Tapahtumatiedot

Asiakkaan omakotitalossa, jossa oli meneillään laaja remontti, todettiin vuotovahinko 28.1.2024. Kohteeseen hälytettiin A Oy tekemään jälkivahinkojen torjuntatöitä, joista laaditussa raportissa todetaan vahingon kuvauksena, että omakotitalon tulovesiputki oli rikkoutunut ja vettä oli levinnyt koko alakertaan. Asiakas ilmoitti vahingosta vakuutusyhtiölle 29.1.2024, jonka jälkeen B Oy teki kohteessa vahinkokartoituksen 1.2.2024. B Oy:n laatimassa kartoitusraportissa todetaan asiakkaan kuvauksena vahingosta, että rakennustyöntekijä oli ollut käymässä kohteessa ja havainnut vettä melkein koko ensimmäisen kerroksen lattialla. Vesi oli tullut vesimittarin kohdalta. Kartoituksessa todettiin vesimittarin jälkeisen paineenalennusventtiilin rikkoutuneen. Venttiilin alaosassa oleva muovikuppi oli haljennut tai irronnut kokonaan. Irronnut osa oli ollut lattialla vuotokohdan alapuolella.

Vakuutusyhtiö ilmoitti korvausratkaisustaan asiakkaalle 21.2.2024 ja teki lisäksi kirjallisen korvauspäätöksen 14.6.2024. Päätöksessä yhtiö totesi B Oy:n selvittäneen paineenalennusventtiilin rikkoutumisen syytä putkimieheltä, joka oli todennut rikkoutumisen aiheutuneen jäätymisestä. Lisäksi B Oy oli pyytänyt lausunnon paineenalennusventtiilin valmistajalta, ja myös tähän tiedusteluun saadun vastauksen mukaan rikkoutumisen syy oli jäätyminen. Lisäksi A Oy:n työntekijä, joka oli ollut kohteessa 28.1.2024, oli ilmoittanut, että rakennuksessa oli ollut vain yksi patteri päällä, kun hän oli saapunut kohteeseen. Samoin hän oli kertonut asunnon sisällä olleen havaittavissa jäätä. Sähkönkulutustietojen yhtiö katsoi osoittavan, ettei rakennuksen lämmitys ole ollut riittävä. Yhtiö katsoi asiakkaan laiminlyöneen kotivakuutuksen suojeluohjetta, kun rakennus oli jätetty kylmänä vuodenaikana ilman riittävää lämmitystä, minkä vuoksi korvausta alennettiin 30 prosenttia. Jäätymisestä aiheutuneita putkiliitosten sekä LVI-laitteiden korjauskulujen osalta yhtiö totesi, että niitä ei korvata vakuutuksesta, koska vahingon syynä on jäätyminen. Lämmitystä koskevan suojeluohjeen lisäksi yhtiö viittasi suojeluohjeeseen koskien kosteus- ja kastumisvahingoille alttiin varastoidun tavaran sijoittamista vähintään kymmenen senttimetrin korkeudelle ja suojeluohjeeseen, jonka mukaan, kun rakennus on asumattomana yli viikon pituisen ajan, on pois lähtiessä pääsulkuventtiili suljettava ja mahdollinen käyttövesipumppu kytkettävä pois käytöstä.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään asiakkaan tekemän uudelleenkäsittelypyynnön perusteella. Vuokratulon menetystä koskevan vaatimuksen osalta vakuutusyhtiö toteaa vastauksessaan 27.8.2024, ettei asiakkaan kotivakuutukseen sisälly vuokratulon keskeytysturvaa.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii vuotovahingon korvaamista täysimääräisesti katsoen valituksessaan 22.10.2024, ettei vakuutusyhtiö ole osoittanut vahingon aiheutuneen jäätymisestä ja että väitteet jäästä tai kylmyydestä ovat epäjohdonmukaisia. Toissijaisesti asiakas katsoo 30 prosentin vähennyksen olevan joka tapauksessa liian suuri. Lisäksi asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan vuokratulon keskeytymisestä aiheutuneen vahingon.

