Tapahtumatiedot
A (s. 1984) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 14.5.2021 ja 6.8.2021 päivätyillä vahinkoilmoituksillaan.
A on saanut ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 28.4.2021 ja toisen annoksen 2.8.2021 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).
Vahinkoilmoituksen 14.5.2021 mukaan A:lla ilmeni 30 minuutin kuluttua ensimmäisen koronavirusrokotteen saamisesta käden kuumotusta ja turvotuksen tunnetta kurkussa. Rokotuspäivää seuranneena yönä A:n käsi kipeytyi niin, ettei hän voinut koskettaa tai liikuttaa sitä. Käden kipu kesti useita päiviä. A ei saanut laitettua esimerkiksi takkia päällensä, koska käden liikuttaminen sattui niin paljon. Lisäksi A:lla ilmeni vilunväristyksiä, lihaskramppeja, veriripulia, huimausta, näköharhoja, päänsärkyä, pahoinvointia, lamaannuttavaa väsymystä ja imusolmukkeen turpoamista nivusessa. A oli oireiden takia etätöissä ja sairauslomalla. A kertoi, että hänellä oli vahinkoilmoituksen laatimisen aikaan edelleen huimausta ja pahoinvointia iltapainotteisesti. A ei ollut voinut liikkua yli kahteen viikkoon. A:lla ilmeni myös niveltulehdusoireita vasemmassa polvessa ja nilkassa.
Vakuutusyhtiö antoi korvauspäätöksen 17.6.2021. Yhtiö katsoi, että A:lla ilmenneet oireet ja vaivat olivat ohimenevästi Comirnaty-koronavirusrokotteen käytöstä aiheutunut korvattava henkilövahinko. Vakuutusyhtiö maksoi A:lle tilapäisestä haitasta 600 euroa, joka vastasi liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) puoliväliä. Lisäksi yhtiö pyysi A:ta toimittamaan selvitykset mahdollisista muista lääkevahingon aiheuttamista kuluista, kuten sairaanhoitokuluista.
Vahinkoilmoituksen 6.8.2021 mukaan A:lla ilmeni noin tunnin kuluttua toisen koronavirusrokoteannoksen saamisesta punaista ihottumaa kaulalla ja silmäluomissa. Huulet turposivat ja vatsaa väänsi. Nielu oli kipeä, punoittava ja ahtaan tuntuinen. Seuraavana yönä A:n käsi kipeytyi voimakkaasti. Aamuun mennessä hermokipu tuntui kaikkialla vasemmalla puolella. A:lla oli myös voimakas vasemmanpuoleinen päänsärky. Seuraavana päivänä A nukkui 20 tuntia ja hänen jalkoihinsa ilmestyi verenpurkaumia ja mustelmia. Kuume nousi ja imusolmukkeet turposivat niin, että päätä oli vaikea kääntää etenkin vasemmalle. Rokotuspuoli oli vasen. A joutui jäämään oireiden vuoksi sairauslomalle.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 20.9.2021. Yhtiö katsoi, että A:lle aiheutunut tilapäinen haitta vastasi liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) yläosaa ja maksoi A:lle lisäkorvausta 400 euroa (kokonaiskorvaus 1 000 euroa).
Vakuutusyhtiö antoi asiassa uuden korvauspäätöksen 6.10.2021. Yhtiö katsoi, että A:lle aiheutunut tilapäinen haitta vastasi liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 3 (lievää vaikeammat vammat) alaosaa ja maksoi A:lle lisäkorvausta 900 euroa (kokonaiskorvaus 1 900 euroa).
Lisäksi vakuutusyhtiö maksoi A:lle korvausta sairaanhoitokuluista ja muista tarpeellisista kuluista 18.10.2021 asti.
A haki 26.11.2021 päivätyllä kuluhakemuksella korvausta 3.11.2021 lähtien aiheutuneista sairaanhoito- ja lääkekuluista. Lisäksi A haki korvausta keikkalipuista, jotka jäivät käyttämättä hänen sairauslomansa takia.
Vakuutusyhtiö antoi 26.11.2021 kuluhakemuksesta korvauspäätöksen 2.2.2022. Yhtiö totesi, että A:n kohdalla oireet ja vaivat oli katsottu ohimenevästi korvattavaksi rokotteiden aiheuttamina. Välittömät reaktiot ovat rokotteen jälkeen mahdollisia. Rokotteen ei kuitenkaan tiedetä aiheuttavan pitkittyviä oireita, kuten ei myöskään keliakiaa, jonka tutkiminen ei ole rokotteista johtuvana korvattavaa. Käytössä olleen selvityksen perusteella A:lla oli ollut ihottumaa esimerkiksi käsissä jo ennen rokotuksia. A:lla marraskuussa 2021 todettu akuutti hengitystieinfektio ei yhtiön näkemyksen mukaan johtunut rokotteista, eikä se siten ollut lääkevahinkovakuutuksesta korvattavaa. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta 26.11.2021 kuluhakemuksessa esitetyistä hoito- ja lääkekuluista. Lisäksi yhtiö katsoi, etteivät käyttämättä jääneet keikkaliput olleet lääkevahinkovakuutuksesta korvattavia kuluja.
A haki 4.11.2022 päivätyllä kuluhakemuksella korvausta 31.10.2022 lähtien aiheutuneista sairaanhoito- ja lääkekuluista. A totesi, että hänellä oli edelleen neurologisia oireita. A:n elämänlaatu oli heikentynyt huomattavasti koronarokotteiden saamisen jälkeen, koska oireet eivät olleet väistyneet kokonaan. A:lla oli infektioherkkyyttä ja jatkuvaa väsymystä. A:n CRP-arvo oli edelleen 9 eli koholla.
Vakuutusyhtiö antoi 4.11.2022 kuluhakemuksesta korvauspäätöksen 17.11.2022. Yhtiö viittasi 2.2.2022 antamaansa korvauspäätökseen, jossa yhtiö oli katsonut, etteivät A:lle 18.10.2021 lähtien aiheutuneet hoito- ja tutkimuskulut olleet korvattavia koronavirusrokotuksista johtuvina.
A haki korvauspäätökseen muutosta 7.12.2022 päivätyllä muutoksenhakukirjelmällä. A totesi, että tilastoista löytyy pitkäaikaisia haittoja saaneita henkilöitä ja jopa rokotuksiin kuolleita henkilöitä. A kertoi, että hänellä oli edelleen rokotteista johtuvia elämänlaatua huonontavia oireita, kuten iho-oireita, joista hänellä on jäänyt arpia kasvoihin.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 8.8.2024. Yhtiö totesi, että A:lle on maksettu ohimenevästi korvausta 18.10.2021 saakka. Tämän jälkeen A on sairastanut koronavirusinfektion tammikuussa 2022. A on sairastanut myös laskimotukoksen, ja hänellä on ollut toistuvasti sinuiittioireita. Potilaskertomuksen 6.6.2022 mukaan A:lla rokotteiden jälkeen ilmenneet oireet olivat olleet pois noin kuusi kuukautta, mutta kesäkuussa 2022 flunssan sairastamisen aikaan A:lla oli ilmennyt oireita uudelleen. Vakuutusyhtiö katsoi, etteivät uusineet oireet sopineet rokotehaitaksi enää 2022, vaan oireille löytyi muita todennäköisempiä selittäviä tekijöitä, kuten A:n sairastama koronavirusinfektio ja sinuiitit. A:ta koskevissa hoitotietomerkinnöissä ei ollut mainintaa kasvojen arvista. Kynsimuutosten osalta A kävi lääkärin vastaanotolla kaksi kuukautta ensimmäisen rokotuksen jälkeen. Yhtiö totesi, että kynnen kasvaminen kestää kuukausia, eivätkä kynsimuutokset siten sopineet rokotusreaktioksi. Vakuutusyhtiö ei siten muuttanut asiassa aiemmin antamiaan korvauspäätöksiä.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii lääkevahingosta aiheutuneiden hoitokulujen, taloudellisen menetyksen ja tilapäisen haitan korvausta myös 18.10.2021 jälkeiseltä ajalta.
Lisäkirjelmässään A toteaa, että vakuutusyhtiö on kirjannut vastineeseen A:lla olevan essentiaalinen verenpainetauti. A toteaa, ettei hänellä ole koskaan ollut tuollaista sairautta. A:lla todettujen veritulppien hoidossa käytetty lääke nosti kerran sykkeen ja verenpainearvot koholle. A:lla ei ole ollut koskaan verenpainetautia, eikä hän ole koskaan käyttänyt verenpainelääkkeitä. A:lla ei ole myöskään enää todettu korkeita verenpainearvoja. A katsoo, ettei hänellä ole ollut muita riskitekijöitä veritulppien aiheutumiselle kuin koronavirusrokotteet.
Toisessa lisäkirjelmässään A toteaa, että hänen oireensa alkoivat ensimmäisestä koronavirusrokotteesta ja jatkuivat lähes tauotta veritulppien löytymiseen ja hoitamiseen saakka. Oireita yritettiin hillitä useilla erilaisilla lääkkeillä, kuten kortisonilla. Useissa eri lähteissä on todettu, että kyseinen rokote aiheuttaa verisuonitapahtumia, muun muassa veritulppia, jotka tulevat esiin esimerkiksi USA:ssa julkaistuissa haittavaikutusraporteissa. Myös A:ta hoitaneet lääkärit toivat tämän asian esiin useita kertoja ja todettiin, että oireet ovat rokotteiden aiheuttamia ja todennäköisesti jossakin kohtaa ohimeneviä ja ettei A ole ainoa, jolle näin on käynyt, vaan samanlaisia haittoja saaneita on paljon. A oli onnekas, koska hän jäi henkiin. A:lla ei ollut veritulpille altistavia tekijöitä ja hyytymiä löytyi useasta eri suonesta, jotka eivät olleet yhteydessä toisiinsa. A kertoo, että hänen verisuonensa kuvannut lääkäri totesi, että ”tällainen sotku ei ole voinut luonnollisesti tulla” ja että hyytymisjärjestelmässä on ollut tuolloin jokin häiriö. Kaikkien A:ta hoitaneiden lääkäreiden kirjauksista käy ilmi, ettei hänellä ollut mitään muuta verisuonitukoksille altistavaa syytä. A katsoo, että hänellä todetut veritulpat ovat syy-yhteydessä koronavirusrokotteiden saamiseen.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa korvauspäätöksissä esittämänsä kannan siitä, etteivät A:n pitkittyneet oireet ja uudet vaivat ole seurausta koronarokotteista.
Lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että potilasasiakirjojen perusteella A on hakeutunut veritulppaoireilun takia lääkärinhoitoon maaliskuussa 2023. A:lla todettiin 10.3.2023 pinnallinen laskimotukos. Etäkäynnillä 21.3.2023 on todettu, että A:lle tehdyssä alaraajojen ultraäänitutkimuksessa on ollut pinnallisen laskimotukoksen lisäksi syvä laskimotukos. Yläraajojen osalta laskimotukoksia ei havaittu. Kun A:lla käytössä ollutta kortisonilääkitystä pyrittiin ajamaan alaspäin, laskimotukosoireet alkoivat uudelleen. A hakeutui sydämen tykytyksen ja huonon olon takia lääkärin vastaanotolle 24.4.2023. Pulssi oli normaalia korkeampi ja oireistoon aloitettiin Propral. Diagnoosiksi on merkitty R00.2 Sydämentykytys ja I10 Essentiaalinen (primaarinen) verenpainetauti.
Vakuutusyhtiö toteaa, että lääkevahinkojen käsittely on kirjallista ja käytännössä henkilövahingon aiheutuminen näytetään toteen potilasasiakirjojen avulla. Terveydenhuollon käyntimerkintöjen tekeminen on säänneltyä ja vakuutusyhtiö saa lähtökohtaisesti luottaa siihen, että merkinnät ovat asianmukaisia. A:n potilasasiakirjoihin on merkitty diagnoosiksi essentiaalinen verenpainetauti. Mikäli A katsoo käyntimerkinnöissä olevan virheitä, tulee hänen tehdä terveydenhuoltoon oikaisupyyntö näiden virheiden korjaamiseksi. Vakuutusyhtiö toteaa kuitenkin, että verenpainetautidiagnoosi ei ole vaikuttanut syy-yhteysarvointiin Comirnaty-rokotteiden ja ilmoitettujen oireiden välillä.
Vakuutusyhtiö toteaa, että Suomessa on ollut käytössä kahdenlaisia koronarokotteita: adenovirusvektorirokote Vaxzevria (AstraZeneca) sekä mRNA-rokotteet Comirnaty (Pfizer-Biontech) ja Spikevax (Moderna). Koronarokotteista adenovirusvektorirokotteiden ja joidenkin veritulppien välillä on arveltu olevan yhteys. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu olevan mahdollista, että adenovirusvektorirokote voi erittäin harvinaisena haittavaikutuksen aiheuttaa vaikeita hyytymishäiriöitä, joissa kehittyy verihiutaleita aktivoivia vasta-aineita. Tilan kansainvälinen nimitys on vaccine-induced immune thrombotic thrombocytopenia (VITT) tai tromboottinen trombosytopeeninen oireyhtymä (TTS). Tilalle ovat ominaisia trombosytopenia (veren alhainen verihiutalemäärä), positiiviset verihiutaletekijä 4 (PF4) -hepariinivasta-aineet ilman hepariinin käyttöä sekä valtimo- ja laskimotukokset. mRNA-rokotteet, kuten Comirnaty, eivät tällaista tilaa aiheuta.
Kansallisissa tai kansainvälisissä tutkimuksissa minkään koronarokotteen ei ole todettu lisäävän yksittäisten veritulppien riskiä verrattuna sellaiseen potilasryhmään, jota ei ole rokotettu. Laskimotukokset ovat väestössä melko yleisiä ja kansainvälisessä, ja kansallisessa selvityksessä niitä on todettu ilmenevän rokottamisen jälkeen saman verran kuin rokottamattomalla väestöllä keskimäärin.
A:n kohdalla veritulpat ovat ilmenneet maaliskuussa 2023, jolloin A:n ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen saamisesta oli kulunut noin kaksi vuotta ja toisen koronavirusrokoteannoksen saamisesta noin puolitoista vuotta. Vakuutusyhtiö katsoo, etteivät A:lla ilmenneet veritulpat ole todennäköisesti aiheutuneet Comirnaty-koronavirusrokotteista.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössä A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 2.5.2021—24.1.2024. A:lla on perussairautena krooninen käsi-ihottuma.
28.4.2021 A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella.
3.5.2021 päivätyn etäkontaktikirjauksen mukaan A kertoi, että hänellä oli ilmennyt 15 minuutin kuluttua koronavirusrokotteen saamisesta turpoamisen ja ahtauden tunnetta kurkussa. A oli ottanut antihistamiinia, joka oli auttanut. Tämän jälkeen A:lle oli tullut vilunväristyksiä, lihaskipuja ja yleistä sairauden tunnetta. Kotona oireet olivat pahentuneet yötä kohden. A:lla oli ilmennyt voimakasta ripulia ja lopuksi jopa veriripulia, pahaa oloa ja huimausta. Sitten vasen nilkka ja polvi olivat turvonneet. A kertoi, ettei hänellä ollut enää ripulia, mutta vatsan turvotusta ja pahoinvointia oli. A oli nyt sairauslomalla. Lääkäri ei suositellut, että A ottaisi toisen Comirnaty-koronavirusrokoteannoksen. Diagnoosiksi on merkitty Y59: Muun tai määrittämättömän rokotteen tai biologisen aineen haittavaikutus.
4.5.2021 päivätyn etäkontaktikirjauksen tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli edelleen lihassärkyä. Olo oli heikompi ja rintakehään oli tullut ihottumaa. A oli käyttänyt setiritsiiniä, mutta se ei ollut auttanut. A sai sairauslomaa kaksi päivää. Lääkäri suositteli setiritsiinin ottamista kuurina.
6.5.2021 päivätyn potilaskertomuksen tekstin mukaan A:lle oli tehty koronavirustesti 5.5.2021 ja tulos oli ollut negatiivinen. Ihottuma oli mennyt ohi setiritsiinillä. A:lla ei ollut enää ripulia, mutta vatsa turposi ja tuli kipeäksi syömisen jälkeen. A:lla oli voimaton ja heikko olo, eikä hän jaksanut pientäkään rasitusta. A:lla oli huimausta, joka tuntui kävellessä viettävän oikealle. Pahoinvointiakin oli, mutta A ei ollut kuitenkaan oksentanut. Oikeassa nivusessa oli punertava ja kipeä patti. A:lla oli edelleen lihassärkyä ja reiden lihakseen tuli öisin lihaskramppi. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin asentohuimaukseen sopivia löydöksiä ja oikeassa nivusessa karvatupentulehdukseksi sopiva alkava paise. A sai pahoinvointiin reseptin Primperan-lääkkeeseen ja alkavan paiseen hoitoon Kefexin-antibioottikuurin.
25.5.2021 ja 26.5.2021 päivättyjen potilaskertomusten mukaan A kertoi, että hänellä oli erittäin heikko ja väsynyt olo. A nukkui kello 19.00–16.00, mutta se ei auttanut väsymykseen. Iltapäivisin pahenevaa huimausta oli päivittäin. A oli aiemmin elänyt aktiivista elämää ja kävellyt 20 000 askelta päivässä, mutta nyt hän ei jaksanut pientäkään rasitusta. A oli pyytänyt perheeltä apua lastenhoidossa, koska hän ei itse jaksanut. Nivelkipuja oli edelleen. Ajoittain A näki näkökentän äärilaidoilla hahmoja. A:lle tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa aivohermostatuksen todettiin olevan normaali, mutta oikealle katsoessa ilmeni pahoinvointia.
2.6.2021 päivätyn neurologin tekemän potilaskirjauksen mukaan kliinisessä tutkimuksessa ei todettu mitään epänormaaleja löydöksiä. Neurologille tuli kliinisesti ensisijaisesti vaikutelma hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta, jonka intensiteetti oli korostunut koronarokotteen saamisesta vaikuttaen A:n yleisvointiin.
8.6.2021 päivätyn etäkontaktikirjauksen mukaan A:n oireet olivat helpottaneet ja väsymys oli väistynyt. A oli palannut töihin.
5.7.2021 päivätyn potilaskertomuksen tekstin mukaan A:n käsien kynsissä todettiin vastaanotolla kuoppia ja verenpurkaumia. A kertoi, että kynnet olivat alkaneet muuttua koronavirusrokotuksen saamisen jälkeen. Lisäksi A kertoi saavansa herkästi reaktioita gluteeniviljoista. A oli nyt gluteenittomalla ruokavaliolla. A sai lähetteen laboratoriokokeisiin tulehduksellisten syiden poissulkemiseksi. 7.7.2023 päivätyn potilaskirjauksen mukaan laboratoriokoetutkimuksissa ei todettu epänormaaleja löydöksiä.
2.8.2021 A sai toisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella.
4.8.2021 päivätyn etäkontaktikirjauksen tekstin mukaan A:lla oli ilmennyt toisen koronavirusrokoteannoksen saamisen jälkeen lämpöä, kutinaa ja päänsärkyä. A oli ottanut antihistamiinia reilulla annoksella, mutta siitä ei ollut ollut riittävästä apua. A sai reseptin kahden viikon kortisonilääkekuuriin ja sairauslomaa kolme päivää.
9.8.2021 päivätyn etäkontaktin tekstin mukaan A:lla oli ihottumaa ja kutinaa edelleen. A sai reseptin kortisonipitoiseen Elocon-voiteeseen.
23.8.2021 päivätyn potilaskertomuksen tekstin mukaan A:n olo oli heikko ja vatsa oli sekaisin. A hengästyi herkemmin kuin aiemmin ja syvään hengittäminen provosoi kipua. A:n ruumiinlämpö vaihteli 35–39 asteen välillä. Lisäksi A:lla oli lihas- ja nivelsärkyjä. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin nielussa punerrusta ja lievää arkuutta poskionteloissa. Keuhkoista vasemmalta ylhäältä kuului vingahtelua, mutta ei rahinaa. A sai reseptin keuhkoputkia hoitavaan ja hengitystä avaavaan Bufomix Easyhaler -inhalaatiojauheeseen.
2.9.2021 päivätyn ihotautilääkärin tekstin mukaan A:n esitiedoissa oli tieto kroonisesta käsi-ihottumasta, jota oli jossain vaiheessa tutkittu iho- ja allergiasairaalassa. A hoiti ihottumaa tarvittaessa Elocon-voiteella. A kertoi, että toisen koronarokotteen jälkeen hänen huulensa olivat turvonneet välittömästi. Sittemmin A:lla oli ollut keuhko-oireita, kuten hengityksen raskautta. Kortisoni oli helpottanut A:n vointia hetkellisesti. A:n vatsa oli hyvin ärtynyt. A oli ollut nyt gluteenittomalla ruokavaliolla. Ikenet vuotivat herkästi verta, ja hampaiden peseminen aristi hiukan. Iholle nousi outoja kutiavia paukamia. Käsi-ihottuma oli pahentunut. Takareidessä ja pakarassa oli ollut pidempään ihottumaläiskät. Huulten iho kesi jatkuvasti. A oli edelleen hyvin väsynyt ja huolissaan tilanteestaan. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin kuivat huulet, joissa oli hiukan kesimistä. Pieniä koholla olevia punoittavia näppyjä oli yksi vasemman rinnan päällä ja kolme oikeassa kyljessä. Vasemmassa pakarassa oli kuivumassa oleva paise ja oikean reiden takapinnalla oli ihottumaläiskä. Kämmenissä ja sormiväleissä todettiin krooniseen käsi-ihottumaan sopivat löydökset. A sai huulien hoidoksi reseptin Protopic-voiteeseen ja näppyjen hoidoksi reseptin kuurina käytettävään Fucicort-kortisonivoiteeseen. Käsi-ihottuman hoitona A voisi jatkaa Elocon-voiteen käyttämistä kuurina ja lisäksi rasvaisen käsivoiteen käyttämistä. A oli hyötynyt Kestine-antihistamiinitableteista, joita hän voisi jatkossakin käyttää säännöllisesti.
14.9.2021 päivätyn etäkontaktikirjauksen mukaan A kertoi, että hänelle oli tullut uusia ja isompia paiseita, jotka olivat punertavia ja kipeitä. A sai reseptin Kefexin-antibioottikuurin.
27.9.2021 päivätyn potilaskertomuksen tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ollut selvästi parempi olo Kefexin-antibioottikuurin aikana. Iho oli rauhoittunut ja väsymys helpottanut. A oli jaksanut mennä muutamana päivänä töiden jälkeen lenkille. Kuitenkin parin päivän kuluttua antibioottikuurin loppumisesta tilanne oli taas pahentunut. Väsymys oli voimistunut ja iholle oli tullut kipeitä patteja. Nivelkivut olivat pahentuneet ja tavarat tippuivat käsistä. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin uusi alkava paise kaulan vasemmalla puolella ja polven alla. Selkeää nivelturvotusta ei todettu. Liikkeet olivat normaalit. Hoidoksi päätettiin kokeilla kortisonia kuureina. A sai reseptit Prednisolon-kortisonitabletteihin ja Fucidin-voiteeseen. A sai kolme päivää sairauslomaa.
30.9.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan iho-oireet olivat miltei hävinneet. A kertoi, että hänellä oli polvien ja sormien nivelissä kipua. Lisäksi vatsa oli sekaisin. Vastaanotolla mitatut verenpainearvot olivat 163/97 mmHg ja 168/100 mmHg. Kaulalla ja rinnoissa todettiin pari pientä rakkulamaista ihomuutosta. A sai lähetteen laboratoriokoetutkimuksiin sekä yhden päivän sairauslomaa. Vatsaoireiden osalta jäätiin seurantalinjalle.
13.10.2021 päivätyn etäkontaktin mukaan A:lla oli ollut kortisonikuurin aikana selkeästi parempi olo ja enemmän energiaa. A koki, että 20 mg:n annos oli ollut paras. A:lle oli tullut 30 mg:n ja 40 mg:n annoksilla sydämentykytyksiä, kun taas 10 mg:n annoksella oireet olivat alkaneet palata. Kortisonikuuria jatkettiin vielä kahden viikon ajan 20 mg:n annoksella.
19.10.2021 päivätyn etäkontaktikirjauksen mukaan A oli ollut kirjausta edeltävällä viikolla töissä paikassa, jossa A:n mukaan oli sisäilmaongelmaa. A:n poskipäät olivat tulleet kipeiksi ja nieluun oli valunut limaa. Kävellessä poskiin sattui ja hampaat tuntuivat liian suurilta suuhun. A kertoi, että hänellä todetuissa poskiontelotulehduksissa oli päädytty aina nenäsuihkeiden käytön jälkeen antibioottiin. A:lle oli joskus aiemmin määrätty kortisoninenätippoja, joita hänellä oli vielä jäljellä. A:ta neuvottiin aloittamaan kortisoninenätippojen käyttö.
3.11.2021 keskiviikkona päivätyn etäkontaktitekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ollut sunnuntaista saakka flunssaoireita eli tukkoisuutta, nieluturvotusta ja keuhkotuntemuksia. Nieleminen oli tuntunut A:sta välillä vaikealta. A:lla oli ilmennyt nielemisvaikeuksia koronarokotteen jälkeen silloin tällöin, mutta nyt sitä oli ilmennyt usein. A:sta tuntui, että hänen kaulansa vasen puoli oli turvoksissa. Myös silmäluomien turvotusta oli välillä. A:n keuhkoista nousi sitkeää limaa. Olo oli vetämätön ja A hengästyi helposti. A sai kolme päivää sairauslomaa.
8.11.2021 maanantaina tehdyn etäkontaktikirjauksen mukaan A:n flunssaoireet jatkuivat edelleen. A oli lopettanut kortisonilääkkeen käytön, minkä jälkeen hänelle oli ilmestynyt kasvoihin heti kolme finnimäistä muutosta. A:lle torstaina tehty koronavirustesti oli ollut negatiivinen. Lääkäri arvioi, että oireet sopivat poskiontelotulehdukseen. A sai reseptin Doximed-antibioottikuuriin, Duact-kapseleihin ja Bepanthen-imeskelytabletteihin. A sai viisi päivää sairauslomaa.
10.11.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan flunssaoireet olivat helpottaneet antibioottikuurin myötä, mutta kortisonilääkityksen lopettamisen jälkeen muut oireet olivat palaamassa. A kertoi, että hänellä oli ilmennyt sormien turvotusta, nivelkipuja, kaulan vasemman puolen turvotusta ja arkuutta, kasvojen vasemman puolen turvotusta ja silmäluomien turvotusta. Käsien ja kasvojen turvotus oli pahimmillaan aamuisin. Tällöin myös käsissä tuntui pistelyä ja sähköiskumaista tuntemusta. Sormukset eivät mahtuneet sormiin. Iholla oli taas finnejä. Kainalossa oli turvotusta ja kipua. Ruumiinlämpö oli jatkuvasti 37.5 astetta. A oli tehnyt kirjausta edeltävänä päivänä koronavirustestin, joka oli ollut negatiivinen. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että kaulan vasen puoli oli vähän turvoksissa. Kipua oli leuan alla ja kaulan vasemmalla etupuolella. Kasvoissa ei todettu turvotusta, mutta finnejä oli. A sai lähetteen laboratoriokoetutkimuksiin ja sairauslomaa kaksi päivää.
12.11.2021 päivätyn etäkontaktikirjauksen mukaan oireet jatkuivat ja turvotus oli pahenemassa. A kertoi, että hänen painonsa oli noussut viikon sisällä 4 kg. Kehossa oli selkeästi ylimääräistä nestettä ja virtsaa oli tullut enemmän. Laboratoriokoetutkimusvastauksissa B-Leuk oli 8.3 E9/L eli hieman koholla ja S-CRP oli 9.04 mg/l eli viitearvon ylärajalla. A sai reseptin Furesis-nesteenpoistolääkkeeseen, jota A käyttäisi lyhyenä kuurina.
29.11.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lle tehdyissä verikokeissa ei ollut todettu keliakiaan viittaavaa.
5.2.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A oli sairastunut koronavirusinfektioon 31.1.2022. Oireina oli päänsärkyä, lihaskipua, kurkkukipua, limaista yskää ja lämpöä. A:lla ei ollut tukosriskipisteitä eikä siten tarvetta aloittaa lääkitystä laskimotukoksen ehkäisyyn.
4.3.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A kertoi, että hän oli oksentanut ja ripuloinut vielä muutamaa päivää aikaisemminsitten Ajankohtaisesti A:lla oli kovia vatsakramppeja 10 minuutin välein. A:n lapsilla oli myös ollut vatsatauti. Tunnusteltaessa ylävatsa aristi. Lääkäri arvioi, että A:lla oli ruokatorven ja mahalaukun kipua rajun oksentelun takia. A sai reseptin omepratsolilääkkeeseen.
6.6.2022 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ollut flunssaoireita 25.5.2022 lähtien. A oli uupunut. Öisin oli hengenahdistusta. Nielemisvaikeutta oli ollut varsinkin vettä juodessa. A kertoi, että hänelle oli tullut toisen koronavirusrokotteen saamisen jälkeen neurologisia oireita, kuten kävellessä vasemmalle päin kaatoa, virtsanpidätyskyvyttömyyttä ja nielemisvaikeutta. Oireet olivat pysyneet poissa kuuden kuukauden ajan ja A koki, että oireet olivat nyt flunssan aikana alkaneet uudestaan. Sairaanhoitaja konsultoisi lääkäriä.
6.6.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli ollut 25.5.2022 lähtien oireina tukkoisuutta, väsymystä ja päänsärkyä. A sai nenän sivuontelotulehduksen hoitamiseksi Amorion-antibioottikuurin. Muiden oireiden suhteen jäätiin seurantalinjalle.
9.8.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli ollut nuorempana poskiontelotulehduskierteitä, mutta aikuisiällä tilanne oli ollut rauhallisempi. A oli kuitenkin vuoden sisällä saanut poskiontelotulehduksen hoitamiseksi kaksi antibioottikuuria, joista viimeisin oli ollut 6.6.2022. Viimeisin antibioottikuuri oli rauhoittanut oireita nopeasti. A:lla oli ollut uusi flunssa 14.7.2022 lähtien. A arveli, että oireet olivat poskiontelotulehduksen oireita. A oli tehnyt kotona koronavirustestin, joka oli ollut negatiivinen. A sai reseptin Doximed-antibioottikuuriin.
7.9.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A koki, ettei Doximed-antibioottikuurista ollut ollut apua poskiontelotulehdukseen. Pari päivää aikasemmin A:lla oli ollut päänsärkyä, huonoa oloa ja vatsaoireita. Myös ääniongelmaa oli. A sai reseptin Amorion-antibioottikuuriin sekä lähetteen korva-, nenä- ja kurkkutautilääkärille.
19.9.2022 päivätyn korva-, nenä- ja kurkkutautilääkärin tekstin mukaan A:n molemmissa äänihuulissa todettiin kyhmyt. A sai lähetteen foniatrian poliklinikalle.
26.9.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli edelleen poskiontelotulehdusoireita.
31.10.2022 päivätyn potilaskirjauksen tekstin mukaan A:lle oli jäänyt helmikuussa 2022 sairastetun koronavirusinfektion jälkeen joksikin aikaa hengenahdistusta. Muut oireet, kuten väsymys, ihon paiseet ja neurologiset oireet olivat A:n mukaan olleet helpottamassa, mutta syyskuussa oireilu oli taas pahentunut. A ei jaksanut harrastaa liikuntaa. A oli menossa äänihuulien kyhmyjen poistoleikkaukseen. Kainaloiden ja nivusen paiseongelma oli taas aktivoitunut. Myös kasvoilla oli jälleen finnejä/paiseita. A:lla oli myös oikean puolen päänsärkyä ja silmän kipua. Silmässä tuntui nykimistä ja valonarkuutta. Kädessä tuntui hermotyyppistä särkyä. A sai hermosäryn hoitamiseksi reseptin Lyrica-lääkkeeseen.
1.11.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A oli edellisenä iltana ottanut Lyrica-tabletin. Aamulla kasvojen tilanne oli ollut parempi, eikä silmän nykimistä ollut ilmennyt. A kertoi, että töissä oli huono ja haiseva sisäilma. A kertoi, että hengittäessä hänen keuhkoistaan kuului vinkumista.
4.11.2022 päivätyn etäkontaktikirjauksen tekstin mukaan Lyrica oli auttanut silmäoireiluun. A kertoi, että hänellä oli taas kaksi paisetta kainalossa. Paiseita oli myös kasvoissa. A sai reseptin Kefexin-antibioottikuuriin.
15.11.2022 torstaina päivätyn potilaskirjauksen mukaan A oli aloittanut käyttämään B-vitamiini- ja rautalisää. Tällä oli ollut väsymyksen suhteen positiivinen vaikutus. Perjantaina A:lle oli tullut päänsärkyä ja lihassärkyä lenkin jälkeen. A kertoi, että hänellä oli ollut myös polvissa turvotusta, paineen tunnetta ja jäykkyyttä. Lisäksi A koki, että polvien ja reiden lihakset olivat turvoksissa ja kävely oli vaikeampaa. Myös sormien nivelet olivat vähän turvoksissa ja kipeät. Tilanne oli kuitenkin paranemassa, ja tekstin kirjauspäivänä kävely oli jo melko hyvää ja turvotus oli laskenut. Käsien ihottuma vaivasi edelleen. Vastaanotolla kävely oli sujuvaa. Tuolista ylösnouseminen oli hieman vaikeampaa. Alaraajoissa ei todettu turvotusta.
13.1.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A tuli vastaanotolle oikean kyynärpään kivun vuoksi. A koki, että hänellä oli ollut koronarokotuksen saamisen jälkeen toistuvia niveloireita sekä huimausta. Huimaus oli nyt ohi. Niveloireet olivat välillä poissa jonkin aikaa, mutta sitten ne taas palasivat eri niveliin. A:lla oli ollut niveloireita ainakin polvissa ja sormissa. Oikea kyynärpää oli kipeytynyt yöllä. A ei ollut saanut aamulla otettua puhelinta käteen eikä laturia seinästä. Kliinisessä tutkimuksessa A:n kyynärpäästä ei löydetty mitään epätavallista. A:ta neuvottiin kokeilemaan paikallisesti Buranagel-geeliä.
20.1.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:n oikean kyynärpään kipu oli kestänyt 1,5 viikkoa. Vastustetussa ranteen ojennuksessa kipu tuntui olkaluun ulkonivelnastassa, jonka kohdalla ilmeni myös arkuutta tunnustelussa. Lääkäri arvioi kyse olevan tenniskyynärpäästä ja suositteli oireita aiheuttavan rasituksen välttämistä sekä Voltaren Forte -geeliä.
25.1.2023 päivätyn fysiatrin laatiman potilaskertomuksen mukaan A:lla oli flunssaoireita, jotka provosoivat A:lla vuodesta 2020 alkaen ilmennyttä väsymysoiretta. Fysiatri arvioi, että A:lla edelleen jatkuneet oikean kyynärpään oireet sopivat tenniskyynärpäähän.
27.1.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A tuli vastaanotolle viikko sitten kehittyneen kasvojen ihottuman takia. Kasvojen alueella, lähinnä leuankärjessä sekä vasemmalla puolella leuassa ja poskipään alueella todettiin punoittava ja kuumottava ihottuma, joka oli tarkkarajainen. Lisäksi vasemman suupielen kohdalla todettiin yksittäinen näppy. Vesikelloja ei todettu. A sai lähetteen laboratoriokoetutkimuksiin sekä reseptit Dasselta-allergialääkkeeseen ja Prednisolon-kortisonikuuriin.
30.1.2023 päivätyn etäkontaktikirjauksen mukaan A:n P-Uraatti-arvo oli koholla. A oli kasvisruokavaliolla. Prednisolon oli auttanut ihottumaan ja voimattomuuteen.
6.2.2023 päivätyn etäkontaktikirjauksen mukaan A oli käyttänyt Prednisolonia 40 mg:n annoksella 28.1.2023 lähtien. Kirjausta edeltänyt viikko oli ollut erittäin hyvä. A oli jaksanut liikkua ja olla aktiivinen. Ihottuma ja niveloireet olivat väistyneet kokonaan, myös veriripuli oli ollut poissa. A oli laskenut Prednisolon-annoksen 30 mg:aan, jonka jälkeen oireet olivat alkaneet hiljalleen palaamaan. Kirjausta edeltävänä päivänä A oli ottanut Prednisolonia 20 mg:n annoksen, jonka jälkeen oireet olivat pahentuneet merkittävästi. Myös ihottuma oli palannut muutama vuorokausi sitten. A:ta ohjattiin jatkamaan Prednisolonia 30 mg:n annoksella viikon ajan, jonka jälkeen annostusta vähennettäisiin 5 mg:aa viikon välein. A:lta otetut reumalaboratoriokokeet olivat olleet negatiiviset.
17.2.2023 päivätyn etäkontaktikirjauksen mukaan A oli laskenut Prednisolon-annoksen 25 mg:aan viisi vuorokautta sitten. Nivel- ja lihaskivut olivat alkaneet palata hiljalleen. A:lla oli myös vatsan turvotusta ja kipuja sekä ajoittain ripulointia. A:ta neuvottiin palaamaan 30 mg:n annokseen kuukauden ajaksi, jonka jälkeen annos vähennettäisiin 25 mg:aan kuukauden ajaksi.
9.3.2023 päivätyn etäkontaktikirjauksen mukaan A käytti parhaillaan Prednisolonia 20 mg:n annoksella. A oli pyrkinyt alentamaan annosta sovittua nopeammin, koska hänelle oli tullut lääkkeestä jonkin verran unettomuutta ja turvotusta. Oireet olivat voimistuneet A:n kokeillessa 10 mg:n annosta. A:ta neuvottiin jatkamaan viikon verran 20 mg:n annoksella. Kirjausta edeltävänä päivänä A:n oikeaan polvitaipeeseen oli ilmaantunut patti, joka oli kosketusarka. Lisäksi A:lla oli jatkuvasti nenäverenvuotoja.
10.3.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla todettiin pinnallinen laskimotulehdus, jonka hoidoksi aloitettiin Klexane-verenohennuslääkitys.
20.3.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla oli nyt kipua oikean jalan reiden alueella sekä oikean olkavarren sisäpuolella. A sai alaraajan laskimotukoksen hoitoon reseptin Xarelto-lääkitykseen.
21.3.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla todettiin oikean alaraajan ultraäänitutkimuksessa pinnallinen laskimotukos kehräslaskimon alueella sekä syvä laskimotukos pohkeessa. A:lle oli aloitettu jo työterveyshuollon toimesta Xarelto-lääkitys.
27.3.2023 päivätyn etäkontaktikirjauksen mukaan A kertoi, että oireet olivat helpottamassa. P-FiDD-arvo oli aikaisempaa enemmän koholla.
3.4.2023 päivätyn etäkontaktikirjauksen mukaan P-FiDD-arvo oli ollut 1.2 mg/l, mutta nyt se oli 2 mg/l. Myös leukosyyttiarvo oli noussut. A:lla oli kortisonitabletit käytössä 5 mg:n annoksella. Annoksen vähentämistä ja lopettamista suunniteltiin.
12.4.2023 päivätyn etäkontaktikirjauksen mukaan P-FiDD-arvo oli nyt normaali ja leukosyyttiarvo oli laskenut. A:ta kehotettiin jatkamaan Xarelto-lääkitystä vielä kolmen kuukauden ajan.
17.4.2023 päivätyn etäkontaktikirjauksen mukaan A oli ollut neljä päivää ilman kortisonia. A:lle oli tullut oikeaan sisäreiteen pullotusta, mustelmaa ja nipistävää tunnetta. Pohkeessa oli ollut kramppeja. A hakeutui samana päivänä vastaanotolle, jossa suonen todettiin olevan pullistunut ja hyvin arka.
24.4.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:sta oli tuntunut kahden päivän ajan siltä, että sydän hakkaa. Lisäksi A:lla oli huono olo. A oli mitannut kotona verenpainearvojaan, jotka olivat olleet korkeammalla kuin normaalisti. Vastaanotolla mitatut verenpainearvot olivat 150/90 mmHg, 161/95 mmHg ja 147/100 mmHg. A sai reseptin Propral-lääkkeeseen. Diagnooseiksi on kirjattu R00.2 Sydämentykytys ja I10: Essentiaalinen (primaarinen) verenpainetauti.
5.5.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla oli kova päänsärky. Niska-hartiaseudun lihasten todettiin olevan kireät. Niskassa oli niskakyhmy. Neurologisesti ei todettu poikkeavaa. A ei voinut käyttää Tramal-lääkettä, koska siitä tuli hänelle pahoinvointia. A oli ottanut kotona Panacod-lääkettä, josta hänelle oli tullut huonoa oloa. A sai reseptit Norflex- ja Sumatriptan Accord-lääkityksiin.
30.10.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan hoitaja konsultoi lääkäriä. A:lle oli tullut maaliskuussa 2023 todetun syvän laskimotukoksen hoitoon aloitetusta Xarelto-lääkityksestä anafylaktinen reaktio. Tämän jälkeen A:lla oli ollut ajoittaista ihottumaa ja allergisia reaktioita. A:lla oli tarvittaessa käytössä setiritsiini ja perdnisoloni. A:lla oli ollut noin 2,5 viikkoa sitten flunssa. A oli huolissaan kasvojen oireista ja silmässä olleesta paineen tunteesta. A kertoi, että hänellä oli seuraavana päivänä aika infektiopoliklinikalle. Infektiolääkärin arviota jäätiin odottamaan.
10.1.2024 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli ollut 1,5 viikkoa kiristystä oikeassa reidessä ja kipua molemmissa jaloissa. Oikean alaraajan ultraäänitutkimuksessa todettiin 10 cm:n pituinen syvä laskimotukos kehräslaskimossa.
24.1.2024 päivätyn terveyskeskuslääkärin mukaan A:lle oli aloitettu viimeisimmäksi todetun syvän laskimotukoksen hoitamiseksi Lixiana-lääkitys. Tekstin kirjauspäivänä A oli herännyt päänsärkyyn. Lisäksi A:lla oli jonkin verran pahoinvointia. Lääkäri soitti vielä myöhemmin A:lle, joka kertoi, että päänsärky oli jonkin verran helpottanut parasetamolin avulla.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, ovatko A:lla 18.10.2021 jälkeen ilmenneet moninaiset ja pitkittyneet oireet sekä A:lla todetut laskimotukokset seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteiden saamisesta.
Sovellettavat vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]
Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a –2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. […]
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.
Asian arviointi
Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että A:lla ilmenneet moninaiset oireet ovat olleet ohimenevästi seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteista. Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle tilapäisestä haitasta korvausta 1 900 euroa. Korvaus vastaa liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 3 (lievää vaikeammat vammat) alaosaa. Lisäksi yhtiö on maksanut A:lle sairaanhoito- ja lääkekuluja 18.10.2021 saakka. Yhtiö on katsonut, etteivät edellä kerrotun ajankohdan jälkeen jatkuneet oireet tai A:lla todetut laskimotukokset ole todennäköisesti Comirnaty-koronavirusrokotteiden saamisesta johtuvaa.
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on perussairautena krooninen käsi-ihottuma. A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen 28.4.2021 Comirnaty-valmisteella. A:lla oli ilmennyt 15 minuutin kuluttua rokotteen saamisesta turpoamisen ja ahtauden tunnetta kurkussa. Pian rokotteen saamisen jälkeen A:lla ilmeni lisäksi vilunväristyksiä, lihaskipuja, yleistä sairauden tunnetta, huimausta, ihottumaa vatsan turvotusta, ripulia ja veriripulia. A sai 6.5.2021 lääkärin vastaanottokäynnillä antibioottikuurin oikeassa nivusessa karvatupentulehdukseen sopivan paiseen hoitamiseksi. A:lla oli myös väsymystä ja jaksamattomuutta. Kesäkuussa 2021 A:n oireet ja väsymys olivat helpottaneet. Heinäkuussa 2021 A:n käsien kynsissä todettiin kuoppia ja verenpurkaumia. A kertoi vastaanotolla, että kynsioireet olivat alkaneet koronavirusrokotuksen saamisen jälkeen.
A sai toisen annoksen koronavirusrokotetta 2.8.2021 Comirnaty-valmisteella. A:lla oli ilmennyt toisen koronavirusrokoteannoksen saamisen jälkeen huulten turpoamista, lämpöä, kutinaa, päänsärkyä, vatsan turpoamista, ruumiinlämmön nousemista, ihottumaa, kutiavia paukamia, väsymystä, hengityksen raskautta sekä lihas- ja nivelsärkyjä. Etäkontaktikirjauksen 14.9.2021 mukaan A sai antibioottikuurin paiseiden hoitoon. Syyskuun 2021 lopussa A kertoi, että iho-oireet ja väsymys olivat helpottaneet antibioottikuurin aikana, mutta lähes heti antibioottikuurin loppumisen jälkeen oireet olivat taas pahentuneet. A:lle määrättiin Prednisolon-kortisonikuuri, jonka myötä A:n oireet helpottivat. Kortisoniannoksen vähentäminen aiheutti oireiden palaamista.
Loka-marraskuun 2021 vaihteessa A:lla ilmeni flunssaoireita. A kertoi myös koronavirusrokotteiden saamisen jälkeen alkaneista ajoittaisista nielemisvaikeuksista. A lopetti kortisonilääkkeen käytön marraskuussa 2021, minkä jälkeen hänellä ilmeni muun muassa finnimäisiä muutoksia kasvoissa, sormien turvotusta, nivelkipuja, kaulan ja kasvojen vasemman puolen turvotusta, silmäluomien turvotusta ja nesteen kertymistä kehoon. Marraskuun 2021 lopussa A:lle tehtiin verikoetutkimuksia, joissa ei todettu keliakiaan viittaavaa.
Tammikuun 2022 lopussa A sairastui koronavirusinfektioon. Maaliskuun 2022 alussa A sairastui vatsatautiin. Kesäkuun 2022 alussa A kertoi, että koronavirusrokotteiden saamisen jälkeen ilmenneet oireet olivat pysyneet poissa kuusi kuukautta, mutta nyt oireita oli jälleen ilmennyt A:lla toukokuun lopulla alkaneiden flunssaoireiden myötä. A sai poskiontelotulehduksen hoitamiseksi antibioottikuurin. Potilaskertomuksessa 9.8.2022 mainitaan, että A:lla oli ollut nuorempana poskiontelotulehduskierteitä. Syyskuussa 2022 A:n molemmissa äänihuulissa todettiin kyhmyt. Lokakuussa 2022 A kertoi, että hänelle oli jäänyt koronavirusinfektion sairastamisen myötä joksikin aikaa hengenahdistusta. Väsymys, ihon paiseet ja neurologiset oireet olivat olleet helpottamassa, mutta syyskuussa 2022 oireilu oli taas pahentunut. Kainaloiden, nivusen ja kasvojen paiseongelma oli aktivoitunut, oikealla puolella päätä oli päänsärkyä, silmässä kipua ja kädessä hermotyyppistä särkyä. A sai reseptin Lyrica-lääkkeeseen, joka auttoi oireisiin. Marraskuussa 2022 A kertoi töissä olevasta huonosta ja haisevasta sisäilmasta. A sai paiseiden hoitamiseksi antibioottikuurin. Marraskuun 2022 puolivälissä A kertoi aloittaneensa B-vitamiini- ja rautalisän, joilla oli ollut väsymystä vähentävä vaikutus. A kertoi, että hänellä oli ilmennyt polvien ja sormien nivelten turvotusta sekä kävelyvaikeutta.
Tammikuussa 2023 A hakeutui lääkärin vastaanotolle oikean kyynärpään kivun vuoksi. Kivun arvioitiin johtuvan tenniskyynärpäästä. A:lla ilmeni flunssaoireita, joiden myötä hänellä koronavirusrokotteiden saamisen jälkeen ilmennyt oireilu oli palaamassa. Tammikuun 2023 loppupuolella A hakeutui vastaanotolle kasvojen ihottuman takia. A sai reseptit allergialääkkeeseen ja Prednisolon-kortisonikuuriin. A:lle tehdyissä laboratoriokoetutkimuksissa P-Uraatti-arvon todettiin olevan koholla. Helmikuussa 2023 A kertoi, että Prednisolon-kortisonikuuri oli auttanut väsymykseen ja muihin oireisiin. A oli kokeillut pienempää kortisoniannosta, mutta sen myötä oireet olivat alkaneet palata. A:lta otetuissa laboratoriokoetutkimuksissa ei ollut todettu reumasairauteen viittaavia löydöksiä. Maaliskuussa 2023 A:lla todettiin oikean alaraajan pinnallinen laskimotukos kehräslaskimon alueella sekä syvä laskimotukos pohkeessa. A sai tukosten hoitamiseksi Xarelto-lääkityksen. Huhtikuussa A lopetti kortisonin käytön, minkä jälkeen hänellä ilmeni sisäreiden suonen pullotusta ja arkuutta sekä pohkeen kramppeja. Huhtikuun 2023 loppupuolella A:lla ilmeni sydämen hakkaamista ja korkeita verenpainearvoja. Toukokuussa 2023 A:lla ilmeni päänsärkyä ja niska-hartiaseudun kireyttä. Lokakuussa 2023 A:lla oli flunssaoireita.
Tammikuussa 2024 A:lla todettiin syvä laskimotukos oikean alaraajan kehräslaskimossa. A aloitti tukoksen hoitamiseksi Lixiana-lääkityksen.
Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskevaan selvitykseen ja toteaa, että vakuutusyhtiö on suorittanut A:lle korvauksen rokotusreaktiolle tyypillisistä alkuvaiheen oireista, kuten kuumeilusta, väsymyksestä ja rokotuskäden kivusta. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät A:lla koronavirusrokotteisiin liittyvien akuuttien oireiden jälkeen jatkuneet ja osin myöhemmin ilmaantuneet oireet, kuten ihottuma, paiseet, kynsioireet, infektiokierteet ja laskimotukokset, sovi Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamiksi. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät A:lla koronavirusrokotteisiin liittyvien akuuttien oireiden jälkeen jatkuneet ja ilmenneet oireet ole todennäköisesti aiheutuneet Comirnaty-koronavirusrokotteiden saamisesta. Lisäksi Vakuutuslautakunta toteaa, ettei keliakia johdu rokotteista, joten sen tutkimisesta aiheutunut kulu ei ole lääkevahinkovakuutuksesta korvattava.
A:n korvattavaksi hakemien käyttämättä jääneiden keikkalippujen osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että lääkevahinkovakuutusehtojen kohdan 7 mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen ehdossa tarkemmin kerrottuja vahingonkorvauslain säännöksiä. Lisäksi korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista, ansionmenetyksestä, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta. Vakuutuslautakunta toteaa, etteivät käyttämättä jääneiden keikkalippujen kaltaiset kulut siten ole vahingonkorvauslain mukaisia korvattavia kuluja, eikä niitä siten voida korvata lääkevahinkovakuutuksesta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila