Tapahtumatiedot
Rakennustoimintaa harjoittava S Oy oli hakenut vakuutusyhtiöltä oikeusturvaetua riitaan, joka oli syntynyt sen ja tilaajana olleen asunto-osakeyhtiön välisten urakkasopimusten purkamisesta. Marraskuussa 2020 tehtyjen kahden erillistalon rakentamista koskeneiden urakkasopimusten mukaan töiden oli pitänyt alkaa viimeistään 15.1.2021. Osapuolten välille oli syntynyt tammikuussa 2021 erimielisyys eräiden valmistelevien tehtävien suorittamisesta. Asunto-osakeyhtiö oli huomauttanut S Oy:tä 14.1.2021 sopimusvelvoitteiden laiminlyömisestä ja sopimusten purkamisuhasta. Erimielisyyksien johdosta tilaaja oli ilmoittanut S Oy:lle 18.2.2021 urakkasopimusten purkamisesta YSE 1998 ehtoihin vedoten. S Oy oli kiistänyt 19.3.2021 tilaajan oikeuden sopimusten purkamiseen ja saattoi asian lopulta käräjäoikeuden käsiteltäväksi 28.10.2021 vireille tulleella kanteellaan.
Vakuutusyhtiö ei myöntänyt S Oy:lle oikeusturvaetua. Yhtiö vetosi korvauspäätöksessään 3.5.2021 vakuutusehtoihin, joiden mukaan, jos vakuutus oli vahinkotapahtuman syntymisajankohtana ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tuli myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustui, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutusyhtiön mukaan vahinkotapahtuma oli sattunut 19.3.2021, kun asiassa esitetyt vaatimukset oli kiistetty. S Oy:n vakuutus oli ollut tuolloin voimassa alle kahden vuoden ajan. Vaatimus perustui 18.11.2020 tehtyyn urakkasopimukseen, joten oikeusturvavakuutuksen olisi pitänyt olla yhtäjaksoisesti voimassa 18.11.2020 - 19.3.2021. S Oy:n vakuutus oli alkanut 30.11.2020, joten vakuutuksen voimassaolon edellytykset eivät täyttyneet.
S Oy:n asiamies oli saanut tiedon vakuutusyhtiön päätöksestä vasta 16.2.2024. S Oy vaati vakuutusyhtiöltä päätöksen muuttamista katsoen, että riidan perusteena tuli pitää tilaajan huomautusta 14.1.2021. S Oy oli vakuutusta ottaessaan myös kertonut tarvitsevansa sen pikaisesti voimaan, mutta voimaantulo oli viivästynyt vakuutusyhtiön edustajan kiireen vuoksi. S Oy:n edustaja oli hyväksynyt vakuutustarjouksen jo 12.11.2020, minkä jälkeen siihen oli pyydetty vain täydennyksiä, joten S Oy:n mielestä vakuutus oli tullut voimaan 12.11.2020 ja oikeusturvaetu tuli myöntää.
Vakuutusyhtiö käsitteli asian uudelleen, mutta kieltäytyi päätöksessään 12.6.2024 muuttamasta ratkaisua katsoen vakuutuksen tulleen voimaan vasta 30.11.2020. Vakuutusyhtiö vetosi vakuutuksen ottamisesta käytyihin neuvotteluihin. S Oy oli saanut 5.11.2020 lähettämäänsä tarjouspyyntöön tarjouksen, jossa oikeusturvavakuutuksen vakuutusmäärä oli järjestelmän oletusarvo ja hinta aloittavan yrittäjän alennushinta. S Oy oli lähettänyt 12.11.2020 sähköpostin haluamistaan muutoksista pyytäen muun muassa oikeusturvan vakuutusmäärän nostamista 100 000 euroon. Viestissä ei mainittu vakuutusten laittamisesta heti voimaan. Myyjä oli lähettänyt korjatun tarjouksen. S Oy ei ollut vastauksessaan ottanut kantaa tarjoukseen vaan kertonut tarvitsevansa myös lakisääteiset työtapaturmavakuutukset ja ryhmähenkivakuutuksen, joista myyjä oli lähettänyt tarjouksen.
Myyjä oli tavoitellut asiakasta 25.11.2020 kysyäkseen päätöstä tarjousten voimaansaatosta saamatta vastausta. Myyjä oli kysynyt sähköpostilla S Oy:n päätöstä tai tarvetta lisäselvennyksiin. S Oy oli vastannut 26.11.2020 illalla, että vakuutukset voitiin saattaa voimaan heti. Myyjä oli pyytänyt 27.11.2020 varmentamaan halutut vaihtoehdot, koska versioita oli useita ja hinnat erilaisia. S Oy oli vastannut haluavansa rakennustyövakuutuksen ja tapaturmavakuutuksen alkamaan heti, mutta ei ollut ottanut kantaa vastuu- ja oikeusturvavakuutusten versioihin. Myyjä oli kysynyt niistä erikseen: ”Entä vastuu- ja oikeusturvavakuutus, kumpi tarjouksista otetaan voimaan? Laitoin tarjoukset vielä tähän viestin liitteeksi.” S Oy ei vastannut tähän kysymykseen. Keskustelua muun muassa oikeusturvavakuutuksen vakuutusmäärän osalta oli jatkettu 30.11.2020 ja myyjä oli S Oy:n vastauksen perusteella laittanut oikeusturva- ja vastuuvakuutukset tuolloin voimaan.
Valitus
S Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien oikeusturvaedun myöntämistä urakkasopimusriitaan. Perusteluinaan S Oy on vedonnut vakuutusta otettaessa vakuutusyhtiön edustajan kanssa käymäänsä sähköpostikeskusteluun todeten muun muassa, että vakuutusyhtiö oli toimittanut 17.11.2020 päivitetyn tarjouksen, jossa korvausmääräksi oli muutettu S Oy:n pyytämät 100 000 euroa ja päivitetty S Oy:n toimiala. S Oy:n edustaja oli vahvistanut 26.11.2020 tarjouksen ”olevan ok”. Vakuutusyhtiö oli tehnyt vielä 30.11.2020 muokatun tarjouksen, jossa oikeusturvavakuutuksen korvausmäärää oli laskettu 85 000 euroon toisen vakuutuksen korvausmäärän perusteella. Näin ollen vakuutus oli käytännössä myönnetty täysin vakuutusyhtiön 5.11.2020 tarjoaman ja S Oy:n edustajan 12.11.2020 korvausmäärän ja toimialan osalta täsmentämän sisältöisenä.
S Oy on vedonnut vakuutussopimuslain 11 §:n 2 momentin säännökseen vakuutushakemuksen lähettämisen jälkeen sattuneen vakuutustapahtuman korvattavuudesta. Missään vaiheessa ei ollut ollut kyse siitä, etteikö vakuutusyhtiö myöntäisi S Oy:lle oikeusturvavakuutusta, vaan vain siitä, mikä vakuutuksen korvausmäärä ja sen kattama toimiala olivat. Nämä seikat oli vahvistettu S Oy:n edustajan 12.11.2020 lähettämässä sähköpostissa kirjallisesti ja vakuutusyhtiö oli 30.11.2020 myöntänyt oikeusturvavakuutuksen haetusti. Ainoa ero oli korvausmäärän laskeminen 85 000 euroon, mikä johtui vakuutusyhtiön huolimattomuusvirheestä 17.11.2020 toimitetussa tarjouksessa, jossa omien oikeudenkäyntikulujen ja vastapuolen kulujen korvausmäärät olivat erisuuruiset. S Oy katsoo tämän perusteella, että oikeusturvavakuutus oli joka tapauksessa tullut voimaan viimeistään 17.11.2020, jolloin vakuutusyhtiö oli toimittanut hakemuksen mukaisesti päivitetyn tarjouksen vahvistaen olevansa valmis myöntämään oikeusturvavakuutuksen täsmälleen S Oy:n hakeman sisältöisenä.
