Tapahtumatiedot
Vastuuvakuutuksen vakuutuksenottaja T Oy on toiminut pääurakoitsijana vahinkokohteessa, jossa se on rakentanut huvilaa ja siihen kuuluvia lisärakennuksia perustuksista lähtien. Vahinkoilmoituksen mukaan päärakennuksen väliaikaisesti kestopeitteellä peitetty katto on valuttanut sadevettä villatilaan ja höyrynsulkupapereita pitkin edelleen laajemmalle alueelle. Vahinko on todettu 19.7.2024. Vesivuotoa ei T Oy:n mukaan ollut huomattu aiemmin, koska villa oli sitonut kosteuden. Vahinkoilmoituksessa annetun arvion mukaan ainakin 70 % rakennuksen yläpohjasta on vahingoittunut ja luultavasti koko yläpohja pitää purkaa ja rakentaa uudelleen. Vahingon aiheuttajaksi on mainittu sadevesi ja syyksi mahdollisesti heikkolaatuinen kestopeite.
Korvausta vahingosta on haettu T Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksellään 29.7.2024 kieltäytynyt korvaamasta vahinkoa, koska vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvattu hitaasti syntynyttä kosteusvahinkoa. Yhtiö totesi, että selvityksen mukaan kestopeitteitä on asennettu katolle kaksi kertaa eli yksi peite on ollut katolla noin 2,5 kuukautta. Vuodon kestoaikaa ei ole tarkkaan tiedossa mutta, koska villa on sitonut kosteuden viittaa se siihen, että kyseessä on hitaasti, vähitellen tapahtuva vaikutus, joka ei ole vakuutuksesta korvattava. Lisäksi vakuutusyhtiö katsoi päätöksessään, että kyseessä on joka tapauksessa vahinko, joka on aiheutunut vakuutusehdon kohdan 5.3 mukaan suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaiselle omaisuudelle. Rakennuksen katto oli suojattu väliaikaisesti kestopeitteellä. Yläpohjan rakenteet ovat kastuneet, kun peite oli valuttanut vettä. Kestopeitteeseen oli tullut reikiä ja kosteus oli päässyt sitä kautta sisään. Vakuutusyhtiö totesi, että tässä tapauksessa suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena omaisuutena on pidettävä nyt kyseessä olevassa tapauksessa talon kattorakenteita ja yläpohjaa. Näin ollen kattorakenteille ja yläpohjalle aiheutunutta vahinkoa ei korvata vakuutuksesta. Edelleen yhtiö lisäsi, että mikäli olisi niin kuin T Oy on esittänyt, että vakuutuksenottaja ei olisi tehnyt mitään virhettä tai laiminlyöntiä, vahinkoa ei korvattaisi vakuutuksesta. Vastuuvakuutus korvaa vahingon, josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Tuottamus edellyttää virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Yhtiö viittasi päätöksessään myös vakuutusehdon kohtaan 5.6, jonka mukaan vakuutus ei korvaa kustannuksia, jotka aiheutuvat virheellisesti suoritetun työn tuloksen korjaamisesta tai työn uudelleen suorittamisesta siinäkään tapauksessa, että työn suorittaa joku muu kuin vakuutuksenottaja tai vakuutettu. Kyseisen rajoitusehdon mukaan vakuutus ei korvaa kustannuksia, jotka aiheutuvat alkuperäisen työn uudelleen suorittamisesta, eikä kyseessä siten tarvitse olla virheellisesti suoritettu työ. Näin ollen kyseessä oleva vahinko ei olisi tämänkään perusteella korvattava
Yhtiön sisäisessä muutoksenhaussa päätös ei muuttunut.
Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta
Asiakkaan valitus
T Oy on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää asiassa FINEn ratkaisusuositusta. T Oy vaatii, että aiheutunut vahinko korvataan vastuuvakuutuksen perusteella. T Oy toteaa, että vakuutusyhtiön päätös on virheellinen ja väärä. Vakuutusyhtiö on perustellut hylkäävää päätöstä sillä, että T Oy:llä on työn suorittajana velvollisuus huolehtia sekä työn kohteesta että työn välittömässä vaikutuspiirissä olevasta omaisuudesta, ja että suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena olevalle omaisuudelle sattunutta vahinkoa ei korvata. Edelleen vakuutusyhtiö on perustellut päätöstään sillä, että kohteen yläpohjan/katon purkamisessa on kyse virheellisesti suoritetun työn uudelleen suorittamisesta. Lisäksi vakuutusyhtiö on pitänyt mahdollisena, että kyse on hitaasti kosteudesta syntyneestä vahingosta.
T Oy viittaa vakuutusehtoihin ja katsoo, että tässä tapauksessa on selvästi kyse vakuutusehtojen kohdan 5.11 tarkoittamasta tilanteesta, jossa vahingon syynä on se, että rakennukseen tai laitteeseen on syntynyt vika tai puute äkillisesti ja arvaamattomasti. T Oy lisää, että mikään asiassa ei viittaa siihen, että kysymyksessä olisi hitaasti syntynyt vahinko. Kysymyksessä on uudiskohde, joka ei ole vielä edes valmistunut, mutta jossa on kuitenkin jo havaittu pistemäisesti mikrobeja. On selvää, että kohonnut kosteus ja mikrobit vaikuttavat välittömästi rakennettavan kohteen laatuun eikä tätä voida pitää hitaana tai vähitellen tapahtuvana vaikutuksena. T Oy toteaa myös, että vahingon on aiheuttanut tässä tapauksessa sade eli luonnonilmiö eikä vakuutusehtojen kohdassa 5.3 tarkoitettu ”teko” tai ”laiminlyönti”. T Oy ei ole tehnyt tai laiminlyönyt mitään sellaista, mikä olisi aiheuttanut vahingon. T Oy on suojannut kohteen päärakennuksen kattoa kahdella kestopeitteellä, jotka ovat olleet täysin uusia, eikä T Oy ole voinut mitenkään kohtuudella ennakoida sitä, että kestopeitteisiin tulisi reikä eikä sitä, että kestopeitteiden kautta pääsisi vettä kohteeseen aiheuttaen mikrobivaurioita. T Oy katsoo, että vahingon laatu, laajuus ja syntytapa viittaavat kaikki siihen, että vahinko on syntynyt äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti. Sillä, että vahinkoa ei ole heti huomattu, ei ole merkitystä arvioitaessa vahingon syntymisen nopeutta ja yllätyksellisyyttä ottaen huomioon se, että villa on sitonut kosteutta eikä vahinkoa olisi ollut edes mahdollista huomata heti. T Oy toteaa myös, että asiassa ei ole kyse virheellisesti suoritetun työn uudelleen suorittamisesta vaan sellaisista välttämättömistä korjaustarpeista, jotka on tehtävä vahinkojen korjaamiseksi ja minimoimiseksi. T Oy ei ole suorittanut työtä miltään osin virheellisesti eikä vakuutusyhtiö ole voinut näyttää tätä väitettään toteen.
