Tapahtumatiedot
A (s. 1969) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta lääkevahinkoilmoituksella 12.5.2022.
A on saanut 1. koronavirusrokotteen Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer) 10.5.2021 ja toisen rokotteen samalla valmisteella 26.7.2021.
Vahinkoilmoituksen mukaan A hakeutui elokuussa 2021 lääkärin vastaanotolle lääkevahingon vuoksi. Oireina A:lla oli huono olo, nivel- ja hermosärkyjä, pääkipua, unettomuutta, janontunnetta, koko kehon kuumotusta ja kihelmöintiä, sähköisiä iskuja, polven ja nivelten turvotusta, rintakipua, selkäkipua, nilkkojen särkyä, voimattomuutta, jalkojen kantamattomuutta ja raskautta, verenpaineen nousua, korkea pulssi, pään painetta ja kuivasilmäisyyttä. A:n ilmoituksen mukaan rokotteesta oli aiheutunut ohutsäieneuropatia ja neuropaattinen kipu.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 5.1.2024. Yhtiö viittasi vakuutusehtoihin, joiden mukaan sairauden tai vamman korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja korvausvaatimuksen perusteena olevan sairauden tai vamman välillä. A:ta koskevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla oli ollut jo ennen rokotteen antamista, loppuvuodesta 2020 alkaen alaraajapainotteista tunto-ongelmaa ja tuntomuutoksia yläraajoissa ja kaularangan alueella. Rokotteen antamisen jälkeen oireet olivat osin pahentuneet. A:lle tehdyssä magneettitutkimuksessa oli todettu vähäisiä kulumamuutoksia. ENMG-tutkimuksen tulokset olivat olleet normaalit, eikä laboratoriokokeissa ollut tullut esiin oireita selittäviä löydöksiä. Tehdyn ihokudosnäytteen perusteella A:lla diagnosoitiin ohutsäieneuropatia. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei todennäköistä syy-yhteyttä rokotteen antamisen ja ohutsäieneuropatian välillä ollut osoitettu ottaen huomioon oireilun alkaminen ennen rokotteen antamista. Tällä perusteella A:n korvaushakemus hylättiin.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A pyytää, että lautakunta vahvistaa hänen ohutsäieneuropatiansa nykyoireineen olevan korvaukseen oikeuttavassa syy-yhteydessä 10.5.2021 ja 26.7.2021 annettuihin koronavirusrokotteisiin.
A:lle aiheutui Comirnaty-rokotteesta vaikeita neuropaattisia kipuja ja parestesioita sekä dysautonomian oireita ja suun ja silmien kuivumista. Hänellä diagnosoitiin ohutsäieneuropatia, jonka on potilasasiakirjoissa katsottu olevan rokotteen laukaisema. A:lla ei ennen 26.7.2021 otettua rokotetta ole ollut merkittäviä toimintakykyä haittaavia oireita. Hänellä oli ennen rokotetta lievää varpaiden puutumista, mutta ei mitään neuropaattisia kipuoireita. Huomionarvoista on myös se, että varpaiden puutuminen on potilasasiakirjojen perusteella alkanut vasta ensimmäisen (10.5.2021) koronavirusrokotteen jälkeen. Todennäköisesti oireisto on saanut alkunsa ensimmäisestä rokotuksesta, ja toinen rokote on pahentanut sitä olennaisesti. Potilasasiakirjojen perusteella on täysin riidatonta, että A:n ohutsäieneuropatia ja vaikeat neurologiset oireet ovat alkaneet hyvin pian 26.7.2021 annetun toisen koronavirusrokoteannoksen jälkeen.
A:n oireistolla on vahva ajallinen syy-yhteys koronavirusrokotteeseen. Neurologin lausunnossa 25.4.2024 on todettu, että ohutsäieneuropatian yhteyttä koronavirusrokotteeseen on pidetty todennäköisenä, mikäli oireisto on alkanut 4 viikon sisällä rokotuksesta. A:n kohdalla tämä aikaikkuna täyttyy kiistattomasti. A:lla on elokuun 2021 aikana todettu uusina oireina ainakin erilaisia POTS-oireita (mm. verenpaineiden heittely), raajojen parestesioita ja myöhemmin neuropaattiseksi todettua kipuoireilua. Vakuutusyhtiön väite siitä, että ajallista yhteyttä oireiden ja rokotuksen välillä ei ole, on väärä.
Kehon äärialueiden yksittäiset puutumisoireistot voivat johtua monestakin tekijästä, eikä tämän yksittäisen oireen olemassaolo riitä poistamaan syy-yhteyttä ja vakuutusyhtiön korvausvastuuta tilanteessa, jossa oireisto on levinnyt ja vaikeutunut räjähdysmäisesti koronavirusrokotteen antamisen jälkeen. Lisäksi tulee huomioida, ettei A:n tapauksessa ole todettavissa mitään muuta ohutsäieneuropatian todennäköisemmin selittävää tekijää kuin Comirnaty-rokote. Oireet ovat alkaneet merkityksellisiltä osin hyvin pian rokotteen antamisen jälkeen ja ovat ainoastaan pahentuneet tästä eteenpäin. Koronavirusrokotteen haittavaikutuksista saatavilla oleva toistaiseksi varsin rajallinen tieto, henkilövahinkoasioiden alennettu näyttökynnys, vahingonkärsineen näyttömahdollisuudet ja lääkevahinkovakuutuksen tarkoitus huomioiden A katsoo, että syy-yhteyttä rokotteen antamisen ja ohutsäieneuropatian välillä tulee pitää oikeudellisesti arvioiden todennäköisenä. Vähintäänkin tulee katsoa, että oirekuva on olennaisesti pahentunut rokotteen antamisen seurauksena, ja pahentuminen tulee korvata lääkevahinkona. A on toimittanut lautakunnalle lääketieteellisiä artikkeleita koskien koronavirusrokotteiden haittavaikutuksia.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset.
Yhtiö käy vastineessaan läpi A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ja toteaa, että A on saanut ensimmäisen Comirnaty-rokoteannoksen 10.5.2021. Potilasasiakirjamerkinnöistä saadun selvityksen mukaan A:lla on esiintynyt varpaiden puutumista syksystä 2020 alkaen (merkinnät 8.10.2021 ja 14.10.2021 sekä lausunto 24.5.2024). Keväästä 2021 alkaen puutumisoireita on esiintynyt jalkojen alueella kauttaaltaan. Merkinnöistä ei ilmene, että oireiden lisääntymistä olisi tapahtunut ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen. A on hakeutunut hoitoon noin kahden viikon kuluttua toisesta, 26.7.2021 annetusta rokotteesta, kun oireet olivat hankaloituneet. Yhtiö katsoo asiassa saadun selvityksen osoittavan, että A on kärsinyt hänen moninaiseen oirekuvaansa sopivista oireista jo ennen rokotteiden antamista. Kyseessä on näin ollen rokotteista riippumaton sairaus. Syy-yhteyttä annettujen rokotteiden ja A:lla todetun ohutsäieneuropatian välillä ei voida pitää todennäköisenä ainoastaan siitä syystä, että A:n oireet ovat hankaloituneet toisen rokoteannoksen jälkeen. Kun huomioidaan se, että kyseessä on rokotteista riippumaton sairaus sekä se, että kyseessä ei ole Comirnaty-rokotteen tunnettu haittavaikutus, ei myöskään A:n oireilun pahentumisen voida katsoa todennäköisesti aiheutuneen hänelle annetusta rokotteesta. Oireiden pahenemis- ja lieventymisjaksot ovat luonnollinen osa sairauden kulkua.
A:lla ilmenneiden SICCA-oireiden (suun ja silmien kuivuus) vuoksi hänellä epäiltiin myös Sjögrenin syndroomaa. Ensimmäinen maininta tällaisista oireista on käynnin 17.11.2021 merkinnöissä, joiden mukaan A:lla oli tuolloin suun kuivumisoiretta ja janon tunnetta, mutta ei kuitenkaan silmien kuivumisoiretta. Myös silmien kuivuutta kuvataan myöhemmissä merkinnöissä. Silmälääkärin vastaanotolla 24.10.2022 A:lla ilmeni hankalaa kuivasilmäisyyttä, ja A:ta tutkinut silmälääkäri epäili Sjögrenin syndroomaa. Myöhempien tutkimusten perusteella diagnoosia ei kuitenkaan voitu asettaa. A:lla ilmenneiden SICCA-oireiden etiologia jää potilasasiakirjamerkintöjen perusteella epäselväksi. Suun kuivuus ja janon tunne mainitaan ensimmäisen kerran lähes neljän kuukauden kuluttua A:n saamasta toisesta koronarokoteannoksesta. Tuolloin A:lla ei ollut silmien kuivumisoiretta. Vakuutusyhtiö katsoo, että näiden oireiden alkamisajankohta jää potilasasiakirjamerkintöjen valossa epäselväksi. Comirnaty-rokotteen ei tiedetä aiheuttavan suun tai silmien kuivuutta.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 10.5.2021–28.10.2024.
