisen seurauksena on pelkkä olettamus. Asiakas kertoo, että taloa lähinnä olevien mittauspisteiden mukaan vahinkoaikaan satoi runsaasti vettä. Kahden lähimmän mittauspisteen mukaan sademäärä vuorokaudessa oli 97,3 millimetriä ja 103 millimetriä. Asiakas huomauttaa, ettei vesi tullut katosta läpi, vaan ilmanvaihtokanavien kautta.

Vakuutusyhtiö teki asiassa uuden korvauspäätöksen 21.10.2024. Vakuutusyhtiö toistaa kantansa siitä, ettei vakuutus korvaa vesi- tai lumisateesta aiheutuneita vahinkoja tai vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet jään tai lumen painosta tai sen liikkumisesta tai sade- tai sulamisvedestä, joka on virrannut rakennuksen vesikaton läpi tai muualta. Vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutusehtojen mukaisella rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun vesimäärä on vahinkopaikalla vähintään 30 millimetriä tunnissa tai 70 millimetriä vuorokaudessa. Poikkeuksellisena tulvana korvataan vahinko, jossa vesi tulvii rakennukseen, sen rakenteisiin tai rakennuksessa olevaan irtaimistoon suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta. Vakuutusyhtiö vetoaa vahinkokartoitusraporttiin, jonka mukaan vesi pääsi kiinteistöön ilmanvaihtokanavien ja höyrysulkumuovin kautta, ei tulvien maanpinnalta tai vakuutusehtojen tarkoittamien putkistojen kautta. Yhtiö katsoi, ettei kattoläpiviennin liikkumiselle ole osoitettu mitään vakuutusehdoissa tarkoitettua äkillistä ja ennalta arvaamatonta syytä, eikä kyseessä näin ollen ole vakuutuksesta korvattava vahinko. Vakuutusyhtiö lisää, että vahinkokartoitusraportin mukaan katon aluskate on ollut epätiiviisti liitetty putkeen, minkä vuoksi vesi ei ole ohjautunut aluskatetta pitkin ränneihin ja sitä kautta maahan. Vakuutusyhtiö katsoo, että jos aluskate olisi ollut oikein asennettu, eivät rakenteet olisi kastuneet.

Asiakas haki vielä muutosta saamaansa korvauspäätökseen. Asiakas kertoo tapauksessa olevan kyse katon läpi virranneesta sadevedestä. Lisäksi asiakas toteaa, että on mahdotonta arvioida, missä määrin aluskate on ollut epätiivis ennen vahinkoa tai epätiiveyden mahdollista vaikutusta vahingon syntyyn. Asiakkaan mukaan aluskate ei myöskään sisälly mihinkään vakuutusyhtiön vastuuta rajoittavaan rajoitusehtoon.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja vaatii vakuutusyhtiö korvaamaan katon korjaamisesta aiheutuneet kulut 26 179 euroa vähennettynä ikävähennyksillä ja lisättynä koroilla.

Asiakas vetoaa Ilmatieteenlaitoksen tietoihin taloa lähinnä olevan mittauspisteen sademääristä ja toteaa sademäärän olleen 97,3 millimetriä vuorokaudessa vahingon sattumishetkellä. Asiakas vetoaa Vakuutuslautakunnan aiempaan ratkaisusuositukseen FINE-069556, jonka mukaan on selvää, että vakuutusehdoissa määritellyt sademäärät ylittävä sade täyttää vahingon ennalta arvaamattomuudelle asetetut vaatimukset. Nyt käsillä olevassa tapauksessa sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama suoranainen esinevahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasade. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on vahinkopaikalla vähintään 30 millimetriä tunnissa tai 70 millimetriä vuorokaudessa. Rajoitusehdot rajaavat vakuutusyhtiön korvausvelvollisuutta siten, että vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu sade- tai sulamisvedestä, joka on virrannut vesikaton läpi tai muualta. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin poikkeuksellisen rankkasateen, vesistö- tai merivesitulvan aiheuttama vahinko, jos vakuutuksen kohde on vakuutettu poikkeuksellisten tulvavahinkojen turvalla. Asiakas toteaa, että vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan siis äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasade. Poikkeuksellisen rankkasadetulvan aiheuttama vahinko korvataan myös siinä tapauksessa, että kysymyksessä on sadeveden virtaaminen vesikaton läpi.