Jäätymisen osalta asiakas toteaa, ettei A Oy:n raportissa mainita vahingon syyksi jäätymistä eikä raportissa myöskään todeta, että kohteessa ei olisi ollut muuta lämmitystä kuin raportin kuvassa näkyvä lämpöpatteri. Myöskään B Oy:n raportissa ei ole havaintoja jäätymisestä, jäästä taikka siitä, ettei kohteessa olisi ollut lämmitys päällä vahingon tapahtumahetkellä. Asiakas kertoo olleensa yhteydessä A Oy:n työntekijään, jolta vakuutusyhtiö oli kertonut saaneensa tiedot siitä, että vahingon syynä on ollut jäätyminen. Sähköpostivastauksessaan 25.6.2024 työntekijä kertoi raportin ensimmäisessä kuvassa näkyvän jäätyneet vesipisarat ja toisessa kuvassa ainoa kohteessa ollut patteri, joka ei ollut kytkettynä seinään. Kiinteitä pattereita työntekijä ei ollut kohteessa havainnut. Lisäksi vastauksessa todettiin, että kohteessa oli ollut jäätä myös ulko-oven edustalla ja että A Oy:n raportissa mainitaan lämmityksen asennus ja laitteissa yksi lämmitin.

A Oy:n työntekijältä saadun selvityksen osalta asiakas toteaa, etteivät raportin kuvassa näkyvät vesipisarat näytä valokuvan perusteella jäätyneiltä. Putken rikkoutumispaikka on lämmintä seinää vasten lähellä rakennuksen keskikohtaa, ei esimerkiksi ovien lähettyvillä. A Oy:n työntekijä ei vastannut valokuvaa koskevaan lisätiedusteluun. Vakuutusyhtiön kannanottojen osalta asiakas toteaa yhtiön viitanneen viesteissään 4.4.2024 ja 29.7.2024 A Oy:n työntekijän havaintoihin, joiden mukaan tämän mennessä paikalle rakennuksessa oli ollut kylmä, eteisessä oli vaikuttanut olleen jäätä ja rakennuksessa oli ollut vain yksi patteri päällä. Asiakas katsoo, ettei A Oy:n asiantuntemus huomioiden vaikuta uskottavalta, että raportissa ei olisi mainittu jäätä, jos kyseinen havainto olisi tehty kartoituksen yhteydessä. Korvauspäätöksessä, kartoitusraportissa tai A Oy:n työntekijän sähköpostivastauksessa ei myöskään ole yksilöity, missä kohdassa ulko-oven edustalla jäätä olisi ollut. Vahingon havaitsemisen jälkeen paikalle mennessään asiakas ei ollut jäätä havainnut, ja eteisessä oli korkeintaan ollut lunta sen seurauksena, kun vahingon havainnut rakennusmies oli vienyt omia tavaroitaan ulos rakennuksesta.

Rakennuksen lämmityksen osalta asiakas toteaa kohteen lämmitysmuodon olevan lattialämmitys, joka on todistettavasti ollut päällä vahinkohetkellä. A Oy:n raportissa tätä ei ole huomioitu. Asiakkaan kanssa käymässään puhelinkeskustelussa A Oy:n työntekijä oli todennut, ettei hän ollut tutkinut rakennuksen lämmitystä muutoin kuin tekemällä havainnon yhdestä patterista.

Asiakas oli käynyt kohteessa edellisen kerran ennen vahingon havaitsemista 22.1.2024. Kyseistä päivää edeltävän viikon 15.1.–21.1.2024 asiakas oli ollut muiden henkilöiden kanssa siivoamassa ja viimeistelemässä kohdetta. Tuolloin rakennuksessa oli ollut lämmitys päällä, eikä rakennuksessa ollut ollut kylmä. Jos sisällä olisi ollut selvästi kylmää, paikalla olleet henkilöt olisivat huomanneet asian. Sähköyhtiön toimittamasta sähkönkulutuksen yhteenvedosta voi todeta, että vahinkopaikalla on käytetty sähköä koko tammikuun ajan. Vahinkopäivä on ollut tammikuun lopussa, ja tammikuussa kokonaisuutena sähkönkulutus on ollut vähän alle 2 000 kWh. Sähkönkulutus on myös jakautunut hyvin tasaisesti 1.1.–28.1.2024 väliselle ajalle, jon­ka jälkeen sähkönkulutuksessa on selvä nousu vahingon torjuntatöistä johtuen.

Lämmityksen riittävyys voidaan todeta myös säähavainnoista. Vahinkopaikkaa lähimmältä sääasemalta tehtyjen havaintojen mukaan alin ulkolämpötila 1.12.2023–8.1.2024 on ollut noin -25 astetta. Tämän jälkeen lämpötila on ollut hetkellisesti nollan tuntumassa, jonka jälkeen pakkasia pääsään-töisesti on jatkunut 22.1.2024 saakka. Jos vahinko olisi aiheutunut korvauspäätöksessä esitetyin tavoin jäätymisestä ja puutteellisesta lämmityksestä, asiakas kysyy, mistä syystä vahinkoa ei olisi tapahtunut jo huomattavasti kovemmilla pakkasilla tammikuun alussa, kun sähkönkulutuskin oli tuolloin pienempi? Koska kohteessa oli käyty alle viikkoa ennen vahingon havaitsemista, on ilmeistä, että vuodon on täytynyt aiheutua vahinkopäiväksi merkittyä 28.1.2024 edeltävien päivien aikana, jolloin ulkolämpötila on ollut monena edeltävänä päivänä jopa plussan puolella. Asiakas katsoo, että lattialämmityksen on täytynyt olla riittävä pitämään sisälämpötila jäätymisen yläpuolella, eikä vahinko ole voinut aiheutua jäätymisestä.

Paineenalennusventtiilin rikkoutumisen syyn selvittämisen osalta asiakas toteaa, ettei syytä voi todeta pelkkien valokuvien perusteella. Vakuutusyhtiö on vedonnut B Oy:n putkimieheltä saamaan lausuntoon, mutta tällaista lausuntoa ei asiakkaalle ole esitetty. Osan valmistajan sähköpostitse antaman vastauksen osalta vakuutusyhtiö puolestaan on jättänyt huomioimat­ta, että vastaus sisältää myös maininnan siitä, ettei tehdas välttämättä pysty selvittämään vaurion juurisyytä ja että vahinko on voinut aiheutua myös mekaanisesta vauriosta. Vakuutusyhtiön selvityksestä ei myöskään ilmene, minkä tai mitä valokuvia B Oy on lähettänyt valmistajalle vahingon arvioimiseksi. Asiakkaan näkemys on, että osa on vaurioitunut sen saamasta osumasta joko keittiön asennustöiden viimeistelyn tai siivoustöiden yhteydessä. Tätä tukee myös osan valmistajan lausunto. Lisäksi asiakas toteaa, että LVI-asiantuntijoilta saatujen vastausten perusteella yksistään valokuvista ei pysty tekemään johtopäätöksiä vahingon juurisyystä, vaan vahingon selvittäminen edellyttäisi vaurioituneen osan tarkempaa tutkimista.

Viitaten Vakuutuslautakunnan aiempaan ratkaisukäytäntöön asiakas katsoo, että jos vastoin hänen näkemystään vakuutusyhtiöllä katsottaisiin olevan oikeus alentaa korvausta suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella, vähennyksen määräksi tulee katsoa 20 prosenttia korvauspäätöksellä esitetyn 30 prosentin sijaan.

Vuokratulon keskeytyksen osalta asiakas katsoo vakuutusyhtiön antaneen puutteellista tietoa tai jättäneen tiedot kokonaan antamatta siitä, että vahingon välittömät torjuntatoimenpiteet on lopetettu ennenaikaisesti ilman, että asiakasta tai tämän edustajaa on ohjeistettu pysyvän kuivatuksen ja vahingon purkutöiden tekijän hankkimisesta kohteeseen. Tämä on viivästyt­tänyt korjaustöiden aloittamista ja mahdollisesti laajentanut vahinkoaluetta. Tällä perusteella asiakas vaatii vakuutusyhtiö korvaamaan vuokratulon menetyksestä 850 euroa kuukaudessa ajalta 1.2.2024–31.8.2024 sekä lisäksi tuon jälkeisen tulonmenetyksen siltä osin, kuin vuokrauksen viivästys aiheutuu vahingosta tai vakuutusyhtiöstä johtuvista syistä.

Lisäkirjelmässään 5.2.2025 asiakas toteaa vakuutusyhtiön vastineen sisältävän selkeitä virheellisyyksiä. Rakennuksessa on ollut muitakin lämmitysmuotoja kuin A Oy:n raportissa mainittu patteri. Lattialämmitys ilmenee yhtiölle toimitetuista valokuvista, ja sähkönkulutustietojen perusteella lämmitys on ollut päällä koko vahinkokuukauden. Vuodon syytä koskevan B Oy:n sähköpostivastauksen 27.5.2024 perusteella on ilmeistä, että kysees­sä on jonkin toisen yhtiön antama lausunto, ei B Oy:n oma näkemys vahingosta. Vastauksen antanut henkilö ei myöskään itse ole koskaan käynyt vahinkopaikalla tutkimassa vahinkoa, joten vakuutusyhtiön näkemys ei voi perustua myöskään hänen arvioonsa vahingon syystä. Asiassa ei myöskään ole B Oy:n viestissä 27.5.2024 väitetyn mukaisesti kysymys siitä, etteikö asiakas olisi hyväksynyt putkiliikkeen lausuntoa, vaan siitä, ettei vakuutusyhtiö ole toimittanut asiakkaalle useista pyynnöistä huolimatta mitään putkiliikkeen lausuntoa.

Vahinkopaikalla käynyt B Oy:n vahinkokartoittaja ei tutkinut rikkoutunutta osaa, ja hänen laatimassaan raportissa vuodon syyksi todetaan rikkoutuminen ilman mainintoja jäätymisestä. Lisäksi asiakas toteaa, että jos vahinko olisi yhtiön väitteen mukaisesti aiheutunut jäätymisestä, olisi loogista, että myös jäätyneen osan vieressä ollut vesimittari olisi samalla tavalla rikkoutunut jäätymisen seurauksena. Näin ei kuitenkaan ollut käynyt.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan 22.1.2025 vakuutusyhtiö toteaa, että vahinkokäsittelyn alussa paineenalennusventtiilin rikkoutumisen syyksi on katsottu olleen ollut kolme vaihtoehtoa: asennusvirhe, valmistusvirhe tai jäätyminen. Yhtiö oli pyytänyt putkiliikettä irrottamaan rikkoutuneen venttiilin, ja putkiliik­keen lausunnon mukaan osa oli jäätynyt. B Oy pyysi paineenalennusventtiilin valmistajalta lausuntoa rikkoutumisen syystä. Saadun lausunnon mukaan venttiili oli jäätynyt ja siksi rikkoutunut. Valmistajan edustaja oli myös todennut, että osaa ei saisi asentaa paikkaan, jossa se voi jäätyä. A Oy:n sekä B Oy:n lausuntojen perusteella rikkoutumisen aiheuttajaksi oli todettu jäätyminen.

Yhtiön näkemyksen mukaan vahinko oli aiheutunut siitä, kun rakennus oli jätetty kylmänä vuodenaikana ilman riittävää lämmitystä. Jälkivahinkojen torjuntatöitä kohteessa tehnyt A Oy:n työntekijä oli ilmoittanut, että rakennuksessa oli ollut vain yksi patteri päällä, kun hän oli saapunut kohteeseen, ja että asunnon sisällä oli havaittavissa jäätä. Saatujen sähkönkulutustietojen perusteella rakennuksen lämmitys ei ole ollut riittävä kylmällä kaudella. Sähkönkulutuksen osalta lukemat eivät juurikaan muutu ulkolämpötilan mukaan, mikä viittaa lämmityksen puutteellisuuteen. Lukemat ovat myös todella pienet kovilla pakkasilla, kun otetaan huomioon, että kyseessä on pinta-alaltaan 170 neliömetrin sähkölämmitteinen rakennus.

Yhtiö katsoo korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen ja toteaa lisäksi päätöksen olevan asiakasystävällinen, sillä putken jäätyminen ja siitä seurannut vuotovahinko ei ole ollut ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma vaan odotettavissa ollut seuraus riittämättömästä lämmityksestä. Huolehtimalla rakennuksen riittävästä lämmityksestä vahinko olisi ollut vältettävissä. Tällä perusteella yhtiöllä olisi ollut oikeus evätä vahinko kokonaisuudessaan, joten yhtiön maksama korvaus on tälläkin perusteella katsottava vakuutusehtojen nojalla vähintään riittäväksi.

Vastauksessaan 18.2.2025 vakuutusyhtiö toteaa, ettei se ole saanut erillistä putkiliikkeen lausuntoa, ja tältä osin yhtiö ilmoittaa korjaavansa aiempaa lausumaansa. Kuitenkin asiassa saatujen selvitysten perusteella kyseessä on jäätyminen. Valmistaja ei ole todennut osassa valmistusvirhettä. Yhtiö myös viittaa B Oy:n sähköpostivastaukseen 27.5.2025, jossa todetaan muun muassa, että vaurioitunut osa oli irrotettu ja asennettu samalla uusi ja että putkiliikkeen lausunnon mukaan osa oli jäätynyt. Koska tämä lausunto ei ollut asiakkaalle kelvannut, B Oy oli pyytänyt lausunnon osan valmistajalta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään seuraavat selvitykset:
- A Oy:n raportti 28.1.2025 jälkivahinkojen torjuntatöistä
- B Oy:n tarkastuksesta 1.2.2024 laadittu vahinkokartoitusraportti, jossa lämmitysjärjestelmänä todetaan olevan vesikiertoinen lattialämmitys
- valokuvia kohteesta
- sähkönkulutustiedot ajalta 1.1.–31.1.2024. Selvityksen mukaan vuorokausikohtainen sähkönkulutus on aikavälillä 1.1.–27.1.2024 ollut pienimmillään 45,5 kWh ja suurimmillaan 54,55 kWh. Vahingon havaitsemispäivänä 28.1.2024 sähkönkulutus on ollut 85,93 kWh.
- Ilmatieteen laitoksen havaintoaseman lämpötilatiedot ajalta 1.12.2023–11.2.2024.  

• aikavälillä 1.1.–28.1.2024 mitattu alin vuorokausikohtainen lämpötila on -25,3 astetta (7.1.2024)
• muita päiviä, jolloin alin lämpötila on ollut alle -20 astetta, ovat 1.–5.1.2024, 8.1.2024, 13.1.2024, 17.1.2024, 20.–21.1.2024
• aikavälillä 22.–28.1.2024 alin vuorokausikohtainen lämpötila on ollut -10,4 astetta ja korkein +0,6 astetta

- osapuolten keskenään sekä A Oy:n ja B Oy:n kanssa käymää sähköpostikirjeenvaihtoa
- C Oy:n tarkastuksesta 16.8.2024 laatima, vahingon laajuutta selvittävä raportti, jossa lämmitysjärjestelmänä todetaan olevan sähköinen lattialämmitys.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko vakuutusyhtiö osoittanut paineenalennusventtiilin rikkoutumisen syynä olevan jäätyminen, sekä siitä, onko vakuutusyhtiöllä oikeus alentaa korvausta suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella. Lisäksi kysymys on vuokratulon keskeytyksestä aiheutuneen vahingon korvaamisesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 31 §:n (Suojeluohjeiden noudattaminen vahinkovakuutuksessa) 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).

Lainkohdan 2 momentin mukaan vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.

Lainkohdan 3 momentin mukaan, jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 34 §:n (Korvauksen alentaminen tai epääminen vahinkovakuutuksessa) 1 momentin mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2024 alkaen, kohdan 3.5 (Vuototurva) mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutustalitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen aseurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.

Ehtokohdan 3.6 (LVI-laiteturva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton LVI-laitteen tai -putkiston välitön rikkoutuminen.

Ehtokohdan 3.9 (Vuokratulon keskeytysturva) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkittyyn vuokrahuoneistoon kohdistuvaa vuokratulon menetystä, kun vuokralainen on lain mukaan osittain tai kokonaan vapautettu vuokran maksamisesta. Vahingon tulee olla näiden vakuutusehtojen mukaan korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

Ehtokohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
5) pakkasesta, jäästä, jäätymisestä, kuivuudesta, kuumuudesta, kosteudesta, routimisesta tai maan liikkumisesta eikä lumesta tai sateesta muutoin kuin rankkasade- tai vesistötulvan aiheuttama vahinko

Ehtokohdan 5 (Suojeluohjeet) mukaan suojeluohjeissa on tavallisimpia varotoimenpiteitä, joilla vahingon synty pyritään estämään tai vahingon laajuutta pienentämään.

Vakuutuksenottajan, vakuutetun ja häneen samastettavan henkilön tulee noudattaa suojeluohjeita. Suojeluohjeen laiminlyönti voi aiheuttaa sen, ettei korvausta makseta tai se maksetaan alennettuna yleisten sopimusehtojen kohdan 5 mukaisesti.
[…]
Ehtokohdan 5.1 (Omaisuuden turvallinen käyttö ja säilytys) alakohdan 10) mukaan kosteus- ja kastumisvahingoille altis varastoitu tavara on sijoitettava vähintään 10 cm:n korkeudelle lattian pinnasta.

Ehtokohdan 5.5 (Vuotovahinkojen torjunta) alakohdan 1) mukaan kylmänä vuodenaikana rakennuksen riittävästä lämmityksestä on huolehdittava.

Alakohdan 2) mukaan, jos rakennus jätetään kylmänä vuodenaikana ilman riittävää peruslämpöä, LVI-laitteet ja johtoverkko on tyhjennettävä vedestä. Tällöinkin vesimittaritilan riittävästä peruslämmöstä on huolehdittava, ja lämmityksen riittävyys on käytävä tarkastamassa vähintään kerran viikossa.

Alakohdan 3) mukaan, jos rakennus on asumattomana yli viikon, pääsulkuventtiili on suljettava ja käyttövesipumppu on kytkettävä pois käytöstä.

Asian arviointi

Riidanalainen kysymys asiassa koskee ensisijaisesti sitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut vuotovahingon aiheuttaneen paineenalennusventtiilin rikkoutumisen syyksi kyseisen osan jäätymisen, sekä sitä, onko asiakas laiminlyönyt noudattaa kotivakuutuksen suojeluohjeita siten, että yhtiöllä on oikeus alentaa korvausta korvauspäätöksen mukaisesti 30 prosenttia.

Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka siitä, että korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Vakuutusyhtiöllä puolestaan on näyttötaakka seikoista, joihin perustuen se on korvausta alentanut tai evännyt korvauksen kokonaan.

Vahingon korvattavuuden osalta lautakunta pitää vakuutusyhtiön asiassa tekemän korvauspäätöksen perusteella riidattomana, että asiakkaan omakotitalossa sattunut vuotovahinko on vakuutuksesta korvattava tapahtuma. Vastineessaan vakuutusyhtiö on tältä osin katsonut päätöksensä olleen asiakasystävällinen, koska putken jäätyminen ja siitä seurannut vuotovahinko ei ole ollut ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma vaan odotettavissa ollut seuraus riittämättömästä lämmityksestä. Yhtiön esittämän osalta lautakunta toteaa, että lautakunnan ratkaisukäytännössä jäätymisestä aiheutuvia vuotovahinkoja on pidetty lähtökohtaisesti äkillisinä ja ennalta arvaamattomina vahinkoina, ja tällaisten vahinkojen korvattavuuteen nyt sovellettavien vakuutusehtojen osalta viittaavat myös vakuutusehtoihin otetut rakennuksen lämmitystä ja johtoverkon jäätymiseltä suojelemista koskevat suojeluohjeet.

Vakuutusyhtiön vetoaman suojeluohjeen mukaan kylmänä vuodenaikana rakennuksen riittävästä lämmityksestä on huolehdittava.

Vakuutusyhtiön näkemys paineenalennusventtiilin rikkoutumisesta jäätymisen seurauksena perustuu A Oy:n ja B Oy:n työntekijöiden kannanottoihin sekä B Oy:n osan valmistajalta pyytämään lausuntoon. Asiakas on vakuutusyhtiön esittämät perustelut kiistänyt katsoen yhtiön johtopäätösten olevan virheellisiä sekä perustuvan vääriin tulkintoihin tapahtumien kulusta.

Vakuutusyhtiö on vastineessaan todennut rakennuksen lämmityksen osal­ta, että A Oy:n työntekijä oli ilmoittanut kohteessa olleen vain yksi patteri päällä hänen sinne saapuessaan. A Oy:n raportista ja paikalla olleen työntekijän myöhemmästä selvityksestä ilmenee kohteessa olleen yksi sähköpatteri, joka raportin kuvan perusteella ei ole ollut kytkettynä pistorasiaan. A Oy:n raportissa luetellaan kohteessa käytetyt laitteet, missä yhteydessä on mainittu yksi lämmitin, mikä tarkoittaa lautakunnan käsityksen mukaan todennäköisesti laitteita, joita A Oy on käyttänyt kohteessa osana toimeksiantoaan. Lautakunta katsookin asiassa jäävän epäselväksi, mitä patteria A Oy:n työntekijä selvityksessään tarkoittaa.

Asiakas on kertonut, että kohteessa on ollut päällä sähköinen lattialämmitys. Tammikuun 2024 sähkönkulutustietojen mukaan kulutus on ollut verrattain tasaista ulkolämpötilan vaihteluista riippumatta. Huomioiden, että kohteessa on ollut laaja remontti meneillään, lautakunta pitää uskottavana asiakkaan kertomusta, että kohteessa työskenneltäessä rakennuksen alhaiseen lämpötilaan olisi kiinnitetty huomiota, jos lattialämmitys olisi ollut riittämätön. Näin erityisesti vahinkoajankohtaa kylmempinä jaksoina. Lautakunta toteaa myös, ettei vakuutusyhtiö ole tarkemmin perustellut näkemystään kulutuslukemien alhaisuudesta.

Siltä osin, kuin vakuutusyhtiö on katsonut rikkoutumisen syynä olevan jäätymisen itsessään osoittavan rakennuksen lämmitystä koskevaa suojeluohjetta laiminlyödyn, lautakunta toteaa, ettei rikkoutumisen syystä ole esitetty osan tutkimiseen perustuvaa teknistä selvitystä, vaan rikkoutumisen syytä koskevat arviot perustuvat osasta otettuja valokuvien tarkasteluun. Asiakirja-aineistoon sisältyvien valokuvien osalta lautakunta katsoo, ettei niiden perusteella voi poissulkea asiakkaan esittämää vaihtoehtoa, että osaan on remonttiin liittyvien siivous- tai muiden töiden yhteydessä osuttu. Mekaaninen osuma mahdollisena rikkoutumisen syynä mainitaan myös osan valmistajalta saadussa vastauksessa.

Edelleen lautakunta toteaa, ettei kohteessa käyneiden vahinkokartoitusliikkeiden A Oy:n ja B Oy:n raportteihin tai yhtiöiden muihin selvityksiin sisälly mainintaa kohteessa vahingon jälkeen todetusta tai mitatusta sisälämpötilasta. Asiaa arvioidessaan lautakunta kiinnittää huomiota lisäksi siihen, ettei A Oy ja B Oy raportteihin sisälly mainintaa jäätymisestä, kohteen puutteellisesta lämmityksestä tai rakennuksen sisällä havaitusta jäästä. Lautakunta pitää todennäköisenä, että seikoista olisi raporteissa mainittu, jos niistä olisi vahinkopaikalla tehty havaintoja. Vaikka A Oy:n työntekijä on myöhemmissä vastauksissaan kertonut rakennuksen sisällä olleen jäätä, lautakunta toteaa raporteista puuttuvien mainintojen sekä asiakkaan lumen kulkeutumisesta rakennuksen sisälle kertoman perusteella asiassa jäävän näyttämättä, että rakennuksen sisällä olisi ollut jäätä. Myöskään A Oy:n raportin valokuvan perusteella ei ole todettavissa, että kuvassa näkyvät pisarat olisivat olleet jäätyneitä.

Edellä todetun perusteella lautakunta katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että paineenalennusventtiili olisi rikkoutunut nimenomaan jäätymisen seurauksena. Samoin lautakunta katsoo jäävän näyttämättä, että rakennuksen lämmitys olisi ollut riittämätöntä. Näin ollen vakuutusyhtiön vetoama suojeluohje ei tule tapauksessa sovellettavaksi, eikä yhtiöllä ole perusteita alentaa vuotovahingon osalta maksettavaa korvausta.

Vakuutusyhtiö on lisäksi vedonnut suojeluohjeiden kohtaan, jonka mukaan, jos rakennus on asumattomana yli viikon, pääsulkuventtiili on suljettava ja käyttövesipumppu on kytkettävä pois käytöstä. Lautakunta toteaa asiassa esitetystä selvityksestä ilmenevän, että kohteessa on ollut meneillään laaja remontti, johon liittyen asiakas on edellisen kerran ennen vahingon havaitsemista käynyt kohteessa 22.1.2024 eli kuusi päivää ennen vahingon havaitsemista. Huomioiden vakuutusyhtiöllä suojeluohjeen laiminlyönnistä oleva näyttötaakka samoin kuin se, ettei yhtiö ole tarkemmin perustellut asiakkaan mahdollista laiminlyöntiä sekä siihen liittyvää huolimattomuutta, lautakunta katsoo jäävän osoittamatta, että asiassa olisi kysymys suojeluohjeen laiminlyönnistä vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta.

Vakuutusyhtiön vetoaman omaisuuden säilytystä koskevan suojeluohjeen osalta lautakunta toteaa, ettei yhtiö ole kannanotoissaan tarkemmin perustellut, millä perusteella se katsoo asiakkaan sijoittaneen kosteus- ja kastumisvahingoille altista varastoitua tavaraa lattialle suojeluohjeen vastaisesti. Asiassa jää siten jo tällä perusteella näyttämättä, että kyseinen suojeluohje tulisi tapauksessa sovellettavaksi. Lautakunta toteaa lisäksi, ettei asuintiloissa tehtävän remontin aikana lattialla väliaikaisesti olevien esineiden kohdalla ole kyse ehtokohdassa tarkoitetuista varastoiduista esineistä. Myöskään siitä, että kyseessä olisi ollut kosteus- ja kastumisvahingoille alttiista esineistä, yhtiö ei ole esittänyt selvitystä. Näin ollen myöskään kyseinen suojeluohje ei tule tapauksessa sovellettavaksi.

Lisäksi lautakunta toteaa, että asiassa jäädessä näyttämättä, että paineen­alennusventtiili olisi rikkoutunut jäätymisen seurauksena, näyttämättä jää myös jäätymistä koskevan rajoitusehdon soveltuminen venttiilin ja putkiverkoston korjauskuluihin.

Vakuutuskirjan perusteella asiakkaalla on ollut laajan turvatason kotivakuutus. Sopimukseen ei ole sisältynyt vuokratulon keskeytysturvaa. Asiakas on vaatinut vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon takia menettämänsä vuokratulon perustuen yhtiön virheelliseen menettelyyn korvauskäsittelyn yhteydessä. Vakuutusyhtiö ei ole vastineessaan kommentoinut asiakkaan vaatimusta. Lautakunta kuitenkin toteaa aiemmin näyttötaakasta lausuttuun viitaten, että näyttötaakka yhtiön virheellisestä menettelystä on korvausta vaativalla asiakkaalla. Asiakirjaselvityksestä ilmenee asiakkaan olleen tietoinen vahinkotapahtumasta samana päivänä, jolloin vahinko oli havaittu, ja hänen tilanneen itse kohteessa tehdyt jälkivahinkojen torjuntatyöt. Lautakunta toteaa yleisesti, että lähtökohtaisesti rakennuksen korjaustöiden toteuttaminen on rakennuksen omistajan vastuulla. Asiakas ei ole väittänyt vakuutusyhtiön sitoutuneen huolehtimaan korjaustöistä, eikä asiakas myöskään ole tarkemmin perustellut väitettään vakuutusyhtiön virheellisestä toiminnasta ja sen aiheuttamista vahingoista. Näin ollen lautakunta katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että vakuutusyhtiö olisi korvausvastuussa vuokratulon menetyksestä asiakkaalle väitetysti aiheutuneesta vahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vuotovahingon täysimääräisesti vetoamatta suojeluohjeiden laiminlyöntiin ja että yhtiö maksaa vakuutusehtojen mukaisen korvauksen myös lvi-laitteiden korjauskuluista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen                                        
Sihteeri Korpelainen

puheenjohtaja                                          sihteeri

Jäsenet

Pynnönen Andersson
Rantala
Ståhlberg
Yrttiaho