Tapahtumatiedot
Asiakas käveli 26.2.2024 vakuutettuna olevan kiinteistön porraskäytävässä tullessaan hammaslääkäristä noin klo 18:00. Asiakas tuli käytävään neljännestä kerroksesta ja käytävässä oli tuolloin valot päällä. Asiakas pääsi kolmanteen kerrokseen, kun käytävän valot sammuivat. Asiakas kaatui pimeässä portaisiin ja loukkasi itsensä. Korvausta vahingosta haettiin kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se totesi, ettei vahinkoa korvata kiinteistön vastuuvakuutuksesta, koska kiinteistönomistaja ei ole lain mukaan korvausvelvollinen vahingosta. Yhtiö totesi, että kyseessä on vanha, suojeltu rakennus ja käytävässä valonkatkaisijat ovat alkuperäisillä paikoillaan. Vakuutuksenottajan selvityksen mukaan valot pysyvät päällä napin painalluksen jälkeen viisi minuuttia, eikä valojen päällä oloaikaa ole asiakkaalle aiheutuneen vahingon jälkeen muutettu. Jokaisella tasanteella on valon katkaisin, jota painamalla valoille voi kytkeä lisäaikaa. Yhtiö katsoi, että valaistuksen toimintaperiaate on tämän kaltaisille vanhoille rakennuksille tavanomainen ja jokaisessa kerroksessa on ollut toimiva, pimeässä hohtava katkaisija, eikä vahinko siten ole seurausta kiinteistönomistajan huolimattomuudesta. Yhtiö totesi, että asiakkaan esittämä väite siitä, että katkaisijan valo on ollut liian himmeä, ei ole syy-yhteydessä aiheutuneeseen vahinkoon, sillä asiakas ei ole edes väittänyt, että hän olisi katsonut katkaisijan suuntaan. Yhtiö totesi, että kyse on ollut tapaturmaisesta vahingosta, joka on johtunut siitä, että asiakas on valojen sammuttua lähtenyt sokkona kulkemaan eteenpäin sen sijaan, että olisi kääntynyt ympäri ja katsonut, näkyykö missään valonkatkaisijaa. Mikäli asiakas olisi kääntynyt, eikä liikkunut portaikkoon, olisi hän nähnyt toimivan valonkatkaisijan ja saanut sytytettyä rappuun valot.
Asiakkaan haettua muutosta yhtiön sisäisessä muutoksenhaussa päätökseen, yhtiö viittasi asiassa aiemmin annettuun päätökseen ja totesi edelleen, ettei asiassa ole esitetty mitään sellaista, jonka perusteella aiemmin annettua päätöstä olisi syytä muuttaa.
Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta
Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää asiassa FINEn ratkaisusuositusta. Asiakas viittaa vakuutusyhtiön käsittelyssä esitettyyn ja yhtiön päätökseen. Asiakas on yhtiölle toimittamissaan korvausvaatimuksissa katsonut, että kaatuminen on johtunut vakuutuksenottajan tuottamuksesta. Asiakas on katsonut kiinteistön omistajan olevan vastuussa ensinnäkin siksi, että portaikon valaistus oli puutteellinen, koska kaatumisen aikaan valokytkimen valaistusaika oli säädetty vain noin puoleen nykyisestä, joka nyt oli kaatumisen jälkeen säädetty neljään minuuttiin, jolloin ehtii kävelemään portaikon alas asti neljännestäkin kerroksesta ilman uutta portaikkonapin painallusta. Lisäksi asiakas on todennut, että portaikossa ei ole heijastinta tai muuta vastaavaa seuraavalle valonapille. Edelleen asiakas katsoi, että portaikossa kaiteen tulisi olla myös portaikon ulkoseinällä, mikä on nykykäytäntö/ohje uusissa kohteissa. Asiakas on huomauttanut myös, että portaikossa tai alakerran ohjetaulussa ei ole varoitusta portaikkovalojen sammumisajasta. Lisäksi portaikon hissin veräjäsuljin on vanhanaikainen eikä se mene helposti kiinni ja hissi ei ole ajokelpoinen, jos veräjän sulkee huonosti. Valituksessaan asiakas painottaa erityisesti sitä, että käytävätasanteelta oli poistettu käytöstä valopainike, joka olisi estänyt kaatumisen ja asiakas olisi sen edessään vasemmalla seinämällä nähnyt, jos se olisi ollut käytössä ja toimintakuntoinen. Asiakas toteaa, että käytti nyt ensimmäistä kertaa pimeänä aikana kerrosportaikkoa, koska oli aiemmin jäänyt jumiin ko. rapun hissiin ja saanut siitä hissinkäyttöpelon. Edelleen asiakas toteaa, että oli tottunut siihen, että kiinteistöissä on nykyisin liiketilatunnistin. Asiakas katsoo, että kiinteistönomistaja on vastuussa aiheutuneesta henkilövahingosta, koska kiinteistön omistaja on vaarantanut portaikkoa käyttävien henkilöiden turvallisen kulun poistamalla kolmannen kerroksen valopainikkeen ilmeisesti säästösyistä. Lisäksi vakuutusyhtiön mainitseman kolmannessa kerroksessa sijaitsevan himmeän valopainikkeen asiakas oli jo ohittanut ja se oli siksi asiakkaan takana ja enää vaikeasti havaittavissa.
FINElle toimittamassaan lisäkirjeessä asiakas tarkentaa vielä, että kolmannen kerroksen käytöstä poistettu valonappi olisi estänyt asiakkaan kaatumisen, koska hän olisi sen heti nähnyt, jos se olisi ollut toiminnassa. Asiakas hätäännyksissään/shokkitilassa yritti nimenomaan löytää valonappia ja tätä etsiessään astui tyhjään. Näin ollen kiinteistönomistaja tuottamuksellaan on aiheuttanut kaatumisen, koska kiinteistönomistaja on laiminlyönyt portaikon turvallisen käyttämisen myös pimeän aikana. Asiakas lisää vielä, että käytti ensimmäistä kertaa portaikkoa ja eteni nytkin varovasti portaikon kaidetta apunaan käyttäen hitaasti ja luottaen portaikon turvalliseen kulkemiseen. Edellä mainitun vuoksi asiakas katsoo, että kiinteistönomistajan tuottamuksellisuuden johdosta kiinteistönomistaja ja sen vastuuvakuutusyhtiö on kokonaisuudessaan vastuussa asiakkaan henkilövahingosta.
Vakuutetun lausumaan antamassaan vastauksessa asiakas toteaa edelleen, että mikäli kolmannen kerroksen valonappi olisi ollut toimintakunnossa, eikä sitä olisi otettu pois käytöstä, niin asiakas olisi nähnyt valonapin ja painanut sitä, jolloin hänen kaatumistaan ei olisi lainkaan tapahtunut.
Vastineessaan vakuutusyhtiö viittaa asiassa annettuihin päätöksiin ja niissä mainittuihin perusteluihin ja toteaa lisäksi, että vaikka vakuutuksenottajalla on korostunut huolellisuusvelvoite kiinteistöllä liikkuvien turvallisuudesta, vakuutuksenottajan vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta eli ankaraa vastuuta. Vakuutuksenottaja voi vapautua korvausvelvollisuudestaan, jos vakuutuksenottaja voi osoittaa, että sen omistamassa kiinteistössä kulkevien turvallisuudesta on huolehdittu asianmukaisesti. Toisaalta myös vahingonkärsijän myötävaikutuksella vahinkoon on merkitystä arvioitaessa vakuutuksenottajan vastuuta. Yhtiö toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan kolmannen kerroksen tasanteella, kuten kaikilla kerrostasanteilla, oli vahingon tapahtuessa toimiva ja pimeässä hohtava valokatkaisija, vaikka portaikon lähellä ja asiakkaasta katsoen vasemmalla oven vieressä ollut valokatkaisija ei ollutkaan käytössä. Sen sijaan, että olisi pyörähtänyt paikoillaan ympäri ja katsonut, näkyykö missään suunnassa valokatkaisijan valoa, asiakas lähti valojen sammuttua pimeässä eteenpäin ohi hissin, josta oikealle sijaitsivat hänen tietensä alaspäin johtavat seuraavat portaat. Yhtiö katsoo, että sillä seikalla, oliko portaikon valojen palamisaikaa säädetty, ei ole asian kannalta merkitystä, koska valot paloivat jo asiakkaan astuessa portaikkoon, eikä hän ollut painanut valokatkaisinta, eikä hän siten voinut tietää paljonko palamisajasta oli tällöin jäljellä. Asia olisi samoin, vaikka palamisaika olisi ollut pidempikin. Yhtiö lisää myös, että asiakas oli tietoinen siitä, että porraskäytävässä ei ollut liiketunnistinta, joka olisi liikkeen havaitessaan sytyttänyt porraskäytävään valot. Hän oli tietoinen myös valaistuksen aikakatkaisusta. Yhtiö huomauttaa myös, että julkisivuremontin tekeminen kiinteistöön ei edellytä porraskäytävän valaistusjärjestelmän uusimista ja asiakkaan väite siitä, että valojen aikakatkaisusta pitäisi olla porraskäytävässä jonkinlainen varoitus, on sekin vastoin normaalia käytäntöä. Yhtiö toteaa, että kyseessä ei ole uudiskohde vaan vanha rakennus, johon ei sovelleta esimerkiksi kaiteen osalta uudisrakennuksia koskevia rakennusmääräyksiä. Sillä, ettei juuri asiakkaan vasemmalla puolella seinässä, joko sivulla tai hieman etuviistossa, sijainnut valonappi ollut toiminnassa, ei ole syy-yhteyttä aiheutuneeseen vahinkoon, koska hän ei edes yrittänyt käyttää sitä. Yhtiö katsoo, että asiakas ei voi olettaa, että valojen sammuessa valokatkaisija löytyy aina nimenomaan edestäpäin tai muutoin hänen näkökenttänsä puitteista. Tilanne olisi voinut olla myös se, ettei kerroksessa olisi ollut lainkaan valokatkaisijaa siinä kohdassa, jossa nyt oli toimimaton katkaisija, vaan kerroksen ainoa valokatkaisija olisi voinut olla hänen takanaan ja tällöinkin asiakkaan olisi tullut kääntyä katsomaan tulosuuntaansa löytääkseen toimivan valokatkaisijan. Yhtiö lisää edelleen, ettei myöskään toimivan valokatkaisijan valon väitetyllä himmeydellä tässä tapauksessa ole syy-yhteyttä vahinkoon, koska asiakas ei edes katsonut valokatkaisijan suuntaan tai yrittänyt löytää sitä. Saadun selvityksen mukaan hän valojen sammuttua hapuili oikealla kädellään oikeanpuoleista "seinää", josta valtaosan oli peittänyt hissin ovi, ja jatkanut kulkuaan kohti seuraavalle tasanteelle vieviä portaita, yrittämättäkään löytää mitään valokatkaisijaa. Yhtiö katsoo edelleen, että kiinteistönomistaja on huolehtinut porraskäytävässä kulkijoiden turvallisuudesta asianmukaisesti, eikä kiinteistönomistaja ole korvausvastuussa vahingosta. Kyseessä on tapaturma, johon myötävaikutti asiakkaan oma toiminta.
Vakuutetun kuuleminen
FINE on varannut vakuutetulle mahdollisuuden lausua asiassa. Vakuutettu on kirjelmässään todennut, että rappukäytävän valoissa eikä katkaisijoissa ole ollut mitään vikaa, vaan kaatuminen on johtunut henkilön omasta toiminnasta. Vakuutetun edustaja kertoo, että on itse käynyt paikalla tutkimassa tilanteen ja joka kerroksessa on huoneiston oven vieressä valokatkaisija, josta painaen valot syttyvät neljän minuutin ajaksi. Joka tasanteella, jos painaa valokatkaisijaa, alkaa neljän minuutin aikajakso uudelleen, joten näin toimien neljännestä kerroksesta on aikaa tulla ulko-ovelle yhteensä 16 minuuttia. Vakuutettu kertoo, että on kokeillut rauhallisella kävelyllä tämän matkan alas asti ja siihen kului aikaa noin kaksi minuuttia. Näin ollen vakuutettu päättelee, että kyseinen henkilö ei ole rappukäytävään tullessaan painanut valokatkaisijaa. Talo on ollut vakuutetulla 5 vuotta, eikä ennen tätä valitettavaa tapahtumaa tai sen jälkeen ole kukaan rapussa kulkenut tehnyt valituksia kyseisestä asiasta.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään muuta johdu.
Vastuuvakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan VA2 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön omistajana toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys siitä, onko kiinteistön omistaja korvausvastuussa asiakkaan henkilövahingosta ja tuleeko vahinko korvata kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta.
Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Kiinteistönomistajalla on vakiintuneesti katsottu olevan korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että kiinteistössä ja kiinteistön alueella voidaan turvallisesti liikkua. Kiinteistönomistajan on vastuusta vapautuakseen osoitettava toimineensa kiinteistön kunnossapidossa asianmukaisesti ja olosuhteiden edellyttämällä tavalla.
FINE toteaa, että vaikka kiinteistönomistajan velvollisuus huolehtia kiinteistön kunnossapidosta on korostunut, vastuu ei kuitenkaan ole tuottamuksesta riippumatonta eli ankaraa.