Lisäkirjeissään T Oy viittaa vakuutuksen ehtoihin ja toteaa muun muassa, että T Oy:n toimialaa on erityisesti asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen, johon kuuluvat olennaisesti rakennusurakat ja uudiskohteiden rakentaminen. On selvää, että mikä tahansa yritys hankkii vastuuvakuutuksen siihen käyttötarkoitukseen, että vakuutusyhtiö vahingon sattuessa korvaisi aiheutuneen vahingon. Jos vakuutusehtojen kohtaa 5.7 tulkittaisiin niin laajasti, että kaikki sellaiset tilanteet, joissa yritys on sopinut rakennusurakan suorittamisesta, olisi rajattu vastuuvakuutuksen ulkopuolelle, olisi vastuuvakuutus siinä tapauksessa käytännössä hyödytön yritykselle, jonka kolmeen toimialaan kuuluvat olennaisesti rakennusurakat ja uudiskohteiden rakentaminen. Tällainen tulkinta ei vastaisi vastuuvakuutuksen käyttötarkoitusta eli vahinkojen korvaamista yrityksen harjoittamassa toiminnassa sen toimialalla, tässä tapauksessa rakennusalalla, jossa käytäntönä on tehdä rakentamisesta sopimus urakoitsijan ja tilaajan välillä. Lisäksi on huomioitava se, että rakennusurakoista ja urakoitsijan vastuusta säädetään kuluttajansuojalaissa eli kyse ei ole vain sopimukseen perustuvasta vastuusta. Edellä todetut seikat huomioiden, aiheutunutta vahinkoa ei voida tässä tapauksessa pitää sellaisena vakuutusehdon kohdassa 5.7 tarkoitettuna sopimusvastuuseen perustuvana vahinkona, jota ei korvattaisi ilman tällaista sitoumusta. Asiakas katsoo edelleen myös, että kyse on äkillisesti aiheutuneesta vahingosta. Lisäksi asiakas toteaa, että vakuutusehdon kohdan 5.3 mukaan suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaista omaisuutta arvioitaessa tulee huomioida vakuutuksenottajan toiminnan luonne. Tässä tapauksessa T Oy on suojannut kohteen päärakennuksen kattoa kahdella kestopeitteellä, jotka ovat olleet täysin uusia. Vahingon on ilmeisesti aiheuttanut sadevesi. Vahinkoa ei tule siten jättää korvaamatta vakuutusehdon kohdan 5.3 perusteella. Edelleen T Oy on todennut, että asiassa ei myöskään ole kyse virheellisesti suoritetun työn uudelleen suorittamisesta, vaan sellaisista välttämättömistä korjaustarpeista, jotka on tehtävä vahinkojen korjaamiseksi ja minimoimiseksi.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on viitannut tapahtumatietoihin ja katsonut vastineessaan edelleen, ettei perustetta päätöksen muuttamiselle ollut. Vakuutusyhtiö toteaa, että vahinkoa kärsineen vaatimukset perustuvat vakuutetun ja vahinkoa kärsineen väliseen sopimukseen. T Oy:llä ei ole korvausvastuuta päärakennuksen puutteellisesta suojaamisesta aiheutuneesta vahingosta ilman kyseistä sopimusta. Näin ollen kyseessä on sopimukseen perustuvasta vastuusta, jota ei vastuuvakuutuksen vakuutusehtojen mukaan korvata vakuutuksesta. Vakuutusyhtiö lisää, että ehtokohdan 5.6 mukaan vakuutus ei korvaa kustannuksia, jotka aiheutuvat virheellisesti suoritetun työn tuloksen korjaamisesta tai työn uudelleen suorittamisesta siinäkään tapauksessa, että työn suorittaa joku muu kuin vakuutuksenottaja tai vakuutettu. T Oy on rakentanut huvilan perustuksista lähtien. Rakennuksen vahinkojen korjaamisessa rakennusta joudutaan purkamaan ja rakentamaan uudelleen ja vahingossa on näin ollen kyse alkuperäisen rakennustyön uudelleen suorittamisesta. Vakuutusyhtiö viittaa myös ehtojen kohtaan 5.11, jonka mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu kosteudesta, vedestä tai jätevedestä. Ehtokohdan mukaan vakuutus korvaa kuitenkin vahingon, jonka syynä on satunnaisen virheenaiheuttama tilapäinen tapahtuma tai olosuhde taikka se, että rakennukseen tai laitteeseen on syntynyt vika tai puute äkillisesti ja arvaamattomasti. Lisäksi edellytetään, että myös vahingon syntyminen edellä mainitut edellytykset täyttävän syyn seurauksena on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti, eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen. Jotta kosteudesta aiheutunut vahinko olisi korvattava, tulisi sen olla tapahtunut äkillisesti ja nopeasti. Vakuutusyhtiö toteaa, että tässä tapauksessa vuodon kestoaikaa ei ole tarkkaan tiedossa mutta, koska villa on sitonut kosteuden viittaa se siihen, että kyseessä on hitaasti, vähitellen tapahtunut vahinko. Kartoitusraportin mukaan kohteessa havaittiin tarkastuspäivänä yläpohjan vaakapalkin pinnassa pistemäistä mikrobivauriota puretulla alueella. Mikrobivauriot eivät yleensä synny äkillisestä kosteudesta vaan vaativat pidemmän ajanjakson. Myös tämä antaa viitteitä siitä, että kyseessä on pidempiaikainen kosteusrasitus, eikä sitä voida korvata vastuuvakuutuksesta. Lopuksi vakuutusyhtiö toteaa, että vahinko ei tule korvattavaksi myöskään suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaista omaisuutta koskevan rajoitusehdon kohdan 5.3 perusteella.
Lisävastineessaan yhtiö viittaa asiassa annettuun vastaukseen ja toteaa, että se on vastineessaan vedonnut vakuutusehdon kohtiin 5.7 (sopimusvastuu), 5.6 (työsuoritus), 5.11 (kosteus ja tulviminen) ja 5.3 (suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alainen omaisuus). Kyseessä ovat erilliset rajoitusehdot, eivätkä ne ole toisiaan poissulkevia. Kielteinen korvauspäätös voi tulla yhdellä tai useammalla rajoitusehdolla. Yhtiö toteaa vakuutusehdon kohdan 5.7 sopimusvastuuta koskevaan asiakkaan väitteeseen, että kuluttajansuojalaissa säädetään mm. urakoitsijan virhevastuusta eli urakoitsijan on suoritettava työnsä sopimuksen mukaisesti. Kyseessä on tällöin nimenomaan rajoitusehdon tarkoittamasta sopimukseen perustuvasta vastuusta. T Oy on tekemänsä sopimuksen perusteella velvollinen luovuttamaan tilatun mukaisen rakennuksen tilaajalle. Vakuutus ei korvaa tällaista sopimukseen perustuvaa vastuuta.
Lisäksi yhtiö toteaa vakuutusehdon kohdan 5.6 osalta, että T Oy on rakentanut huvilan perustuksista lähtien. Rakennuksen vahinkojen korjaamisessa rakennusta joudutaan purkamaan ja rakentamaan uudelleen. Asiassa on näin ollen kyse T Oy:n suorittaman alkuperäisen rakennustyön uudelleen suorittamisesta, joka ei kyseisen rajoitusehdon mukaan ole korvattavaa. Edelleen yhtiö toteaa, että vakuutusehdon kohdan 5.11 mukaan yrityksen vastuuvakuutuksen lähtökohta on, että se ei korvaa lainkaan vahinkoa, joka aiheutuu kosteudesta tai vedestä. Ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan kuitenkin vahinko, jonka syynä on satunnaisen virheen aiheuttama tilapäinen tapahtuma tai olosuhde taikka se, että rakennukseen tai laitteeseen on syntynyt vika tai puute äkillisesti ja arvaamattomasti. Tämän lisäksi edellytetään, että myös vahingon syntyminen edellä mainitut edellytykset täyttävän syyn seurauksena on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti, eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen. Aikaisemmin vastineessa esitettyjen seikkojen mukaan yhtiö edelleen katsoo, että kyseessä on hitaasti kosteudesta aiheutunut vahinko ja vahinko ei ole näin ollen korvattava. Lopuksi yhtiö toteaa suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaista omaisuutta koskevaan ehtokohtaan 5.3 liittyen, että rajoitusehdon soveltamisen kannalta ei ole merkitystä onko suojaustarpeessa erehdytty tai, että onko toteutettu suojaus mahdollisesti epäonnistunut. Itse työsuorituksen kohteena oleva ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitseva omaisuus on yleisesti normaalia suuremman vahingonvaaran kohteena, minkä vuoksi tällainen toimintaan kuuluva riski on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Kysymyksessä olevaan toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettujen vakuutusehtojen kohdan 4 mukaan vakuutus korvaa vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. (…)
Ehtokohdan 5.3 mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutetun tai tämän lukuun jonkun muu
- valmistettavana, asennettavana, korjattavana taikka muulla tavoin käsiteltävänä
- säilytettävänä
- suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutetun toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri
- muulla tavoin huolehdittavana.
Ehtokohdan 5.6 mukaan vakuutus ei korvaa kustannuksia, jotka aiheutuvat virheellisesti suoritetun työn tuloksen korjaamisesta tai työn uudelleen suorittamisesta siinäkään tapauksessa, että työn suorittaa joku muu kuin vakuutuksenottaja tai vakuutettu.
Vakuutusehdon kohdan 5.7 mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen, ellei tällaista korvausvastuuta olisi ilman mainittua sitoumusta.
Kohdan 5.11 mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu
- kosteudesta, vedestä tai jätevedestä
- sade- tai sulamisveden aiheuttamasta tulvimisesta
- meren tai vesistöjen aiheuttamasta tulvimisesta.
Vakuutus korvaa kuitenkin vahingon, jonka syynä on satunnaisen virheen aiheuttama tilapäinen tapahtuma tai olosuhde taikka se, että rakennukseen tai laitteeseen on syntynyt vika tai puute äkillisesti ja arvaamattomasti. Lisäksi edellytetään, että myös vahingon syntyminen edellä mainitut edellytykset täyttävän syyn seurauksena on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti, eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen, tai jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin taikka muutoin toistuviin tapahtumiin.
Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata tulvimisesta aiheutunutta vahinkoa, jonka syynä on vesi- tai viemäriputken suunnittelu-, mitoitus- tai rakennusvirhe.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys siitä, onko T Oy:n suorittaman rakennustyön yhteydessä tapahtunut katon suojauksen pettämisestä aiheutunut vesivahinko T Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta korvattava vahinko.
FINE toteaa aluksi, että toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vahingon korvaaminen vastuuvakuutuksesta edellyttää siis, että vakuutettu on vahingosta korvausvastuussa. Vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan vahingon aiheuttamista moitittavalla menettelyllä eli virheellä, huolimattomuudella tai laiminlyönnillä. Vahingon korvattavuus vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on menetellyt vahingonkorvausvelvollisuuden perustavalla tavalla ja on siten voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta. Jos vakuutuksenottaja ei ole tehnyt mitään virhettä tai laiminlyöntiä, eikä vahingonkorvausvastuuta ole, ei luonnollisesti myöskään vastuuvakuutuksesta voi saada korvausta aiheutuneiden vahinkojen peittämiseksi.
Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttövelvollisuus korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta on korvauksen hakijalla.
Asiakirjatietojen vakuutuksenottaja T Oy on toiminut pääurakoitsijana vahinkokohteessa, jossa se on rakentanut huvilaa ja siihen kuuluvia lisärakennuksia perustuksista lähtien. Työt kohteessa ovat vakuutuksenottajan selvityksen mukaan alkaneet vuonna 2022. Vahinkoilmoituksen mukaan päärakennuksen väliaikaisesti kestopeitteellä peitetty katto on valuttanut vettä villatilaan ja edelleen höyrynsulkupapereita pitkin laajemmalle alueelle. Vahinko on todettu 19.7.2024. Vesivuotoa ei ollut huomattu aiemmin, koska villa oli sitonut kosteuden. FINElle toimitetusta selvityksistä ei ilmene milloin kestopeite on asennettu katolle, mutta vakuutuksenottajan vakuutusyhtiölle antaman selvityksen mukaan kestopeitteitä on asennettu katolle kaksi kertaa ja yksi peite on ollut katolla noin kaksi ja puoli kuukautta.
Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutetun suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, tai muulla tavoin huolehdittavana.
FINE toteaa, että työn suorittajalla on velvollisuus huolehtia sekä työn kohteesta että työn välittömässä vaikutuspiirissä olevasta omaisuudesta. Tällaiselle suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaiselle omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja koskeva korvausrajoitus tulee sovellettavaksi silloin, kun vakuutuksenottajalla on sanottu velvollisuus huolehtia siitä, että myös muu kuin välittömästi työsuorituksen kohteena oleva omaisuus ei vahingoitu. Itse työsuorituksen kohteena oleva ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitseva omaisuus on yleisesti normaalia suuremman vahingonvaaran kohteena, minkä vuoksi tämä yritystoiminalle ominainen riski on tarkoituksenmukaista rajata vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.
Se, millainen ja kuinka kaukana varsinaisesta työn kohteesta oleva omaisuus voi kulloinkin kuulua suojaamisvelvoitteen ja siten rajoitusehdon piiriin, riippuu työsuorituksen laadusta ja sen ympäristöön tyypillisesti aiheuttamista vaikutuksista. Vaikka rajoitusehdon soveltamisala tämän vuoksi onkin aina tilannekohtainen, ei tämä seikka yksinään merkitse sitä, että rajoitusehtoa olisi pidettävä epäselvänä. Kulloinkin tarvittujen suojaustoimenpiteiden laadulla, mahdollisella suojaustarpeesta erehtymisellä tai toteutetun suojauksen mahdollisella epäonnistumisella ei ole rajoitusehdon soveltamisen kannalta merkitystä.
FINE toteaa, että asiassa on selvää, että T Oy:n tuli toteuttaa työ ja katon suojaus siten, että rakennusurakan aikana veden pääsy rakennuksen yläpohjaan ja muihin rakenteisiin voitiin estää. T Oy oli suojannut rakennuksen katon kestopeitteellä. Kestopeitteeseen on tullut reikä, josta vesi on päässyt rakennuksen villatilaan ja edelleen laajemmalle alueelle. Vahinko on tässä tapauksessa aiheutunut siis siitä, että katon suojana ollut kestopeite on ilmeisesti vaurioitunut. Koska asiassa on ollut edellä selostetuin tavoin selvää, että työ tuli toteuttaa siten, että yläpohja ja rakenteilla olevan kohteen rakenteet pysyivät vedeltä suojattuna, on kastunut yläpohja ja kattorakenteet ollut T Oy:n suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena ja huolehdittavana vastuuvakuutuksen rajoitusehdossa mainituin tavoin. Tämän vuoksi aiheutunut vahinko ei kuulu T Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksen korvauspiiriin.
FINE toteaa lisäksi, että asiaan sovellettavissa vakuutusehdoissa kohdassa 5.11 vedestä ja kosteudesta aiheutuneet vahingot on lähtökohtaisesti rajoitettu vastuuvakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Vakuutuksesta korvattavaksi on kuitenkin määritelty äkillinen vahinko, jonka syynä on rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamattomasti syntynyt vika tai puute. Tällöin on lisäksi edellytetty, että myös itse vahinko on syntynyt äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen, tai jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin taikka muutoin toistuviin tapahtumiin.
Tässä tapauksessa selvityksistä ei ilmene milloin vuotanut kestopeite on asennettu katolle, mutta vakuutuksenottajan vakuutusyhtiölle antaman selvityksen mukaan kestopeitteitä on asennettu katolle kaksi kertaa ja yksi peite on ollut katolla noin kaksi ja puoli kuukautta. Se, milloin peite alkanut vuotaa, ja kuinka kauan vuotoa oli jatkunut, ei ole asiakirjatiedoista tarkemmin todettavissa. Näin ollen FINE katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että rakennuksessa havaittu vesivahinko olisi syntynyt vakuutusehtojen kohdassa 5.11 edellytetyin tavoin äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti. FINE toteaa edelleen, että sade veden vuotaminen nyt todetussa määrin kestopeitteeseen syntyneestä reiästä rakenteisiin on luonteeltaan sellaista, että vahingon aiheutuminen äkillisesti ja nopeasti ei yleensä tule kyseeseen.
Näin ollen FINE katsoo, että vakuutusyhtiön päätös on ollut vakuutusehtojen mukainen. Asian ratketessa edellä todetuilla perusteilla FINE ei ota enemmälti kantaa asiaan eikä T Oy:n mahdolliseen korvausvastuuseen tai sen laajuuteen.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Hyytiäinen