Tapahtumatiedot
Vakuutettu, asukas A:n asuinhuoneiston wc-tilassa oleva wc-istuin oli rikkoutunut asukkaan horjahtaessa wc-istuinta päin. Wc-istuimen säiliöön oli tullut halkeama. Rikkoutumisen seurauksena wc-säiliöstä oli vuotanut vettä asuntoon ja asuinrakennuksen käytävään. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei vakuutuksenottaja ole aiheuttanut vahinkoa tuottamuksellisesti, eikä vahinko ole siten A:n vastuuvakuutuksesta korvattava.
Asiakkaan valitus
Asunto-osakeyhtiö katsoo, että asukas A on menetellyt asiassa huolimattomasti ja laiminlyönyt vahingosta ilmoittamisen.
Asukas ei ole itse ilmoittanut wc-istuimen halkeamisesta ja veden vuotamisesta, vaan asukkaan naapuri oli huomannut veden valumisen asuintalon käytävässä. Tällöin vahinkotapahtumasta on kulunut aikaa vähintään tunti, sillä vesi oli mennyt lattiarakenteista läpi ja kastellut alakerran lattioita. Selvää on, että asukas on huolimattomuudellaan aiheuttanut suuren osan vahingosta.
Talohuollon päivystäjän mukaan hän olisi ollut kymmenessä minuutissa paikalla, jos asukas olisi ilmoittanut vahingosta heti. Tällöin aiheutunut vahinko olisi ollut huomattavasti nykyistä (40 000 euroa) pienempi. Lisäksi huoltomies olisi voinut puhelimitse jo neuvoa asukasta, miten wc-istuimen vieressä oleva sulku laitetaan kiinni. Näin vahinko olisi rajoittunut entisestään. Huoltomiehen saapuessa paikalle asukas oli edelleen ilmoittanut, että ”hoitaa asian itse”. Asukkaan huolimattomuutta osoittaa nimenomaan se, että hän ei ole itse ilmoittanut vuodosta mihinkään.
Vakuutusyhtiö on todennut vastineessaan, että Tehokuivauksen lausunnonantaja olisi ollut paikalla tapahtuma-aikaan. Hän on ollut paikalla, mutta hän ei ole raporttia kirjoittanut. Talohuollon edustaja oli välittömästi tapahtuma-aikaan paikalla ja hänen lausunnolleen tulisi sen vuoksi antaa painoarvoa.
Asiassa on lisäksi pyydetty lausunto LVI-alan liikkeestä ja lausunnossa todetaan, että arvion mukaan vettä vuotaa noin yksi litra minuutissa. Kun otetaan huomioon, että wc-tilaan mahtuu vettä noin 80 litraa ennen kuin vesi valuu eteisen puolelle, on aikaa tällöin kulunut noin 80 minuuttia. Koko vuoto ei ole mennyt lattialle, vaan osa on valunut myös suoraan wc:n viemäriin. Asukas on itse yrittänyt pyyhkeillä kuivata lattiaa, mikä on myös pidentänyt aikaa ilmoittamiseen.
Asunto-osakeyhtiö vaatii, että A:n vastuuvakuutuksesta katetaan syntyneet kustannukset 75 prosenttisesti. Asunto-osakeyhtiö katsoo, että asukkaan huolimattomuudesta aiheutunut vahinko on 75 % aiheutuneen vahingon kokonaismäärästä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö viittaa antamiinsa korvauspäätöksiin (2.4.2024 ja 29.4.2025) ja katsoo, että ratkaisu on oikea ja vakuutusehtojen ja -sopimuksen mukainen. Vakuutettu ei ole korvausvastuussa vahingosta.
Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutettu horjahti asunnossaan päin wc -istuinta istuessaan siihen, jolloin säiliö halkesi ja vettä valui lattialle. Lisäselvitysten mukaan vakuutettu on tapahtuma-aikaan ollut 72-vuotias ja hänellä on todettu vuonna 2018 keskivaikea aivoinfarkti, josta on jäänyt jonkin verran ongelmia muistiin ja muihin kognitiivisiin toimintoihin. Tämän vuoksi vakuutetun asioita hoitaa vakuutetun tytär. Talohuolto on soittanut tyttärelle ja kertonut, että isä on sulkenut wc:n sulkuventtiilin ja levittänyt pyyhkeitä lattialle kuivatakseen vettä. Naapuri on havainnut vahingon rappukäytävässä ja ilmoittanut asiasta kiinteistöhuoltoon.
Lausuntopyynnön mukaan vakuutettu on menetellyt huolimattomasti ja laiminlyönyt vahingosta ilmoittamisen. Taloyhtiön toimittaman asiantuntijaselvityksen mukaan vuodon määrä olisi ollut noin 0,5–1 litraa minuutissa, riippuen onko kyseessä pelkkä halkeama vai puuttuuko palanen säiliön sivusta. Laiminlyöntiä osoittaa etenkin se, että asukas ei koskaan siitä ilmoittanut mihinkään ja kun sitten taloyhtiön huoltomies tuli paikalle, niin hän siis ilmoitti että ”hoitaa asian itse”.
Vakuutusyhtiö on neuvonta-asian yhteydessä lausunut, että kun huomioidaan kosteuskartoitusraportin mukainen vahingon laajuus, voidaan sen katsoa täsmäävään aiemmin sekä asunnon omistajan että isännöitsijän ilmoittamiin vuodon keston arvioihin, jotka ovat olleet 10–20 minuutin välillä. Jos vuoto olisi kestänyt tunteja, olisi vahinko merkittävästi laajempi kuin nyt aiheutunut vahinko. Lisäksi vakuutusyhtiö pitää uskottavana vakuutetun kertomusta siitä, että vakuutettu on vahingon ajankohtaa selvitettäessä kertonut lähteneensä kauppaan noin puolen päivän aikaan. Kaupasta palattuaan hän oli joissain vaiheessa mennyt vessaan, jolloin vahinko on tapahtunut. Näin ollen vuoto ei ole voinut alkaa väitetysti klo 10.00–12.00 aikaan, vaan lähempänä huoltoyhtiölle tehtyä ilmoitusta vahingosta.
Korvausvastuu vahingosta
Vastuuvakuutuksesta korvataan toiselle aiheutuneet esine- ja henkilövahingot, josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan asiassa on riidatonta, että vakuutettu ei ole korvausvastuussa horjahtamisen seurauksena aiheutuneesta esinevahingosta. Selvyyden vuoksi vakuutusyhtiö kuitenkin toteaa, että vastuuvakuutuskorvauksen saaminen edellyttää, että vakuutettu on menetellyt vahingonkorvausvelvollisuuden perustavalla tavalla ja on siten voimassa olevan oikeuden mukaan vastuussa aiheuttamastaan vahingosta.
Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai
laiminlyöntiä. Menettelyn toteaminen tuottamukselliseksi tarkoittaa sitä, että arvioinnin kohteena olevan henkilön olisi tullut toimia toisin tai pidättyä kokonaan toiminnasta ottaen huomioon käsillä ollut ennalta arvattava vahinkoriski. Pelkästään se, että jokin vakuutetun toiminta on johtanut vahinkoon, ei vielä tarkoita sitä, että hänelle olisi syntynyt voimassa olevan oikeuden mukainen vahingonkorvausvastuu tuon toimintansa seurauksesta. Jos vahingonkorvausvastuuta ei ole, ei myöskään vastuuvakuutuksesta voi saada korvausta aiheutuneiden vahinkojen peittämiseksi. (FINE-063378 (2023))
Tapaturmaisella vahingolla tarkoitetaan tilannetta, jossa vahingon aiheuttajan ei voida katsoa toimineen moitittavasti, vaikka vahinko onkin aiheutunut hänen toiminnastaan. Tällöin vahingon aiheuttaja ei ole korvausvastuussa vahingosta. Puhdas tapaturma ei johda korvausvastuuseen. (Pauli Ståhlberg – Juha Karhu, Suomen vahingonkorvausoikeus, 2020, s.18 ja 79)
Vakuutusyhtiö huomauttaa, että voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on myös lähtökohtaisesti näyttövelvollisuus vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta. Näytön arvioiminen tapahtuu aina tapauskohtaisesti, eli kunkin tapauksen yksilöllisten olosuhteiden perusteella. (FINE-062716 (2023))
Vakuutuslautakunnan käytännön mukaan korvausvastuuta voidaan arvioida yksityishenkilön huolellisuusvelvoitteen vastaisen käyttäytymisen kautta (VKL 168/93). Menettelyn toteaminen tuottamukselliseksi tarkoittaa sitä, että arvioinnin kohteena olevan henkilön olisi tullut toimia toisin tai pidättyä kokonaan toiminnasta ottaen huomioon käsillä ollut ennalta arvattava vahinkoriski.
Huolimattomuutena ei voida pitää sitä, että vakuutettu horjahtaa päin esinettä. Vakuutetulla ei ole olosuhteessa ollut erityistä aihetta varoa horjahtamista ja horjahtaminen on ollut ennalta-arvaamatonta ja äkillistä. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan tilanne on lähinnä verrattavissa tavanomaiseen kompurointiin, josta aiheutuneista vahingoista ei vakiintuneen korvauskäytännön mukaan synny korvausvastuuta, koska kyseessä on ennemminkin tapaturmainen vahinko. Vakuutusyhtiön käytettävissä olevien tietojen perusteella vakuutetun horjahtaminen ei ole ollut siten seurausta normaalin yksityishenkilön huolellisuusvelvoitteen vastaisesta käyttäytymisestä. Asiakirjojen perusteella ei voida todeta vakuutetun menetelleen poikkeuksellisesti tai moitittavasti siten, että hänen voitaisiin katsoa aiheuttaneen horjahtamisen sekä siitä seuranneen säiliön rikkoutumisen huolimattomuudellaan. Pelkästään se, että vahinko on sattunut, ei tarkoita sitä, että vakuutettu olisi menetellyt nimenomaan vastuuvakuutuskorvauksen saamisen kannalta merkityksellisellä tavalla eli huolimattomasti, joka synnyttäisi hänelle vahingonkorvausvelvollisuuden. (FINE-009952 (2018), FINE-062716 (2023), FINE-063378 (2023))
Ilmoittamisvelvollisuus
Lausunnonpyytäjä on katsonut vuokralaisen korvausvastuun asiassa perustuvan siihen, ettei vakuutettu ole vettä havaittuaan asianmukaisesti ilmoittanut asiasta huoltoyhtiölle.
Vakuutusyhtiö toteaa, vuokralaiselle ei ole huoneenvuokralaissa tai muussa lainsäädännössä asetettu mitään erityistä velvollisuutta ilmoittaa asunto-osakeyhtiölle tai huoltoyhtiölle huoneiston vahingoittumisesta tai puutteellisuuksista. Lainsäädännön mukaan vuokralaisella on velvollisuus ilmoittaa vuokranantajalle huoneiston vahingoittumisesta tai puutteellisuudesta. Näin ollen, ilmoittamisvelvollisuutta ei ole suhteessa huoltoyhtiöön. Asunnon vahingoittumisen seurauksena tehtävän Ilmoituksen laiminlyönti tulee arvioitavaksi ainoastaan siten vahingonkorvauslain perusteella.
Vakuutuslautakunnan käytäntöön viitaten (VKL 556/15 ja FINE-033931) pelkkä niin sanottu ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti ei ole sovellettavien lakien perusteella korvattava vahinko.
Toimitetun uuden lausunnon mukainen tieto vuodon kestosta perustuu huoltomiehen arvioon. Aiemmin on saatu Tehokuivaus Oy:n asiantuntijan arvio vuodon kestosta. Arviot eroavat toisistaan merkittävästi. Tehokuivaus Oy:n arvio on ollut 10–20 minuuttia kun taas Kotikatu Oy:n huoltomiehen arvio on 3–4 tuntia. Molemmat lausunnon antajat ovat olleet paikalla välittömästi vuodon havaitsemisen jälkeen. Tehokuivaus Oy on hoitanut jälkivahingontorjuntatyöt kohteessa.
Kun huomioidaan kosteuskartoitusraportin mukainen vahingon laajuus, voidaan sen katsoa täsmäävään aiemmin Tehokuivaus Oy:n antamaan arvioon vuodon kestosta, joka on 10–20 minuutin välillä. Jos vuoto olisi kestänyt tunteja, olisi vahinko hyvin merkittävästi laajempi kuin nyt aiheutunut vahinko. Kun wc-istuimen säiliö on rikkoutunut kartoitusraportin kuvissa näkyvällä tavalla, on vuoto hyvin voimakasta. Vahingon laajuus siis täsmää aiemmin annettuun arvioon vuodon kestosta.
Lisäksi vakuutuksenottaja on vahingon ajankohtaa selvitettäessä kertonut lähteneensä kauppaan puolen päivän aikaan ja menneensä jossakin vaiheessa kaupasta palattuaan vessaan, jolloin vahinko on tapahtunut. Näin ollen vuoto ei ole voinut alkaa jo kello 10–12 välillä.
Vakuutusyhtiö katsoo, että aiemmin ilmoitettu arvio vuodon kestosta (jonka myös aiemmissa lausunnoissaan on sekä isännöitsijä että asunnon omistaja ilmoittanut) pitää paikkansa ja näin ollen vakuutuksenottaja ei ole toiminut vahingon satuttua huolimattomasti.
Isännöitsijän lausunnon mukaan Tehokuivaus Oy:n edustaja ei olisi ollut paikalla tapahtuma-aikaan. Tehokuivaukselta on kuitenkin lasku, jossa näkyy, että he ovat olleet vahinkopäivänä kohteessa. Lisäksi Kotikatu Oy:n lausunnossa sanotaan, että Tehokuivaus on kutsuttu heti hoitamaan hälytystyöt ja Kotikadun edustajan lähtiessä paikalta klo 17.30 jäi Tehokuivaus vielä töihin. Kotikadulle ilmoitus vuodosta oli tullut kello 15.10. Näin ollen Tehokuivaus Oy:n edustajat ovat olleet vahinkopaikalla heti vahingon havaitsemisen jälkeen. Kosteuskartoituksen Tehokuivaus Oy:n edustaja on tehnyt 5.3.2024.
Tehokuivaus Oy:n edustaja on antanut isännöitsijälle arvion vuodon kestosta ja se on ollut 15–20 min. Vakuutusyhtiö on ollut uudelleen puhelimitse yhteydessä Tehokuivaus Oy:n lausunnon antajaan ja hän pysyy arviossaan. Vakuutusyhtiö katsoo, että hänellä on paras mahdollinen kokemus ja ammattitaito arvioida vuodon aikaa ja hän on tehnyt arvionsa vahinkokohteessa käydessään.
Vehmasputki Oy on antanut arvionsa yhden wc-istuimesta heille lähetetyn valokuvan perusteella jälkikäteen. Näin ollen kyseistä arviota ei voida pitää paikalla käyneen asiantuntijan arviota luotettavampana.
Wc-istuimen säiliöön mahtuu n. 6–7 litraa vettä. Yleinen wc:n säiliön täyttymisnopeus on n. 12 litraa/minuutissa. Jälkikäteen on mahdotonta saada uskottavaa ja varmuudella paikkansa pitävää lausuntoa vuodon määrästä. Jälkikäteen tehtävissä arvioissa vuoto on voinut olla mitä tahansa välillä 0–12 litraa minuutissa. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, että asiantuntijan paikan päällä antama arvio 10–20 minuuttia on paras käytettävissä oleva arvio. Tässä arviossa on voitu huomioida kaikki asiaan vaikuttavat asiat ja olosuhteet.
Isännöitsijän lisäselvityksessä kerrotaan, että ennen kuin vesi valuu muihin tiloihin ja rakenteisiin tulisi vuoto olla yli 80 litraa. Wc-tila ei valokuvien perusteella ole ollut vesitiivis ja tämä 80 litraa tarkoittaisi, että wc-tilan lattia olisi vedenpitävä ja vedenpitävä kerros olisi nostettuna tiiviisti seinille ja kynnyksille 20 mm korkeuteen. Valokuvien perusteella ja vahingon laajuuden perusteella tilan lattia ei ole ollut vedenpitävä (wc-tilankin seinien alaosat ovat kastuneet). Näin ollen vakuutusyhtiö kyseenalaistaa tämänkin jälkikäteislausunnon.
Vakuutusyhtiö katsoo, että vuokralaisella ei voida olettaa olevan taloyhtiön huoltoliikkeen puhelinnumeroa heti saatavilla. Myös sen selvittämiseen olisi voinut kulua aikaa.
Lausuntopyynnössäkin todetaan, että vahinkoa olisi joka tapauksessa aiheutunut ja asiassa on riidattomasti todettu, että vakuutettu ei ole korvausvastuussa horjahtamisen seuraksensa aiheutuneesta esinevahingosta. Vakuutusyhtiö toteaa, että ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiä koskeva väite ei ole siten erillisenä huolimattomuutena vahingonkorvauslain mukaan korvattava vahinko.
Selvyyden vuoksi vakuutusyhtiö tarkentaa, ettei vakuutettu ole tapaturman jälkeen käyttäytynyt yksityishenkilölle asetetun huolellisuusvelvoitteen vastaisesti. Asiassa on riidatonta, että vakuutettu on pyrkinyt vahingon jälkeen estämään vahingon laajenemista pyyhkein ja kuivauksin. Vakuutusyhtiö toteaa, että välittömillä toimillaan vakuutettu on siten yrittänyt estää ja rajoittaa vahingon syntymistä. Vakuutusyhtiö huomauttaa, että tapaturmaisen horjahtamisen jälkeen ei voida vaatia yksityishenkilöltä kohtuuttoman nopeaa reagointikykyä.
Vaikka vakuutettu ei olisi pyyhkein ja kuivauksin estänyt vahingon laajenemista, olisi kohtuutonta väittää, että vakuutetun toiminta johtaisi siinäkään tapauksessa korvausvastuuseen. Vakuutetun tyttärelle on myös puhelimitse ilmoitettu, että vakuutettu olisi sulkenut wc:n sulkuventtiilin. Lausuntopyynnön mukaan asukas ei olisi sulkenut sulkuventtiiliä tai hanaa oma-aloitteisesti.
Vakuutusyhtiö huomauttaa tältä osin, että yksityishenkilöltä ei voida edellyttää, että tapaturman jälkeen hän osaisi toimia vuotovahingon laajuuden rajoittamisen osalta lausuntopyynnössä edellyttämällä reagointinopeudella. Vaikka vesi olisi valunut yli arvioiduin 10–20 minuutin ajan, olisi kohtuutonta väittää, että vuokralaisella olisi ollut velvollisuus ymmärtää sulkuhanan toimintaa tai tietää missä sulkuhana ylipäätänsä sijaitsee tai ymmärtää vesivahingon laajuuden seuraukset. Tässä tapauksessa vuodon oli huomannut naapuri, joka oli ehtinyt hälyttää huoltoyhtiön paikalle ollessaan sattumalta rappukäytävässä. Vakuutettu ei ollut käynyt rappukäytävässä, koska oli kuivaamassa vahinkoa huoneistossa. On myös mahdollista, että vakuutettu ei ole havainnut eikä ole pystynyt havaitsemaan veden kulkeutumista rakenteisiin. Vaikka vakuutettu olisi havainnut ja ilmoittanut havainnoistaan välittömästi esimerkiksi taloyhtiön edustajalle, huoltoyhtiölle tai vuokranantajalleen, asiassa ei voida riidattomasti todeta, että välitön soitto olisi edes vaikuttanut merkittävästi vahingon laajuuteen. Lisäksi huoltoyhtiön numeron tallentamista matkapuhelimeen tai muuten nopeasti saatavilla olevaan paikkaan ei voida vuokralaiselta myöskään edellyttää. Vakuutetulla olisi joka tapauksessa kestänyt huoltoyhtiön puhelinnumeron selvittämisessä ja huoltoyhtiöön soittamisessa jonkun verran aikaa. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan yksityishenkilölle ei voida asettaa näin tiukkaa määräaikaa huoltoyhtiölle soittamisen tai reagointikyvyn osalta.
Edellä mainituin perustein pelkästään niin sanottuun ilmoittamisvelvollisuuteen perustuva huolimattomuus ei ole vahingonkorvauslain mukaan korvattava vahinko. Noin tunnin sisällä tehtävää ilmoitusta ei voida myöskään pitää yksityishenkilön huolellisuusvelvoitteen täyttämisen edellytyksenä.
Korvauksen määrä
Vakuutusyhtiö ei ole arvioinut tarkemmin korvauksen määrää, koska korvauspäätöksessä on katsottu, ettei vakuutettu ole korvausvastuussa vahingosta.
Asiassa ei ole esitetty mitään näyttöä siitä, että vakuutetun nopeampi soittaminen huoltoyhtiöön olisi aiheuttanut 75 prosenttia pienemmän vahingon. Näin ollen lausunnonpyytäjän vaatimus 75 prosentin vaikutuksesta vahingon laajuuteen on perusteeton. Jos Vakuutuslautakunta katsoo vastoin vakuutusyhtiön näkemystä, että vakuutettu on korvausvastuussa, vakuutusyhtiö varaa mahdollisuuden ottaa tarkemmin kantaa vahingon määrään. Korvauksen määrää rajoittaa korvausrajoitukset, vakuutuskirjalla erikseen määritelty vakuutusmäärä ja omavastuuosuus.
Yhteenveto
Edellä mainituin perustein vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että ratkaisu on oikea ja vakuutusehtojen ja vakuutussopimuksen mukainen.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Tapauksessa on kysymys siitä, onko vakuutettu aiheuttanut huolimattomuudellaan wc-säiliön halkeamisesta seuranneen vesivahingon ja tuleeko vahinko siten korvata vastuuvakuutuksesta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kotivakuutuksen ehdot (1.1.2022)
Vastuuvakuutus
3. Korvattavat vahingot ja niihin liittyvät rajoitukset
3.1 Mitä vastuuvakuutuksesta korvataan?
Vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Vahingonkorvauslaki (412/1974)
2 luvun 1.1 §
Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Asian arviointi
Vahingon korvattavuus vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on menetellyt vahingonkorvausvelvollisuuden perustavalla tavalla ja on siten voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta. Pelkästään se, että vakuutetun toiminta on johtanut vahinkoon, ei vielä tarkoita sitä, että vakuutettu olisi vahingosta korvausvastuussa. Korvausvastuun syntyminen edellyttää vakuutetun tuottamusta eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Lisäksi vahingon tulee olla syy-yhteydessä huolimattomaan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että vahingon tulee olla toiminnan ennakoitavissa oleva seuraus.
Käsiteltävässä asiassa asukas on horjahtanut päin wc-istuinta, jonka säiliö on haljennut ja alkanut vuotaa vettä. Asukas on alkanut pyyhkeillä kuivata lattiaa, mutta ei ole itse hälyttänyt apua esimerkiksi soittamalla huoltoyhtiöön.
Vakuutuslautakunnalle toimitettu aineisto sisältää ristiriitaista tietoa siitä, kuinka kauan wc-istuin on vuotanut ennen kuin asukkaan naapuri on huomannut vettä talon käytävässä ja soittanut huoltoliikkeeseen.
Vakuutusyhtiön mukaan vuotopaikalle saapunut Tehokuivaus Oy on arvioinut, että vettä olisi valunut 10–20 minuuttia. Tehokuivauksen raportin (5.3.2024) mukaan asunnon keittiön, wc:n, makuuhuoneen, eteisen, olohuoneen ja pesuhuoneen lattiat sekä seinien alaosat ovat osin kastuneet. Rappukäytävän katto ja lattia ovat osin kastuneet. Tehokuivauksen raportissa olevasta kuvasta ilmenee, että halkeama on melko iso. Wc-tilassa ei ole erillistä lattiakaivoa.
Kotikatu Oy:n laatimassa selvityksessä (2.1.2025) on arvioitu, että vettä on valunut useampi tunti, koska matot ja lattiamateriaalit olivat jo märkiä. Vettä oli tippunut alakerran käytävään jo pitkään (katon akustolevyt olivat jo vettyneet ja päästivät veden läpi lattialle). Arvion mukaan vahinko on tapahtunut klo 10–12.
Lausunnonpyytäjä on pyytänyt erikseen lausuntoa LVI-liikkeeltä, joka on sähköpostissa (26.2.2025) arvioinut, että vuotoa voisi olla 0,5–1 litra/minuutti riippuen siitä, onko vuodon lähteenä pelkkä halkeama vai onko säiliöstä lohjennut pala.
Vakuutuslautakunta katsoo, että wc-istuinta päin horjahtamista ei ole pidettävä tuottamuksellisena tekona, vaan kysymys on tapaturmasta. Mitä tulee vuotovahingon ilmoittamiseen, Vakuutuslautakunta toteaa ensinnäkin, että tiedot vuodon kestosta vaihtelevat olennaisesti. Jälkikäteen on vaikea arvioida, kuinka kauan vuoto on kestänyt. Vuoto on levinnyt suhteellisen laajalle, mutta toisaalta wc-istuimen halkeama on kuvista päätellen suhteellisen suuri. Wc-tila on pieni, eikä tilassa ole erillistä lattiakaivoa. Näin ollen Vakuutuslautakunta pitää uskottavana arviota siitä, että vuoto olisi kestänyt ainoastaan maksimissaan 20 minuuttia.
Asukas on horjahtamisen ja wc-säiliön halkeamisen jälkeen pyrkinyt estämään vahingon laajenemista kuivaamalla lattiaa pyyhkeillä. Vakuutuslautakunta katsoo, että välittömillä toimillaan vakuutettu on siten sinänsä yrittänyt estää ja rajoittaa vahingon syntymistä. Vakuutettu ei ole kuitenkaan ottanut yhteyttä huoltoyhtiöön. Vakuutuslautakunta katsoo edellä mainituin tavoin, että vuotoaika on ollut kohtuullisen lyhyt, maksimissaan 20 minuuttia. Arvioiden mukaan vuoto on voinut kestää vain 10 minuuttia. Vaikka on sinänsä selvää, että asukkaalla on vahingonrajoittamisvelvollisuuden vuoksi yleisesti velvollisuus hälyttää tällaisessa tapauksessa apua, nyt arvioitavassa tapauksessa vuoto on kuitenkin kestänyt niin vähän aikaa, ettei vakuutetun toiminnassa ole tässä tapauksessa ollut tuottamuksellisuutta, vaikka hän ei ole 20 minuutin aikana ottanut yhteyttä huoltoyhtiöön, vaan yrittänyt itse kuivata lattiaa ja estää veden valumista.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto
Jäsenet
Riitta Haapasaari
Juho Kankkunen
Antti Malmberg
Mari Ryymin