Tapahtumatiedot

Asiakas, lasten äiti on hakenut oikeusturvaetua riita-asiaan, jossa on kysymys lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevasta asiasta. Asiakkaalla on ollut yksityishenkilön oikeusturvavakuutus vakuutusyhtiössä 13.12.2022 alkaen. Vakuutusyhtiö on evännyt oikeusturvaedun, sillä se on katsonut, että riita perustuu tapahtumiin ennen vakuutuksen voimassaolon alkamista 13.12.2022.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa hänen yksityishenkilön oikeusturvavakuutuksestaan asianajo- ja oikeudenkäyntikulut lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa.

Vakuutusyhtiön 28.9.2023 antaman ratkaisun mukaan vakuutusyhtiö ei korvaa ratkaisun pyytäjän asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Asiakkaalla on ollut yksityishenkilön oikeusturvavakuutus vakuutusyhtiössä 13.12.2022 alkaen. Vakuutusyhtiön päätöksessä on katsottu oikein, että vakuutustapahtuma on sattunut 27.5.2023 eli vakuutuksen voimassaoloaikana. Samaan aikaan päätöksessä on kuitenkin virheellisesti katsottu, että riita-asia perustuu käräjäoikeuden 24.2.2021 eli ennen vakuutuksen alkamista antamaan päätökseen.

Asiakas on hakenut muutosta ratkaisuun vakuutusyhtiön asiakassovittelutoimistosta. Asiakassovittelutoimiston 11.9.2024 antaman ratkaisun mukaan riita perustuu tapahtumiin ennen vakuutuksen voimassaolon alkamista eli ennen 13.12.2022. Vakuutusyhtiön asiakassovittelutoimiston mukaan hylkäävä korvausratkaisu on ollut vakuutusehtojen ja -sopimuksen mukainen, eikä perusteita sen puolesta, että asiaa tulisi arvioida toisin, ole esitetty.

Vakuutusyhtiön asiakassovittelutoimisto viittaa päätöksessään vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Vakuutusehtojen mukaan riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty todisteellisesti perusteen tai määrän osalta. Jos vakuutus on vakuutustapahtuman sattuessa voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee niiden seikkojen, joihin riita tai vaatimus perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana.

Myös asiakassovittelutoimisto on katsonut vakuutustapahtuman sattuneen 27.5.2023. Asiakassovittelutoimisto on kuitenkin virheellisesti katsonut, että riidan perusteena olevat olosuhdemuutokset eivät ole syntyneet vakuutuksen voimassaoloaikana. Päätöksessä on katsottu, että käräjäoikeudelle 5.7.2023 toimitetussa hakemuksessa ei ole osoitettu selvää olosuhteiden muutosta, johon riita-asia voitaisiin kokonaisuudessaan katsoa perustuneen. Näillä perusteilla asiakassovittelutoimisto on pitänyt riita-asian perusteena 24.1.2021 antamaa päätöstä lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta ja ilmoittanut, ettei haettuja asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja korvata.

Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön päätös sekä asiakassovittelutoimiston ratkaisu ovat virheelliset. Riidan perusteena on 27.5.2023 sattunut välikohtaus, jonka jälkeen äiti ei ole sallinut isän tavata lapsia tapaamissopimuksen mukaisesti. Kuten käräjäoikeuteen 5.7.2023 jätetystä hakemuksesta ilmenee, vanhempien välit ovat kärjistyneet 27.5.2023, kun isä on ilmestynyt äidin ja lasten kotiin hakkaamaan aggressiivisesti ulko-ovea ja vaatinut saada tavata lapsia tapaamissopimuksen vastaisesti. Isä ei ole poistunut pyynnöistä huolimatta, joten paikalle jouduttiin soittamaan poliisi. Isä soitti tilanteessa monta kertaa myös lasten omiin puhelimiin. Lapset olivat peloissaan ja järkyttyneitä isän käytöksestä ja ilmaisivat tapahtumien jälkeen haluavansa puhua terapeutille.