Rokotuskortin merkintöjen mukaan A on saanut 1. koronarokotteen 10.5.2021 ja 2. rokotteen 26.7.2021. Molemmat on annettu Comirnaty-valmisteella.
Kiropraktikon vastaanottokäyntiä 12.8.2021 koskevan tekstin esitietojen mukaan A:n oikean jalan 3.–5. varpaat ovat puutuneet kolmen kuukauden ajan. Nyt oire on lisääntynyt ja lisäksi on ilmaantunut kipua oikeaan pakaraan, polveen ja jalkaterään. Myös vasemmassa jalassa 3.–5. varpaat ovat puutuneet.
Ortopedin vastaanottokäyntiä 16.8.2021 koskevan tekstin esitietojen mukaan A:lla on keväästä 2021 asti ollut kummankin jalan puutumista ja kipua. Kummassakin jalassa ovat puutuneet varpaat 3.–5. Tuolista ylös noustessa jalat ovat olleet ikään kuin ”tukossa”. Kävely ja tanssiminen ovat onnistuneet, mutta sen jälkeen on ollut kipua jaloissa. Selkäkipua A:lla ei ole ollut. Autolla ajaminen on pahentanut kipua. Tutkittaessa kävely ja istuminen ovat onnistuneet. Laseguèn koe on ollut oikealla positiivinen 70 asteessa. Jalkojen voimat ovat olleet symmetriset ja normaalit eikä tuntopuutoksia ole todettu. Lonkkien liikeradat ovat olleet normaalit ja ryhti hyvä. Ortopedi on epäillyt LS-rankaperäistä oiretta, mahdollisesti hermokipua S1-tasolla. A:lle on ohjelmoitu lannerangan magneettitutkimus. Puhelinkontaktia 18.8.2021 koskevan merkinnän mukaan lannerangan magneettitutkimus on ollut löydöksiltään normaali, esimerkiksi hermopinteitä ei ole todettu. A:lle on suositeltu neurologin konsultaatiota.
Yleislääkärin vastaanottokäyntiä 23.8.2021 koskevan sairauskertomustekstin mukaan A on tullut vastaanotolle vaihtelevissa paikoissa esiintyneen lihas-, nivel- ja hermosäryn, väsymyksen ja yösäryn takia. Vastaanotolla verenpaine on ollut 179/104 mmHg. Vasemman olkanivelen äärinostot ovat aristaneet ja kyynärnivelen sisänivelnasta on ollut arka. Ranteet ovat olleet jonkin verran arat liikkeissä, erityisesti vasen. Rannekanavaoireyhtymän tutkimisessa käytettävässä Phalenin testissä on tullut pistelyä kaikkiin sormiin. Kyykkyyn meno on aristanut polvitaivetta ja polven ulkosyrjää. Aristusta on todettu myös oikealla ison sarvennoisen limapussissa. A:lle on ohjelmoitu laboratoriokokeita ja suositeltu seuraamaan verenpainetta ja sykettä tuloksia odotellessa. Neurologin vastaanotto ja ENMG-tutkimus ovat olleet tulossa seuraavalla viikolla. Sairaanhoitajan vastaanottokäyntiä 24.8.2021 koskevan tekstin mukaan A on tullut verenpaineen mittaukseen oudon olon vuoksi. Kohonneita verenpainearvoja on ollut aiemminkin, mutta kotona mitatessa verenpaine on ollut matalampi. Sairaanhoitajan vastaanotolla tehdyissä mittauksissa 1. mittaustulos on ollut 162/96 ja toinen 163/102 mmHg.
Akuuttilääketieteen päivystyksen sairauskertomustekstin 25.8.2021 mukaan A on tullut päivystykseen terveyskeskuksen lähetteellä puoli vuotta jatkuneiden oireiden vuoksi. A:lla on keväästä lähtien ollut puutumista jaloissa. Oire on alkanut jalkateräistä, nilkoista ja jalkapohjista symmetrisesti molemmin puolin. Ajoittain puuduttelua on ollut myös pakarassa oikeavoittoisesti. Sittemmin puuduttelua on ilmaantunut myös yläraajoihin symmetrisesti sormiin ja kämmeniin ja ajoittain ylemmäksikin. Uutena oireena on ollut paineen tunne päässä. Se on tuntunut otsalla ja takaraivolla pantamaisena, ei varsinaisena kipuna, vaan paineen tunteena. A on mitannut kotona korkeita verenpaineita enimmillään tasolle 200/100 mmHg. Terveyskeskuksen päivystyksessä verenpaine on ollut 215/101 mmHg, mikä on saatu laskemaan normaalitasolle Nifangin 10 mg -lääkityksellä. Päivystyksessä A on ollut kivuton. Verenpaine on ollut 144/82 mmHg ja syke tasainen 78. Neurologisessa statustutkimuksessa ei ole todettu poikkeavia löydöksiä. Sydänfilmi on ollut normaali, samoin pään tietokonekerroskuvaus. Päivystyksellisille jatkotutkimuksille ei ole katsottu olevan tarvetta ja A on kotiutunut. Jatkon osalta on tehty lähete neurologian poliklinikalle.
Sairauskertomusmerkinnän 27.8.2021 mukaan A:lle on tehty ENMG-tutkimus, jossa ei ole todettu viitteitä alaraajaoireet selittävistä hermojuurivaurioista tai muista perifeerisistä hermovaurioista.
Akuuttilääketieteen päivystyksen tekstin 30.8.2021 mukaan A on tullut päivystykseen neurologin etävastaanotolta raajapareesioireiston vuoksi. A on kertonut, että jalkaterien puutumisoireisto on alkanut keväällä 2021 ja levinnyt sittemmin sormiin. Edelleenkin puutuminen on tuntunut erityisesti päkiöissä ja varpaissa. Kipuja on ollut erityisesti nilkoissa sekä oikeassa polvessa ja lonkassa. A on kokenut myös koko vartalon pistelyä sekä ajoittaisia vihlaisuja raajoissa. Pahoinvoinnin tunnetta on tullut, mutta A ei kuitenkaan ole oksentanut. A:lla on ollut yleistä voimattomuutta ja hän on kokenut kuumeista oloa, mutta kuumetta ei kuitenkaan ole ollut. Verenpaineet ovat olleet vaihtelevia. A on kokenut päässä kauttaaltaan paineen tunnetta. A on kertonut olevansa urheilullinen, mutta nyt liikkumismatka on heikentynyt niin, että A on jaksanut kävellä noin 100 metrin matkan ja omakotitalon rappusten kävely on tehnyt jo tiukkaa. Olo on kuitenkin vaihdellut kovasti. Päivystyksessä on todettu tunnustellen jännitystä niska-hartiaseudussa ja silmät kiinni päätä nyökätessä on tullut esiin huimausta. Testatessa kosketustuntoa hermotusalueilta C II–S V A on ilmoittanut oikealla puolella kosketustunnon alenemaa tasoilla C IV, Th II, L V ja S I. A:lle on ohjelmoitu rangan magneettitutkimus ja aivo-selkäydinnestenäyte. Molemmat tutkimukset ovat olleet löydöksiltään normaalit.
Yleislääkärin vastaanottokäyntiä 3.9.2021 koskevan tekstin mukaan A:lle on aloitettu verenpainelääkkeeksi Amlodipin.
Yksityisen neurologin tekstin 7.9.2021 mukaan A on tullut vastaanotolle jalkojen puutumisen vuoksi. Hänelle on ohjelmoitu pään magneettitutkimus ja suunniteltu raajojen puutumisoireiden vuoksi jatkossa ihobiopsiaa. Merkinnän 10.9.2021 mukaan pään magneettitutkimus on ollut löydöksiltään normaalirajoissa. Verisuonikirurgin vastaanottokäyntiä 20.9.2021 koskevan tekstin mukaan A on tullut jalkojen verenkiertoarvioon. Raajaoireistolle ei ole todettu verenkiertoon liittyvää selitystä.
Neurologian poliklinikan potilaspuhelua 8.10.2021 koskevan tekstin mukaan A:n oireille ei ole löytynyt neurologiseen sairauteen viittaavaa selitystä. Oirekuva on ajankohtaisesti painottunut niveliin jonkin verran paikkaa vaihtaen. Kipukynnystä nostavaksi lääkkeeksi on aloitettu Triptyl. Nivelvaivojen vuoksi on pyydetty sisätautilääkärin arviota.
Yksityisen neurologin tekstin 14.10.2021 mukaan A on tullut vastaanotolle viimeisten kahden kuukauden aikana ilmenneiden uusien oireiden takia. Esitietojen mukaan A:lla on ollut jo vuoden ajan alaraajapuudutteluja, kihelmöintiä ja kovaa särkyä oikean polven takana. A on liittänyt kahta kuukautta aiemmin lisääntyneet oireet ajallisesti koronarokotteeseen. Oirekuva on pitkittynyt ja oireet ovat ajoittain voimistuneet. Vastaanotolla oikeassa polvessa on todettu turvotusta ja epäilty nestekertymää. Oikean alaraajan patellaheijaste on olut lievästi vilkastunut. A:lle on ohjelmoitu polven laaja magneettitutkimus ja suositeltu reumatologin konsultaatiota polviturvotuksen vuoksi ja kokonaiskuvan arvioimiseksi. Verenpainelääke on suositeltu vaihdettavaksi Candesartaniin.
Radiologin lausuntojen 17.10.2021 mukaan A:lle on tehty kummankin polven magneettitutkimukset. Vasemmassa polvessa on todettu rappeumamuutoksia polvilumpio-reisiluunivelessä ja sääriluu-reisiluunivelessä. Oikeassa polvessa on todettu sisänivelkierukan vaurio ja nestelisää. Neurologin tekstin 18.10.2021 mukaan A:lle on suositeltu ortopedin konsultaatiota. Neuropatiatyyppisen kivun hoitoon on määrätty Triptyl-lääkitys. Ohutsäieneuropatian poissulkuun on suositeltu ihobiopsiaa.
Ortopedin tekstin 22.10.2021 mukaan A:n oikeassa polvessa on todettu nestelisää ja polvesta on punktoitu 13 ml kirkasta nestettä. Sisänivelraon takaosassa on todettu aristusta. Polveen on pistetty kortisonia. Ortopedin arvion mukaan kyse on ollut oikean polven niveltulehdus.
Yleislääkärin tekstin 15.11.2021 mukaan A on tullut vastaanotolle uutena oireena tulleen rintalastan kivun vuoksi. Kipu on alkanut ilman tapaturmaa. Vastaanotolla rintalastan yläosassa on todettu tunnusteluaristusta. A:n toiveesta on tehty rintakehän magneettitutkimus, jossa ei ole todettu oireita selittävää. Hoitokokeiluksi on aloitettu kortisoni viikon ajaksi ja A:ta on suositeltu aloittamaan neurologin aiemmin määräämä Triptyl.
Sisätautilääkärin vastaanottokäyntiä 17.11.2021 koskevan tekstin mukaan A on tullut vastaanotolle nivel- ja puutumisoireiden vuoksi. Esitietoina mainitaan, että A:lla on ollut ajoittaista varpaiden puuduttelua lievänä noin vuoden ajan. Nyt kolmea kuukautta aiemmin oireet ovat vaikeutuneet. Oireiden vaikeutuminen on A:n mukaan tapahtunut kaksi viikkoa koronarokotuksen jälkeen. A:lla on ollut käsivarsissa ihottumaa, josta hän on ollut helmikuussa 2021 ihotautilääkärillä. Ihottumaa on pidetty infektioekseemana. A on kertonut vastaanotolla suun kuivumisoireesta ja janon tunteesta. Silmien kuivumisoiretta ei ole ollut. Tutkittaessa ei ole todettu tulehdukselliseen nivelsairauteen viittaavaa eikä myöskään risti-suoliluunivelen tulehdukseen viittaavaa. Fibromyalgian triggerarkuuksia on tullut esiin. Huomioiden puutumisoireet, suun kuivuminen, niveloireet ja iho-oireet A:lle on ohjelmoitu laboratoriokokeita autoimmuunisidekudossairauden ja verisuonitulehduksen poissulkemiseksi. Puhelinkontaktia 24.11.2021 koskevan tekstin mukaan laboratoriokokeet ovat olleet löydöksiltään normaalit.
Ortopedin vastaanottokäyntiä 21.12.2021 koskevan tekstin mukaan A on tullut vastaanotolle polven turvotuksen ja kivun jatkuttua. Tutkittaessa polven liikeala on ollut 10–95 astetta ja sisänivelraon takaosassa on todettu korkeintaan lievä arkuus. Polveen on pistetty kortisonipistos. Ortopedi on arvioinut, ettei polven tähystykseen ole tarvetta, eikä magneettitutkimuksessa todettu kierukan vaurio selitä oireilua.
Neurologian poliklinikan kirjauksen 25.2.2022 mukaan A:lta on otettu jalkaterien puuduttelun vuoksi ihobiopsia, jossa on todettu ohutsäieneuropatia. Potilaspuhelua 18.3.2022 koskevan tekstin mukaan A:lla on ollut silmien ja suun kuivumisoiretta.
Yksityisen neurologin videovastaanottoa 24.3.2022 koskevan tekstin mukaan ohutsäieneuropatian etiologiset selvittelyt ovat olleet käynnissä neurologian poliklinikalla. Triptyl-lääkitys on ollut käytössä iltaisin 10 mg annoksella. Siitä ei ole ollut suurempaa apua, mutta se on aiheuttanut suun ja silmien kuivumisoiretta. Vastaanotolla A on ottanut esille niskakivut, joita hänellä on ollut jo pidempää. Ylätason suoritteissa on tullut yläraajojen hyytymistä, sormien puutumista, niskan jäykkyyttä ja vasemman käden kyynärluun puoleisissa sormissa enemmän puutuilua. A:lle on ohjelmoitu kaularangan magneettitutkimus. Triptyl on vaihdettu Gabapentiniin. Potilaspuhelua 28.3.2022 koskevan tekstin mukaan kaularangan magneettitutkimuksessa ei ole todettu merkittävää poikkeavuutta. Neurologi on arvioinut, että A:n vaihtelevat liikkuvat tuntohäiriöt, nivelkivut ja ohutsäieneuropatia sopivat long covidin tai koronarokotteen laukaisemiksi.
Toisen yksityisneurologin etävastaanottoa 5.4.2022 koskevan sairauskertomustekstin mukaan neurologi on arvioinut, että A on saanut Comirnaty-rokotteesta tyypillisen ohutsäieneuropatian ja ohimenevän dysautonomian (sykkeen ja verenpaineen nousu, paineen tunne päässä sekä ääreisverenkierron häiriöön sopiva jalkaterien ja varpaiden palelu). Lisäksi rasituksensieto on jäänyt alentuneeksi. Dysautonomia ja alentunut rasituksensieto ovat long covid -komponentteja ja neurologilla on viime aikoina ollut useita potilaita, joilla on mRNA-rokotteen laukaisemana long covid -taudinkuva. A:n tapauksessa on kuitenkin todettavissa selkeimmin vain ohutsäieneuropatia, jota neurologi on pitänyt erittäin todennäköisenä rokotehaittana.
Neurologian poliklinikan potilaspuhelua 5.5.2022 koskevan sairauskertomustekstin mukaan ohutsäieneuropatian etiologia ei ole tehdyissä tutkimuksissa selvinnyt. Diagnoosi on kiistaton. A:lla oli esiintynyt ajoittaista varpaiden puuduttelua jo noin vuoden ajan ja myöhemmin jalkojen puutumista. Oireet voimistuivat merkittävästi A:n saatua toisen koronarokotteen heinäkuussa 2021. Rokotteen jälkeisiin oireisiin kuului myös nivelkipu. Reilua kuukautta aiemmin on uutena oireena ilmaantunut niskakipua ja takaraivon ja niskan kuumotusta. Oireet ovat levinneet osittain myös kasvojen puolelle. A:lla on esiintynyt myös sicca-oireita silmissä ja suun kuivumista. A:lla on epäilty Sjögrenin syndroomaa ja katsottu tuma- ja DNA-vasta-aineet ja komplementit, joissa ei ole todettu poikkeavaa. Ajankohtaisesti oireistossa on esiintynyt huomattavaa vaihtelua. Edellisenä päivänä A on joutunut hakeutumaan päivystykseen oireiden voimistuttua. A:lle on ohjelmoitu vielä ENA-vasta-ainetutkimus. Hoidon osalta on suositeltu systemaattista keskeisten neuropaattisen kivun lääkkeiden kokeilua.
Neurologian poliklinikan kontrollikäyntiä 21.6.2022 koskevan tekstin mukaan A on tarkentanut taustatietoja, että ennen heinäkuussa 2021 saatua Comirnaty-rokotetta puuduttelu paikallistui ainoastaan varpaiden alueelle ja oli satunnaista ja lievää. Nykyiset oireet alkoivat noin 2 viikkoa rokotteen jälkeen. Puudutusoireiden lisäksi A:lla on esiintynyt oikeassa polvinivelessä laaja-alaista turvotusta, joka ortopedin arvion mukaan ei selity nivelkierukan repeämällä. Silmälääkäri on epäillyt A:lla Sjögrenin tautia. Tähän liittyviä vasta-aineita A:lla ei ole todettu, mutta Schirmerin testi on ollut tuloksiltaan positiivinen ja myös suun kuivumista on esiintynyt. Silmien ja suun kuivumisoireet ovat ilmaantuneet rokotuksen jälkeen. A:lla on edelleen esiintynyt puutumista alaraajoissa nilkoista alaspäin. Kaikissa raajoissa on lisäksi esiintynyt fibromyalgia-tyyppistä oireilua, joka on osittain paikallistunut nivelten ja osittain lihastenkin alueelle. Kävellessä A on herkästi vetänyt oikeaa jalkaa perässään ja rappujen nousu ylöspäin on vaikeutunut. A ei ole pystynyt kunnolla juoksemaan. Sormissa on esiintynyt jäykkyyttä ja poikkeavaa tuntemusta. Oireet ovat alkaneet oikeassa alaraajassa aikanaan lonkan seudulta ja siirtyneet sieltä polveen. Myöhemmin oireet ovat siirtyneet muihin raajoihin. A on käynyt loppuvuodesta 2021 gastroenterologisissa tutkimuksissa. Gastroskopiassa on todettu palleatyrä. Kolonoskopia on ollut löydöksiltään normaali. Neurologi on pitänyt mahdollisena, että A:lla on Sjögrenin syndrooma, vaikka vasta-ainetutkimukset ovatkin olleet löydöksiltään negatiiviset. Ohutsäieneuropatia on ajallisessa yhteydessä Comirnaty-rokotteeseen ja kirjallisuudessa on näitä rokotekomplikaatioita kuvattukin. Osalla Sjögren-potilaista voi myös esiintyä ohutsäieneuropatiaa. On mahdollista, että myös Sjögren-tyyppinen oireisto on ilmaantunut rokotekomplikaationa.
Neurologian poliklinikan potilaspuhelua 9.11.2022 koskevan tekstin mukaan A:lle on otettu 6.9.2022 sylkirauhasbiopsia, jonka löydös on ollut epäspesifi. On katsottu, ettei Sjögrenin syndrooman diagnoosia voida asettaa normaalit vasta-ainemääritykset ja epäspesifi biopsialöydös huomioiden. A:n sicca-oireet ovat lisääntyneet, erityisesti silmien kuivuus on haitannut. Aamuisin on ollut niveloireilua molemmissa polvissa, kyynärtaipeissa ja sorminivelissä. Lisäksi on esiintynyt jalkapohjien pistelyä ja puutumista sekä kantapääkipuja ohutsäieneuropatiaan sopien. A:lle on ehdotettu hoitokokeiluksi kortisonipulssihoitoa, jota hän on jäänyt harkitsemaan. Sairauskertomustekstin 10.3.2023 mukaan A on saanut 1.–3.3.2023 Solu-Medrol-infuusiot kolmena peräkkäisenä päivänä. Kantapäiden ja jalkapohjien kipu on ollut hieman lievempää kuin aikaisemmin, mutta rappukävelyissä kuitenkin aikaisempaan tapaan kipu- ja parestesiaoireet ovat korostuneet. Kaikenlainen fyysinen rasitus on lisännyt kantapään ja jalkapohjien kipuoireita ja tuntohäiriöitä. Leposärkyä on esiintynyt ajoittain, ei kuitenkaan jatkuvana. Neurologisessa statustutkimuksessa on todettu aikaisempaan tapaan lämpötunnon heikentyminen raajojen kärkiosissa. A:lle on päädytty antamaan uudet Solu-Medrol-infuusiot 10.3.2023 ja viikon kuluttua tästä. Potilaspuhelua 23.3.2023 koskevan tekstin mukaan A:n oireet ovat infuusioiden jälkeen olleet hieman lievempiä, mutta jalkapohjien ja kantapäiden puutuneisuutta ja kihelmöintiä on esiintynyt edelleen. A:lle on päädytty kokeilemaan vielä IVIG-hoitoa. Puhelua 18.4.2023 koskevan tekstin mukaan A on saanut 27.–31.3.2023 IVIG-infuusion, jonka aikana oireet ovat voimistuneet. IVIG-hoidon uusimista ei ole pidetty aiheellisena. On pidetty mahdollisena, että kortisonista on ollut hyötyä ja lääketauon aikana oireiden voimistuminen on liittynyt lääkevasteen hiipumiseen. A:lle on ohjelmoitu B1- ja B6-vitamiinitasojen määritys ja pohdittu mahdollisuutta Solu-Medrol-pulssihoidon uusimiseen. Puhelua 7.6.2023 koskevan tekstin mukaan B1- ja B6-vitamiinitasot ovat olleet normaalit. A:lle on ohjelmoitu laboratoriokokeita ohutsäieneuropatian harvinaisempien syiden poissulkemiseksi ja sovittu, että kortisonipulssihoito uusitaan tarvittaessa syksymmällä.
Neurologian potilaspuhelua 21.8.2023 koskevan tekstin mukaan A:lle tehdyissä laboratoriokokeissa on todettu Plexin D1 -vasta-aineet positiivisiksi. Nämä ovat IgG-ryhmän vasta-aineita, joita tämänhetkisen näkemyksen mukaan pidetään patogeenisina ja immuunivälitteistä ohutsäieneuropatiaa ja myöskin sensorista paksujen säikeiden polyneuropatiaa aiheuttavina. Tutkimusaineistot ovat kuitenkin olleet pieniä, eikä tällä hetkellä ole tietoa, kuinka paljon näitä vasta-aineita löytyy oireettomilta henkilöiltä.
Lausunnossaan 25.4.2024 A:ta yliopistollisessa sairaalassa hoitanut neurologi toteaa, että A:lla on esiintynyt lieviä ohutsäieneuropatiaan korreloivia oireita jo ennen koronarokotteita, mutta toisen koronarokotteen jälkeen oireet nopeasti pahenivat ja laajenivat. Neurologi pitää todennäköisenä, että kyseessä on ollut rokotekomplikaatio. Kirjallisuudesta löytyy merkittävä määrä useita artikkeleita, joissa ohutsäieneuropatia on kytketty edeltävään koronarokotteeseen, mikäli oireiden ilmaantumisesta rokotteen jälkeen on kulunut alle 4 viikkoa, kuten A:n tapauksessa. Neurologi pitää mahdollisena, että koronarokote on A:lla kiihdyttänyt immuunivälitteisellä mekanismilla ohutsäieneuropatian laajenemista ja voimistumista. Tätä näkemystä puoltaa myös todettu Plexin D1 -vasta-ainepositiivisuus.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla todettu ohutsäieneuropatia tai sen paheneminen korvata lääkevahinkona.
Sovellettavat vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A on saanut 1. koronavirusrokotteen Comirnaty-valmisteella 10.5.2021 ja toisen rokotteen samalla valmisteella 26.7.2021. A on hakeutunut 12.8.2021 lääkärin vastaanotolle alaraajojen puutumis- ja kipuoireiden vuoksi. Oireet ovat myöhemmin levinneet myös muualle kehoon. A:lla on alkuvuodesta 2022 todettu ohutsäieneuropatia, jonka tarkka etiologia ei ole selvinnyt tutkimuksissa. Sairauskertomustekstien perusteella A:lla on jo ennen ensimmäistä Comirnaty-rokotetta ilmennyt ajoittaista varpaiden puutumisoireilua. A:ta hoitava neurologi on pitänyt mahdollisena, että Comirnaty-rokotteista on aiheutunut immuunivälitteisesti ohutsäieneuropatian kiihtymistä ja laajentumista.
Vakuutuslautakunta toteaa, että ohutsäieneuropatia on kohtuullisen yleinen sairaus, jonka syy jää selvittämättä noin puolessa tapauksista. Kirjallisuudessa on julkaistu joitakin tapauksia, joissa ohutsäieneuropatiaa on esiintynyt ajallisessa yhteydessä mRNA-rokotteisiin, mutta syy-yhteyskysymys on epäselvä. A:lla on kuvattu olleen ohutsäieneuropatiaan sopivia oireita jo ennen Comirnaty-rokotteiden antamista. Lisäksi hänellä on ollut muita autoimmuunisairauksiin sopivia oireita, kuten nivelkipuja ja Sicca-oireita. Lautakunta ei pidä todennäköisenä, että A:n ohutsäieneuropatia olisi syy-yhteydessä Comirnaty-rokotteeseen tai että rokote olisi pahentanut A:lla entuudestaan ollutta sairautta. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila