Tapahtumatiedot

Asiakkaan omakotitalossa havaittiin 19.2.2023 lämmitysjärjestelmän rikkoutuneen, minkä seurauksena rakennuksen vesikiertoiset lämpöpatterit olivat jäätyneet aiheuttaen vuotovahingon. Asiakas haki korvausta kotivakuutuksestaan.

X Oy suoritti kohteessa vahinkokartoituksen 23.2.2023. Vahinkokartoitusta koskevan tarkastusraportin mukaan kyseessä on puolitoistakerroksinen omakotitalo, joka on vakuutuskirjan mukaan valmistunut vuonna 2003. Tarkastusraportissa todetaan, että asiakkaan mukaan poistoilmalämpöpumppuun oli tullut toimintahäiriö tai laiterikko, minkä vuoksi putket olivat jäätyneet. Tarkastusraportin mukaan poistoilmalämpöpumppu oli vaihdettu uuteen ennen tarkastuskäyntiä. Myös vuotaneet putket ja liitokset oli korjattu ennen tarkastuskäyntiä. Vahingon seurauksena keittiön lämpöpatteri oli jäätynyt rikki. Pesuhuoneen suihkukaapin hanakulmat tai käyttövesiputkien jatkoliitokset olivat vuotaneet. Vettä oli päässyt rakenteisiin seinässä olevien ruuvinreikien kautta. Alkuperäinen vesihana ja putkikannakkeet oli irrotettu suihkukaapin asentamisen yhteydessä, mutta ruuvinreiät ovat jääneet tukkimatta. Pesuhuoneen ja saunan lattia, suihkuseinä ja saunan vastainen väliseinä olivat märkiä ja kostea alue jatkui olohuoneen puolella. Olohuoneen lattialla oli vettä pesuhuoneen väliseinän edustalla. Pesuhuoneen wc-istuimen vesiputki vuoti vettä vesisäiliön pohjassa olevan kalustesulun kohdalta. Kodinhoitohuoneen vesihanassa oli pieni tippavuoto kylmänveden puolella, mutta tämä ei ollut aiheuttanut vaurioita. Lattiassa on kosteantilan matto ylösnostoin.

Vakuutusyhtiö katsoi kyseessä olevan korvattava vuotovahinko keittiön osalta. Märkätilojen ja olohuoneen vaurioiden osalta yhtiö teki 28.2.2023 kielteisen korvauspäätöksen katsoen, että tältä osin vauriot ovat seurausta puutteellisesta vedeneristyksestä, koska tarkastusraportin mukaan vuotovesi on päässyt rakenteisiin suihkuseinässä olevien ruuvinreikien kautta.

Asiakas oli tyytymätön kielteiseen korvauspäätökseen ja haki siihen muutosta asiamiehenään LVI-suunnittelutoimisto T Oy:n LVI-tarkastaja R. Muutoksenhaussa vaadittiin, että vakuutusyhtiö korvaa kosteusvaurioista aiheutuneet kustannukset täysmääräisesti, ja huomautettiin, että X Oy:n suorittama vahinkokartoitus on tehty pintapuolisesti rakenteita rikkomatta. Muutoksenhaussa vedottiin liitteenä toimitettuihin valokuviin, joista kuvassa numero 1 oli nähtävissä kupariputken ja PEX-putken liitoskohta. Jäätymisen katsottiin aiheuttaneen liittimen rikkoutumisen, ja tästä oli aiheutunut voimakas (4,5 baarin) seinän suuntainen kuuman veden suihku, joka on aiheuttanut seinämuovin irtoamisen. Kuvassa numero 2 näkyy ruuvin reikäkohdat, joista kosteuskartoittaja on rakenteita purkamatta arvioinut kosteuden levinneen rakenteisiin. Kuvassa numero 3 näkyy seuraus vesisuihkun kastelemasta saunan vastaisesta seinästä. Kuvassa 4 näkyy ruuvien reiät, mutta kosteus ei ole levinnyt sinne, vaan se on huomattavasti alempana ja laajenee saunan seinää kohden. Kuvat 5 ja 6 vahvistavat sen, ettei kosteus ole voinut levitä ruuvin rei’istä, vaan se on ollut seurausta kovasta suihkusta olohuoneen vastaiselle seinälle laajentuen saunan vastaista seinää kohden ja kastellen voimakkaasti saunan vastaisen seinän. Kuvat 1 ja 2 on otettu rakenteita purkamatta ja kuvat 3–6 on otettu purkutöiden yhteydessä, ja niiden perusteella on selkeästi osoitettavissa, että kosteusvaurio ei ole aiheutunut ruuvinrei’istä. Asiasta oli keskusteltu kosteuskartoittajan ja asentajien kanssa, ja R:n mukaan myös he katsoivat, että kosteusvaurio ei voinut johtua ruuvin rei’istä, vaan liittimen suihkusta.