Lisäkirjelmässään asiakas katsoo vakuutusyhtiön vakuutusehtojen olevan ristiriidassa keskenään. Asiakas viittaa vakuutusyhtiön vastineessa lausumaan siitä, ettei tapauksessa ole tarpeen ottaa kantaa vahinkotapahtuman aikaisiin sademääriin, koska vakuutusehtojen kohdassa 5.1.3 määritellyillä rankkasadetulvilla tarkoitetaan ainoastaan vahinkoja, joissa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen. Asiakas katsoo ehdon olevan ristiriitainen ehtokohdan 5.3.5 kanssa, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut sade- tai sulamisvedestä, joka on virrannut kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä, vesikaton läpi tai muualta, jos kysymyksessä on poikkeuksellinen rankkasade-, vesistö- tai merivesitulvan aiheuttama vahinko.

Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiö tulkitsee ehtokohtaa 5.1.3 siten, että kohdassa tarkoitetaan ainoastaan vahinkoja, joissa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen. Tarkkaan ottaen kyseisessä kohdassa puhutaan kuitenkin vahinkotapahtumasta, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasade ja vesi tulvii rakennukseen maanpinnalta tai kiinteästi asennettujen putkistojen kautta. Asiakkaan mukaan veden ei siis tarvitse tulla suoraan maanpinnalta. Asiakas katsoo, että vakuutusehtojen ehtokohdan 5.3.5 mukaan vakuutuksesta korvataan vesikaton läpi virtaavan veden aiheuttama vahinko myös siinä tapauksessa, että kysymyksessä on rankkasadetulvan aiheuttama vahinko.

Asiakas toteaa vakuutusyhtiön katsoneen, että vahingon aiheutti lumen tai jään liikkuminen katolla, mistä asiakkaan mukaan ei kuitenkaan ole näyttöä. Jos lumi olisi talvella aiheuttanut vahingon, olisi se huomattu aiemmin. Lisäksi vakuutusyhtiö on katsonut vahingon aiheutuneen epätiiviistä aluskatteesta. Asiakas toteaa veden tulleen sisälle ilmanvaihtoputkia pitkin, eikä aluskate olisi voinut estää vedentuloa. Lisäksi asiakas katsoo vakuutusyhtiön laiminlyöneen velvollisuutensa toimittaa kirjallinen korvauspäätös.

Lisäkirjelmässään 6.2.2025 asiakas toteaa vahinkohetken sademäärän ylittäneen vakuutusehtojen edellyttämät millimetrirajat. Asiakas viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-069556, jossa Vakuutuslautakunta toteaa olevan selvää, että ehtojen edellyttämät rankkasateen sademäärät ylittävä sade täyttää myös vahingon ennalta arvaamattomuudelle asetetut vaatimukset. Asiakas pyytää FINEä arvioimaan, onko vahinko korvattava luonnonilmiöturvan sijaan muuna äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkona. Asiakas kertoo kattoläpiviennin liukuneen pois paikaltaan alaspäin jyrkällä katolla virtaavan veden suuntaan. Katto oli hyvässä kunnossa ja huollettu, eikä ennen vahinkoa katossa ollut ollut minkäänlaisia vuotoja.