Vakuutusehtojen niin sanotun kahden vuoden säännön soveltamisen osalta S Oy on vedonnut vakuutussopimuslain 5 §:ään. Vakuutusyhtiön edustaja oli tiennyt, että S Oy oli juuri perustettu ja solmimassa ensimmäisiä urakkasopimuksiaan. Se seikka, että kaikki S Oy:n 20.11.2020 tekemiin urakkasopimuksiin liittyvät myöhemmät riitaisuudet tulisivat jäämään vakuutusturvan ulkopuolelle, on erittäin olennainen rajoitus, josta vakuutusyhtiön olisi tullut kertoa. Näin vakuutusyhtiö ei ollut menetellyt. Jos vakuutusyhtiön edustaja olisi ilmoittanut, että oikeusturvavakuutus tuli saattaa voimaan S Oy:n edustajan nimenomaisella tahdonilmaisulla ennen yhdenkään urakkasopimuksen solmimista, olisi näin toimittu.
S Oy:n mielestä vakuutusyhtiön näkemys urakkasopimuksista riidan perusteena olevana seikkana on virheellinen. Tällöin vakuutusturva voitaisiin aina evätä uudelta asiakkaalta, jos riita liittyy mihin tahansa ennen vakuutuksen voimaan tuloa tehtyyn sopimukseen, vaikka itse vakuutustapahtuma sattuisi vakuutuskauden aikana. S Oy katsookin, ettei rajoitusehto ole tullut vakuutussopimuksen osaksi. Oli riidatonta, että vakuutustapahtuma on sattunut 19.3.2021 vakuutuksen voimassaollessa, joten oikeusturvaetu tulee tälläkin perusteella myöntää.
S Oy on pienehkö rakennusalan yritys, jolle vahingolla oli erityisen suuri merkitys. S Oy oli ottanut kattavan vakuutusturvan maksaen siitä useita tuhansia euroja vuodessa suojautuakseen liiketoimintaan liittyviltä riskeiltä. S Oy:llä on ollut perusteltu syy olettaa vakuutusten olleen voimassa, koska vakuutusyhtiö ei ollut esittänyt erityisiä ehtoja tai edellytyksiä niiden voimaantulolle eikä rajoituksia niiden voimassaololle. Riita on aiheutunut urakkasopimusten osapuolten toimista ja syntynyt 15.1.2021 tilaajan reklamaatiolla. Riidan perusteena ei siten ole urakkasopimusten voimassaolo, vaan sopimusosapuolen toiminta, josta aiheutui väitetty sopimusten vastainen olotila. Näin ollen vakuutusyhtiön mainitsemat seikat ovat syntyneet vasta vakuutuksen voimaantulon jälkeen.
S Oy on lausunut lisäkirjelmässään 21.1.2025, että vakuutusyhtiön väite kanneoikeuden menettämisestä on virheellinen. S Oy oli pyytänyt korvauspäätöksen oikaisua 16.2.2024, minkä vuoksi vakuutusyhtiö oli pyytänyt 26.4.2024 lisäselvitystä ja ilmoittanut jatkavansa asian käsittelyä. Vastatauksessaan 12.6.2024 vakuutusyhtiö on todennut käsitelleensä asian uudelleen eli yhtiö oli tehnyt asiassa tuolloin uuden päätöksen. Näin ollen valitusta ei ole tehty liian myöhään.
Muilta osin S Oy on lausunut, ettei valitus perustunut siihen, minä päivänä vakuutus oli tullut teknisesti voimaan, vaan vakuutussopimuslain 11 §:n 2 momenttiin. Osapuolten välisestä viestinvaihdosta ilmeni, että S Oy oli 12.11.2020 pyytänyt oikeusturvavakuutuksen korvausmäärän nostamista 100 000 euroon. S Oy ei ollut sen jälkeen pyytänyt muuttamaan oikeusturvavakuutuksen korvausmäärää tai ehtoja. Sen sijaan vakuutusyhtiö oli tehnyt ilmeisesti eri sisältöisiä tarjouksia. Asia vaikutti ylipäätään olleen jokseenkin sekava S Oy:n edustajalle, joka ei ollut ymmärtänyt kyseen olleen toisilleen vaihtoehtoisista ehdotuksista.
Olennaista on, ettei S Oy ollut missään vaiheessa itse pyytänyt rajaamaan oikeusturvavakuutusta, pienentämään sen korvausmäärää tai muuttamaan vakuutuksen ehtoja muullakaan tavalla. Kaikki ehdotukset oli tehty vakuutusyhtiön puolelta eikä vakuutusmyyjä ollut osannut kertoa, että tarjoukset olivat vaihtoehtoisia. Vakuutusyhtiö oli 17.11.2020 toimittanut tarjouksen, jossa korvausmäärä oli nostettu S Oy:n pyynnön mukaisesti 100 000 euroon. Tämän jälkeinen prosessi on myös S Oy:lle epäselvä. Vakuutusmyyjä oli oma-aloitteisesti tehnyt vaihtoehtoisia tarjouksia ja S Oy on hyväksynyt myös lopullisen tarjouksen sellaisenaan.
Vakuutussopimuslain 11 §:n näkökulmasta on olennaista, olisiko vakuutusyhtiö hyväksynyt S Oy:n vakuutushakemuksen. Tässä tapauksessa asiasta ei voi olla epäselvyyttä, koska vakuutusyhtiö myönsi oikeusturvavakuutuksen hakemuksen mukaisesti. Ainoa ero oli korvausmäärän laskeminen 85 000 euroon, mikä johtui myyjän huolimattomuusvirheestä tarjouksessa, jossa valittajan omien oikeudenkäyntikulujen ja vastapuolen kulujen korvausmäärät olivat erisuuret. Se ei voi olla peruste huonontaa S Oy:n asemaa. Ainoa oikeusturvavakuutuksen sisältöä koskenut muutospyyntö vakuutushakemuksen 5.11.2020 jälkeen oli pyyntö korvausmäärän korottamisesta 12.11.2020. Vakuutusyhtiö ei ole väittänytkään, ettei se olisi myöntänyt vakuutusta. Siten vakuutuksen tulee katsoa vakuutussopimuslain 11 §:n nojalla kattavan 12.11.2020 jälkeen sattuneet vakuutustapahtumat.
Riidan perusteen osalta S Oy on huomauttanut, että käräjäoikeuden asiakirjojen mukaan urakkasopimukset oli päivätty 17.11.2020, mutta ne olivat tulleet voimaan 20.11.2020 osapuolten allekirjoitettua sopimukset. Vakuutusyhtiön toteamin tavoin riita perustui urakkasopimuksiin. Vakuutusehdot eivät kuitenkaan puhu riidan perusteesta, vaan seikoista, joihin riita perustuu. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa.
On riidatonta, että urakkasopimukset olivat tulleet voimaan 20.11.2020 ja osapuolet olivat aloittaneet sopimusten täyttämisen välittömästi. Riita on syntynyt sopimusvelvoitteiden täyttämisestä ja johtanut sopimusten purkamiseen. Vakuutusehdoissa tarkoitettu seikka ei voinut olla urakkasopimus, josta ei voi syntyä riitaa ilman sopimusosapuolten toimia joko sopimusehtojen täyttämiseksi tai niiden rikkomiseksi. Urakkasopimukset asettivat osapuolille aktiivisen toimimisvelvoitteen. Käräjäoikeuden asiakirjat osoittavat riidan syntyneen siitä, että tilaaja oli väittänyt S Oy:n laiminlyöneen urakkasopimusten mukaisen velvollisuutensa aloittaa rakennustyöt viimeistään 15.1.2021 ja toimittaa rakennusaikainen vakuus viimeistään 31.1.2021. Ensimmäinen reklamaatio oli tehty 14.1.2021.
Vakuutusyhtiö on virheellisesti katsonut, että vahinkotapahtuman perusteena olevana seikkana olisivat 20.11.2020 voimaan tulleet urakkasopimukset sellaisenaan. S Oy:n mielestä urakkasopimukset olivat peruste sille, että seikat ovat voineet myöhemmin syntyä. Seikat ovat tässä tapauksessa osapuolten aktiiviset toimintavelvoitteet, joita osapuolten näkemysten mukaan kumpikin oli rikkonut. Nämä seikat ovat syntyneet 14.1.2021 tilaajan reklamoitua S Oy:lle ja riidan synnyttyä. Vaikka vakuutuksen katsottaisiin kattavan vain 30.11.2020 jälkeen aiheutuneet vahinkotapahtumat, riidan perusteena olevat seikat ovat syntyneet vakuutuksen voimassaoloaikana.
S Oy on lausunut vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuudesta, ettei se väittänytkään, että kahden vuoden sääntö ei olisi ilmennyt sille toimitetuista asiakirjoista asiantuntevalle lukijalle. Valitus perustuu siihen, että vakuutusmyyjä ei ollut nimenomaisesti tuonut esiin kyseistä olennaista rajoitusta ja sen vaikutusta vakuutuksen voimassaoloon. Vakuutusehtojen kohdassa 2 todetaan yksiselitteisesti vakuutuksen olevan voimassa vakuutuskirjassa mainittuna aikana. S Oy olisi toiminut toisin, jos sille olisi kerrottu rajoituksen merkityksestä. Urakkasopimukset olisi voitu allekirjoittaa 30.11.2020 tai ilmoittaa vakuutusyhtiöIle oikeusturvavakuutuksen hyväksymisestä ennen sitä. Vakuutusyhtiö ei ole edes väittänyt, että se olisi kertonut rajoitusehdosta tai sen merkityksestä ennen vakuutuksen ottamista.
S Oy on lausunut lisäkirjelmässään 21.4.2025 kanneajan osalta vakuutusyhtiön jättäneen vetoamastaan ratkaisusta VKL 284/14 huomiotta olennaisimman seikan eli vakuutusyhtiön tapauksessa lähettämän sähköpostin asian ottamisesta käsittelyyn. Vakuutusyhtiön nyt esittämä väite siitä, ettei se ollut antanut S Oy:lle tahdonilmaisua, joka olisi oikeuttanut poikkeamaan kannemääräajasta, on virheellinen. Vakuutusyhtiö oli lisäselvityspyynnössään 26.4.2024 ilmoittanut jatkavansa asian käsittelyä selvitykset saatuaan. Lisäselvitys oli toimitettu ennen alkuperäisen kannemääräajan päättymistä, ja asian käsittely oli vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaisesti jatkunut. Yhtiö ilmoitti uudelleenkäsittelyn lopputuloksesta 12.6.2024.
Vakuutusyhtiön tahdonilmaisut ovat yksiselitteisen selvät. Vakuutusyhtiö oli tehnyt uuden päätöksen, jonka mukaan se ei muuttanut aiempaa kielteistä päätöstään. Vakuutuslautakunnan ratkaisu VKL 284/14 nimenomaisesti tukee S Oy:n näkemystä. Vakuutusyhtiö on asian uudelleen käsittelyyn ottaessaan hyväksynyt sen, että lopullinen päätös asiassa tulisi syntymään vasta uudelleenkäsittelyn tuloksena. Sillä, että S Oy:n asiamies oli halunnut varmistaa asian etenemisen, ei ole arvioinnin kannalta merkitystä. Ratkaisussa VKL 284/14 vakuutusyhtiön tahdonilmaisuksi on katsottu riittävän pelkästään yleisluontoinen ohjeistus muutoksenhakuun vieläpä kanneajan umpeutumisen jälkeen. Nyt tahdonilmaisu annettiin ennen kanneajan päättymistä, se oli selkeämpi ja liittyi nimenomaisesti asian käsittelyn jatkamiseen. Siten kanneaika ei ole umpeutunut.
Riidan perusteen osalta S Oy on lausunut vakuutusyhtiön mainitseman ratkaisun VKL 5/14 (2014) koskevan erilaista tilannetta, jossa korvausta oli haettu väitetysti seitsemän kuukautta ennen vakuutuksen ottamista tehdyn suullisen sopimuksen perusteella. Kyse oli ollut siitä, olivatko riidan osapuolet solmineet sopimusta vai ei, mutta ei siitä, oliko sopimuksen mukaista palvelua suoritettu vai ei. S Oy on toistanut urakkasopimusten merkityksestä lausumansa seikat. Kyse on osapuolten pääsopimusvelvoitteiden täyttämiseen liittyvästä riidasta. Seikat, joihin riita perustui, olivat nimenomaan osapuolten sopimusvelvoitteiden väitetyt rikkomiset, jotka olivat joka tapauksessa tapahtuneet vasta 30.11.2020 jälkeen.
S Oy:n mielestä vakuutussopimuslain 11 §:n 2 momentti vaikutti asiaan, koska vakuutusyhtiö on väittänyt riidan perusteena olevan seikan syntyneen ennen vakuutuksen teknistä voimaantulopäivää 30.11.2020. S Oy on huomauttanut, ettei se ollut hakenut vain oikeusturvavakuutusta, vaan kyse on ollut kokonaisasiakkuutta koskeneesta tarjouksesta, johon S Oy oli pyytänyt vähäisiä tarkennuksia. S Oy ei ollut pyytänyt vakuutuksiin mitään muutoksia 12.11.2020 jälkeen.
S Oy on lausunut, että vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden täyttämistapa ja tietojen sisältö riippuvat vakuutuksen laadusta ja vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olosuhteista. S Oy on toistanut mainituista seikoista esittämänsä näkemykset. S Oy:n mielestä vakuutusyhtiön edustajan 5.11.2020 lähettämästä sähköpostista ilmeni vakuutusyhtiön tienneen S Oy:n olleen vasta perustettu ja valinneen S Oy:n markkinointinsa kohteeksi tällä perusteella. Oikeusturvavakuutusta oli markkinoitu uudelle yritykselle kertoen, miten se toi lisäturvaa mahdollisissa riitatilanteissa. Viestin perusteella S Oy:lle oli muodostunut perusteltu käsitys siitä, että vakuutus antoi sille turvan kaikissa riita-asioissa. Vakuutusyhtiö oli myös tiennyt, että S Oy oli ollut juuri sopimassa ensimmäisistä urakoista. S Oy:lle oli jäänyt käsitys vakuutuksen voimassaolosta. Olosuhteet huomioiden vakuutusyhtiön olisi tullut erikseen kiinnittää huomio siihen, ettei vakuutus ollut voimassa, jos riidan perusteena olevat seikat olivat syntyneet ennen vakuutuksen voimaantuloa, ja että esimerkiksi sopimusta voitiin pitää tällaisena seikkana. Tuoteselosteessa tilanteesta oli esitetty vain positiivinen esimerkki.
Vastine
Vakuutusyhtiö on kiistänyt S Oy:n vaatimuksen vedoten ensinnäkin siihen, että sen mielestä S Oy:n valitus oli tehty vakuutussopimuslain 74 §:n mukaisen kolmen vuoden kanneajan jälkeen, joten S Oy on menettänyt kanneoikeutensa asiassa. Kielteinen korvauspäätös on annettu 3.5.2021 ja S Oy on valittanut FINEen 30.10.2024.
Muilta osin vakuutusyhtiö on lausunut S Oy:n oikeusturvavakuutuksen alkaneen 30.11.2020. S Oy:llä ei ole ollut aiemmin vastaavaa vakuutusta. Vahinkotapahtuma on sattunut 19.3.2021 vastapuolen kiistettyä S Oy:n 5.3.2021 esittämät vaatimukset. Vakuutus oli tuolloin ollut voimassa alle kaksi vuotta, joten vakuutusehtojen kohdan 5.1.2 mukaan myös niiden seikkojen, joihin riita tai vaatimus perustui, tuli olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Riita on perustunut seikkoihin ennen vakuutuksen alkamista. Tämän vuoksi oikeusturvaetua ei ole voitu myöntää.
Käräjäoikeuden tuomion mukaan urakkasopimukset oli tehty 17.11.2020. Vastapuoli oli esittänyt 14.1.2021 kirjallisen purku-uhkaisen huomautuksen ja ilmoittanut 18.2.2021 purkavansa urakkasopimukset väittäen S Oy:n rikkoneen olennaisesti urakkasopimusten ehtoja. Töitä ei ollut aloitettu sovitusti 15.1.2021 mennessä eikä sovittua vakuutta ollut toimitettu. Rakennuskohteille ei ollut myönnetty rakennuslupia 15.1.2021 mennessä. S Oy on vaatinut vastapuolta korvaamaan menetettynä voittona 287 674,55 euroa korkoineen. Vastapuoli on kiistänyt tämän vaatimuksen.
Riidassa on siten kyse siitä, mitä osapuolten välillä oli sovittu ja olivatko osapuolet toimineet sopimusten mukaisesti vai eivät. Näin ollen riita perustui osapuolten välisiin 17.11.2020 tai viimeistään 20.11.2020 eli ennen oikeusturvavakuutuksen voimaantuloa tehtyihin urakkasopimuksiin
Vakuutusyhtiön mielestä S Oy:n väite siitä, että se oli hyväksynyt vakuutustarjouksen jo 12.11.2020, on perusteeton. S Oy oli hyväksynyt tarjouksen vasta 30.11.2020. S Oy oli ilmoittanut vakuutusyhtiölle 12.11.2020 muutoksista, joita se halusi 5.11.2020 annettuun tarjoukseen koskien muun muassa toimialaa ja oikeusturvan vakuutusmäärää. S Oy:n vastaus 12.11.2020 ei siten ollut tarjouksen hyväksyminen, vaan kieltävä vastaus tarjoukseen.
Vakuutusyhtiö on toistanut vakuutusneuvottelun kulusta korvauspäätöksessään 12.6.2024 selostamansa seikat. S Oy oli pyytänyt oikeusturvavakuutuksen voimaan saattamista vasta 30.11.2020. Vakuutusyhtiö on vasta tuolloin saanut vakuutussopimuslain 11 §:n mukaisen hyväksyvän vastauksen tarjoukseensa. Vakuutusta ei olisi voitu tätä ennen saattaa voimaan. Vakuutusyhtiö oli ennen S Oy:n 30.11.2020 lähettämää kirjallista ilmoitusta yrittänyt useasti olla yhteydessä S Oy:n edustajaan selvittääkseen, minkä sisältöisenä vakuutus haluttiin voimaan. Vakuutusyhtiö kiistää viivytelleensä asian käsittelyssä. Viive oli johtunut S Oy:stä.
Vakuutusyhtiö on vedonnut Vakuutuslautakunnan ratkaisuun VKL 12/13 (2014), jonka mukaan varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annettua lakia sovelletaan vakuutussopimuslain ohella vakuutussopimusten tekemiseen. Ratkaisussa todetun mukaisesti S Oy:n oikeusturvavakuutus on alkanut 30.11.2020.
Vakuutusyhtiö on niin ikään kiistänyt S Oy:n väitteen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä ennen vakuutuksen voimaantuloa. S Oy:lle 5.11.2020 lähetetyssä tarjouksessa on ollut linkki oikeusturvavakuutuksen avaintietoasiakirjaan (IPID-dokumentteihin) ja tuoteselosteeseen. Mukana ovat lisäksi olleet oikeusturvavakuutuksen vakuutusehdot. Tarjouksessa 16.11.2020 on samoin viitattu avaintietoasiakirjoihin ja oikeusturvavakuutuksen tuoteseosteeseen. Asiakirjoissa on kerrottu kahden vuoden säännöstä, joten S Oy on saanut tiedon kyseisestä rajoitusehdosta ennen vakuutuksen alkamista.
Lisävastineessaan 28.3.2025 vakuutusyhtiö on toistanut kantansa kanneajan umpeutumisesta ja kiistänyt antaneensa asiassa uutta korvauspäätöstä. Vakuutusyhtiö vetoaa FINEn ratkaisusuositukseen FINE-041407 ja Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 284/14, jossa lautakunta on todennut vakuutussopimuslain 74 §:n mukaisen kolmen vuoden määräajan olevan materiaalinen kannemääräaika, josta osapuolet voivat tahdonilmaisuillaan poiketa. Lautakunta katsoi vakuutusyhtiön luopuneen asiassa vetoamasta kanneaikaan sen umpeutumisen jälkeen lähettämällään sähköpostilla, jossa yhtiö oli ilmoittanut, että asia voitiin ottaa käsittelyyn.
Vakuutusyhtiö on huomauttanut, ettei se ollut vastannut S Oy:n asiamiehen 30.4.2024 esittämään tiedusteluun 3.5.2021 annetun korvauspäätöksen voimassa olosta. Se ei siten ollut luopunut vetoamasta vakuutussopimuslain 74 §:n mukaiseen kanneaikaan. Kanneajasta luopuminen edellyttää erityistä tahdonilmaisua, jota ei ollut esitetty. Vakuutusyhtiö oli vastauksessaan 12.6.2024 ilmoittanut, ettei aiemmin tehtyä kielteistä päätöstä muuteta. Asiaa ei ollut otettu uudelleen käsiteltäväksi. S Oy:tä oli edustanut asiamies, joka tiesi kanneajan merkityksestä ja jolla olisi ollut mahdollisuus pyytää ratkaisusuositusta ennen kanneajan umpeutumista.
Riidan perusteena eli seikkana, johon riita tai vaatimus perustui, olivat 20.11.2020 allekirjoitetut urakkasopimukset. S Oy on esittänyt 28.10.2021 päivätyssä haastehakemuksessaan, että vastapuolen suorittama sopimusten purku oli perusteeton. S Oy vaatii korvausta saamatta jääneestä voitosta. Vastapuolen vastauksesta 2.5.2022 ilmeni, että se oli purkanut urakkasopimuksen S Oy:n toistuneiden sopimusrikkomusten perusteella. Riidassa on kyse siitä, oliko S Oy:n vastapuoli reklamoinut väitetyistä laiminlyönneistä hyväksytysti, onko S Oy:llä ollut väitettyjä velvollisuuksia, oliko niitä laiminlyöty ja oliko vastapuolella ollut oikeus sopimusten purkamiselle, vai onko S Oy:llä oikeus saada korvaus menetetystä voitosta urakkasopimusten perusteettoman päättämisen takia. Kyse oli siten siitä, mitä osapuolten välillä oli sovittu ja olivatko osapuolet toimineen sopimusten mukaisesti vai eivät. Näin ollen riita ja vaatimus asiassa perustui urakkasopimuksiin.
S Oy on itsekin todennut riidan perustuvan 20.11.2020 tehtyihin urakkasopimuksiin. Seikka, johon riita perustui, eli riidan peruste, on tässä osapuolten välinen urakkasopimus. Reklamaatio 14.1.2021 ei vaikuta perusteen arviointiin, sillä sekin perustui osapuolten väliseen sopimukseen. Vakuutusyhtiö on tältä osin vedonnut Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 5/14 (2014), jossa sopimusta pidettiin seikkana, johon riita perustui.
Vakuutusyhtiön mielestä vakuutussopimuslain 11 §:n 2 momentti ei vaikuta asiaan. Säännös koskee vakuutushakemuksen jättämisen ja vakuutuksenantajan hyväksyvän vastauksen välisenä aikana tapahtuvia vahinkoja. Tällaisesta tilanteesta ei nyt ole kyse, vaan kyse on vakuutusehtojen niin sanotun kahden vuoden säännön tulkinnasta. Vahinkotapahtuma on sattunut 19.3.2021, kun asiassa esitetyt vaatimukset on kiistetty, eli useita kuukausia sen jälkeen, kun vakuutusyhtiö oli antanut hyväksyvän vastauksen S Oy:n vakuutushakemukseen.
Vakuutusyhtiö on toisaalta huomauttanut, ettei se olisi myöntänyt oikeusturvavakuutusta S Oy:n 12.11.2020 lähettämän viestin perusteella. Vakuutusyhtiö vakuuttaa kokonaisasiakkuuksia eikä myönnä oikeusturvavakuutusta yksittäisenä vakuutuksena. Viesti koski oikeusturvavakuutuksen hakemista eikä sitä olisi viestin perusteella myönnetty. Vakuutussopimuslain 11 §:n 2 momentti edellyttää vakuutuksen myöntämisen ilmeisyyttä eikä vaatimus nyt täyttynyt. Vakuutusyhtiö on myös edelleen kiistänyt laiminlyöneensä tiedonantovelvollisuuttaan.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on ensin ratkaistava, onko S Oy menettänyt kanneoikeutensa sen perusteella, että se olisi saattanut asian Vakuutuslautakunnan käsiteltäväksi vasta vakuutussopimuslain 74 §:ssä säädetyn kanneajan umpeuduttua. Mikäli kanneoikeutta ei ole menetetty, asiassa on yhtäältä kysymys siitä, milloin vakuutusyhtiön vastuu sen S Oy:lle myöntämässä oikeusturvavakuutuksessa on alkanut, ja toisaalta, mihin seikkoihin S Oy:n korvaushakemuksessa ilmoittama riita on perustunut. Lisäksi kyse on siitä, onko vakuutusyhtiö täyttänyt viimeksi mainituilta osin vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslaki
5 § Tiedot ennen sopimuksen tekemistä, 1 ja 3 momentti
Vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa ja niitä annettaessa on otettava huomioon tarjottavan vakuutuksen monimutkaisuus ja se, onko vakuutuksen hakija kuluttaja tai tähän 3 §:n 2 momentin mukaan rinnastettava vai muu henkilö, sekä muut asiakkaan tai asiakasryhmän ominaisuudet.
5 a § Tietojen toimittaminen pysyvällä tavalla taikka verkkosivustolla,
1 momentti
Ennen sopimuksen tekemistä annettavat tiedot on toimitettava paperilla tai muulla pysyvällä tavalla taikka verkkosivustolla. Siitä, mitä tietojen toimittamistapaa on kulloinkin käytettävä, sekä tietojen toimittamisen yleisistä vaatimuksista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
9 § Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista, 1 momentti
Jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
11 § Vastuun alkaminen
Vakuutuksenantajan vastuu alkaa, jollei muusta ajankohdasta ole yksilöllisesti sovittu vakuutuksenottajan kanssa, kun vakuutuksenantaja tai vakuutuksenottaja antaa tai lähettää hyväksyvän vastauksen toisen sopijapuolen tarjoukseen.
Jos vakuutuksenottaja on antanut tai lähettänyt kirjallisen vakuutushakemuksen vakuutuksenantajalle ja on ilmeistä, että vakuutuksenantaja olisi hakemuksen hyväksynyt, vakuutuksenantaja vastaa myös hakemuksen antamisen tai lähettämisen jälkeen sattuneesta vakuutustapahtumasta.
Vakuutusehdoissa voidaan määrätä, jos siihen vakuutuksen laadun tai muun erityisen syyn vuoksi on aihetta, että vakuutuksenantajan vastuun alkamisen edellytyksenä on vakuutusmaksun suorittaminen. Vakuutuksenantajan on saadakseen vedota tällaiseen vakuutusehtojen määräykseen tehtävä siitä merkintä vakuutusmaksua koskevaan laskuun.
Vakuutushakemus tai hyväksyvä vastaus, jonka vakuutuksenottaja on antanut tai lähettänyt vakuutuksenantajan edustajalle, katsotaan annetuksi tai lähetetyksi vakuutuksenantajalle.
Jollei ole selvitystä siitä, mihin vuorokaudenaikaan vastaus tai hakemus on annettu tai lähetetty, katsotaan tämän tapahtuneen kello 24.00.
74 § Kanneaika
Kanne vakuutuksenantajan tekemän korvausta koskevan päätöksen taikka vakuutuksenottajan, vakuutetun tai muun vakuutuskorvaukseen oikeutetun asemaan vaikuttavan muun päätöksen johdosta on oikeuden menettämisen uhalla nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut kirjallisen tiedon vakuutuksenantajan päätöksestä ja tästä määräajasta. Vanhentumisen keskeytymisestä sen johdosta, että asia saatetaan vireille kuluttajariitalautakunnassa, Vakuutuslautakunnassa tai muussa kuluttajariitoja ratkaisevassa elimessä, säädetään velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 11 §:ssä.
Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista
1 §
Tarjous sopimuksen tekemisestä ja sellaiseen tarjoukseen annettu vastaus sitovat tarjouksen tekijää ja vastauksen antajaa sen mukaan, kuin jäljempänä tässä luvussa säädetään.
Tämän luvun säännökset eivät koske määrämuotoisia sopimuksia eivätkä myöskään sopimuksia, joiden päättämiseen vaaditaan suorituksen toimittamista toiselle sopimuspuolelle, ja ovat muuten voimassa vain, mikäli tarjouksesta tai vastauksesta tahi kauppa- tai muusta tavasta ei muuta johdu.
6 §
Vastaus, jossa tarjous sanotaan hyväksytyksi, mutta joka siihen tehdyn lisäyksen, rajoituksen tai ehdon johdosta ei vastaa tarjousta, katsottakoon kieltäväksi vastaukseksi, johon liittyy uusi tarjous.
Mitä 1 momentissa on sanottu, ei kuitenkaan ole sovellettava, jos vastauksen antaja on pitänyt vastausta tarjousta vastaavana, ja tarjouksen tekijän on täytynyt tämä käsittää. Sellaisessa tapauksessa on tarjouksen tekijän, ellei hän tahdo hyväksyä vastausta, ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava siitä; jos hän ei sitä tee, katsottakoon vastauksen sisällyksen mukainen sopimus syntyneeksi.
Vakuutusehdot
S Oy:n oikeusturvavakuutukseen sovellettavien 22.12.2020 päivättyjen vakuutuskautta 30.11.2020 – 30.11.2021 koskevien vakuutusehtojen kohdan 2 mukaan vakuutus on voimassa vakuutuskirjassa mainittuna aikana.
Vakuutusehtojen kohdan 5.1.1, Vakuutuksen tarkoitus, mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos ja hakemusasioissa. Vakuutus koskee vakuutuskirjassa mainittua toimintaa. Vakuutettu voi käyttää vakuutusta asioissa, jotka voidaan välittömästi saattaa käräjäoikeuden tutkittavaksi taikka vastaavien ulkomaisten tuomioistuinten tutkittavaksi vakuutuskirjassa mainituissa maissa.
Vakuutusehtojen kohdan 5.1.2, Vahinkotapahtuman syntymisajankohta ja vakuutuksen voimassaolo, mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vahinkotapahtumat. Riita- ja hakemusasiassa vahinkotapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään. [...]
Jos vakuutus on kuitenkin vahinkotapahtuman syntymisajankohtana ollut yhtäjaksoisesti voimassa vähemmän kuin kaksi (2) vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana.
Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan se aika, jonka tämä vakuutus vakuutetun osalta on yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vahinkotapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus. Vakuutuksen vastaavansisältöisyys tarkoittaa sitä, että vakuutuksen voimaantulon jälkeen kahden ensimmäisen vuoden aikana sattuneissa vahinkotapahtumissa korvaus maksetaan niistä vahinkotapahtumista ja sen mukaisena kuin se olisi maksettu myös aikaisemmin voimassa olleista vakuutuksista.
[...]
Asian arviointi
1) Onko S Oy menettänyt asiassa kanneoikeutensa?
Vakuutusyhtiö on asian lautakuntakuntakäsittelyssä antamassaan vastineessa katsonut, että vakuutussopimuslain 74 §:n mukainen kolmen vuoden kanneaika on laskettava sen 3.5.2021 antamasta korvauspäätöksestä. S Oy olisi siten menettänyt mainitun lainkohdan nojalla kanneoikeutensa sen haettua muutosta vakuutusyhtiön päätökseen 30.10.2024 Vakuutuslautakunnalle saapuneella kirjelmällä. S Oy:n mielestä kanneajan on laskettava alkaneen vasta vakuutusyhtiön asian uudelleen käsittelyn jälkeen 12.6.2024 antamasta päätöksestä, jolloin kanneaika ei olisi umpeutunut.
Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan S Oy:n asiamies on pyytänyt vakuutusyhtiöltä oikeusturvahakemuksen uuttaa käsittelyä 16.2.2024 lähettämällään sähköpostilla. Pyyntö on tehty vakuutussopimuslain 74 §:n mukaisen kanneajan kuluessa. Pyynnön johdosta vakuutusyhtiö on ilmoittanut ensin sähköpostilla 16.4.2024 jatkavansa korvausasian selvittelyä. Sen jälkeen 26.4.2024 S Oy:lle lähettämässään lisäselvityspyynnössä vakuutusyhtiö on pyytänyt S Oy:ltä sen riita-asiaan liittyvä asiakirjoja ilmoittaen jälleen jatkavansa asian käsittelyä selvitykset saatuaan. Vakuutusyhtiö on lähettänyt sähköpostilla 12.6.2024 S Oy:lle ja sen asiamiehelle uuden korvauspäätöksen, jossa kertomillaan perusteilla se ei ole muuttanut aiempaa kielteistä korvausratkaisuaan.
Selostamiensa seikkojen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo vakuutusyhtiön antaneen asiassa tekemänsä uuden korvauskäsittelyn jälkeen – toisin kuin se on lautakunnalle antamissaan vastineissa perusteettomasti väittänyt - yksiselitteisesti S Oy:n oikeusturva-asiassa uuden korvauspäätöksen 12.6.2024. Lautakunta huomauttaa, että hyvän vakuutustavan mukaan voidaan edellyttää, että vakuutusyhtiön tulee menetellä korvauskäsittelyssään ja myös vakuutusasioiden muutoksenhakumenettelyssä selkeästi niin, että korvauksen hakija on selvillä asiansa käsittelyn tilanteesta ja oikeusasemastaan korvauskäsittelyn kuluessa. On ilmeistä, ettei korvauksen hakijalla ole kuvatuissa oloissa ollut realistista mahdollisuutta arvioida oikeusasemaansa kanneajan kulumista silmälläpitäen.
Lautakunnan edellä selostamilla perusteilla vakuutussopimuslain 74 §:n mukaisen kolmen vuoden kanneajan on laskettava alkaneen mainitusta vakuutusyhtiön 12.6.2024 antamasta korvauspäätöksestä. Siten S Oy:n muutoksenhaku on tehty ajoissa eikä S Oy ole menettänyt kanneoikeuttaan asiassa.
2) Vakuutusyhtiön vastuun alkaminen ja riidan perusteena olevat seikat
Käsiteltävässä asiassa keskeisessä vakuutusehtojen kohtaan 5.1.2 sisältyvässä rajoituksessa eli niin kutsutussa kahden vuoden säännössä edellytetään, että mikäli vakuutus on vakuutustapahtuman hetkellä ollut yhtäjaksoisesti voimassa lyhyemmän ajan kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin korvaushakemuksen tarkoittama riita perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutusyhtiö on hylännyt S Oy:n oikeusturvahakemuksen rajoitukseen vedoten, koska se on katsonut S Oy:n ja urakoiden tilaajana olleen asunto-osakeyhtiön välisen riidan perustuvan osapuolten välisiin ennen vakuutusyhtiön ilmoittamaa vakuutuksen voimaantuloaikaa 30.11.2020 solmittuihin urakkasopimuksiin.
S Oy on muutoksenhaussaan vedonnut yhtäältä siihen, että vakuutussopimuksen olisi sen vakuutusneuvottelujen kulusta esittämien tietojen perusteella katsottava tulleen voimaan jo ennen urakkasopimusten solmimista, ja toisaalta siihen, että riidan perusteena olevana seikkana ei tulisi pitää urakkasopimuksia itsessään vaan vasta sopimusten osapuolilleen luomien toimimisvelvollisuuksien myöhempää rikkomista, joka on joka tapauksessa tapahtunut vasta vakuutusajan alkamisen jälkeen.
2.1) Vakuutusyhtiön vastuun alkamisesta
Vakuutussopimuslain 11 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan vastuu alkaa, kun vakuutuksenantaja tai vakuutuksenottaja antaa tai lähettää hyväksyvän vastauksen toisen sopijapuolen tarjoukseen. Lainkohdan mukaan vastuun alkamisesta voidaan sopia yksilöllisesti toisinkin. S Oy on oikeusturvavakuutuksen voimaantuloa ja vakuutusyhtiön vastuun alkamista koskevan kysymyksen osalta vedonnut kuitenkin ensisijaisesti vakuutussopimuslain 11 §:n 2 momenttiin. Lainkohdan mukaan vakuutuksenantaja vastaa 1 momentin ilmaiseman pääsäännön lisäksi myös vakuutuksenottajan kirjallisen vakuutushakemuksen jättämisen jälkeen sattuneesta vakuutustapahtumasta, mikäli on ilmeistä, että vakuutuksenantaja olisi hyväksynyt vakuutushakemuksen.
Lautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 11 §:n 2 momentin täydentävän säännöksen soveltamisen kannalta olennainen seikka on vakuutustapahtuman sattumishetki. Jotta lainkohta voi tulla sovellettavaksi, vakuutustapahtuman tulee sijoittua vakuutushakemuksen jättämisen tai lähettämisen ja vakuutuksenantajan vakuutuksen myöntämistä koskevan vastauksen antamisen tai lähettämisen väliseen aikaan.
Oikeusturvavakuutuksen vakuutusehtojen kohdassa 5.1.2 on määritelty riita-asiassa vakuutustapahtuman sattumishetkeksi asiassa esitetyn yksilöidyn vaatimuksen nimenomainen kiistäminen joko perusteeltaan tai määrältään. Asiakirjojen mukaan vakuutustapahtuma on tässä tapauksessa sattunut 19.3.2021 S Oy:n kiistettyä tilaajan oikeuden purkaa sopimus eli vakuutusyhtiön ilmoittaman vakuutussopimuksen voimaantuloajankohdan 30.11.2020 jälkeen vakuutusaikana. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei asiaan voida soveltaa vakuutussopimuslain 11 §:n 2 momenttia, vaan asiassa jää ratkaisevaksi, milloin vakuutusyhtiön vastuu on alkanut lain 11 §:n 1 momentin pääsäännön mukaisesti.
Lautakunnalle on toimitettu kopioita S Oy:n ja vakuutusyhtiön välisistä vakuutusten ottamista koskeneista sähköpostiviesteistä sekä vakuutusyhtiön edustajan yhteenveto sähköpostiviestinnästään S Oy:n edustajan kanssa. Niistä ilmenee, että S Oy:n edustaja oli jättänyt vakuutusyhtiön verkkopalveluun vakuutuksia koskeneen tarjouspyynnön 5.11.2020. Vakuutusyhtiön edustaja oli samana päivänä lähettänyt S Oy:lle ensimmäisen tarjouksen vakuutuksista. S Oy:n edustaja on sähköpostivastauksessaan 12.11.2020 pyytänyt muun muassa oikeusturvavakuutuksen vakuutusmäärän korottamista tarjotusta 30 000 eurosta 100 000 euroon.
Vakuutusyhtiön edustajan 17.11.2020 lähettämän korjatun tarjouksen jälkeen S Oy:n edustaja on, ottamatta nimenomaan kantaa uuden tarjouksen sisältöön, ilmoittanut tarvitsevansa myös lakisääteiset työtapaturmavakuutukset ja ryhmähenkivakuutuksen. Vakuutusyhtiön edustaja on tiedustellut sähköpostilla 25.11.2020 S Oy:n kantaa vakuutusten ottamiseen. S Oy:n edustaja on ilmoittanut illalla 26.11.2020 lähettämällään sähköpostilla, että vakuutukset sai laittaa heti voimaan. Vakuutusyhtiön edustaja on kuitenkin vielä 27.11.2020 lähettämässään sähköpostissa pyytänyt S Oy:n vahvistusta muun muassa siitä, kumpi vastuu- ja oikeusturvavakuutuksia koskeneista tarjouksista saatettaisiin voimaan. Viestiyhteenvedon mukaan sähköpostikeskustelua vakuutuksista oli jatkettu vielä 30.11.2020, jolloin vakuutusyhtiö oli laittanut S Oy:n vakuutukset voimaan. Viimeksi mainituilta osin lautakunnalle ei kuitenkaan ole toimitettu viestikopioita, joista niiden tarkempi sisältö ilmenisi.
Lautakunta toteaa, että tässä tapauksessa vakuutussopimuksen tekemisestä käytettävissä olevan selvityksen perusteella jää epäselväksi, milloin S Oy on antanut vakuutussopimuslain 11 §:n 1 momentin tarkoittaman yksiselitteisen hyväksyvän vastauksensa vakuutusyhtiön oikeusturvavakuutusta koskeneeseen tarjoukseen. Asiakirjojen perusteella lautakunta kuitenkin katsoo, se on voinut tapahtua aikaisintaan 26.11.2020 S Oy:n ilmoitettua, että vakuutukset voi laittaa heti voimaan. Lautakunnan näkemyksen mukaan S Oy:n 12.11.2020 lähettämää sähköpostiviestiä ei oikeustoimilain 6 §:n ilmentämä oikeusohje huomioon ottaen voida pitää vakuutusyhtiön vakuutustarjouksen hyväksymisenä, koska mainittu viesti on sisältänyt muun muassa pyynnön oikeusturvavakuutuksen vakuutusmäärän korottamisesta vakuutusyhtiön tarjoamaan nähden.
Lautakunta katsoo, ettei kuvatulla oikeusturvavakuutuksen voimaantulopäivää koskevalla epäselvyydellä tässä tapauksessa kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä. Vaikka myös S Oy:n ja tilaajan välisten urakkasopimusten allekirjoituspäivästä on asiakirjoissa keskenään ristiriitaisia tietoja, on urakkasopimukset allekirjoitettu viimeistään 20.11.2020, eli joka tapauksessa ennen sanottua lautakunnan näkemyksen mukaista S Oy:n oikeusturvavakuutuksen ensimmäistä mahdollista voimaantulohetkeä 26.11.2020.
Lautakunnan edellä lausumista syistä, ja kun S Oy:n oikeusturvavakuutus oli ollut riidan syntyessä 19.3.2021 voimassa alle kahden vuoden ajan, vakuutusehtojen kohtaan 5.1.2 sisältyvän kahden vuoden säännön soveltamisen kannalta ratkaisevaksi jää se, mitä tässä tapauksessa on pidettävä riidan perusteena olevana seikkana.
2.2) Kysymys riidan perusteena olevista seikoista
Asiakirjojen mukaan tilaajana olleen asunto-osakeyhtiön ilmoitettua S Oy:lle urakkasopimusten purkamisesta 18.2.2021 S Oy on 19.3.2021 kiistänyt tilaajan oikeuden sopimusten purkamiseen ja vaatinut tilaajaa pitäytymään urakkasopimuksissa. S Oy on sittemmin käräjäoikeudessa vaatinut tilaajalta 287 674,55 euron korvausta menetetystä voitosta.
Lautakunta katsoo, että S Oy:n asiassa esittämä sopimusten purkuoikeuden kiistäminen ja vaatimus menetetyn voiton korvaamisesta ovat voineet perustua vain S Oy:n tilaajana olleen asunto-osakeyhtiön kanssa solmimiin kahteen urakkasopimukseen. Myös siltä osin kuin riidan osapuolilla on ollut eri näkemys urakkasopimusten mukaisista velvollisuuksistaan ja niiden mahdollisesta laiminlyönnistä, lautakunta katsoo erimielisyyksien perustuneen juuri osapuolten urakkasopimuksissa antamien sitoumusten sisältöön ja tulkintaan. Riidan perusteena olevana seikana ovat siten olleet nimenomaan S Oy:n ja tilaajan väliset edellä todetuin tavoin viimeistään marraskuussa 20.11.2020 solmitut urakkasopimukset.
Näin ollen lautakunta katsoo, etteivät riidan perusteena olevat seikat ole syntyneet vakuutusehtojen kohdassa 5.1.2 edellytetyin tavoin S Oy:n oikeusturvavakuutuksen voimassaoloaikana, eikä vakuutusyhtiöllä ole vakuutusehtojen perusteella velvollisuutta myöntää S Oy:lle riitaan oikeusturvaetua.
3) Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuudesta
S Oy on muutoksenhaussaan katsonut vakuutusyhtiön laiminlyöneen vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa, kun se ei ollut ennen vakuutussopimuksen tekemistä erikseen kiinnittänyt S Oy:n huomiota oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 5.1.2 merkitykseen vakuutusturvan sisältöä olennaisesti rajoittavana ehtona toimintaansa aloittamassa olleen yrityksen kannalta. S Oy:n mielestä rajoitus ei sen vuoksi ole tullut vakuutussopimuksen osaksi.
Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudesta on lausuttu hallituksen esityksessä vakuutussopimuslaiksi (HE 114/1993 vp, s. 26 - 27) lain 5 §:n 1 momentin perustelujen kohdalla muun muassa, että tarpeellisia ovat esi-merkiksi tiedot vakuutuksenantajalla tarjolla olevista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Vakuutuksen ottamista harkitsevalle henkilölle on annettava riittävästi tietoja, jotta hän voi arvioida vakuutuksen tarkoituksenmukaisuutta, verrata tarjolla olevia vaihtoehtoja ja saada oikean käsityksen vakuutusturvan kattavuudesta.
Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot.
Tietoja annettaessa on kiinnitettävä huomiota myös vakuutusturvan olen-naisiin rajoituksiin. Vakuutusturvan rajoituksilla tarkoitetaan paitsi vakuutusehdoissa erikseen rajoituksina mainittuja, korvauspiirin ulkopuolelle jääviä vahinkoja myös muita ehtomääräyksiä, jotka käytännössä merkitsevät vakuutusturvan rajoittamista siitä, mitä vakuutuksen hakija yleensä saattaa kyseiseltä vakuutukselta odottaa. Rajoituksen olennaisuus arvioidaan sen mukaan, mitä tavallisen vakuutusta harkitsevan henkilön voidaan olettaa pitävän kyseisessä vakuutuksessa tärkeänä. Hallituksen esityksen mukaan hakijan yksilöllisiin olosuhteisiin on kiinnitettävä huomiota silloin, kun vakuutuksen ottaminen perustuu vakuutuksen hakijan ja vakuutuksenantajan edustajan välisiin keskusteluihin.
Sovellettaessa lain 9 §:ää vakuutuksenottajan vakuutuksesta saaman aiheellisen käsityksen arvioinnin tulee hallituksen esityksen mukaan (HE 114/1993 vp s.29-30) perustua objektiivisiin näkökohtiin. Lähtökohtana on sen arviointi, mihin käsitykseen tavallinen vakuutuksen hakija kyseisessä tilanteessa perustellusti voi päätyä. Jos vakuutuksenottajalle syntynyt väärä käsitys johtuu esimerkiksi siitä, ettei hän ollut kohtuullisen huolellisesti perehtynyt saamiinsa tietoihin, hän ei voi vedota säännökseen.
Lautakunta on vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuutta koskevassa vakiintuneessa ratkaisukäytännössään, kuten ratkaisusuosituksessa FINE-048840 (2024), katsonut, että kun kyse on elinkeinonharjoittajan kanssa tehtävästä elinkeinotoimintaa koskevasta vakuutussopimuksesta, vakuutuksenottajalle voidaan asettaa tavallista kuluttajaa laajempi velvollisuus itsekin perehtyä tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön. Vakuutussopimuslaissa vakuutuksenantajalle säädetty tiedonantovelvollisuus ei myöskään poista vakuutuksenottajan yleistä velvollisuutta perehtyä tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön. Se, että vakuutuksenottaja ei riittävästi tutustu vakuutuksenantajan vakuutussopimuksen sisällöstä antamiin tietoihin, ei merkitse vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiä.
Lautakunnan näkemyksen mukaan vakuutusehtojen kohtaan 5.1.2 sisältyvää kahden vuoden sääntöä on pidettävä vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisena vakuutusturvan olennaisena rajoituksena. Vakuutussuhteen alkuvaiheessa sopimusmääräys on omiaan johtamaan tilanteeseen, jossa sinänsä vakuutuksen voimaantulon jälkeen sattuva vahinko jääkin kokonaan vakuutusturvan ulkopuolelle. Rajoituksella on erityinen merkitys juuri nyt puheena olevan kaltaisissa tilanteissa, joissa vakuutuksenottajana on toimintaansa aloittamassa oleva yritys. Näin ollen vakuutusyhtiön on vakuutussopimusta tehtäessä lain mukaan kiinnitettävä vakuutuksenottajan huomiota rajoituksen merkitykseen vakuutusturvan kattavuuden kannalta.
Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on toimittanut selvityksenä S Oy:lle antamistaan vakuutustiedoista 5.11.2020 ja 16.11.2020 päivätyt vakuutustarjoukset vastuu- ja oikeusturvavakuutuksista. Tarjoukset ovat sisältäneet vakuutuksiin sovellettavat vakuutusehdot. Vakuutustarjouksissa on annettu linkit vakuutusyhtiön verkkosivuilla olleisiin oikeusturvavakuutuksen avaintietoasiakirjaan ja tuoteselosteeseen.
Oikeusturvavakuutuksen 1.1.2019 alkaen voimassa olleen tuoteselosteen sivulla kolme kohdassa ”Miksi yrityksen kannattaa ottaa oikeusturvavakuutus?” on todettu muun muassa, että ”... aloittavan yrittäjän kannattaa ottaa oikeusturvavakuutus heti, kun yritys on perustettu. Tällä varmistetaan myös se, että kaikista sopimuksista johtuvat riidat sisältyvät vakuutuksen.” Tuoteselosteen sivulla viisi kohdassa ”Voimassaolo” on todettu: ”Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vahinkotapahtumat. Jos vakuutus on ollut voimassa vahinkotapahtuman syntymisajankohtana vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan se aika, jonka vakuutus vakuutetun osalta on yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa ollut yhtäjaksoisesti voimassa.” Tuoteselosteessa on lisäksi kuvattu esimerkkitilanne, jossa kahden vuoden säännöllä ei ole enää vaikutusta oikeusturvaedun myöntämiseen.
Oikeusturvavakuutusta koskevan kolmen sivun laajuisen avaintietoasiakirjan sivulla kaksi erillisessä kohdassa ”Onko vakuutusturvalle mitään rajoitteita?” on todettu: ”Liittyen asianajo- ja oikeudenkäyntikuluihin jos vakuutus on vahinkotapahtuman syntymisajankohtana ollut yhtäjaksoisesti voimassa vähemmän kuin kaksi (2) vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana.”
Lautakunnalle toimitetusta asiakirjaselvityksestä ei ilmene, onko kahden vuoden sääntöä ja sen merkitystä käsitelty S Oy:n ja vakuutusyhtiön välisissä vakuutusten ottamisesta käydyissä suullisissa keskusteluissa. Lainvalmisteluasiakirjojen mukaan vakuutussopimuslaissa asetettu tiedonantovelvollisuus ei kuitenkaan edellytä henkilökohtaista suullista tiedottamista, vaan kirjallisen vakuutusturvan sisältöä kuvaavan aineiston antamista hakijalle on pidetty yleensä riittävänä.
Tässä tapauksessa kahden vuoden sääntö on kuvattu sekä vakuutuksen tuoteselosteessa että vakuutusta koskevassa suppeassa avaintietoasiakirjassa, jossa ehdon merkitystä vakuutusturvan rajoituksena on myös selkeästi korostettu. Asiakirjojen perusteella S Oy:n edustajalla on ollut mahdollisuus tutustua mainittuihin asiakirjoihin vakuutusyhtiön verkkosivuilla ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Tämän perusteella lautakunta katsoo, että kyseisiin asiakirjoihin normaalilla huolellisuudella perehtyessään vakuutuksenottajan on täytynyt ymmärtää, ettei vakuutusturva välttämättä olisi voimassa ennen vakuutuksen ottamista tehtyjä sopimuksia koskevien riitojen osalta, mikäli riita syntyisi kahden ensimmäisen vakuutusvuoden aikana. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan tarjotessaan S Oy:lle oikeusturvavakuutusta. Vakuutusyhtiöllä on siten oikeus soveltaa asiassa vakuutusehtojen kohtaa 5.1.2.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Häyhä
Sihteeri Isokoski
Jäsenet
Käenmäki
Mattsson
Nurmela
Rajamäki
Vyyryläinen