FINEn käyttöön toimitettujen selvitysten mukaan asiakas käveli 26.2.2024 vakuutettuna olevan kiinteistön porraskäytävässä tullessaan hammaslääkäristä noin klo 18:00. Asiakas tuli käytävään neljännestä kerroksesta ja käytävässä oli tuolloin valot päällä. Selvityksestä ei ilmene, että asiakas olisi käytävään tullessaan painanut valonkatkaisijaa. Asiakas oli kävelemässä kolmannessa kerroksessa, kun käytävän valot sammuivat. Asiakas kaatui pimeässä portaisiin ja loukkasi itsensä. FINElle toimitettujen selvitysten mukaan asiakas on valojen sammuttua jatkanut kulkuaan eteenpäin ja hapuillut oikealla kädellään oikeanpuoleista "seinää" ja jatkanut edelleen kulkuaan kohti seuraavalle tasanteelle vieviä portaita.
FINE toteaa, että kiinteistön tilojen tulee olla kulkijoiden kannalta turvallisia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että esimerkiksi valaistus olisi kaikissa porraskäytävissä hoidettava liiketunnistimien avulla syttyvillä automaattivaloilla tai valaistuksen tulisi olla jatkuvasti päällä. Tämä tiloissa kulkijoiden tulee osaltaan ottaa huomioon. Tässä tapauksessa asiakas oli kulkenut porraskäytävässä aiemminkin, joten hän on FINEn käsityksen mukaan ollut tietoinen siitä, että käytävän valot eivät toimi liiketunnistimien avulla automaattisesti ja siitä, että valoissa on aikakatkaisin.
FINE toteaa, että rakennus, jossa henkilövahinko tapahtui, on vanha ja suojeltu rakennus ja porraskäytävässä valonkatkaisijat ovat alkuperäisillä paikoillaan. Kyseessä olevan kiinteistön rakentamisajan rakennusmääräykset eivät myöskään ole velvoittaneet asentamaan kaidetta portaisiin portaikon ulkoseinälle. Kyseessä ei siten ole määräysten vastainen rakenne. FINE pitää nyt kyseessä olevan porraskäytävän valaistusta sellaisena, joka on katsottava tavanomaiseksi. Kiinteistönomistajalla ei ole ollut velvollisuutta hoitaa valaistusta liiketunnistimien avulla tai pitää käytävää jatkuvasti valaistuna. FINEn käyttöön toimitetun selvityksen mukaan asiakas ei ole lainkaan painanut valonkatkaisijaa tullessaan käytävään neljännessä kerroksessa. Tästä syystä hän ei ole voinut tietää kuinka kauan valot pysyvät päällä lähtiessään kulkemaan portaita alaspäin. Valot olisivat näin ollen voineet sammua missä vaiheessa kulkua vaan. Valojen sammuttua asiakas ei ole pysähtynyt tai kääntynyt ympäri valonkatkaisijan löytämiseksi, vaan hän on lähtenyt seinästä tunnustellen etenemään pimeässä käytävässä edelleen eteenpäin kohti seuraavaa portaikkoa, mistä syystä hän ei ole havainnut porrasaskelmaa, vaan on astunut tyhjään ja pudonnut kuusi askelmaa alaspäin loukaten itsensä. FINE katsoo, että mikäli asiakas olisi käytävään tullessaan painanut katkaisijaa neljännessä kerroksessa, eivät valot olisi kolmannessa kerroksessa sammuneet ja toisaalta mikäli valojen sammuttua asiakas olisi pysähtynyt ja kääntynyt katselemaan ympärilleen, olisi hän havainnut taakseen jääneen toimivan valonkatkaisijan ja saanut sytytettyä valot käytävään.
Edellä mainituilla perusteilla FINE katsoo, että kiinteistön porraskäytävä ja sen valaistus ovat rakenteeltaan asianmukaiset ja liikkujille riittävän turvalliset. FINE katsoo, ettei asiakkaan henkilövahinko ole ollut seurausta kiinteistönomistajan virheestä, huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä kiinteistön kunnossapidossa eikä kiinteistönomistajalle ole siten syntynyt vahingosta korvausvastuuta. Kyseessä on FINEn näkemyksen mukaan ollut tapaturmainen vahinko, jonka seuraukset jäävät vahingonkärsineen itsensä kannettaviksi. Korvausvastuun puuttuessa vahinko ei tule myöskään kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta korvattavaksi. FINE pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Hyytiäinen