Vastineessaan 13.12.2024 vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa ja toteaa, että vahinkokohteessa tehdyn vahinkokartoituksen mukaan vuodon syy on tehdasvalmisteisen, muovisen kattoläpiviennin liikkuminen paikoiltaan mahdollisesti lumen painosta, mikä on mahdollistanut sadevesien pääsyn yläpohjaan sisäkaton höyrynsulkumuovin yläpintaan ja edelleen läpivientireikien kautta asuintiloihin. Vakuutusyhtiö toteaa, että asiassa annettiin puhelimitse kielteinen korvauspäätös 14.8.2023, jolloin asiakas ilmoitti, ettei tarvitse päätöstä kirjallisesti.

Vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutusehdoissa on erikseen määritelty vakuutuksesta korvattavat rankkasadevahingot (ehtokohta 5.1.3). Nyt käsillä olevassa tapauksessa ei kuitenkaan ole tarvetta ottaa kantaa sademääriin, koska sadevesien aiheuttamia vahinkoja ei korvata lukuun ottamatta ehtokohdassa 5.1.3 määriteltyjä rankkasadetulvia, joilla tarkoitetaan ainoastaan vahinkoja, joissa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen. Näin ollen vakuutusehdoissa määritellyissä poikkeuksellisissakaan rankkasadetulvissa ei korvata sadevesien aiheuttamia vahinkoja, jotka aiheutuvat katon kautta.

Vakuutusyhtiö katsoo, että tapauksessa riidatonta on, että vahinko on aiheutunut sadevesistä viemärin tuuletusputken kohdalta eli vesikattorakenteen läpiviennistä tai sen ympäristöstä. Vakuutuksen rajoitusehdoissa on erikseen rajattu korvauspiirin ulkopuolelle materiaalien luonnollisesta heikkenemisestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä aiheutuneet vahingot sekä sääolosuhteiden tai luonnonilmiöiden, kuten vesi- tai lumisateen tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta aiheutuvat vahingot. Vakuutusyhtiö toteaa, että rakennukset tulee rakentaa siten, että ne estävät veden pääsyn rakenteisiin ja kestävät muutoinkin kaikissa sääolosuhteissa. Vesikatteen vuodosta aiheutuneet vahingot on ehtokohdan 5.3.5 mukaan rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle lukuun ottamatta tilanteita, joissa vahinko on tapahtunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta. Mekaaninen rikkoutuminen tarkoittaa esimerkiksi murtumista, särkymistä, pirstoutumista, halkeamista, katkeamista tai muulla vastaavalla tavalla rikki menemistä. Vakuutusyhtiön mukaan nyt käsillä olevassa tapauksessa ei ole kysymys äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta, jonka seurauksena sadevesiä olisi päässyt kattoläpiviennin kautta rakenteisiin.

Vahinkokartoitusraporttiin ja sen valokuviin vedoten vakuutusyhtiö katsoo, ettei rakennuksen katolla ollut suositusten mukaista lumiestettä, mikä on mahdollistanut kattoläpivientiosan siirtymisen paikaltaan lumen painosta. Tätä voidaan vakuutusyhtiön mukaan pitää todennäköisimpänä syynä vahingolle. Vakuutusyhtiö vetoaa asiassa RT-ohjekortin RT 85-10372 kohtaan 6.6 (Läpiviennit), jossa suositellaan aina käytettäväksi lumiestettä, jos läpivientiputki on alempana kuin kolmella ylimmällä rivillä.

Aluskatteen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että vahinkokartoitusraportin kuvassa läpiviennistä ei ole näkyvissä erillistä aluskatteen läpivientiosaa, eikä aluskate ole ollut millään tavoin kiinnitettynä tuuletusputkeen. Aluskate ei näin ollen ole ollut tiivis. Aluskatetta ei ohjeiden mukaan tule asentaa tiukkaan, vaan sen pituus kattotuolijakoon nähden niiden välissä tulee olla suurempi kuin itse kattotuolijako on. Silloin aluskatteeseen jää liikkumisvaraa. Jos läpiviennin kohdalla tapahtuu poikkeavaa liikettä, aluskate pystyy seuraamaan mukana, koska sen tulee olla kiinnitettynä putken kylkeen. Vahinkokohteessa aluskatetta ei ole kiinnitetty ilmaputkeen, eikä aluskatteeseen ole tehty tiivistä reikää putkelle. Läpiviennin kohdalla aluskatteessa on epämääräinen aukko viemärintuuletusputkelle. Vahinkokartoitusraportin kuvista on havaittavissa, että katteessa oleva läpiviennin aukko ei ole putken muotoinen mistään kohdasta. Vakuutusyhtiö siten katsoo läpiviennin asennuksessa tapahtuneen asennusvirheen. Tältä osin vakuutusyhtiö vetoaa RT-ohjekortin RT 85-10372 kohdan 4 (Katteen alusta) alakohtaan 4.1 (Aluskate) sekä RT-ohjekortin RT 86-10259 kohdan 4 (Katteen alusta) alakohtaan 4.1 (Aluskate).

Yhteenvetona vakuutusyhtiö toteaa vahingon aiheutuneen lumen painosta, eikä kyseessä ole vesikatteen äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen. Lisäksi yhtiö katsoo sadevesien päässeen rakenteisiin, koska aluskate ei ole ollut vesitiivis aluskatteen virheellisyyksien vuoksi.

Lisävastineessaan 31.1.2025 vakuutusyhtiö toteaa tulkinneensa vakuutusehtojen kohtaa 5.1.3, kuten se on kirjoitettu. Ehtokohdan mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama suoranainen esinevahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasade, vesistö- tai merivesitulva siten, että vesi tulvii rakennukseen, sen rakenteisiin tai rakennuksessa olevaan irtaimistoon suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta. Ehtokohdassa määritellään, miten veden vakuutuksesta korvattavissa tilanteissa tulee tulvia: suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta. Nyt käsillä olevassa tapauksessa ei ole kyse mistään edellä mainituista tilanteista, vaan kyse on kattovuodosta.

Asiakkaan vetoaman Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksen FINE-069556 osalta vakuutusyhtiö toteaa, että myöskään kyseisessä tapauksessa vahinko ei ole ollut korvattava luonnonilmiöturvasta, koska vesi ei ole tunkeutunut rakennukseen tapauksessa sovellettavien vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla maan alla ulkoseinien läpi, pohjaviemärin kautta tai maan pinnalla tulvien. Luonnonilmiöturvan sijasta vahinko suositeltiin korvattavaksi muun vahinkotapahtuman turvasta. Lisäksi vakuutusyhtiö vetoaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-029165 ehtokohdan 5.1.3 tulkinnan osalta. Ratkaisusuosituksessa Vakuutuslautakunta on katsonut, että vakuutuksesta korvattavaksi tuli vain tulvavahinkoja koskevassa ehtokohdassa korvattavaksi määritellyt tulvavahingot, ei muita tulvavahinkoja. Vakuutuslautakunta myös katsoi, ettei kyseinen ehtokohta ole objektiivisesti katsoen epäselvä tai monimerkityksellinen.

Vakuutusyhtiö toteaa, että yksiselitteisesti rajoitusehdon mukaan vesisateesta taikka lumen painosta tai liikkumisesta aiheutuneita vahinkoja ei korvata. Kyseinen rajoitusehto kuitenkin sisältää vesisateen aiheuttamille vahingoille poikkeuksen, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan poikkeuksellisia rankkasadevahinkoja ehtokohdassa 5.1.3 määritellyissä tilanteissa, jollaisesta nyt kuitenkaan ei ole kysymys. Ehtoa ei ole mahdollista tulkita niin, että rankkasateen aiheuttamat lumen painosta tai liikkumisesta aiheutuneet vahingot olisivat vakuutuksesta korvattavia. Vakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Kyseessä olevassa tapauksessa ei kuitenkaan ole kysymys mistään äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vesikatteen rikkoutumisesta, jonka johdosta sadevesiä olisi päässyt kattoläpiviennistä rakenteisiin.

Sopimusehdot ja rakentamista koskevat ohjeet

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, kohdan 5.1 (Vakuutusturvat ja niistä korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneen suoranaisen esinevahingon, joka voidaan yksilöidä yksittäiseksi tapahtumaksi.

Ehtokohdan 5.1.3 (Poikkeuksellinen tulva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama suoranainen esinevahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasade, vesistö- tai merivesitulva siten, että vesi tulvii rakennukseen, sen rakenteisiin tai rakennuksessa olevaan irtaimistoon suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta. Vakuutuksesta korvataan myös poikkeuksellisesta vesistö- ja merivesitulvasta johtuvan jään liikkumisen aiheuttama vahinko.

Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on vahinkopaikalla vähintään 30 mm tunnissa tai 70 mm vuorokaudessa.
[…]

Ehtokohdan 5.3.5 (Sääilmiöt ja tulviminen) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, joka aiheutuu
a) […]
c) jään tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta
d) vesi- tai lumisateesta, pinta- tai pohjavedestä (tai edellä mainittujen aiheuttamaa viemärikaivon tai putkiston tulvimista)
e) sade- tai sulamisvedestä, joka virrannut, kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä, vesikaton läpi tai muualta. Rikkoutumisturvasta korvataan kuitenkin rakennuksen osan tai rakennuksen käyttöä palvelevan laitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena aiheutunut vahinko
f) […]

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin kohdan 5.1.3 mukainen poikkeuksellisen rankkasade-, vesistö- tai merivesitulvan aiheuttama vahinko, jos vakuutuksen kohde on vakuutettu poikkeuksellisten tulvavahinkojen turvalla. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vesistö- ja merivesitulvan tai veden pinnan nousun aiheuttamaa vahinkoa, jos rakennus on rakennettu ilman laissa säädettyä lupaa.

Ehtokohdan 5.3.6 (Virheellisyydet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta
c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
d) […].

RT 85-10259 Kate kattotiilestä 1984
4 Katteen alusta
4.1 Aluskate
Kattotiilipinnan suomumaisen rakenteen vuoksi on tärkeää. että tiilikatteen alle valunut tai tuulen sinne työntämä vesi voi vapaasti virrata räystäälle.
Tiilikaton aluskate tehdään yleensä vesitiiviiksi. Tiivis aluskate estää myös lumen, pölyn hiekan ja roskien pääsyn itse rakenteisiin. Aluskatteen tiiviyden merkitys on erittäin suuri. […]

RT 85-10372 Kate betonikattotiilestä 1988
4 Katteen alusta
4.1 Aluskate
Betonikattotiilien kanssa käytetään aluskatetta. Sopivia aluskatteita ovat esimerkiksi kudosvahvisteinen muovi, polyesterikuituinen bitumimatto, useammasta voimapaperikerroksesta muovilla laminoimalla valmistettu alusta, umpilaudoitus ja bitumikarmi (kun kaltevuus on loivempi kuin 1: 5).
Aluskate voidaan asentaa kattotuolien päälle ilman muita alusrakenteita.

6 Katteen erityiskohdat
6.6 Läpiviennit
[…]
Läpivientiputket sijoitetaan lähelle harjaa tai esimerkiksi jonkin toisen läpiviennin alapuolelle. Läpivientiputki lukitaan peltiruuveilla oikeaan asentoon. Jos läpivientiputki on alempana kuin kolmella ylemmällä tiilirivillä, suositellaan aina käytettäväksi lumiestettä.
[…]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko asiakkaan omakotitalon rakenteiden kastumisvahinko aiheutunut vakuutusehtojen mukaan korvattavasta tapahtumasta. Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka siitä, että korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Vakuutusyhtiöllä puolestaan on näyttötaakka vetoamiensa rajoitusehtojen soveltumisesta.

FINEn käyttöön toimitetun vahinkokartoitusraportin mukaan sadevesi on päässyt talon rakenteisiin kattoläpiviennin kautta. Vahinkomekanismi on tältä osin riidaton. Raportin mukaan kattoläpivienti on liikkunut paikoiltaan mahdollisesti lumen painosta ja liikkumisesta johtuen. Vahinkokartoitusraportin valokuvien perusteella kattoläpivienti on ollut pois paikaltaan. Valokuvista myös ilmenee, ettei aluskatemuovi ei ole ollut tiiviisti asennettu kattoläpiviennin juuresta, vaan aluskatemuovi on ollut irrallaan putkesta. Putkessa ei näy ulkoisia merkkejä siitä, että muovi olisi joskus ollut tiiviisti asennettu ja muovi olisi jonkin ulkoisen tekijän vaikutuksesta irronnut putkesta.

Tapauksessa sovellettavien vakuutusehtojen osalta FINE toteaa asiassa olevan keskeistä, että kaikki vesisateesta aiheutuvat vahingot on lähtökohtaisesti rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Poikkeuksena tästä ovat vakuutuksesta korvattavaksi määritellyt rankkasadetulvat sekä lisäksi tilanne, jossa vakuutukseen sisältyy rikkoutumisturva ja vahinko aiheutuu rakennuksen osan, kuten vesikaton, äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena.

Asiakkaan mukaan vahingon on aiheuttanut poikkeuksellisen voimakas rankkasade. Tältä osin FINE toteaa, että vakuutusehdoissa poikkeukselliseksi määritellyn rankkasateen aiheuttama vahinko voi tulla korvattavaksi vain tilanteissa, joissa vesi tulvii rakennukseen suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi asennettujen putkistojen kautta. Nyt käsillä olevassa tapauksessa vesi on läpäissyt vesikaton kattoläpiviennin kohdalta, joten vahinko ei voi tulla korvatuksi poikkeuksellisen rankkasateen aiheuttamana tulvavahinkona vahinkomekanismin poiketessa siitä, mitä korvattavalta tulvavahingolta vakuutusehdoissa edellytetään.

Asiakkaan vakuutukseen sisältyy rikkoutumisturva, joten asiassa on arvioitava, onko vesikaton osoitettu rikkoutuneen äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti, mitä vesikattovuodon korvaaminen edellyttää. Tältä osin FINE toteaa, ettei asiakas ole esittänyt näyttöä tai selvitystä siitä, minkä tapahtuman seurauksena kattoläpivienti on liikkunut pois paikaltaan. Edellä todetusti näyttötaakka tästä on korvausta hakevalla asiakkaalla. Koska asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmene paikaltaan liikkumisessa olevan kyse vakuutusehtojen edellyttämästä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rakennuksen osan rikkoutumisesta, ei tämän seurauksena tapahtunutta vesisateen aiheuttamaa rakenteiden kastumista korvata vakuutuksesta.

Vakuutusehdoissa vahingon korvattavuudelle asetettujen edellytysten jäädessä täyttymättä FINEn ei ole tarpeen ottaa kantaa vakuutusyhtiön vetoamien rajoitusehtojen soveltamiseen tapauksessa.

Asiakkaan vetoaman ratkaisusuosituksen FINE-069556 osalta FINE toteaa selvyyden vuoksi, että tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa sekä vahinkomekanismi että vakuutusehdot poikkesivat nyt käsiteltävänä olevasta tapauksesta. Näin ollen rankkasateen aiheuttaman vahingon katsomisesta vakuutuksesta korvattavaksi tapahtumaksi kyseisessä tilanteessa ei ole tehtävissä johtopäätöstä, joka puoltaisi asiakkaalle aiheutuneen vahingon korvaamista.

Edellä kerrotuilla perusteilla FINE pitää vakuutusyhtiön antamaa korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita sen muuttamista.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Talvitie