Lapset ovat tavanneet isäänsä ennen 27.5.2023 tapahtumia ja äiti on jopa joustanut tapaamisajoista, jotta lapset saavat tavata isäänsä. Ennen kyseisen päivän tapahtumia äiti ei ole vastustanut lasten ja isän tapaamissopimuksen mukaisia tapaamisia. Tapahtuman jälkeen äiti ei ole enää sallinut isän tavata lapsia sopimuksen mukaisesti. Isä ei ole suostunut äidin vaatimiin tuettuihin tapaamisiin, joten isä ei ole tavannut lapsia kertaakaan 27.5.2023 jälkeen.

Edellä kerrotun toteaa myös käräjäoikeus 10.4.2024 antamassaan päätöksessään seuraavasti: ”asiassa on riidatonta, että ennen 27.5.2023 lapset ovat tavanneet isäänsä ja tämän jälkeen lapset eivät ole tavanneet isäänsä. Tämä tapaamattomuus on perustunut äidin päätökseen kieltää lasten ja isän väliset tapaamiset muutoin kuin tuettuina ja isä ei ole suostunut tuettuihin tapaamisiin”.

Käräjäoikeus toteaa myös, että ”asiassa voidaan pitää keskeisenä tapaamisen loppumiselle 27.5.2023 illan tapahtumia, jolloin isä oli mennyt lasten oven taakse, vaikka ei ollut hänen tapaamisviikonloppunsa.” Olosuhdemuutos on siten riidaton, konkreettinen, objektiivisesti havaittavissa ja myös käräjäoikeuden toteama.

Käräjäoikeus on määrännyt, että lasten ja isän neljä ensimmäistä tapaamista toteutetaan sosiaalitoimen tukemina päivätapaamisina tulkin läsnä ollessa. Tätä seuraavat tapaamiset järjestetään joka toinen viikko tapahtuvina päivätapaamisina ennen siirtymistä viikonlopun kestäviin tapaamisiin joka toinen viikko. Käräjäoikeus on siten huomioinut muuttuneet olosuhteet ja näiden perusteella katsonut, että tapaamiset tulee hakemuksen mukaisesti järjestää alkuun tuettuina.

Asiakas on toimittanut asiaa koskevan hakemuksen käräjäoikeuteen 5.7.2023. Hakemuksessa haetaan muutosta aiemman, vuonna 2021 annetun päätöksen sisältöön. Myös se, että ratkaisun pyytäjä hakee tapaamisoikeuteen muutosta vasta kahden ja puolen vuoden jälkeen aiemman ratkaisun antamisesta, osoittaa, että olosuhteet ovat muuttuneet päätöksen antamisen jälkeen. Jos olosuhteet eivät olisi muuttuneet, tarvetta uudelle päätökselle ei olisi.

Edellä mainituin perustein on selvää, että riita perustuu olosuhteiden olennaisiin muutoksiin toukokuussa 2023. Näin ollen seikat, joihin riita perustuu, ovat syntyneet vakuutuksen voimassaoloaikana.

Vaikka vanhempien välillä on ollut joissain asioissa erimielisyyttä aiemmin, ennen välikohtausta isä on saanut tavata lapsia käräjäoikeuden vuonna 2021 antaman päätöksen mukaisesti. Äiti olisi sallinut tapaamisten jatkumisen aiemman päätöksen mukaisesti, mikäli välikohtausta ei olisi sattunut. Tarvetta haastehakemukselle ei olisi tällöin myöskään ollut. Myös käräjäoikeus on 10.4.2024 antamassaan ratkaisussaan todennut olosuhteiden muutoksen ratkaisupyynnössä esitetyllä tavalla.

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessa, ettei yksittäinen välikohtaus ole vakuutetun haastehakemuksessa vaatimuksen perusteena. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan vastineessa ilmoita mihin seikkaan tai seikkoihin riitautettu vaatimus heidän tulkintansa mukaan perustuu. Vakuutusyhtiö toteaa myös, ”ettei muutosta tapaamissopimukseen ole vaadittu tapaamisten loppumisen vuoksi”. Vakuutusyhtiö ei perustele myöskään sitä, että mistä muusta syystä kuin tapaamisten loppumisen vuoksi muutosta tapaamisoikeuteen olisi haettu. Toukokuun 2023 välikohtaus ja siitä seurannut tapaamisten loppuminen on se nimenomainen syy, jonka vuoksi muutosta käräjäoikeuden aiempaan ratkaisuun on haettu, koska välikohtauksen jälkeen lasten edun mukaista ei ole ollut jatkaa voimassa olleen päätöksen mukaisia tapaamisia.

Aiemmassa, 17.12.2024 päivätyssä vakuutusyhtiön vastineessa vakuutusyhtiö toteaa ainoastaan, että ”syyt huoltajuuden ja tapaamisoikeuden muutosvaatimukselle ovat pidemmällä aikavälillä sattuneissa useissa eri tapahtumissa ja isän pidempään jatkuneessa epäasiallisessa käytöksessä”. Vakuutusyhtiö ei erittele, että mihin konkreettisiin, ennen vakuutuksen voimaantuloa 13.12.2022 sattuneisiin tapahtumiin se katsoo vakuutustapahtuman perustuvan. Kuten haastehakemuksesta ilmenee, vanhemmilla on ollut jonkinasteista erimielisyyttä jo ennen välikohtausta. Tämä on kuitenkin tyypillistä yhteiselämän lopettamista ja yhteisiä lapsia koskevissa asioissa eikä pelkkä osapuolten aiempi erimielisyys osoita, että tuleva vakuutustapahtuma perustuisi aiempaan erimielisyyteen. Kuten ratkaisun pyytäjä on jo aiemmin todennut, vakuutustapahtuma perustuu olennaisiin olosuhdemuutoksiin eli toukokuun 2023 välikohtaukseen ja siihen, ettei äiti ole sallinut isän tavata lapsia välikohtauksen jälkeen tapaamissopimuksen mukaisesti.

Vakuutusyhtiön mukaan käräjäoikeuden 10.4.2024 antamalla ratkaisulla ei ole merkitystä, koska vahinkoasian korvattavuus tulee ratkaista vakuutustapahtuman sattuessa käytössä olevilla tiedoilla. Tosiasiassa olosuhteiden olennainen muutos on kuitenkin ilmennyt haastehakemuksesta sekä vastapuolten vastineesta. Haastehakemuksessa on todettu muun muassa että ”lapset eivät ole tavanneet isäänsä toukokuun 27.5.2023 tapahtumien jälkeen, koska isä ei ole suostunut tuettuihin tapaamisiin ja on vaatinut tapaamissopimuksen mukaisia tapaamisia. Lisäksi haastehakemuksessa on todettu että ”äidin osalta isälle on ilmoitettu poliisin väliintulon jälkeen, että isä voi tavata halutessaan lapsia valvotusti/tuetusti, mutta tähän isä ei ole suostunut”.

Haastehakemuksesta ilmenee myös, että ennen toukokuun tapahtumia äiti on sallinut isän tavata lapsia ja jopa joustanut tapaamisajoista. Myös

isän 14.8.2023 käräjäoikeuteen jättämässä vastineessa todetaan seuraavaa: ”lasten äiti on käynnistänyt huollon muuttamista koskevan asian sen jälkeen, kun hän on itse estänyt lasten tapaamiset isän kanssa 27.5.2023 tapahtumien jälkeen”. Käräjäoikeuden toteama olosuhdemuutos perustuu äidin haastehakemukseen ja isän vastineeseen, jotka ovat olleet myös vakuutusyhtiön käytettävissä päätöstä tehdessä.

Vakuutusehdon epäselvyys
Epäselvyyssäännön mukaan epäselvää vakuutusehtoa tulkitaan laatijansa vahingoksi. Epäselvyyssääntö on kuluttajasopimusten osalta otettu suoraan kuluttajansuojalakiin (38/1978, KSL). KSL 4:3:n mukaan ”jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi.” Vakuutusehdot ovat tyypillisiä kyseisessä lainkohdassa tarkoitettuja ehtoja. Muutoinkin vakuutussopimusten rajoitusehtoja tulee tulkita suppeasti, eikä missään tapauksessa laajentavasti (Hoppu – Hemmo, Vakuutusoikeus 2006, s. 112–113).

Kyseessä on vakuutuksenantajan laatima sopimusehto, jonka sisältöön kuluttaja ei ole voinut vaikuttaa. Vakuutusehto on muotoilultaan hyvin avoin. Avoin muotoilu mahdollistaa sen, että vakuutuksenantaja voi pyrkiä tulkitsemaan vakuutusehtoa oman etunsa mukaisesti ja kuluttajan asemassa olevan vakuutetun näkökulmasta ennakoimattomasti. Epäselvyyssääntö ei koske ainoastaan suoranaisesti epäselviä vakuutusehtoja, vaan epäselvyyssäännön sisältöön kuuluu myös se, että vakuutussopimusten rajoitusehtoja on tulkittava suppeasti.

Rajoitusehtoja ei siten missään tilanteessa tule tulkita laajentavasti, kuten vakuutusyhtiö on tehnyt katsoessaan, että tämä riita-asia perustuu tapahtumiin ennen vakuutuksen alkamista. Virheellistä tulkintaansa vakuutusyhtiö perustelee sillä, että isällä ja äidillä on ollut joissain asioissa erimielisyyttä jo ennen vakuutuksen voimaantuloa. Vakuutusyhtiön tulkinnan mukaan se, että osapuolilla on ollut aiempi riita tarkoittaisi, että osapuolten tulevien riitojen katsotaan automaattisesti perustuvan aiempaan riitaan olosuhteissa tapahtuneista muutoksista riippumatta. On selvää, että vakuutusehtoa ei voi tulkita tällä tavoin laajentavasti vakuutusyhtiön eduksi.

Kuten edellä on kerrottu, riita-asia perustuu välikohtaukseen, jonka perusteella asiakas on joutunut hakemaan tapaamisoikeuteen muutosta käräjäoikeudesta. Vakuutusehtoja on tulkittava lähtökohtaisesti sanamuotonsa mukaisesti ja epäselvissä tapauksissa vakuutetun eduksi. Vakuutusyhtiö ei voi tulkita vakuutusehtoa laajentavasti siten, että mikä tahansa osapuolten aiempi riita tarkoittaisi, että nyt käsillä olevan riidan perusteet olisivat aiemmassa riidassa. Tulkittaessa vakuutusehtoa sanamuodon mukaisesti ja objektiivisesti, on selvää, että riita-asia perustuu vakuutuksen voimassaoloaikana tapahtuneisiin olosuhteiden muutokseen.

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan ratkaisuun FINE-034433, jossa Vakuutuslautakunta on todennut, että kynnystä pitää vakuutussopimukseen kirjattuja ja asiakkaan tiedossa olleita ehtoja kohtuuttomina on pidettävä korkealla. Samoin vakuutusyhtiö viittaa ratkaisuun FINE-058673, jossa on todettu, ettei ns. kahden vuoden sääntöä tai siihen vetoamista voitu pitää kohtuuttomana. Ratkaisun pyytäjä ei ole väittänyt ns. kahden vuoden säännön tai sen soveltamisen olevan itsessään kohtuutonta. Asiakas on todennut, että ns. kahden vuoden sääntö on muotoilultaan avoin ja, että epäselvyyssäännön sisältöön kuuluu se, että vakuutussopimusten rajoitusehtoja on tulkittava suppeasti, eikä missään nimessä ainakaan laajentavasti. Näin on toimittava, vaikkei vakuutusehto olisi kohtuuton tai epäselvä.

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan ratkaisuun FINE-004292. Ratkaisusta ei ole johdettavissa tähän tapaukseen sovellettavaa oikeusohjetta, sillä tässä tapauksessa konkreettinen ja objektiivisesti havaittava vakuutuksen voimassaoloaikana tapahtunut olosuhdemuutos on todettavissa. Lisäksi ratkaisussa FINE-004292 riidan toinen osapuoli on kiistänyt olosuhdemuutoksen. Tässä tapauksessa olosuhdemuutos on myös vastapuolen toteama, sillä isä on 14.8.2023 käräjäoikeuteen jättämässä vastineessaan todennut tapaamisten loppuneen 27.5.2023 tapahtumien jälkeen. Siten riidatonta on, että tapaamiset ovat loppuneet 27.5.2023 tapahtumien seurauksena, vaikkakin osapuolet ovat kuvanneet kyseisen päivän välikohtausta toisistaan poikkeavalla tavalla.

Näillä perusteilla asiakas pyytää Vakuutuslautakuntaa suosittamaan vakuutusyhtiötä myöntämään oikeusturvaedun riita-asiassa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa antamiinsa korvauspäätöksiin ja asiakassovittelutoimiston ratkaisuun sekä toteaa edelleen seuraavaa.

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että sen tekemä ratkaisu on oikea ja vakuutusehtojen ja -sopimuksen mukainen. Vakuutetun valituksessa esittämät asiat eivät tuo vahinkoasiaan mitään sellaista uutta tietoa, jonka perusteella korvausratkaisua olisi muutettava.

Riidassa on ollut kyse vakuutetun ja hänen entisen puolisonsa yhteisten lasten huollosta ja tapaamisesta annetun päätökseen muuttamisesta. Käräjäoikeudelle osoittamassaan haastehakemuksessa vakuutettu on perustellut vaatimustaan huollon ja tapaamisoikeuden muuttamisesta mm. lukuisilla lastensuojeluilmoituksilla, joita on tehty jo maaliskuussa 2022. Hän kertoo huolensa isän toiminnasta kasvaneen viimeisen kahden vuoden aikana, isän yhteistyökyvyttömyyden jatkuneen pitkään sekä viittaa heidän yhteiselämänsä aikaisiin tapahtumiin epäasiallisen käytöksen osalta.

Vakuutetun viittaus käräjäoikeuden 10.4.2024 antamaan ratkaisuun ei ole merkityksellinen päätösten kannalta. Vaikka tapaamisten loppuminen onkin riidatonta, muutosta aiempaan päätökseen ei ole haettu tapaamisten loppumisen vuoksi. Haastehakemuksen perusteluista ilmenee, että syyt huoltajuuden ja tapaamisoikeuden muutosvaatimukselle ovat pidemmällä aikavälillä sattuneissa useissa eri tapahtumissa ja isän pidempään jatkuneessa epäasiallisessa käytöksessä. Näin ollen on selvää, ettei riita-asia perustu tapaamisten loppumiseen tai yksinomaan 27.5.2023 välikohtaukseen.

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei käräjäoikeuden ratkaisulla ole merkitystä siitäkään syystä, että Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön mukaisesti vahinkoasian korvattavuus tulee ratkaista vakuutustapahtuman sattuessa käytössä olevilla tiedoilla. Koska vakuutustapahtuma on sattunut vaatimusten tultua kiistetyksi, ei käräjäoikeuden myöhemmin antamalla ratkaisulla voi olla vaikutusta vahinkoasian korvattavuuden ratkaisuun. Yksittäinen välikohtaus ei ole vakuutetun haastehakemuksessa vaatimuksen perusteena, eikä muutosta tapaamissopimukseen ole vaadittu tapaamisten loppumisen vuoksi.

Selvyyden vuoksi vakuutusyhtiö ilmoittaa, että se on virheellisesti kirjannut korvauspäätöksiin vahinkopäiväksi 27.5.2023. Tosiasiassa tämän riita-asian vakuutustapahtuma on syntynyt 14.8.2023, kun vastapuoli on kiistänyt vakuutetun 5.7.2023 esittämät vaatimukset. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta päätökseen, koska vakuutus on joka tapauksessa ollut voimassa alle kaksi vuotta vakuutustapahtuman syntyessä ja riita perustuu ennen vakuutuksen alkamista tapahtuneisiin seikkoihin.

Koska riita-asia perustuu seikkoihin, jotka ovat tapahtuneet ennen vakuutuksen voimaantuloa vakuutusyhtiössä 13.12.2022 eikä vakuutus ole ollut voimassa kahta vuotta vakuutustapahtuman sattuessa, ei asian hoitamisesta aiheutuneita asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja voida korvata vakuutetun oikeusturvavakuutuksesta.

Vakuutusehdon epäselvyys
Kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksen ehtokohta ”4.2 Vakuutuksen voimassaoloaika” on oikeusturvavakuutuksissa tavanomainen ehto. Ehtotekstin mukaan, jos vakuutus on ollut voimassa alle kaksi vuotta, tulee myös riidan tai vaatimuksen perusteena olevien seikkojen olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Muotoilu on selkeä, eikä ehtokohdan soveltaminen johda yllättävään lopputulokseen tässä asiassa, jossa riidan kohteena olevaa vaatimusta on perusteltu jo ennen vakuutuksen voimaantuloa alkaneilla tapahtumilla ja käytöksellä.

Vakuutusyhtiö viittaa tapaukseen FINE-034433, jossa on arvioitu vakuutusehdon epäselvyyttä, tulkinnanvaraisuutta ja kohtuuttomuutta. Vakuutuslautakunnan mukaan arvioinnissa tulee ottaa huomioon muun muassa se, onko vakuutusehdon muotoilu tavanomaisesta poikkeava tai muuten ennalta arvaamaton. Kynnystä pitää vakuutussopimukseen kirjattuja ja asiakkaan tiedossa olleita ehtoja kohtuuttomina on kuitenkin pidettävä vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella korkealla. Ratkaisussaan Vakuutuslautakunta totesi, ettei muotoilultaan tavanomaista ja sisällöltään yksiselitteistä ehtokohtaa tullut pitää kohtuuttomana.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan samoin tulee tulkita nyt puheena olevaan ehtokohtaa, joka niin ikään on tavanomainen oikeusturvavakuutuksen ehtokohta ja sisällöltään selkeä, eikä se poikkea

yleisesti käytössä olevista vastaavista ehdoista. Ratkaisussa FINE- 058673 on todettu, ettei ns. kahden vuoden sääntöä tai siihen vetoamista voitu pitää kohtuuttomana.

Edellä mainittu huomioiden po. ehtokohtaa ei tule pitää epäselvänä tai kohtuuttomana. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole tulkinnut ehtoa laajennetusti tai vakuutetun kannalta ennakoimattomasti, koska vaatimusten on tulkittu perustuvan juuri niihin seikkoihin, joilla vakuutettu on vaatimustaan perustellut. Toisin kuin vakuutettu esittää, vakuutusyhtiö ei tulkitse asiaa siten, että mikä tahansa osapuolten aiempi erimielisyys automaattisesti katsottaisiin myöhempien riitojen perusteeksi. Tässä asiassa on kyse lasten tapaamissopimusten muuttamisesta. Muutoshakemus on ollut käsillä vastapuolen väitetystä käytöksestä johtuen. Siten lasten tapaamisiin vaikuttaneet tai liittyneet erimielisyydet ovat olennaisia tämän riita-asian kannalta.

Vakuutusyhtiö viittaa ratkaisun tueksi myös tapaukseen FINE-004292, jossa huoltoriidan on katsottu perustuvan niihin olosuhdemuutoksiin, joihin esitetyissä vaatimuksissa on vedottu. Asian arvioinnin kannalta merkitystä ei ole sillä, onko riidan toinen osapuoli kiistänyt olosuhdemuutoksen vai ei. Kysymys on nyt siitä, onko riidan kohteena oleva vaatimus esitetty yhden tietyn välikohtauksen vuoksi vai pitkään jatkuneen olosuhteen ja useiden, jo ennen vakuutuksen voimaantuloa sattuneiden tapahtumien vuoksi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko vakuutusyhtiön myöntää oikeusturvaetu asiakkaalle lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan riita-asiaan. Tapauksessa on tarkemmin kysymys siitä, ne seikat, joihin riita perustuu, syntyneet vakuutuksen voimassaoloaikana.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Yksityishenkilön oikeusturvavakuutus (voimassa 1.1.2022 alkaen)

4.2 Vakuutuksen voimassaoloaika

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Jos vakuutus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana.

[ – – ]

Asian arviointi

Asiaan sovellettavien vakuutusehtojen mukaan jos vakuutus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana.

Asiakas on 5.7.2023 hakenut käräjäoikeudelta muutosta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan sopimukseen, joka on tehty 24.2.2021. Asiakas katsoo, että riidan perusteena on 27.5.2023 sattunut välikohtaus, jonka jälkeen äiti ei ole sallinut isän tavata lapsia tapaamissopimuksen mukaisesti. Asiakkaalla on ollut yksityishenkilön oikeusturvavakuutus vakuutusyhtiössä 13.12.2022 alkaen. Vakuutusyhtiö on evännyt oikeusturvaedun, sillä se on katsonut, että riita perustuu tapahtumiin ennen vakuutuksen voimassaolon alkamista eli ennen 13.12.2022.

Vakuutusyhtiön mukaan käräjäoikeudelle toimitetusta haastehakemuksesta ilmenee, että syyt huoltajuuden ja tapaamisoikeuden muutosvaatimukselle ovat pidemmällä aikavälillä sattuneissa useissa eri tapahtumissa ja isän pidempään jatkuneessa epäasiallisessa käytöksessä. Näin ollen on selvää, ettei riita-asia perustu tapaamisten loppumiseen tai yksinomaan 27.5.2023 välikohtaukseen.

Käräjäoikeudelle toimitetussa haastehakemuksessa on perusteltu hakemusta muun muassa sillä perusteella, että ”vanhemmilla ei ole keskusteluyhteyttä keskenään, eivätkä he ole kyenneet eron jälkeen sopimaan lasten käytännön asioiden hoitamisesta. Isä on kieltäytynyt yhteistyöstä ja yhteydenpidosta äidin kanssa.” Hakemuksessa on perusteiksi todettu myös uhka siitä, että isä veisi lapset pois Suomesta. Hakemuksen mukaan isä on toistuvasti uhkaillut lasten viemisellä pois maasta ilman, että koskaan palauttaisi heitä. Hakemuksessa tuodaan esiin edelleen 27.5.2023 sattunut tapahtuma, jolloin vanhempien välit kärjistyivät edelleen, eikä äiti ole tämän jälkeen enää antanut isän tavata lapsia.

Lasten tapaamisoikeutta koskevassa osuudessa viitataan muun muassa lastensuojeluilmoituksiin 18.3.2022, 23.3.2022 ja 4.11.2022 sekä ennen ilmoituksia sattuneisiin tapahtumiin, kuten väkivallalla uhkaamiseen.

Vakuutuslautakunnalle ei ole toimitettu käräjäoikeuden 10.4.2024 antamaa ratkaisua.

Vakuutuslautakunta katsoo, että käräjäoikeudelle toimitetussa haastehakemuksessa asiakas on perustellut hakemustaan huollon ja tapaamisoikeuden muuttamisesta useilla eri sekoilla, joista osa on perustunut tapahtumiin ja tilanteisiin ennen vakuutuksen voimassaolon alkamista. Tällaisia ovat esimerkiksi lastensuojeluilmoitukset ja niissä ilmenevät seikat vuodelta 2022. Vakuutuslautakunta katsoo, että syyt huoltajuuden ja tapaamisoikeuden muutosvaatimukselle ovat pidemmällä aikavälillä sattuneissa useissa eri tapahtumissa ja isän pidempään jatkuneessa epäasiallisessa käytöksessä. Lautakunta katsoo, ettei riita-asian voida katsoa perustuvan tapaamisten loppumiseen tai yksinomaan 27.5.2023 välikohtaukseen.

Asiakas on edelleen vedonnut sovellettavan vakuutusehdon epäselvyyteen. Vakuutuslautakunta toteaa, että nk. kahden vuoden sääntö on oikeusturvavakuutuksissa tyypillinen vakuutusehto. Kyseessä oleva ehto ei ole siten vakiintuneesta vakuutuskäytännöstä poikkeava tai yllätyksellinen. Lautakunnan näkemyksen mukaan kyseinen ehtokohta on sanamuodoltaan ja sisällöltään yksiselitteinen ja selkeä, eikä sitä voida pitää epäselvänä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                              
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet

Haapasaari
Kankkunen
Malmberg
Ryymin