Vakuutusyhtiö teki 9.11.2023 märkätilojen ja olohuoneen osalta edelleen kielteisen korvauspäätöksen, jossa se totesi, että X Oy:n kartoitusraportin sivulla 6 on valokuva vahinkoalueesta, eikä seinämuovin irtoamista ole kuvasta havaittavissa. Raportissa ei myöskään ole tällaista todettu. Muutoksenhaun yhteydessä toimitetuissa valokuvissakaan irtoamista ei ole todettu. Yhtiö katsoi edelleen, että vesivahinko on tältä osin seurausta märkätilan puutteellisesta vedeneristyksestä.

Vastauksena korvauspäätökseen R totesi, että tarkastuksesta ja siellä tehdyistä havainnoista oli keskusteltu vahinkokartoittajan ja talohuolto H:n edustajan kanssa. Koska varmaa vahingon aiheuttajaa ei ollut löytynyt, raportissa oli päädytty siihen, että vesi oli päässyt rakenteeseen ruuvinrei’istä. Putket oli korjattu ennen tarkastusta ja muovimatot olivat jäähtyneet ja palautuneet entiselleen. Kosteantilan muovimatto on rakentamismääräysten ja rakennusvalvonnan hyväksymä kosteuseritys.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii, että 29 913 euron korjauskustannukset korvataan täysmääräisesti. Valituksessaan asiakas toistaa aiemmin esille tuomansa seikat siitä, että kupariputken ja PEX-putken liitoskohta on jäätyessään rikkoutunut, mistä on aiheutunut 4,5 baarin seinänsuuntainen kuuman veden suihku, joka on aiheuttanut seinämuovin irtoamisen. Varaaja on ollut täynnä 60-asteista vettä, ja kuumaa vettä on virrannut verkoston paineella irrottaen lattian ja seinän liitoskohdasta muovimattoja. Kulutusmittarin mukaan vettä on vuotanut yli 300 kuutiometriä, ja tämä on kastellut seinän ja lattiarakenteet. Kartoitus on tehty pintapuolisesti rakenteita rikkomatta ja kartoittaja on päätellyt, että vesi olisi päässyt rakenteisiin 1,1 metrin korkeudella olevista ruuvinrei’istä, jotka olivat jääneet suihkukaapin vaihdosta. Vasta purkamisen jälkeen, kun muovimatto on otettu pois, on voitu havaita, että voimakkaimmat ja tummimmat kosteusalueet ovat aivan lattian rajassa suihkukaapin takana. Suihkukaapin taustaa ei ole riittävästi tutkittu. Kuvista voi havaita, että reiät ovat täysin kosteusalueen yläpuolella. Teräsputken ja muoviputken liitos on suihkukaapin takana lattian rajassa. Vakuutusyhtiön perusteluun siitä, ettei tarkastusraportin kuvista voi havaita seinämuovin irtoamista, asiakas vastaa, että seinämuovin irtoaminen näkyi vasta purkamisen yhteydessä. Puutteellisen vedeneristeen osalta asiakas toteaa, että talolla on ollut rakennuslupa ja tilassa on ollut suihkukaappi, jonka ohi vesi ei pääse suihkutilasta. Ruuvinreiät ovat jääneet, kun rakennusvaiheessa tilaan on asennettu suihkukaappi. Asiakkaan mukaan vesi ei ole voinut mennä rakenteisiin kyseisistä ruuvinrei’istä, koska kyseiset reiät olivat täysin kuivat. Kosteuskartoittaja ei ole edes katsonut suihkukaapin taakse. Seinän ja suihkukaapin väli on niin pieni, ettei vesi pääse paineellisena reikiin asti. Vesi on päässyt menemään rakenteisiin lattianrajasta. Asiakkaan mukaan X Oy:n vahinkotarkastaja M ja talohuolto H:n edustaja K sekä asentaja ovat kaikki yhtä mieltä siitä, ettei vesi ole voinut päästä rakenteisiin korkealla olevista ruuvin rei’istä, vaan LVI-tarkastaja R:n esittämästä liittimen suihkusta.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta antamassaan lisäkirjelmässä asiakas katsoo, ettei vedeneritys ole ollut puutteellinen. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiökin on todennut, että vuoden 1998 määräysten mukaan märkätilan lattiapäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedenerityksenä ja näin on tässä tapauksessa ollut. Lisäksi edessä on ollut suihkukaappi, eikä pesuhuoneen seinä ole voinut mitenkään käytön aikana kastua. Kostean tilan muovimatto ja seinämateriaali riittävät pesuhuoneen perusrakenteeksi, ja tämä toteutus on hyväksytty rakennusvalvonnassa. Jos rakennusvalvonta hyväksyy rakenteen riittäväksi vedeneristeeksi, onko vakuutusyhtiöllä omat vaatimuksensa vedeneristeen osalta? Asiakas katsoo, että jos näin on, tulisi vakuutusehdoissa määritellä, että erityisrakenteita edellytetään eivätkä lainmukaiset riitä. Ainahan vesivahingon kohdalla voi väittää, etteivät vedeneritykset olleet riittävät, jos vahinko pääsi tapahtumaan. Rakennusvalvonta ei olisi hyväksynyt vedeneritystä, jos se olisi ollut vuonna 2003 hyvän rakennustavan vastainen.

Vesimäärän osalta asiakas toteaa, että yleensä vedenkulutus on ollut 10 kuutiometriä vuodessa, mutta vuoden 2023 vedenkulutus oli 73 kuutio­metriä eli 63 000 litraa vettä on vuotanut jonnekin vahinkovuonna. Selvityksenä vedenkulutuksesta asiakas toimitti vesilaitokselta saadut vedenkulutusta koskevat vuositiedot. Asiakkaan mukaan asiantuntija on arvioinut, että vettä on vuotanut kulutusmittarin mukaan yli 300 kuutiometriä. Kyse on nimenomaan ollut vesimäärän tulvimisesta lattiapintaa pitkin kuiviin tiloihin, ja näin ollen vesimäärällä on asiassa merkitystä.

Asiakas tiedustelee, mihin perustuu vakuutusyhtiön väite siitä, että veden­eristeen liiman pitäisi kestää yli 70 astetta ja onko vakuutusehdoissa määritelty, mitä kosteantilan liimaa saa käyttää, jotta vahinko voidaan korvata, ja ovatko tällaiset määräykset jo vuodelta 1998. Talo on vuodelta 2003 ja myös käytetty liima on tuolta vuodelta. Kuuman vesisuihkun lisäksi kyseessä on ollut jäätyminen ja märkä seinä. Remonttimiesten mukaan liima voi irrota myös jäätymisestä, varsinkin, kun seinä on kastunut eristeen alla.

Lisäkirjelmän liitteenä asiakas toimittaa LVI-tarkastaja R:n 7.1.2025 antaman lausunnon, jonka mukaan pakkasen aiheuttama putken rikkoutuminen on aiheuttanut seinän suuntaisen painesuihkun päätyen löylyhuoneen seinää kohden aiheuttaen mekaanisen voiman lattian pinnasta seinän suuntaan, ja paineesta aiheutunut voima on aiheuttanut seinäpäällysteen osittaisen irtoamisen. Lausunnon mukaan vesi on ollut lämmintä, koska vettä ei ole käytetty, eikä näin ollen tilalle ole tullut kylmää vettä. Pumppu on vaihdettu uuteen ennen kuntoarvion tekemistä, ja lämpötila huoneistossa on kuntoarvion aikana ollut normaali 21 astetta. Tästä johtuen seinäpäällyste on palautunut alkuperäiseen muotoon. Tarkastushetkellä päällysteen pinta on myös kuivunut, eikä silloin ole suoritettu rakenteellisia purkutöitä. R viittaa lausunnon liitteeseen, jonka kuvista 5 ja 6 on R:n mukaan selkeästi havaittavissa, että kosteus on noussut seinäpäällysteen alle. R:n mukaan asennukset täyttävät rakentamismääräyskokoelman osan C2 (1998) määräykset. Pesuhuoneessa käytetyt seinä- ja lattiapäällysteet täyttävät veden­eristysvaatimukset. Kaikki vedeneristystyöt vaativat asentajalta pätevyyden. Rakennus on toimitettu suurelementteinä ja valmistettu talotehtaalla sisätiloissa, puhtaissa valvotuissa olosuhteissa täyttäen näin hyvän rakennustavan edellytykset.

Vakuutusyhtiön lisävastineen johdosta antamassaan lisäkirjelmässä asiakas toteaa muun muassa, että vettä on vuotanut huomattava määrä. Vakuutusyhtiön väitteeseen siitä, ettei vesi olisi tulvinut, asiakas vastaa, että se on tulvinut. Liitteenä asiakas lähettää kuvia, joista on asiakkaan mukaan nähtävissä, että vesi on tulvinut olohuoneen puolelle ja pesuhuoneen pohjan läpi. Asiakas myös katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi vedota siihen, että pesuhuoneen seinä- ja lattiarakenteet eivät ole kartoitushetkellä olleet irronneina, koska vahinkotarkastaja ei ole katsonut suihkukaapin taakse, pelkästään sivulle. Ammattimiesten mukaan seinämateriaalin irtoaminen on mahdollista huomata vain purkutilanteessa. Pakkasen osalta asiakas toteaa, että talohuolto H on käynyt paikalla ja todennut pakkasen. Samoin putkiasennusliike B on todennut asunnossa olleen pakkasta, kun he kävivät vaihtamassa äkillisesti rikkoutuneen poistolämpöpumpun. Kun paikalle on tultu, ei mistään hanasta ole tullut vettä ja näin ollen putkien voi olettaa olleen jäässä. Asiakkaan mukaan ammattimiehet ovat todenneet, että kosteuseristysten liimat saattavat irrota pakkasella. Asiakkaan mukaan talohuolto on arvioinut, että putkistoissa on vuotokohtia. Asiassa on myös epäilty lattian alla olevaa vuotoa. Kosteusmittaajakin on todennut, ettei hänen tarkastuksensa poissulje pinnan alla olevia vikoja. Vakuutusyhtiön vetoaman pääsulkuventtiilin sulkemista koskevan suojeluohjeen osalta asiakas toteaa, että voihan asukas olla esimerkiksi kuusi päivää poissa, eikä sulkuventtiiliä pidä silloin sulkea.

Lisäkirjelmän liitteenä asiakas toimittaa T Oy:n LVI-tarkastaja R:n 24.1.2025 päivätyn lausunnon, jonka mukaan vahinko ei ole tapahtunut pesuhuoneen suunnitellussa käyttötarkoituksessa. Muovitapetti on asennettu tapetin valmistajan ohjeiden mukaisesti ja saumakohta limitetty. Muovitapetti ja asennustapa kestävät hyvin pesuhuoneen normaalikäyttöä, ja tässä tapauksessa pesuhuoneessa on ollut myös suihkukaappi, joka estää kosteusvaurioiden syntymisen. Paineellisen vesisuihkun on mahdollista tunkeutua jo pienistä raoista rakenteisiin, ja lämmin vesisuihku paineellisena on tässä päässyt muovitapetin limityskohdasta rakenteisiin. Vahinkokartoituksessa on otettu kantaa vain tapetissa oleviin ruuvinreikiin. Purkukuvissa on selvästi nähtävässä, etteivät reiät ole olleet kosteusvaurion syy. Kartoituksen yhteydessä ei ole selvitetty eikä kuvattu tarkemmin saunan vastaisen seinän tapettien limityskohtia, eikä tapeteissa ole kartoitushetkellä havaittu muita vuotokohtia kuin ruuvien reiät.

FINElle antamassaan vastineessa vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa ja katsoo korvausratkaisun olevan vakuutusehtojen mukainen. Saamiensa selvitysten perusteella yhtiö katsoo, ettei kastuminen ole aiheutunut ruuvinrei’istä, koska kostea alue on reikiä alempana. Vahinko rakenteille on kuitenkin aiheutunut vedeneristeen puutteellisuudesta, koska märkätilan rakenteet ovat kastuneet. Yhtiö toteaa, ettei kartoitusraportin sivulla 6 olevassa kuvassa ole mitään merkkejä seinämuovin irtoamisesta. Myöskään asiakkaan toimittaman muutoksenhaun kuvissa ei ole nähtävissä merkkejä irtoamisesta.

Yhtiö toteaa, että kohteessa kaikki lämmin vesi tuotetaan poistoilmalämpöpumpulla, joka on lakannut toimimasta. Poistoilmalämpöpumppu on ollut pois toiminnasta niin kauan, että putkisto on lopulta jäätynyt. Jäätyminen ei tapahdu hetkessä. Se tarkoittaa, että myös lämpöpumpun varaajassa oleva vesi jäähtyy, koska lämpöpumppu ei tuota sinne enää lämmintä vettä. Kerrotun mukaan varaajassa olleen veden lämpö on ollut 60 astetta silloin, kun se on ollut toiminnassa. Tällöin veden on täytynyt olla vahinkohetkellä paljon viileämpää, koska rakennus on ilman lämmityksen toimintaa jäähtynyt ja jäätyminen lopulta aiheutunut. Yhtiön mukaan veden voidaan olettaa olleen vahinkohetkellä kylmän sijaan lämmintä. Lisäksi liimojen lämmönkesto on yleisesti 70 celsiusastetta, joten kerrotun mukaista seinätapetin irtoamista niin sanotun liiman sulamisen vuoksi ei pitäisi tapahtua, eikä kuvien mukaan ole näin osoitettu tapahtuneen. Yhtiö katsoo myös, että ei ole mahdollista, että muovimateriaalinen seinätapetti irtoaisi kuumuudesta ja palaisi takaisin muotoonsa siten, että sitä ei havaitsisi.

Yhtiön mukaan asiassa on ristiriitaista tietoa veden kulutusmääristä. FINElle toimitetun valituksen mukaan vettä on kulutusmittarin mukaan vuotanut yli 300 kuutiometriä kastellen seinän ja lattiarakenteet. Kuitenkin 27.2.2023 asiakas on kertonut veden kulutuksen olleen 70 kuutiometriä. Yhtiö katsoo, että vesimäärällä ei kuitenkaan ole asiassa oleellista merkitystä, koska kyse ei ole vesimäärän tulvimisesta lattiapintoja pitkin kuiviin tiloihin vaan nimenomaan siitä, että vedeneriste on ollut puutteellinen, koska märkätilojen rakenteet ovat kastuneet. Se seikka, että talolla on ollut rakennuslupa, ei ole osoitus siitä, että vedeneristys olisi ollut vedenpitävä.

Vakuutusyhtiö toteaa, että rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta johtuvia vahinkoja ei lautakuntakäytännössä ole pidetty ennalta arvaamattomina vahinkoina. Vakuutuksenottajan on osoitettava, että kyseessä on vahinkotapahtuma, joka täyttää vakuutusehdoissa määritellyn korvattavan vakuutustapahtuman kriteerit äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta. Koska vesi on päässyt pesuhuoneessa suihkuseinän takana oleviin rakenteisiin, on vahinko seurausta vedeneristeiden puutteellisuudesta, joten kyse ei ole vakuutukseen sisältyvien rajoitusehtojen 5.3.6 mukaan vakuutuksesta korvattavasta vahingosta.

Asiakkaan lisäkirjelmän johdosta antamassaan lisävastineessa vakuutusyhtiö toteaa asiassa olevan riidatonta, että vedenkulutus on vuonna 2023 ollut huomattavasti suurempaa kuin aiemmin (77 kuutiometriä vuonna 2023, kymmenen kuutiometriä vuonna 2022). Vuosikulutusraportti ei kuitenkaan osoita sitä, paljonko vettä on vuotanut putken jäätymisen aiheuttamasta rikkoutumisesta. Vesimäärällä ei kuitenkaan ole asiassa erityistä merkitystä, koska vettä ei ole tulvinut pesuhuoneen oviaukosta kuiviin tiloihin. Vesi on nimenomaan päässyt pesuhuoneen suihkukaapin takana seinärakenteesta rakenteisiin, jolloin vahinko on seurausta vedeneristeiden puutteellisuudesta. Vakuutusyhtiö myös toteaa, että mikäli rakennuksen pääsulku olisi ollut suojeluohjeiden (2.2.5) edellyttämällä tavalla suljettuna, kun rakennus on ollut asumattomana, ei vettä olisi vuotanut putken rikkouduttua.

Yhtiö toteaa X Oy:n kartoittaneen kohteen 23.2.3034. Kartoitusraportin sivulla 6 on kuvia pesuhuoneen seinästä suihkukaapin takaa. Kuvissa alkuperäinen kosteantilan muovimatto ja kosteantilan tapetti ovat paikallaan, joten vedenpaine putken rikkouduttua ei ole irrottanut seinäpäällystettä, kuten R:n lausunnossa on kirjoitettu. Vakuutusyhtiöllä ei myöskään ole mitään omia vaatimuksia vedeneristeille. Rakennusvalvonta hyväksyy ne materiaalit käytettäviksi vedeneristystuotteina, jotka sitä tarkoitusta varten on kehitetty ja jotka täyttävät standardien vaatimukset. Märkätilan vedeneristeeksi muovimatto on soveltuva materiaali. Kartoitushetkellä rakennuksessa on ollut normaali lämpötila, mutta lämmityslaitteen rikkouduttua rakennuksessa on ollut viileää tai jopa pakkasta. Yhtiö katsoo kuitenkin, ettei ole mahdollista, että muovimateriaalinen seinätapetti irtoaisi ja palautuisi takaisin muotoonsa lämpötilavaihdosten seurauksena. Liimojen lämmönkeston osalta yhtiö toteaa sen olevan yleisesti 70 astetta, mutta tällä ei ole asiassa merkitystä, koska vuotaneen veden on täytynyt olla kylmää. Jos vesi olisi ollut lämmintä, ei putken jäätymistä ja sitä seurannutta vuotovahinkoa olisi tapahtunut. R:n lausuntoon liitettyjen kuvien osalta yhtiö on samaa mieltä siitä, että kosteus on noussut seinäpäällysteen alle, mutta näin ei olisi käynyt, jos seinärakenne olisi ollut vedenpitävä. Vahinko on siten seurausta vedeneristeiden puutteellisuudesta. Lisäksi yhtiö toteaa, että R:n lausunnossaan esille tuomat seikat siitä, että rakennus on toimitettu suurelementteinä ja valmistettu talotehtaalla sisätiloissa puhtaissa valvotuissa olosuhteissa, ei ole osoitus siitä, että rakenne olisi ollut vedenpitävä, eikä näin myöskään ole ollut.

Sopimusehdot ja rakentamismääräykset

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, ehtokohdan 5.1 (Vakuutusturvat ja niistä korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneen suoranaisen esinevahingon, joka voidaan yksilöidä yksittäiseksi tapahtumaksi.

Ehtokohdan 5.1.5 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan
- rakennukseen kiinteästi asennetuista putkistoista
- putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetyistä käyttölaitteista, koneista, säiliöistä
- kylmälaitteesta, akvaariosta tai
- sisäpuolisesta sadevesiputkistosta
[…]

Ehtokohdan 5.3 (Korvauksen rajoitukset) alakohdan 5.3.6 (Virheellisyydet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta
c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
d) kun vesi on päässyt rakenteisiin sen takia, että lattiakaivo tai sen korokerengas tai märkätilan putkiläpivienti on vuotanut tai siksi, että vedeneristys on puutteellinen.

Suomen rakentamismääräyskokoelma osa C2 (Kosteus), voimassa 1.1.1999 alkaen, Määräykset ja ohjeet 1998

7.2 Lattia- ja seinäpinnoitteet
7.2.1 (Määräys)
Märkätilan lattiapäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä tai lattiaan päällysteen alle ja seinään pinnoitteen taakse on tehtävä erillinen vedeneristys.

7.2.2 (Määräys)
Vedeneristyksen tulee olla riittävän sitkeä, jotta se saumoineen kestää rakennustyön aikaiset rasitukset ja käytön aikaiset alustan liikkeet.

7.2.3 (Määräys)
Märkätilojen vedeneristyksenä toimiva lattianpäällyste tai lattiapäällysteen alla oleva vedeneristys on ulotettava riittävän korkealle seinälle sekä liitettävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen estämään veden pääsy seinä- ja lattiarakenteiden sisään.

7.2.3.1 (Ohje)
Lattian vedeneristyksen reuna on suositeltavaa nostaa seinälle ainakin 100 mm korkeuteen lattiapinnasta. Lattian vedeneristyksen saumoja tulee välttää märkätilan eniten kastuvalla alueella.

7.2.3.2 (Ohje)
Seinän vedeneristys limitetään lattian seinälle nostetun vedeneristyksen päälle tai vedeneristysten tulee muodostaa jatkuva saumaton rakenne niin, ettei seinää pitkin valuva vesi pääse lattian vedeneristyksen taakse.

7.3.1.4 (Ohje)
Seinän vedeneristyksen läpivientejä tulee välttää roiskeveden vaikutusalueella.

Ratkaisusuositus

Asiakkaan omakotitalon poistoilmalämpöpumpun rikkoutumisen seurauksena käyttövesiputket ovat jäätyneet aiheuttaen vuotovahinkoja rakennuksessa. Osapuolten välillä on erimielisyyttä siitä, onko pesuhuoneen ja olohuoneen rakenteiden kastumisessa kyse kotivakuutuksesta korvattavasta tapahtumasta.

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen vakuutusyhtiöllä.

X Oy:n suorittaman vahinkokartoituksen mukaan pesuhuoneen suihkukaapin hanakulmat tai käyttövesiputkien jatkoliitokset ovat vuotaneet ja vesi on päässyt rakenteisiin. Pesuhuoneen ja saunan lattia, suihkuseinä ja saunan vastainen väliseinä ovat kastuneet ja kostea alue jatkuu olohuoneen puolelle. Aluksi vakuutusyhtiö katsoi, että vesi on päässyt rakenteisiin suihkuseinässä olevien ruuvinreikien kautta, mutta saatuaan lisäselvitystä asiassa, ei vakuutusyhtiö pidä ruuvinreikiä veden rakenteisiin pääsyn syynä. Vakuutusyhtiö katsoo, että rakenteiden kastumisvahinko on seurausta puutteellisesta vedenerityksestä. Asiakas on esittänyt vahingon syyksi pesuhuoneen kupariputken ja PEX-putken liitoskohdan rikkoutumisen aiheuttaman 4,5 baarin seinän suuntaisen kuuman veden suihkun, joka olisi aiheuttanut seinämuovin irtoamisen.

FINE toteaa, että putkien jäätyessä poistoilmalämpöpumpun rikkoutumisen seurauksena on tästä aiheutunut vuotovahinko tyypiltään lähtökohtaisesti ehtokohdan 5.1.5 mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton esinevahinko. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on kuitenkin vakiintuneesti pidetty rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä lattiarakenteen puutteellisuutta, jos vesi on päässyt rakenteisiin tilassa, jossa olisi tullut olla asianmukainen vedeneristys. Talon rakentamisen aikaan vuonna 2003 voimassa olleiden rakentamismääräysten osalta FINE toteaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C2 (1998) edellytetyn, että märkätilan lattiapäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä tai lattiaan päällysteen alle ja seinään pinnoitteen taakse on tehtävä erillinen vedeneristys. Tässä tapauksessa pesuhuoneessa on ollut kostean tilan muovimatto ja kostean tilan tapetti.

Asiakkaan esittämän LVI-tarkastaja R:n 7.1.2025 antaman lausunnon mukaan putken rikkoutuminen on aiheuttanut seinän suuntaisen painesuihkun, jonka mekaaninen voima on osittain irronnut seinäpäällysteen. Lausunnossaan 24.1.2025 R on katsonut, että paineellinen lämmin vesisuihku on päässyt muovitapetin limityskohdista rakenteisiin. R:n mukaan tapetin limityskohtia ei ole tarkemmin kuvattu kartoitushetkellä. Asiakas on myös arvioinut, että pakkanen ja märkä seinä ovat saattaneet vaikuttaa seinämuovin irtoamiseen. Vakuutusyhtiö on kiistänyt seinämuovin irtoamisen olevan syynä veden pääsyyn, koska seinämuovin irtoamisesta ei ole havaittavissa tarkastusraporttiin sisältyvissä tai asiakkaan toimittamissa valokuvissa. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan varaajan vesi ei ole myöskään voinut olla 60-asteista lämmitysjärjestelmän rikkoutuessa, kun koko asunnon putket ovat jäätyneet. Asiakkaan 7.1.2024 esittämän R:n lausunnon mukaan seinämuovi on palautunut alkuperäiseen muotoonsa lämmön palauduttua asuntoon. Asiakas on tältä osin vedonnut myös siihen, että vahinkotarkastus on tehty rakenteita purkamatta, eikä seinämuovin irtoamista ole voinut havaita purkamatta rakenteita. Yhtiö pitää mahdottomana, että muovimateriaalinen seinätapetti irtoaisi kuumuudesta ja palaisi takaisin muotoonsa siten, ettei sitä havaitsi.

Koska vuoto on tapahtunut tilassa, jossa on edellytetty vedeneristystä, FINE toteaa asiassa olevan ratkaisevaa se, onko veden pääsyn syynä rakenteisiin voitu tässä tapauksessa osoittaa olevan vakuutusehtojen edellyttämä äkillinen ja ennalta arvaamaton syy. Jos tällaista syytä ei voida osoittaa, on vedeneristystä pidettävä puutteellisena.

FINE toteaa asiassa olevan riidatonta, että kosteus on noussut seinäpäällysteen alle, mutta erimielisyyttä on sen osalta, onko syynä tähän puutteellinen vedeneristys vai seinämuovin irtoaminen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä. 

Pesuhuoneen seinätapetin osalta FINE toteaa, ettei kartoitusraportin tai muun FINElle toimitetun selvityksen perusteella tapetissa ole havaittu merkkejä siitä, että se olisi joiltain osin irronnut vesisuihkun voimasta. FINE pitää todennäköisenä, huomioiden vuotaneen veden määrästä esitetty selvitys, että tällaisia merkkejä olisi nähtävissä, jos tapetti olisi vesisuihkun voimasta irronnut. Vahinkomekanismin osalta FINE katsoo lisäksi, että koska tapauksessa on kyse putkien jäätymisestä rakennuksen lämmitysjärjestelmän rikkoutumisen seurauksena ja tästä aiheutuneesta vuotovahingosta, ei vuotanut vesi ole voinut olla erityisen lämmintä. FINEn näkemyksen mukaan vuotaneen veden lämpötila ei siten ole voinut väitetysti vaikuttaa seinämuovin irtoamiseen. Edelleen FINE toteaa pitävänsä yleisesti erittäin epätodennäköisenä, että pesuhuoneen seinätapetti irtoaisi asiakkaan esittämällä tavalla ja myöhemmin palautuisi täysin ennalleen siten, ettei irtoamista olisi enää havaittavissa.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella ja ottaen erityisesti huomioon, ettei asiassa esitetystä selvityksestä käy ilmi, että seinätapetin liimaus olisi irronnut, FINE katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että veden pääsemisessä rakenteisiin olisi kyse nesteen äkillisesti ja ennalta arvaamatta tapahtuneesta virtaamisesta aiheutuneesta vahingosta, vaan vahingon syynä on pidettävä rajoitusehdossa mainittua vedeneristyksen puutteellisuutta. Näin ollen FINE katsoo vakuutusyhtiön korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Toukonen