Tapahtumatiedot

Asiakkaan omistama omakotitalo vaurioitui 6.5.2021 sattuneen tulipalon ja tulipalosta aiheutuneiden sammutustöiden seurauksena.

Poliisin 11.5.2021 päivätyn tutkintailmoituksen mukaan poliisin suorittaman teknisen tutkinnan perusteella palo oli saanut alkunsa keittiön lattiarakenteen sekä keittiötason kaapiston sisältä. Talon keittiön lattia oli palanut pois. Keittiöstä oli suora näkymä keittiön alapuolella olevaan saunaan ja tekniseen tilaan. Sauna ei ollut palanut muuten kuin kattorakenteistaan. Saunassa oli keittiöstä pudonnutta palokuormaa. Teknisessä tilassa oli eteistila, jossa ei ollut palanut. Teknisessä tilassa oli puulämmitteinen lämmityskattila, jonka päällä oli ylhäältä pudonnutta palokuormaa. Kattilan sisällä oli tuhkaa. Piipunhormipelti oli kiinni. Lämmityskattilassa eikä kiertovesipumpussa ollut viitteitä tulipalosta.

Vakuutusyhtiö suoritti kohteessa vahinkotarkastuksen 19.5.2021. Tarkastusraportin mukaan kyseessä oli vuonna 1980 rakennettu omakotitalo, jonka huoneistopinta-ala oli 199 neliömetriä. Raportissa kyseessä todettiin olevan todennäköisesti keittiön nurkasta alkanut tulipalo ja vahingon laajuuden selviävän myöhemmin.

Vakuutusyhtiö suoritti 28.1.2022 kohteessa uuden vahinkotarkastuksen, jonka perusteella se laati laskelman rakennuksen uusarvosta, nykyarvosta ja korjauskustannuksista. Laatimansa laskelman perusteella yhtiö antoi asiakkaalle 11.2.2022 selvityksen koskien omakotitalon palovahingon vakuutuskorvausta. Selvityksen mukaan rakennuksessa oli aiemmin todettu korjaamatta jätettyjen vuotovahinkojen aiheuttamia sisäilmaongelmia ja kosteusvahinkoja. Palohetkellä rakennus oli tyhjillään ja asumaton. Vakuutustietojen mukaan kiinteistön sisäpinnat, kalusteet ja käyttövesiputket olisi uusittu vuonna 2014. Vahinkotarkastuksessa oli todettu, ettei näitä putkistoja ollut kuitenkaan uusittu kokonaan, vaan vesijohdot olivat runkojen osalta alkuperäiset. Kalusteille tulevia pintavetoja oli osittain uusittu. Samoin vakuutustietojen mukaan rakennuksen ikkunat olisi uusittu vuonna 2008. Todellisuudessa yläkerran ikkunat olivat uusittu, mutta alakerran ikkuna olivat alkuperäisiä. Koska molemmat edel­lä mainitut tiedot vaikuttavat rakennuksen ja sen LVISA-laitteiden vakuutusmaksuun, yhtiö totesi näiden virheellisten tietojen perusteella, että vakuutuksesta oli peritty liian vähän vakuutusmaksua. Perityn vakuutusmaksun ja oikeiden tietojen perusteella määrätyn vakuutusmaksun välinen suhde on 76,4 prosenttia ja se vaikuttaa alentavasti palovahingosta maksettavan korvauksen määrän.

Selvityksessään vakuutusyhtiö arvioi rakennuksen uusarvoksi pinta-alatietojen perusteella 303 400 euroa. Rakennuksen nykyarvoksi vakuutusyhtiö arvioi rakennuksen iän, kunnon ja rakennuksessa tehtyjen korjausten perusteella 44 prosenttia. Vakuutusyhtiö arvioi tekemänsä laskelman perusteella rakennuksen kokonaiskorjauskustannukset vahinkoa edeltävään tasoon huomioimatta kosteusvaurioiden korjaamisesta aiheutuvien kustannusten vähentämistä yläkerran osalta olevan noin 150 000 euroa ja alakerran osalta noin 70 000 euroa. Palovahinkoon kuulumattomien kosteusvaurioiden osuudeksi yhtiö arvioi 50 000 euroa. Näin yhtiö arvioi palovahingon korjauskustannuksiksi vahinkoa edeltävään tasoon olevan 170 000 euroa. Koska rakennuksen korjauskustannukset palovahingon jälkeen olivat vähemmän kuin rakennuksen uusarvo, oli korvauksen perusteena vakuutusehtojen mukaisesti vahingon korjauskustannukset. Koska rakennuksen nykyarvo oli alle 50 prosenttia, yhtiö ilmoitti korvaavansa näistä korjauskustannuksista vakuutusehtojen mukaisesti rakennuksen nykyarvon mukaisen osuuden. Näin ollen palovahingon määräksi muodostui yhtiön mukaan 44 prosenttia 170 000 eurosta eli 74 800 euroa. Vakuutusyhtiö ilmoitti korvaansa palaneen asuinrakennuksen korjauskustannuksista rakennuksen nykyarvon mukaisen osuuden 74 800 euroa 500 euron omavastuulla vähennettynä ja tästä summasta korvataan se osuus, jonka vakuutuskohteesta perityn vakuutusmaksun ja oikeiden tietojen perusteella määrätyn vakuutusmaksun välinen suhde osoittaa eli 57 000 euroa (76,4 prosenttia × 74 300 euroa).

Vakuutusyhtiön antaman selvityksen jälkeen vakuutusyhtiön ja asiakkaan sekä vakuutusyhtiön ja asiakkaan valtuuttaman asiakkaan isän välillä käytiin neuvotteluja vakuutuskorvauksesta. Vakuutusyhtiö teki asiakkaan kanssa 14.7.2022 sopimuksen kertakorvauksen maksamisesta. Sopimuksella vakuutusyhtiö maksoi kertakaikkisena korvauksena tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen ja sen LVISA-laitteiden vahingoista yhteensä 80 000 euroa pantinhaltijana olevalle pankille.

Myöhemmin asiakas vaati vakuutusyhtiöltä korvausta talon purkukustannuksiin. Vakuutusyhtiö ilmoitti 9.10.2022 asiakkaalle, että kertakorvauksessa on huomioitu myös rakennuksen purkukustannukset.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön maksamaan kertakorvauksen määrään ja vaatii, että yhtiön tulee maksaa 80 000 euron kertakorvauksen lisäksi 40 000 euron korvaus koskien talon purkua, pois vientiä ja tasoitusta, tai vaihtoehtoisesti vakuutusyhtiön tulee itse ottaa hoitaakseen talon purkuun liittyvät kustannukset.

Valituksessaan asiakas kertoo, että talon katto on tulipalon yhteydessä revitty kolmesta kohtaa auki ja koko taloon laskettu paloruiskulla vettä. Talon kaikki tilat on sammutustöiden yhteydessä kasteltu, koska huoneet olivat täynnä savua, eikä palavia paikkoja voinut ennakoida. Asiakkaan mukaan talo on tulipalon ja palokunnan sammutuksen vuoksi palanut ja kastunut asuinkelvottomaan kuntoon, niin ettei se ole enää korjattavissa. Ainut vaihtoehto on talon purkaminen kokonaisuudessaan. Asiakas kertoo, että vakuutusyhtiön vakuutustarkastaja on myöntänyt käydessään vahinkopaikalla asiakkaan isän kanssa, että talosta maksettava korvaus tai talon uudelleen rakentaminen on huomioitava talon kivijalasta saakka ottaen kuitenkin huomioon sen osuuden, joka kuuluu talon myyjän vastuulle homevaurioiden vuoksi. Asiakkaan ja talon myyjän välisen kiinteistökaupan osalta asiakkaalla on riita vireillä tuomioistuimessa.

Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiö on ilmoittanut jälkeenpäin hänelle, että kertakorvaukseen kuuluu myös talon purkuun liittyvät kustannukset, vaikka kertakorvausta koskevassa sopimuksessa ei näin lue. Asiakas toteaa, ettei hän olisi allekirjoittanut kertakorvaussopimusta, jos olisi ymmärtänyt, että summa sisältää myös talon purkua koskevan osuuden. Asiakas on selvittänyt, että talon purku ja poisvienti maan tasoituksineen maksaa 40 000 euroa. Asiakas ei hyväksy sitä, että hänen 160 000 euron arvoisesta talosta vakuutusyhtiö on käytännössä korvannut 40 000 euroa.

Asiakas on myös tyytymätön siihen, miten korvausasiaa on hoidettu vakuutusyhtiössä. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiö on jättänyt muun muassa vastaamatta hänen viesteihinsä eikä asiakas ole tavoittanut asiaa hoitavia henkilöitä puhelimitse. Vakuutusyhtiö ei ole myöskään vastannut asiakkaan tai hänen isänsä kysymyksiin koskien muun muassa uuden talon rakentamista tai sitä tuleeko asiakkaan toimittaa vakuutusyhtiölle kirjallinen korvausvaatimus. Lisäkirjelmässään asiakas toteaa vahingon tapahtuneen myöhään syksyllä. Asiakas kertoo, että kattoon tehtiin sammutustöiden yhteydessä kaksi reikää ja etu- ja takaovesta laskettiin vettä taloon. Tämän seurauksena kaikki huoneet on kasteltu. Asiakas katsoo, että koska hän ei saanut vakuutusyhtiöltä heti tietoja, seisoi talo viikkoja kylmänä. Talon sähköt ja lämmitysjärjestelmä olisi tullut saada heti toimimaan, jotta talon olisi saanut kuivaksi. Vakuutusyhtiö ei voi olettaa, että asiakkaan olisi täytynyt ymmärtää, että talo on vielä korjattavissa, kun vakuutusyhtiö ei antanut mitään selvitystä, miten asiassa tulee toimia.

FINElle antamassaan vastineessa vakuutusyhtiö toteaa, että vahinkopaikalla 18.5.2021 tehdyssä tarkastuksessa asiakas ei ole ollut itse paikalla, vaan häntä on edustanut hänen isänsä. Kuten paikalla otetuista valokuvistakin on nähtävissä, ei vakuutettu rakennus ole asiakkaan väitteiden mukaisesti tuhoutunut tulipalon ja sen sammutuksen seurauksena purkukuntoon, vaan tulipalosta aiheutuneet vauriot olisivat olleet korjattavissa. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja ei ole asiakkaan kertoman mukaisesti vahinkotarkastuksen yhteydessä tai myöhemminkään arvioinut rakennusta purkukuntoiseksi, vaan pyytänyt asiakasta toimittamaan vakuutusyhtiölle talon myyjän teettämän kuntotarkastusraportin sekä Rakennusinsinööritoimisto S:n laatiman raportin rakennuksessa ennen paloa todettujen vaurioiden osalta. Nämä asiakirjat on tarvittu vahinkokäsittelyyn rakennuksen vahinkohetken kunnon ja arvon määrittämistä varten. Lisäksi rakennuksessa aiemmin todettuihin homevahinkoihin liittyvä oikeudenkäynti korvauksista ja jopa kaupan purkamisesta oli juuri tuolloin käynnissä, joten vakuutusyhtiö on pyytänyt selvitystä myös tältä osin. Asiakkaan isälle on tarkastuksessa kerrottu, että ennen tulipaloa rakennuksessa jo olleet vauriot (sädesieni, home jne.) tulevat vaikuttamaan rakennuksen arvoon ja sitä kautta palovahingosta maksettavan korvauksen määrään. Missään vaiheessa tarkastusta tai edes vahinkokäsittelyn alussa ei vahinkotarkastaja ole ilmoittanut asiakkaalle tai hänen isälleen mitään päätöstä vahingon korvattavuudesta, koska poliisitutkinta tulipalon osalta on ollut kesken.

Vakuutusyhtiö on joulukuussa 2021 saanut asiakkaalta kopion poliisin tutkintailmoituksesta, jossa kerrotaan, että poliisi ei ole löytänyt palolle mitään luonnollista syttymissyytä, mutta ei myöskään pystynyt osoittamaan, että palo olisi tahallisesti sytytetty tai siihen liittyisi rikos. Ilmoituksen mukaan palon syttymissyy on jäänyt epäselväksi ja palon tutkinta on päätetty 19.10.2021. Tammikuussa vakuutusyhtiö on ilmoittanut asiakkaalle, että korvauskäsittelyn jatkamista varten pyydettyjä rakennuksen piirustuksia ei ole saatu vakuutusyhtiöön ja sen vuoksi vahinkotarkastaja on tulossa uudelleen vahinkopaikalle dokumentoimaan talon ja sen vauriot aiemmin tehdyn vahinkotarkastuksen tueksi. Samana päivänä asiakkaan isä on lähettänyt sähköpostilla vakuutusyhtiölle vahingon korvaamista koskevia kysymyksiä liittyen siihen, että palaneen talon tilalle rakennettaisiin uusi talo. Näihin kysymyksiin ei ole voitu hänelle tai asiakkaalle heti vastata, koska sekä rakennuksessa jo ennen paloa olleiden vaurioiden että tulipalon aiheuttamien vahinkojen laajuus ja korjausmahdollisuuksien selvittäminen on ollut vielä kesken. Vastaaminen on voitu tehdä vasta uuden vahinkotarkastuksen jälkeen.

Vakuutusyhtiö on vahinkotarkastuksen jälkeen lähettänyt asiakkaalle 11.2.2022 päivätyn selvityksen palovahingosta maksettavan vakuutuskorvauksen määrästä ja perusteista. Selvityksessä kerrotaan yksiselitteisesti, että koska rakennuksen korjauskustannukset palovahingon jälkeen ovat vähemmän kuin rakennuksen uusarvo, on korvauksen perusteena vakuutusehtojen mukaisesti vahingon korjauskustannukset. Lisäksi selvityksessä on esitetty perusteet nykyarvokorvauksen maksamiselle ja kiinteistökiinnityksen vaikutus korvauksen suorittamiseen. Asiakkaan viestissään toteaman mukaisesti korvausselvityksessä, sen perusteella tehdyssä kertakorvausesityksessä, eikä siten myöskään korvauspäätöksessä mainita talon purkua, poisvientiä eikä tontin tasoituksen kustannuksia lainkaan, koska ne eivät kuulu vakuutuksen korvauspiiriin. Vakuutuksesta maksettu korvaus perustuu palovahingon aiheuttamien vaurioiden korjaamisen kustannuksiin, eivätkä koko rakennuksen purkukustannukset kuulu vakuutuksen korvauspiiriin. Selvityksen antamisen jälkeen vakuutuskorvauksen määrästä ja perusteista on keskusteltu useita kertoja asiakkaan isän ja vakuutusyhtiön välillä. Näiden keskusteluiden jälkeen palovahingosta on sovittu kertakorvaus, joka on perustunut aiemmin annetussa selvityksessä kerrotun mukaisesti palovahingon korjauskustannuksiin.

Esitettyjen perusteluiden mukaisesti vakuutusyhtiö katsoo, että se on korvannut asiakkaan omistaman omakotitalon tulipalosta aiheutuneen vahingon vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa, kun vahingosta on sovittu rakennuksen vahinkohetken arvoon ja palovahingon korjauskustannuksiin perustuva kertakorvaus. Vakuutusyhtiö ei ole missään vaiheessa kertonut asiakkaalle tai tämän isälle, että korvauksen perusteena voisivat olla uuden vastaavan rakennuksen rakennuskustannukset tai että vakuutus korvaisi rakennuksen purkukustannuksia muun kuin palovahingon korjaamiseen liittyvien purkutöiden osalta. Vakuutusyhtiö toimii vahingossa korvauksen maksajana, eikä se korjauta, pura eikä rakenna tilalle, vaan vakuutuksenottajana asiakas itse päättää, miten haluaa toimia vahingoittuneen rakennuksen kanssa. Tässä tapauksessa vahingon määrän selvittäminen ja koko korvausasia on viivästynyt talokaupasta samanaikaisesti käynnissä olleen riidan oikeuskäsittelyn vuoksi ja asiakkaan päätökseen rakennusta koskevista jatkotoimista on koko korvauskäsittelyn ajan vaikuttanut oikeuskäsittelyn lopputulos. Vahingon ja korvauksen määrään tällä oikeudenkäynnillä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta.

Edellä kerrotun perusteella vakuutusyhtiö katsoo, että palovahingosta annettu korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen, eikä syytä sen muuttamiseen ole. Salosen vaatimat rakennuksen purku- ja raivauskustannukset eivät kuulu vakuutuksesta korvattaviksi.

Lisävastineessaan yhtiö toteaa, että paloon liittyi epäilyttäviä seikkoja. Asiakas itse oli epäillyt kysymyksessä olevan tuhopoltto. Poliisitutkinta tulipalon syttymissyyn osalta oli pitkään kesken. Vakuutusyhtiö sai 7.12.2021 tiedoksi tutkinnan päätöksen, jonka mukaan tutkinnassa ei ollut kyetty löytämään palolle niin sanottua luonnollista syttymissyytä, mutta ei myöskään osoittamaan, että palon syttymissyyhyn liittyisi rikos. Vakuutusyhtiön yleisten sopimusehtojen YL100 kohdan 13.2 mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle tarpeelliset tiedot yhtiön vastuun selvittämiseksi. Ehtokohdan mukaan vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan korvaus­ta ennen kuin se on saanut tarvittavat selvitykset. Ennen vahingon korvattavuuden ratkaisemista on ollut perusteltua odottaa poliisitutkinnan valmistumista. Asiakas on joka tapauksessa rakennuksen omistajana ollut vastuussa sen kunnossa pitämisestä. Hänen vastuullaan on palovahingon jälkeen ollut rakennuksen suojaaminen ja lämmityksen järjestäminen, vaikka vahingon korvattavuutta ei ollut ratkaistu. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut asiakkaalle korvauskäsittelyn alussa, että mahdollisen korvauksen määrään vaikuttaa se, että talossa oli ennestään mittavat homevauriot. Asiakkaalla ei ole perusteita väittää olleensa siinä käsityksessä, että vakuutuksesta korvattaisiin uuden rakennuksen rakentaminen homevaurioisen ja palovahingosta kärsineen rakennuksen tilalle.

Vakuutusyhtiö pitää selvänä, ettei asiakkaan tarkoitus ole missään vaihees­sa ollut miltään osin laittaa rakennusta kuntoon, vaan päästä siitä eroon. Hän ei ole vakuutusyhtiön tietojen mukaan palovahingon jälkeen ryhtynyt mihinkään toimiin rakennuksen korjaamiseksi. Asiakas on puhutuksessa 11.5.2021 kertonut vakuutusyhtiölle taistelleensa kolme vuotta hometalon kaupan purusta. Rakennuksessa ei ollut asuttu ennen palovahinkoa lähes kolmeen vuoteen eikä sinä aikana rakennukseen ollut tehty mitään korjauksia. Vakuutusyhtiölle on toimitettu vahinkokäsittelyn yhteydessä 14.1.2019 päivätty kuntotutkimusraportti, mutta homevaurioiden korjaussuunnitelmaa tai kustannusarviota ei ollut tehty ennen palovahinkoa. Edelleen asiakas kertoi puhutuksessa, että talon myyjä oli ollut osakeyhtiömuotoinen ”laatikkofirma” ja että talokauppaan liittyvä rikostutkinta oli mennyt syyttäjälle. Vakuutusyhtiön tiedossa on, että asiakas on törkeää petosta koskevassa rikosasiassa vaatinut talokauppaan liittyen myyjän edustajalta vahingonkorvauksia. Valtakirjalla asiakkaan puolesta vakuutusasiaa hoitanut asiakkaan isä on 3.3.2022 selvittänyt vakuutusyhtiölle, että tavoitteena on saada vahingonkorvauksena, vakuutuskorvauksena ja asiakkaalle jäävän tontin arvosta saaduilla suorituksilla asiakkaan lainat maksettua. Vakuutusyhtiö toteaa, että kaupan purku ja kauppahinnan takaisinsaanti tai vahingonkorvauksen saaminen myyjän edustajalta ovat koko prosessin ajan olleet epävarmat. Kiinnityksenhaltijan ilmoituksen 21.1.2022 mukaan asiakkaalle oli pankkilainaa enemmän kuin rakennuksen alkuperäinen kauppahinta oli ollut, ja vakuutuskorvaus vaadittiin maksettavaksi kiinnityksenhaltijan tilille. Asiakkaan taloudellinen tilanne ei hänen vakuutusyhtiölle kertomansa mukaan ollut hyvä. Hän on selvittänyt hakeneensa asumistukea ja olleensa vaikeuksissa maksujen suhteen. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen asiakkaalla on ollut taloudellisesti heikot mahdollisuudet omalla kustannuksellaan osallistua talon kunnossapitoon ja korjauksiin.

Vakuutusyhtiö antoi asiakkaalle 11.2.2022 selvityksen omakotitalon palovahingon ehtojen mukaisesta vakuutuskorvauksesta. Selvitys sisälsi muun muassa arvioituihin korjauskustannuksiin perustuvasta korvauksen määrästä. Kuten todettu, asiakas ei ollut aloittanut korjauksia, joten hän ei ollut vaatinut korvauksia perustuen toteutuneisiin kustannuksiin. Selvityksen 11.2.2002 jälkeen asiakkaan isä oli useampaan kertaan yhteydessä vakuutusyhtiöön korvausasian sopimiseksi kertakorvauksena. Puhelinkeskustelussa 2.6.2022 on asiakkaan isälle ilmoitettu, että sovinnollisena ratkaisuna vakuutusyhtiö on valmis maksamaan kertakaikkisena korvauksena 80 000 euroa, ja että purkukustannuksista ei tämän lisäksi erikseen makseta korvausta. Asiakkaan isä on 28.6.2022 ilmoittanut, että asiakas hyväksyy kertakorvauksen, josta isän kanssa oli keskusteltu. Asiakas on 14.7.2022 allekirjoittanut vakuutuskorvausta koskevan sopimuksen.

Asiassa on siis päädytty yhteisellä sopimuksella palovahingon korvaamiseen kertakorvauksella, jonka muodostumisen perusteista asiakas on saanut erillisen selvityksen. Sopimuksen mukainen kertakorvaus on maksettu vakuutusyhtiöstä pantinhaltialle, jolla on ollut tässä tapauksessa ensisijainen oikeus korvaukseen. Asiakkaan esittää lisäkirjelmässään, että palovahinko olisi tapahtunut syksymyöhään. Selvyyden vuoksi vakuutusyhtiö toteaa, että tulipalo tapahtui keväällä 6.5.2021.

Mitä asiakkaan väitteisiin ristiriitaisista tiedoista kirjallisen korvaushakemuksen tekemiseen tulee, ei vakuutusyhtiö ole tarvinnut häneltä vahingosta kirjallista korvaushakemusta, kuten asiakkaalle on jo vahinkokäsittelyn alussa kerrottu. Poliisin vakuutusyhtiölle tekemä tiedustelu korvausvaatimuksesta on liittynyt rakennuksen homevahinkoja koskevaan oikeudenkäyntiin ja poliisi on siinä tiedustellut asiakkaan palovahingosta vakuutusyhtiölle esittämää euromääräistä korvausvaatimusta. Tähän tiedusteluun on totuudenmukaisesti vastattu, että sellaista emme ole saaneet. Joka tapauksessa tämä asia on merkityksetön suhteessa asiakkaan vaatimukseen saada korvausta rakennuksen purkukustannuksista.

Sopimusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.7.2020 alkaen, ehtokohdan KO120 (Keskeisiä määrityksiä) alakohdan 4 (Omaisuuden arvo) mukaan uus­arvolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavanlaisen omaisuuden hankkimiseen tarvittavaa rahamäärää.

Nykyarvolla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun uusarvosta vähennetään kohteen iän, käytön, huollon tai hoidon laiminlyönnin tai käyttökelpoisuuden alenemisen aiheuttama arvon alentuminen. Rakennuksen arvoa arvioidessa huomioidaan myös paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden ja muiden vastaavien syiden selvä vaikutus.

Vakuutusehtojen kohdan KO150 (Korvaaminen) alakohdan 2.2.1 (Rakennuk­sen arvo) mukaan rakennuksen arvo vahinkohetkellä arvioidaan samankokoisen ja tiloiltaan, varusteiltaan ja käyttökelpoisuudeltaan vastaavanlaisen rakennuksen uusarvon ja nykyarvon mukaan.

Alakohdan 2.2.2 (Rakennuksen vahingon määrä) viimeisen kappaleen (Nykyarvon mukainen korvaus) mukaan, kun rakennuksen tai rakennuksen osan nykyarvo on vahinkohetkellä alle puolet sen uusarvosta, vahingon määrä lasketaan nykyarvon mukaan. Myös korvaus maksetaan nykyarvon mukaan. Jos vahingoittunut rakennus voidaan korjata, vahingon määrä on niin suuri osa korjauskustannuksista kuin omaisuuden vahinkoa edeltänyt nykyarvo on uusarvosta välittömästi ennen vahinkoa.

Alakohdan 2.2.3 (Korjauskustannukset) mukaan korjauskustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka perustuvat rakennuksen tai sen osan kunnostamiseen ennen vahinkoa olleeseen tasoon.

Korjauskustannusten korvaaminen perustuu normaaleihin työ- ja hankintakustannuksiin, joihin eivät sisälly yli- tai pyhätyökustannukset, eivätkä muut kiirehtimiskulut.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko vakuutusyhtiön maksaa asiakkaalle 40 000 euron lisäkorvaus talon purkukustannuksista aiemmin maksamansa 80 000 euron kertakorvauksen lisäksi.

Asiakkaan omistamassa omakotitalossa on tapahtunut palovahinko. Talo oli palohetkellä ollut tyhjillään ja asumaton. Talossa oli aiemmin todettu vuotovahinkojen aiheuttamia sisäilmaongelmia ja kosteusvahinkoja, joiden osalta asiakkaalla on ollut kiinteistökauppaa koskeva riita talon myyjää vastaan oikeudessa.

Vakuutusyhtiö on arvioinut talon uusarvoksi pinta-alatietojen perusteel­la 303 400 euroa. Rakennuksen nykyarvon yhtiö on katsonut talon iän, kunnon ja rakennuksessa tehtyjen korjausten perusteella olevan 44 prosenttia sen uusarvosta. Rakennuksen korjauskustannukset vahinkoa edeltävään tasoon huomioimatta kosteusvaurioiden korjaamisesta aiheutuvien korjauskustannusten vähentämistä ovat vakuutusyhtiön tekemän arvion mukaan yläkerran osalta 150 000 euroa ja alakerran osalta noin 70 000 euroa. Palovahinkoon kuulumattomien kosteusvaurioiden korjauskustannuksiksi yhtiö on arvioinut 60 000–80 000 euroa mutta käyttänyt vakuutuskorvaus­ta laskiessaan tältä osin 50 000 euron vähennystä. Tämän perusteella yhtiö on arvioinut palovahingon korjauskustannuksiksi vahinkoon edeltävään tasoon muodostuvan 170 000 euroa. Koska rakennuksen korjauskustannukset palovahingon jälkeen ovat vähemmän kuin rakennuksen uusarvo, on yhtiö käyttänyt korvauksen perusteena vahingon korjauskustannuksia. Rakennuksen nykyarvon ollessa alle puolet sen uusarvosta on yhtiö ilmoittanut vakuutusehtoihin vedoten korvaavansa korjauskustannuksista rakennuksen nykyarvon mukaisen osuuden eli 44 prosenttia. Näin ollen yhtiö on arvioinut palovahingon määräksi muodostuvan 74 800 euroa.

Vakuutusyhtiö on tehnyt asiakkaan kanssa sopimuksen kertakorvauksesta. Kertakorvausta koskevan sopimuksen mukaan vakuutusyhtiö maksaa kertakaikkisena korvauksena tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen ja sen LVSIA-laitteiden vahingoista 80 000 euroa. Korvaus on maksettu pantinhaltijana olevan pankille.

Asiakas on tyytymätön korvauksen määrään ja katsoo, ettei hän olisi allekirjoittanut kertakorvaussopimusta, jos olisi ymmärtänyt, että kertakorvaus sisältää myös rakennuksen purkuun liittyvät kulut. Asiakkaan mukaan talo on palovahingon seurauksena ollut purkukuntoinen. Väitteensä tueksi asiakas vetoaa muun muassa siihen, että myös vahinkotarkastaja on vahinkotarkastuksen yhteydessä asiakkaan mukaan todennut rakennuksen olevan purkukuntoinen. Asiakas vetoaa myös siihen, ettei kertakorvausta koskevassa sopimuksessa lue, että korvaus sisältää myös purkukustannukset.

FINEn käsityksen mukaan osapuolten välillä ei ole erimielisyyttä rakennuksen uusarvon tai nykyarvon määrittämisestä. Erimielisyyttä on siitä, onko rakennus palovahingon seurauksena ollut purkukuntoinen ja olisiko asiakkaalle tämän perusteella oikeus saada lisäkorvaus talon purkukustannuksista.

Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan, kun rakennuksen tai sen osan nykyarvo on vahinkohetkellä alle puolet sen uusarvosta, vahingon määrä lasketaan nykyarvon mukaan. Myös korvaus maksetaan nykyarvon mukaan. Jos vahingoittunut rakennus voidaan korjata, vahingon määrä on niin suuri osa korjauskustannuksista kuin omaisuuden vahinkoa edeltänyt nykyarvo on uusarvosta välittömästi ennen vahinkoa. Korjauskustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka perustuvat rakennuksen tai sen osan kunnostamiseen ennen vahinkoa olleeseen tasoon.

FINE toteaa, että koska rakennuksen nykyarvo on tässä tapauksessa alle puolet sen uusarvosta, lasketaan korvauksen määrä vakuutusehtojen mukaan nykyarvon perusteella. Jos rakennus on korvattavan palovahingon seurauksena korjauskelvoton, on asiakkaalla vakuutusehtojen mukaan oikeus koko rakennuksen nykyarvon perusteella määräytyvään korvaukseen. Jos taas rakennus on palovahingosta aiheutuneiden vaurioiden osalta korjattavissa, on asiakkaalla oikeus palovahinkoa koskevien korjauskustannusten nykyarvoon.

FINE toteaa, ettei sille ole toimitettu tarkempia selvityksiä korvauksen perusteena olevista laskelmista taikka siitä, mitä kertakorvauksesta sovittaessa on osapuolten välillä keskusteltu. Ottaen kuitenkin huomioon FINElle toimitettu selvitys palovahingon laajuudesta, talon aiemmista vaurioista ja niiden laajuudesta sekä vakuutusyhtiön asiassa esittämä selvitys palovahingosta aiheutuneista korjauskustannuksista, FINE katsoo asiassa tulleen näytetyksi, että rakennukselle palovahingon seurauksena aiheutuneiden lisävahinkojen korjauskustannukset ovat selvästi alle rakennuksen uusarvon. Näin ollen FINE katsoo, että tapauksessa on kyse ehtokohdan 2.2.2 tarkoittamasta tilanteesta, että rakennus voidaan korjata. Tällöin vahingon määrä on niin suuri osa korjauskustannuksista kuin omaisuuden vahinkoa edeltänyt nykyarvo on uusarvosta välittömästi ennen vahinkoa.

Yhteenvetona FINE toteaa, että asiakkaalla on tässä oikeus palovahingosta aiheutuneiden vaurioiden korjauskustannusten nykyarvoon. Koska korjauskustannuksilla tarkoitetaan vakuutusehtojen mukaan kustannuksia, jotka perustuvat rakennuksen tai sen osan kunnostamiseen ennen vahinkoa olleeseen tasoon, ei vakuutusyhtiöllä ole velvollisuutta korvata rakennuksen purkukustannuksia asiakkaan päätyessä purkamaan rakennukseen muista kuin vahingosta johtuvista syistä.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Toukonen