FINE-69992-V6Y2P

Tapahtumatiedot

Rikolliset ovat ottaneet käyttöönsä asiakkaan nimissä olevan pankin tunnistussovelluksen valesivuston kautta saamillaan asiakkaan pankkitunnustiedoilla 13.8.2024. Em. sovelluksella tunnistautuen rikolliset ovat ottaneet asiakkaan nimissä 6 000 euron joustoluoton, jonka pankki on maksanut asiakkaan tilille, mutta mistä se on rikollisten toimesta siirretty ulkopuoliselle. Rikolliset ovat siirtäneet myös tileillä olleet varat ulkopuoliselle eli oikeudettomasti yhteensä 9 180 euroa pois asiakkaan hallussa olleilta tilleiltä.

Pankki on hyväksynyt luottohakemuksen automaattipäätöksellään 13.8.2024 klo. 22.04. Em. hakemuksessa on annettu virheellistä tietoa asiakkaasta, hänen tuloistaan ja veloistaan. Tiedot ovat olleet ristiriidassa myös niiden tietojen kanssa, joita pankilla on asiakassuhteen perusteella ollut asiakkaastaan.

Asiakkaan tunnukset on suljettu 14.8.2024 klo 08.01 pankin huomattua poikkeavaa toimintaa asiakkaan tileillä.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii hänen nimissään otetun 6 000 joustoluoton peruuttamista.

Asiakas oli myymässä ensimmäistä kertaa tuotteita Vinted-palvelussa, kun hän sai viestin tuotteensa olevan myyty, toimi näin. Asiakas painoi viestissä ollutta linkkiä, ja siinä näkyi suomalaisen ostajan tiedot. Linkistä tuli tunnistautua pankkitunnuksilla. Samaan aikaan chatissa tuli ohjeita siitä, kuinka täytyy toimia. Lopulta verkkopankki jumittui, eikä asiakas saanut asiaa hoidettua loppuun.

Yön aikana tililtä oli viety kaikki rahat ja otettu 6 000 luotto. Luottokortilta oli viety 1 145 euroa, käyttötililtä 100 euroa ja 3 180 euroa asiakkaan ja hänen puolisonsa yhteiseltä tililtä sekä otettu 6 000 euron luotto, jonka rahat oli siirretty eteenpäin Ranskaan. Pankki oli aamulla sulkenut verkkopankkitunnukset ja soittivat tilanteesta. Pankki lupasi hoitaa asiaa, ja selvittää pystyvätkö saamaan mitään takaisin. Luotosta sanoivat, että jos eivät saa rahoja takaisin, niin asiakas joutuu maksajaksi. Luottokortilta viedystä rahasta asiakas teki korttireklamaation, mutta vastaukseksi sai kielteisen korvauspäätöksen. Asiakas on tehnyt myös rikosilmoituksen.

Asiakas perustelee toimintaansa sillä, että viestin mukaan kyseessä oli turvallinen sopimus ja lomake tuli täyttää 30 minuutin kuluessa. Vieressä huusi 4-vuotias lapsi. Asiakas ilahtui tiedosta, että kallis tuote oli myyty ja toimi viestissä kerrotun ja annetun aikaikkunan mukaisesti. Asiakas syötti epähuomiossa myös tunnistussovelluksen aktivointikoodin sivuille ja myöntää toimineensa huolimattomasti. Asiakas kuitenkin kiistää törkeän huolimattomuuden.

Asiakas vetoaa siihen, että pankki myönsi luoton aivan väärillä tiedoilla ja toimi törkeän huolimattomasti sitä myöntäessä, josta aiheutui asiakkaalle luoton määrää vastaava vahinko.

Pankin vastine

Pankki kiistää asiakkaan vaatimukset.

Pankin käsityksen mukaan asiakas on joutunut huijauksen kohteeksi käytetyn tavaran markkinapaikalla. Asiakkaan nimiin haettiin asiakkaan tunnistautumisvälineillä 6 000 euron joustoluotto ja asiakkaan tileiltä tehtiin tilisiirtoja ulkomaille. Yhteensä asiakas menetti huijareille 9 180 euroa. Asiakas vaatii nimiinsä otetun 6 000 euron joustoluoton peruuttamista.

Kun asiakkaan tunnistussovellus aktivoidaan uudessa laitteessa, tiedot aktivoinnista tallentuvat pankin lokitietoihin. Pankin tunnistussovellus huijareiden laitteella on aktivoitu asiakkaan toisen pankin pankkitunnuksilla. Huijarit ovat käynnistäneet asiakkaan nimissä olevan tunnistussovelluksen aktivoinnin omalle laitteelleen syöttämällä asiakkaan verkkopankin käyttäjätunnuksen ja valitsemalla tunnistautumistavaksi asiakkaan toisen pankin, pankki B:n, tunnukset. Pankin tiedossa ei ole se, onko asiakas luovuttanut huijareille myös pankki B:n tunnistautumistiedot vai onko hän hyväksynyt tunnistautumistapahtumat itse.

Uuden tunnistussovelluksen aktivoimiseen huijari on tarvinnut asiakkaan verkkopankin käyttäjätunnuksen, vastaavan pankkitunnuksen pankki B:stä, asiakkaan vahvistaman tunnistuspyynnön pankki B:n sovelluksessa sekä tekstiviestillä asiakkaalle lähetetyn 10-merkkisen aktivointikoodin. Huijari ei ole ottanut käyttöön asiakkaan käytössä ollutta pankin tunnistussovellusta, vaan hän on onnistunut aktivoimaan uuden tunnistussovelluksen omaan laitteeseensa.

Tunnistautuminen pankki B:n tunnuksilla on tehty klo 20.37.20. Pankki on lähettänyt tunnistussovelluksen aktivointiin tarvittavan aktivointikoodin tekstiviestillä 13.8.2024 klo 20.37.26 asiakkaan puhelinnumeroon.

Olet aktivoimassa uutta [pankin tunnistussovellusta]. Aktivointikoodisi on tämän viestin lopussa. Syötä koodi ainoastaan sille mobiililaitteelle, jolle olet itse aktivoimassa [pankin tunnistussovellusta]. Ystävällisin terveisin, [Pankki]
Du finner koden för att aktivera [pankin tunnistussovellus] i slutet av meddelandet. Använd koden endast för att aktivera [pankin tunnistussovellus på en betrodd mobil enhet. Med vänliga hälsningar, [Pankki]
Your activation code for the [pankin tunnistussovellus] is at the end of this message. Use the activation code only to activate the [pankin tunnistussovellus] on your trusted mobile phone or tablet. Best regards [Pankki]

Uusi pankin tunnistussovellus huijareiden laitteelle on aktivoitu 13.8.2024 klo 20.38.43. Luottohakemus on hyväksytty automaattipäätöksellä 13.8.2024 klo. 22.04.15 ja se on tehty asiakkaan verkkopankkitunnuksilla mobiilipankissa.

Maksut on vahvistettu huijarin laitteessa olleella tunnistussovelluksella 14.8.2024 00:53:54.

Automaatiossa tehdyssä luottopäätöksessä ei ole pankin näkemyksen mukaan tapahtunut mitään virhettä. Asiakkaan toimittamat ja ristiriitaiseksi osoittautuneet henkilötiedot, kuten tieto ammatista, työsuhteen alkupäivämäärästä ja siviilisäädystä, eivät yksinään johda luottopäätöksen hylkäämiseen tai hyväksymiseen.

Asiakas on kritisoinut sitä, miksi luottopäätösharkinnassa ei ole huomioitu esimerkiksi hänen ko. pankissa olevaa asuntolainaansa. Luottohakemukselle täytettävät tiedot ovat osa päätöksentekoprosessia, jossa on huomioitu mm. lakisääteiset rekisteritarkastukset ja pankin sisäiset vastuut, kuten olemassa olevat lainat, mutta näitä tietoja ei visualisoida asiakkaalle hakemuksella. Luottopäätös perustuu aina kokonaisharkintaan, jonka pohjana on myös muita kuin asiakkaan tai tässä tapauksessa huijarin lomakkeelle syöttämiä tietoja. Automaatio ei ole pystynyt tunnistamaan sitä, että asiakas on luovuttanut henkilökohtaiset tunnistautumistietonsa kolmannelle osapuolelle.

Asiakas kiistää olevansa vastuussa nimissään tehdystä joustoluotosta ja vaatii pankkia korvaamaan luotosta aiheutuneen 6 000 euron vahingon. Pankki kiistää vaatimukset ja katsoo, ettei vastuu tapahtumasta kuulu tunnistuslain, maksupalvelulain ja pankin ehtojen mukaan pankin vastattavaksi. Asiakas on itse luovuttanut tunnistautumistietonsa ja pankin tunnistussovelluksen aktivointikoodin huijareille.

Pankkitunnuksilla käytettävien palvelujen yleisten sopimusehtojen kohdan ”Tunnistautumistietojen säilyttäminen ja vastuu niiden käyttämisestä” mukaan kuluttaja-asiakkaan tunnistautumistiedot ovat henkilökohtaiset, eikä niitä saa osittainkaan luovuttaa sivullisen tietoon tai haltuun. Kuluttaja-asiakas ei saa antaa valtuutusta tunnistautumistietojen käyttämiseen. Asiakas sitoutuu säilyttämään tunnistautumistiedot huolellisesti ja varmistamaan säännöllisesti, että tunnistautumistiedot ovat tallessa. Asiakkaan tulee huolehtia, etteivät tunnistautumistiedot joudu osittainkaan sivullisen tietoon tai haltuun. Asiakas sitoutuu säilyttämään käyttäjätunnuksesta, tunnusluvuista, tunnuslukulaitteesta, tunnuslukusovelluksesta, salasanasta, PIN-koodista tai muista pankin hyväksymistä tunnistautumisvälineistä koostuvat tunnistautumistiedot erillään toisistaan. Tunnistautumistietoja ei saa kopioida, tallentaa tai toisintaa muutoin kuin pankin järjestelmään tai pankin hyväksymällä tavalla.

Lisäksi ehtojen mukaan, mikäli tunnistautumistietoja on käytetty oikeudettomasti verkkopankkipalvelussa, kuluttaja-asiakas vastaa tunnistautumistietojen oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta ja tunnistautumistietojen avulla tehdyistä sitoumuksista, jos:
1) kuluttaja-asiakas on luovuttanut tunnistautumistietoja toiselle tai luovuttanut tunnistautumistiedoillaan avatun palveluyhteyden sivullisen käytettäväksi;
2) tunnistautumistietojen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen tietoon tai haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu kuluttaja-asiakkaan huolimattomuudesta tai siitä, että kuluttaja-asiakas on laiminlyönyt näiden ehtojen mukaiset velvollisuutensa; tai
3) kuluttaja-asiakas on laiminlyönyt ilmoittaa edellä kerrotulla tavalla pankille tai sulkupalveluun tunnistautumistietojen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen tietoon tai haltuun tai oikeudettomasta käytöstä ilman aiheetonta viivytystä sen havaittuaan.
Kuluttaja-asiakas vastaa yllä kohdassa 1 tarkoitetussa tapauksessa tunnistautumistietojen oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta täysimääräisesti ja kohdissa 2 ja 3 tarkoitetuissa tapauksissa enintään 50 euroon saakka. Kuluttaja-asiakas vastaa vahingoista kuitenkin aina täysimääräisesti, jos hän on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Ehdoissa on vastaavat kohdat koskien myös pankkitunnuksien käyttöä vahvana sähköisenä tunnisteena. Pankki vetoaa myös vahvasta sähköisestä tunnistautumisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain (617/2009 jälj. tunnistautumislaki) 23 ja 27 §:ään.

Asiakkaan tunnistautumisvälineet ovat joutuneet kolmannen osapuolen haltuun ja johtaneet niiden oikeudettomaan käyttöön asiakkaan huolimattoman menettelyn takia. Asiakas on itse luovuttanut henkilökohtaiset tunnistautumistietonsa ja pankin tunnistussovelluksen aktivointikoodin huijareille ehtojen ja lain vastaisesti sekä piittaamatta aktivointiviestin sisällöstä.

Ratkaisussa KKO 2016:73 korkein oikeus katsoi, että tilanne, jossa luotonantaja on myöntänyt luoton käyttäen luotonhakijan tunnistamiseen vahvan sähköisen tunnistamisen menetelmää, on pitkälti verrattavissa luottokortin käyttöön. Jos tunnistusvälineen oikeudeton käyttö tällöin johtuu lainkohdassa tarkoitetusta tunnistusvälineen haltijan tahallisesta tai tuottamuksellisesta menettelystä, hän myös vastaa luotosta. Tunnistusvälineen haltijan vastuu on siten samanlaista kuin hänen itse tekemässään luottosopimuksessa.

Tilisiirtojen osalta asiakas on myös maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin 2) kohdassa kuvatulla tavalla huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa luovuttaessaan huijareille sekä tunnistautumistietonsa että pankin tunnistussovelluksen aktivointiin liittyvät tiedot, jonka seurauksena huijarit ovat omalla laitteellaan voineet hyväksyä lukuisat tilisiirrot. Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 50 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Maksupalvelulain 53 §:n mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä henkilökohtaisista turvatunnuksista. Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskevat ehdot eivät saa olla perusteettomia, kohtuuttomia tai syrjiviä. Maksuvälineen haltijan velvollisuus huolehtia maksuvälineestä ja siihen liittyvistä henkilökohtaisista turvatunnuksista alkaa, kun hän vastaanottaa ne.

Lisäksi maksupalvelulain 54 §:n mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Asiakkaan kertomuksen mukaan hän on ollut myymässä tuotetta käytetyn tavaran kauppapaikalla, jonka seurauksena hän on luovuttanut linkin välityksellä henkilökohtaisia tunnistautumistietojaan sekä pankin tunnistussovelluksen aktivointikoodin huijareille. Jos asiakas olisi viimeistään lukenut pankin aktivointikoodin sisältäneen viestin huolellisesti, olisi hän todennäköisesti jättänyt koodin antamatta sivulliselle ja välttynyt aiheutuneelta vahingolta. Pankki ei katso olevansa vastuussa asiakkaan nimellä tehdystä luottohakemuksesta ja sen perusteella menetetyistä varoista tai muista huijareiden suorittamista transaktioista, koska asiakkaan toiminta on tapauksessa ollut kokonaisuutena arvostellen sekä tunnistautumislaissa tarkoitetulla tavalla lievää suurempaa huolimattomuutta että maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta.

Luottokelpoisuuden arvioinnin osalta pankki on todennut, että se on määritellyt ja dokumentoinut kuluttajaluottojen myöntämisessä käyttämänsä periaatteet Household Credit Assessment Guidelineen. Pankin ohjeistus perustuu pankkia velvoittavaan lainsäädäntöön, Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin sekä EBA:n ohjeisiin. Asiakkaan luottokelpoisuuden arvioinnissa on huomioitu esimerkiksi asiakkaan tulot ja kokonaisvastuut, jotka on validoitu positiivisesta luottotietorekisteristä. Tuloja voidaan tapauskohtaisesti validoida myös manuaalisesti. Asiakkaan kohdalla ilmoitettuja muita tuloja ei ole käytetty luottoarvioinnissa, sillä rekisteristä validoitavissa olevat tulot ovat olleet riittävät kattamaan haetun luoton ja olemassa olevat velat. Asiakkaan tilanteesta tehty kokonaisarvio perustuu kaikkiin hakemuksella annettuihin ja muihin käytettävissä oleviin tietoihin, joiden perusteella luottopäätös tehdään voimassa olevien pankin luottokriteereiden mukaisesti. Hakemuksella annetut yksittäiset virheelliset tiedot eivät aiheuta luottohakemuksen hylkäämistä tai hyväksymistä, vaan niitä käytetään tukemaan hakemuskäsittelyä. Tietojen oikeellisuus validoidaan esimerkiksi rekisteritarkastuksin, niiden tietojen osalta jotka ovat validoitavissa. Yksittäinen tieto voi auttaa mahdollista manuaalista käsittelyä, jos esimerkiksi asiakkaan ilmoittamat tulot eivät täsmää rekisterissä oleviin, jolloin tulovalidointi tehdään manuaalisesti. Taustalla tapahtunut laskenta ei näy asiakkaalle. Luottopäätöksessä huomioidaan kaikki velat ja lyhennyksenä käytetään standardisoitua laskennallista lyhennystä. Yksittäisiä tietoja on voitu validoida myös osana ns. hakemuspisteytysmallia. Hakemuspisteytysmallin yksityiskohdat kuuluvat pankin liikesalaisuuden piiriin.

Selvitykset

Osapuolten välisen kirjeenvaihdon lisäksi lautakunnalle on toimitettu mm. seuraavat asiakirjat:
- Soveltuvat pankkitunnusehdot.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa tulee arvioitavaksi pankin ja asiakkaan välinen vastuunjako siitä vahingosta, joka on aiheutunut rikollisen otettua asiakkaan nimissä 6 000 euron luoton ja siirrettyä ko. luoton pois asiakkaan tililtä.

Asiassa tulee ensin ratkaistavaksi, sitooko rikollisen tekemä luottosopimus asiakasta lain ja sopimusehtojen perusteella. Mikäli asiakas on tullut sidotuksi rikollisen tekemään luottosopimukseen, asiassa tulee arvioitavaksi, onko luotonantomenettelyssä tapahtunut jokin sellainen virhe, jonka perusteella vastuu kuuluisi osaksikaan pankille. Tarkemmin sanottuna asiassa on ratkaistava, olisiko pankin tullut toimia toisin luotonmyöntöprosessissaan luottohakemustietojen virheellisyyden vuoksi ja onko pankin menettely ollut moitittavaa korvausvelvollisuuden aiheuttavalla tavalla.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain (jäljempänä Tunnistuslaki) 1 §:n 4 momentin mukaan:

Lakia ei sovelleta yhteisön sisäiseen tunnistamiseen käytettävien palveluiden tarjontaan. Lakia ei sovelleta myöskään yhteisöön, joka käyttää omaa tunnistusmenetelmäänsä omien asiakkaidensa tunnistamiseen omissa palveluissaan.

Tunnistuslain 23 §:n 1 momentin mukaan

Tunnistusvälineen haltijan on käytettävä tunnistusvälinettä sopimuksen ehtojen mukaisesti. Haltijan on säilytettävä tunnistusvälinettä huolellisesti. Haltijan velvollisuus huolehtia tunnistusvälineestä alkaa, kun hän on vastaanottanut sen.

Tunnistuslain 25 §:n 1 momentin mukaan

Tunnistusvälineen haltijan on ilmoitettava tunnistusvälineen tarjoajalle tai tämän nimeämälle muulle taholle tunnistusvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä ilman aiheetonta viivytystä havaittuaan asian.

Tunnistuslain 27 §:n mukaan

Tunnistusvälineen haltija vastaa tunnistusvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän on luovuttanut tunnistusvälineen toiselle;
2) tunnistusvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu hänen huolimattomuudestaan, joka ei ole lievää; tai
3) hän on laiminlyönyt ilmoittaa tunnistuspalvelun tarjoajalle tai sen ilmoittamalle muulle taholle tunnistusvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä ilman aiheetonta viivytystä sen havaittuaan.

Tunnistusvälineen haltija ei kuitenkaan vastaa tunnistusvälineen oikeudettomasta käytöstä:
1)siltä osin kuin tunnistusvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun hän on ilmoittanut tunnistuspalvelun tarjoajalle tunnistusvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
2)jos tunnistusvälineen haltija ei ole voinut tehdä ilmoitusta välineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä ilman aiheetonta viivytystä sen havaittuaan sen johdosta, että tunnistuspalvelun tarjoaja on laiminlyönyt 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun velvollisuutensa huolehtia siitä, että tunnistusvälineen haltijalla on milloin tahansa mahdollisuus tehdä kyseinen ilmoitus; tai
3)tunnistuspalvelua käyttävä palveluntarjoaja on laiminlyönyt 18 §:n 4 momentin tai 25 §:n 5 momentin mukaisen velvollisuutensa tarkastaa tunnistusvälineeseen liittyvän käyttörajoituksen olemassaolon tai tiedon välineen käytön estämisestä tai sulkemisesta.

Maksupalvelulain 1 §:n (.) 1-2 momentin mukaan

Tässä laissa säädetään maksupalveluja koskevasta tiedonantovelvollisuudesta ja sopimusehdoista sekä maksupalvelujen toteuttamisesta.
Tätä lakia sovelletaan seuraaviin maksupalveluihin:
1)palvelu käteispanon tekemiseksi maksutilille tai käteisen nostamiseksi maksutililtä sekä maksutilin hoitoon ja tarjoamiseen liittyvät toimet;
2)maksutapahtuman toteuttaminen tilisiirtona, pikasiirtona, varojen siirtona palveluntarjoajan maksutilille, suoraveloituksena taikka maksukortilla tai muulla maksuvälineellä;
(SK: 81/2025, HE:215/2024, VTS)
3)maksuvälineen liikkeeseenlasku;
4)maksunsaajan kanssa tehtyyn sopimukseen perustuva maksutapahtuman hyväksyminen ja käsitteleminen, joka johtaa varojen siirtämiseen maksunsaajalle;
5)rahanvälitys;
6)maksutoimeksiantopalvelu;
7)tilitietopalvelu

Maksupalvelulain 53 §:n (Maksuvälineestä huolehtiminen.) 1 momentin mukaan

Maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä henkilökohtaisista turvatunnuksista. Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskevat ehdot eivät saa olla perusteettomia, kohtuuttomia tai syrjiviä.

Maksupalvelulain 54 §:n (Katoamisilmoitus.) 1 momentin mukaan

Maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelulain 62 §:n (Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä.) mukaan

Maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa kadonneen tai oikeudettomasti toisen haltuun joutuneen maksuvälineen käytöstä tai muusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on:
1) luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 50 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä:
1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus;
3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä; tai
4) jos palveluntarjoaja ei ole edellyttänyt maksajan vahvaa tunnistamista.

Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Kuluttajansuojalaki 7 luvun 4 §:n (Suhde maksupalvelulakiin.) mukaan

Maksupalvelulain soveltamisalaan kuuluviin luottosopimuksiin ei sovelleta tämän luvun 23a, 24, 30, 31 eikä 40 §:ää. (SK: 165/2025, HE:208/2024, VTS)
Maksupalvelulaissa tarkoitetun maksuvälineen käytön estämiseen sovelletaan tämän luvun 32 §:n sijasta maksupalvelulain 57 §:ää.

Kuluttajansuojalain 7 luku 13 §:n (Hyvä luotonantotapa.) 1 momentin mukaan

Luotonantajan on luotonannossa meneteltävä vastuullisesti.

Kuluttajansuojalain 7 luku 15 §:n (Luotonhakijan henkilöllisyyden todentaminen.) mukaan

Luotonantajan on kuluttajaluottosopimuksen tekemisen sekä luoton määrän tai luottorajan korottamisen yhteydessä todennettava kuluttajan henkilöllisyys huolellisesti. Jos henkilöllisyys todennetaan sähköisesti, luotonantajan on käytettävä tunnistusmenetelmää, joka täyttää vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain 8 §:ssä tarkoitetut vaatimukset tai maksupalvelulain 8 §:n 24 kohdassa ja 85c §:n 4 momentissa tarkoitetut vahvan tunnistamisen vaatimukset. Asiakkaan tuntemisesta säädetään lisäksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetussa laissa.

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (jäljempänä oikeustoimilaki) 33 §:n mukaan

Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.

Luottolaitoslain 15 luvun 1 §:n (Hyvä pankkitapa.) mukaan

Sen lisäksi, mitä muualla tässä laissa säädetään, luottolaitoksen on noudatettava hyvää pankkitapaa.

Finanssiala ry:n (ent. Finanssialan Keskusliitto) vahvistamissa hyvän pankkitavan ohjeiden 8 kohdan (Luottopalvelut) mukaan

[…]
Pankki noudattaa luottosuhteessa vastuullisuutta ja pyrkii ottamaan huomioon kuluttaja-asiakkaan taloudellisen turvallisuuden. […]

Soveltuvien pankkitunnusehtojen tunnistautumista koskevan ehdon mukaan

Verkkopankkipalveluun Verkkopankkipalvelujen käyttämiseksi asiakas tunnistautuu ilmoittamalla pankille Verkkopankkipalveluun kirjautuessaan tunnistautumistietonsa. Asiakkaan kirjauduttua Verkkopankkipalveluun asiakas ei saa antaa avattua palveluyhteyttä muun tahon käytettäväksi.

Tunnistautumistiedot palvelun edellyttämällä tavalla annettuna vastaavat asiakkaan allekirjoitusta. Kaikki maksut, toimeksiannot, hakemukset, sopimukset sekä muut tahdonilmaisut ja viestit, jotka on tehty käyttäen asiakkaan tunnistautumistietoja sitovat asiakasta tai sitä, jota asiakas edustaa, sen jälkeen, kun tunnistautumistiedot on annettu pankille Verkkopankkipalvelun edellyttämällä tavalla.

Pankkitunnusehtojen tunnistautumistietojen säilyttämisestä ja asiakkaan vastuuta koskevan kohdan mukaan

Kuluttaja-asiakkaan tunnistautumistiedot ovat henkilökohtaiset, eikä niitä saa osittainkaan luovuttaa sivullisen tietoon tai haltuun. Kuluttaja-asiakas ei saa antaa valtuutusta tunnistautumistietojen käyttämiseen.
[…]
Mikäli tunnistautumistiedot ovat kadonneet tai asiakkaalla on syytä epäillä, että ne ovat joutuneet tai saattaneet joutua osittainkin sivullisen tietoon tai haltuun, asiakas on velvollinen välittömästi ilmoittamaan tästä pankille palvelujen asiattoman käytön estämiseksi. Asiakkaan käyttäessä useita tunnistautumistietoja asiakas on velvollinen ilmoitusta tehdessään nimeämään ne tunnistautumistiedot, jotka ovat kadonneet taikka joutuneet tai saattaneet joutua osittainkin sivullisen tietoon tai haltuun. Mikäli asiakas ei pysty nimeämään kyseessä olevia tunnistautumistietoja, pankilla on oikeus sulkea tai keskeyttää kaikkien asiakkaan käytössä olevien tunnistautumistietojen käyttö asiakkaan vastatessa mahdollista kustannuksista ja vahingoista. Ilmoituksen voi tehdä henkilökohtaisesti Suomessa oleviin pankin konttoreihin niiden aukioloaikoina tai puhelimitse pankin asiakaspalveluun sen aukioloaikoina. Ilmoituksen voi tehdä asiakaspalvelun aukioloaikojen ulkopuolella pankin ilmoittamaan sulkupalveluun. Tieto pankin asiakaspalvelun aukioloajoista sekä sulkupalvelun yhteystiedot löytyvät pankin verkkosivuilta (pankki.fi).

Pankkitunnusehtojen kuluttaja-asiakkaan vastuuta tunnistautumistietojen käytöstä verkkopankkipalvelussa koskevan kohdan mukaan

Mikäli tunnistautumistietoja on käytetty oikeudettomasti Verkkopankkipalvelussa, kuluttaja asiakas vastaa tunnistautumistietojen oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta ja tunnistautumistietojen avulla tehdyistä sitoumuksista, jos:
1) kuluttaja-asiakas on luovuttanut tunnistautumistietoja toiselle tai luovuttanut tunnistautumistiedoillaan avatun palveluyhteyden sivullisen käytettäväksi;
2) tunnistautumistietojen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen tietoon tai haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu kuluttaja asiakkaan huolimattomuudesta tai siitä, että kuluttaja-asiakas on laiminlyönyt näiden ehtojen mukaiset velvollisuutensa; tai
3) kuluttaja-asiakas on laiminlyönyt ilmoittaa edellä kerrotulla tavalla pankille tai sulkupalveluun tunnistautumistietojen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen tietoon tai haltuun tai oikeudettomasta käytöstä ilman aiheetonta viivytystä sen havaittuaan. Kuluttaja-asiakas vastaa yllä kohdassa 1 tarkoitetussa tapauksessa tunnistautumistietojen oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta täysimääräisesti ja kohdissa 2 ja 3 tarkoitetuissa tapauksissa enintään 50 euroon saakka. Kuluttaja-asiakas vastaa vahingoista kuitenkin aina täysimääräisesti, jos hän on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pankkitunnusehtojen pankin oikeutta estää tunnistautumistietojen käyttö koskevan kohdan mukaan

Pankilla on oikeus estää tunnistautumistietojen käyttö tai jättää pankille annettu toimeksianto täyttämättä tai hakemus käsittelemättä
1) turvallisuussyistä;
2) jos tunnistautumistiedot sisältävät ilmeisen virheellisyyden;
3) jos on syytä epäillä, että tunnistautumistietoja käytetään oikeudettomasti tai vilpillisesti; […]

Pankkitunnusehtojen vahingonkorvausta ja pankin vastuunrajoituksia koskevan ehdon mukaan

Pankki on velvollinen korvaamaan asiakkaalle ainoastaan sen välittömän vahingon, joka on aiheutunut pankin omasta virheestä tai laiminlyönnistä. Pankki korvaa tällöin ainoastaan aiheutuneen korkotappion, vahingon selvittämisestä aiheutuneet välttämättömät ja kohtuulliset kustannukset sekä palauttaa perimänsä palvelumaksut vain siltä osin, kuin ne kohdistuvat vahinkoa aiheuttaneeseen laiminlyöntiin tai virheeseen.
Pankki ei vastaa asiakkaalle aiheutuneesta välillisestä vahingosta, ellei vahinkoa ole aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta. Välillisenä vahinkona pidetään pankin virheellisestä menettelystä tai siitä johtuvien toimenpiteiden vuoksi aiheutunutta tulon menetystä, saamatta jäänyttä tuottoa, muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta johtuvaa vahinkoa tai muuta näihin rinnastettavaa vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa.
Pankki vastaa kuitenkin huolimattomuudellaan aiheuttamastaan välillisestä vahingosta, kun kyse on maksupalvelulaissa säädettyjen tai sen perusteella näissä ehdoissa sovittujen velvoitteiden vastaisesta menettelystä. Pankki ei kuitenkaan vastaa maksutoimeksiannon toteuttamisessa tapahtuneen virheen tai laiminlyönnin aiheuttamasta välillisestä vahingosta, ellei vahinkoa ole aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta. Maksutoimeksiannolla tarkoitetaan asiakkaan tai maksunsaajan pankilleen antamaa määräystä toteuttaa maksutapahtuma. Pankki ei kuitenkaan vastaa mistään välillisistä vahingoista, jos asiakas on yritys- tai yhteisöasiakas.
Asiakkaan on ryhdyttävä kohtuullisiin toimenpiteisiin vahinkonsa rajoittamiseksi. Jos asiakas laiminlyö tämän, asiakas vastaa itse vahingosta tältä osin. Lain tai sopimuksen vastaisen menettelyn perusteella asiakkaalle suoritettavaa vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos se on kohtuuton ottaen huomioon rikkomuksen syy, asiakkaan mahdollinen myötävaikutus vahinkoon, palvelusta suoritettava vastike, pankin mahdollisuudet ennakoida ja estää vahingon syntyminen sekä muut olosuhteet. […]

Asian arviointi

Tapahtumakulku

Asiakas on ollut myymässä ensimmäistä kertaa tuotteita Vinted-palvelussa, kun hän on saanut viestin tuotteensa olevan myyty. Asiakas on painanut viestissä ollutta linkkiä ja tunnistautunut pankkitunnuksillaan linkistä avautuneille pankkitunnistautumista muistuttaville valesivuille. Verkkopankki on kuitenkin jumittunut, eikä asiakas ole saanut asiaansa hoidettua loppuun. Asiakas kertoo pohtineensa, voiko kyseessä olla huijaus.

Rikolliset ovat saaneet tietoonsa asiakkaan pankkitunnustietoja em. valesivujen kautta, joilla rikolliset ovat aloittaneet asiakkaan nimissä olevan pankin tunnistussovelluksen käyttöönoton omalle laitteelleen. Pankin tunnistussovelluksen käyttöönotto on edellyttänyt asiakkaan verkkopankin käyttäjätunnusta, tunnistautumista toisen pankin pankkitunnuksilla sekä pankin asiakkaalle lähettämässä tekstiviestissä ollutta vahvistuskoodia. Pankki on lähettänyt tunnistussovelluksen aktivointiin tarvittavan aktivointikoodin tekstiviestillä 13.8.2024 klo 20.37.26 asiakkaan puhelinnumeroon. Viesti on ollut seuraavanlainen:

Asiakas on kertonut syöttäneensä myös sovelluksen käyttöönoton vahvistuskoodin valesivustolle. Rikolliset ovat näin saaneet käyttöönsä asiakkaan nimissä olevan pankin tunnistussovelluksen 13.8.2024 klo 20.38.43.

Rikolliset ovat käyttöönsä ottamalla asiakkaan tunnistussovelluksella päässeet asiakkaan mobiilipankkiin ja ottaneet siellä asiakkaan nimissä 6 000 euron joustoluoton. Pankki on hyväksynyt luottohakemuksen automaation tekemällä päätöksellä 13.8.2024 klo. 22.04.15. Em. luottohakemuksessa on annettu virheellistä tietoa asiakkaasta, hänen tuloistaan, veloistaan ja menoistaan. Pankki on maksanut luoton asiakkaan tilille, josta se on rikollisten toimesta siirretty muiden asiakkaan hallussa olleilla tileillä olleiden varojen lisäksi ulkopuoliselle. Maksut on vahvistettu rikollisten laitteessa olleella tunnistussovelluksella 14.8.2024 klo 00.53.54–7.45.22

Asiakkaan tunnukset on suljettu 14.8.2024 klo 08.01 pankin huomattua poikkeavaa toimintaa asiakkaan tileillä.

Yleistä

Ilman lain tai sopimuksen mukaista perustetta luotonantaja tai muu palveluntarjoaja ei voi esittää vaatimuksia henkilöä kohtaan sellaisen oikeustoimen perusteella, jota hän ei ole tehnyt. Tässä tapauksessa on riidatonta, ettei asiakas ole itse tehnyt luottosopimusta, josta riidanalainen vahinko on aiheutunut. Luottosopimus on tehty ja varat siirretty pois asiakkaan tileiltä asiakkaan nimissä olleella tunnistussovelluksella vahvistaen, joka on saatu käyttöön pankki B:n myöntämällä asiakkaan tunnistusvälineellä sekä osin asiakkaan omilla ko. pankin pankkitunnuksilla. Tapauksessa on siten kyse niin tunnistusvälineen/tunnistautumistietojen oikeudettomasta käytöstä kuin myös maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jolloin asiakkaan vastuu määräytyy näitä koskievien normien perusteella.

Pankki B:n tunnistusvälineellä tehtyyn tunnistamiseen sovelletaan tunnistuslakia. Pankin omalla tunnistussovelluksella vahvistettujen maksujen osalta vastuu määräytyy sen sijaan maksupalvelulain perusteella. Koska luottosopimuksen solmimisessa ei ole kyse maksupalvelusta eikä tunnistuslain soveltamisalaan kuulu tilanne, jossa pankki käyttää vahvan sähköisen tunnistamisen menetelmää omien asiakkaidensa tunnistamiseen, sovelletaan vastuunjakoon tältä osin pankin ja asiakkaan välisiä sopimusehtoja.

Asiakkaan vastuu tunnistussovelluksen oikeudettomasta käytöstä

Tunnistuslain 27 §:n 1 momentin 2-kohdan mukaan tunnistusvälineen haltija vastaa tunnistusvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos tunnistusvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu hänen huolimattomuudestaan, joka ei ole lievää. Vastuun syntymisen edellytyksinä on, että tunnistusvälineen oikea haltija on rikkonut huolellisuusvelvollisuutensa, hänen menettelynsä on lievää moitittavampaa ja tämä huolimaton menettely on syy-yhteydessä tunnistusvälineen oikeudettomaan käyttämiseen. Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun KKO:2016:73 (kohta 28) mukaan jos tunnistusvälineen oikeudeton käyttö tällöin johtuu lainkohdassa tarkoitetusta tunnistusvälineen haltijan tahallisesta tai tuottamuksellisesta menettelystä, hän myös vastaa luotosta. Tunnistusvälineen haltijan vastuu on siten samanlaista kuin hänen itse tekemässään luottosopimuksessa.

Maksupalvelulain 62§:n mukainen maksupalvelun käyttäjän täysimääräinen vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä edellyttää sitä, että maksuvälineen käyttäjä on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Asiaan soveltuvien ja pankin vetoamien sopimusehtojen mukaan verkkopankkipalvelussa tapahtuneen oikeudettoman käytön osalta kuluttaja-asiakas vastaa siitä aiheutuneesta vahingosta ja tunnistautumistietojen avulla tehdyistä sitoumuksista, jos tunnistautumistietojen joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu kuluttaja-asiakkaan huolimattomuudesta tai siitä, että kuluttaja-asiakas on laiminlyönyt ehtojen mukaiset velvollisuutensa. Kuluttaja-asiakkaan vastuu on ehtojen mukaan täysimääräistä, jos hän on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Asiassa tulee siten ensisijaisesti arvioitavaksi, minkä asteista asiakkaan mahdollinen huolimattomuus on ollut.

Asiakkaan menettelyn arviointi

Pankkilautakunta toteaa vakiintuneen ratkaisulinjansa mukaisesti huolelliselta pankkitunnustenhaltijalta edellytettäviin perusvaatimuksiin kuuluvan sen, että pankkitunnuksia käyttäessään hän lukee ja huomioi omassa toiminnassaan asiointinsa yhteydessä pankiltaan saamansa viestit. Pankin vastuulla puolestaan on, että pankin asiakkaalle lähettämät viestit ovat sisällöltään ymmärrettäviä siten, ettei esimerkiksi huolelliselle pankkitunnustenhaltijalle pitäisi jäädä epäselväksi, missä tarkoituksessa pankin viestissä ollutta koodia käytetään.

Tässä tapauksessa asiakas on saanut pankiltaan tunnistussovelluksen aktivointiin tarvittavan aktivointikoodin sisältäneen tekstiviestin, jossa on todettu seuraavaa:

Pankkilautakunta katsoo pankin asiakkaalle lähettämän aktivointikoodin sisältäneen tekstiviestien olleen sisällöltään informatiivinen ja siinä ohjeistetun asianmukaisella tarkkuudella, mihin viestissä ollutta aktivointikoodia käytetään. Asiakkaan kertoman perusteella on jäänyt epäselväksi, onko hän lukenut pankilta saamansa tekstiviestin sisältöä, ja jos on, niin missä tarkoituksessa hän on tämän jälkeen tarkkaan ottaen ymmärtänyt käyttävänsä aktivointikoodia sitä valesivuille laittaessaan.

Pankkilautakunta katsoo, että saatuaan tavanomaisessa tunnistautumistilanteessa pankin tunnistussovelluksen käyttöönottoa koskevan tekstiviestin asiakkaan olisi erityisesti tekstiviestin sisältö ja tavanomaista pidempi vahvistuskoodi huomioiden tullut ymmärtää kyseenalaistaa asiointinsa asianmukaisuus ja jättää saamansa koodi syöttämättä verkkosivustolle. Mikäli asiakas olisi tuossa vaiheessa ottanut itse yhteyttä pankkiinsa, olisi tapauksessa asiakkaan tunnistussovelluksen oikeudettomasta käytöstä aiheutuneelta vahingolta voitu välttyä.

Lisäksi asiakas on kertonut verkkosivujen jumittuneen, eikä asiakas ole tämän vuoksi onnistunut saattamaan asiointiaan loppuun. Samaan aikaan asiakas on kertomansa mukaan alkanut epäilemään huijausta. Asiakas ei ole kuitenkaan epäilyksestään huolimatta ryhtynyt toimenpiteisiin kuten ilmoittanut asiasta pankille.

Lautakunta toteaa, että asiakkaan tulee niin lain kuin pankkitunnusehtojenkin mukaan ilmoittaa pankkitunnustietojensa joutumisesta ulkopuolisen haltuun ilman aiheetonta viivästystä sen huomatessaan estääkseen oikeudettoman käytön.

Yllä mainitun perusteella Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn osoittavan hänen suhtautuvan selvästi piittaamattomasti pankkitunnustensa ja tunnistusvälineensä hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin sekä poikkeavan selvästi ja olennaisesti siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kokonaisuutena arvioiden osoittavan maksupalvelulaissa ja pankkitunnusehdoissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta. Asiakkaan menettely täyttää näin myös tunnistuslain mukaisen tunnistusvälineen haltijan vastuuperusteen. Pankkilautakunta katsoo asiakkaan siten tulleen sidotuksi pankkitunnusehdoissa sovitulla tavalla hänen tunnistautumistiedoillaan tehtyyn luottosopimukseen.

Asiakas on kiistänyt vastuunsa myös sillä perusteella, että pankin olisi tullut ymmärtää luottohakemuksen tietojen virheellisyyden vuoksi, ettei hakijana ole asiakas itse. Tämän vuoksi asiassa tulee vielä arvioitavaksi, onko tehtyä oikeustointa pidettävä tällä perusteella pätemättömänä tai onko pankki tehnyt tältä osin sellaisen virheen, jonka perusteella pankki vastaisi joltakin osin luottosopimuksesta aiheutuvasta vahingosta.

Oikeustoimen pätevyys

Oikeustoimilain 33 §:n mukaan oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen. Säännöksen soveltuminen edellyttää, että sopimukseen vetoavalla on ollut tosiasiallinen tieto kunnianvastaisuuden ja arvottomuuden perusteesta eli oikeustoimen tekohetkellä vallinneiden olosuhteiden luonteesta. Tässä tapauksessa tämä tarkoittaisi pankin tietoisuutta siitä, ettei hakijana ole ollut asiakas itse vaan rikoksentekijä.

Pankkilautakunta pitää ilmeisenä, ettei pankilla ole ollut luottoa myöntäessään tosiasiallista tietoisuutta rikoksesta, mistä johtuen säännös ei sovellu nyt arvioitavana olevaan oikeustoimeen eikä luottosopimuksen pätemättömyydelle ole perusteita.

Pankin menettelyn arviointi

Kuluttajansuojalain mukaan luotonantajana toimivan pankin on luotonannossa meneteltävä vastuullisesti. Kuluttajansuojalaissa on lisäksi erikseen säädetty luotonantajan velvollisuudesta todentaa kuluttajan henkilöllisyys huolellisesti luottosopimuksen tekemisen yhteydessä. Myös hyvään pankkitapaan kuluu, että pankki noudattaa luottosuhteessa vastuullisuutta ja pyrkii ottamaan huomioon kuluttaja-asiakkaan taloudellisen turvallisuuden.

Asiassa on riidatonta, että luottohakemuksessa annetut tiedot ovat olleet virheellisiä ja että virheellisistä tiedoista huolimatta pankki on tehnyt myönteisen luottopäätöksen automaatoissa ilman manuaalista käsittelyä taikka tietojen virheellisyyteen puuttumista.

Pankki on katsonut, ettei automaatiossa tehdyssä luottopäätöksessä ole tapahtunut virhettä, sillä virheelliset tiedot eivät yksinään johda luottopäätöksen hylkäämiseen. Pankin mukaan luottopäätös on perustunut myös muihin tietoihin kuin luottohakemuksessa olleisiin tietoihin. Pankki on myös tuonut esille, ettei automaatio ole pystynyt tunnistamaan sitä, että asiakkaan tunnistautumistiedot ovat olleet ulkopuolisella.

Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan pankin ei voida edellyttää siirtävän luottohakemusta manuaaliseen käsittelyyn yksittäisen virheellisen tiedon tai pienen poikkeaman vuoksi. Tässä tapauksessa annetun selvityksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että suurin osa tai kaikki luottohakemuksessa ollut tieto on ollut virheellistä, ja että tietojen virheellisyys on ollut olennaisilta osiltaan pankin tiedossa asiakassuhteen ja rekisteritarkastusten perusteella. Selvityksen mukaan luotonmyönnön kannalta olennaiset tiedot – kuten tieto muista veloista, velanhoitokustannuksista sekä tuloista – ovat merkittävästi poikenneet todellisista pankillakin hallussa olleista tiedoista. Lautakunta toteaa, että hakemustiedot ovat olleet siinä määrin virheellisiä, että ne olisivat todennäköisesti herättäneet epäilyksen hakijan henkilöllisyydestä ja asiakkaan pankkitunnusten oikeudettomasta käytöstä, mikäli hakemustiedot olisi pankissa luettu luonnollisen henkilön toimesta.

Lautakunta katsoo, että vastuullisesti ja huolellisesti toimiessaan pankin olisi tullut reagoida tietojen virheellisyyteen ja jättää luotto myöntämättä automaattisessa käsittelyssään. Automaatio ei pankin kertoman mukaan kykene tunnistamaan pankkitunnustietojen päätymistä ulkopuoliselle rikoksentekijälle, mikä lautakunnan näkemyksen mukaan korostaa manuaalisen käsittelyn tarpeellisuutta virheellisillä tiedoilla tulevien luottohakemustan osalta. Siirtämällä hakemus manuaaliseen käsittelyyn ja pyytämällä lisätietoja esimerkiksi asiakkaalta itseltään, olisi asiakkaalle hänen pankkitunnustensa oikeudettomasta käytöstä aiheuneen vahingon määrää saatu todennäköisesti rajoitettua luoton määrällä.

Pankkilautakunta katsoo pankin laiminlyöneen velvollisuutensa toimia vastuullisesti ja riittävän huolellisesti luotonannossaan. Myöntämällä luoton automaattisessa käsittelyssä hakemustietojen merkittävistä virheellisyyksistä huolimatta pankki on tuottamuksellisella menettelyllään myötävaikuttanut asiakkaalle aiheutuneen vahingon määrään. Arvioitaessa vahinkoon johtaneena syynä keskenään asiakkaan menettelyä ja pankin laiminlyöntiä, on pääpaino erityisesti rikollisten ottaman luoton aiheuttamasta vahingosta ja siihen välittömästi liittyvistä olosuhteista pankin laiminlyönnillä, jota on pidettävä siten kyseisen vahingon olennaisena syynä. Asiakkaan vahingoksi on jäänyt hänen tilivarojensa menetys.

Lautakunta ei myöskään pidä asiakkaalle luotonmyönnöstä aiheutunutta vahinkoa ennalta-arvaamattomana seurauksena pankin menettelystä. Pankin olisi tullut ymmärtää, että luoton myöntäminen olennaisesti virheellisistä luottohakemustiedoista huolimatta aiheuttaa asiakkaalle riskin vahingosta.

Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan vastuuta on alennettava vahingonkorvauslain 6:1:n ilmaiseman yleisen korvausoikeudellisen periaatteen – ns. myötävaikutussäännön – perusteella niin, että vastuu otetusta luotosta jää pankille.

Koska virhe luotonmyöntöprosessissa on jo otettu huomioon asiakkaalle aiheutuvaa korvausvastuuta alentavana seikkana, asiassa ei ole tarpeen erikseen käsitellä sitä, onko asiakkaan luottokelpoisuuden arviointi laiminlyöty.

Lopputulos

Pankkilautakunta suosittaa, että pankki luopuu perimästä luottosopimukseen perustuvia saatavia asiakkaalta ja palauttaa jo maksetut suoritukset asiakkaalle.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Tykkä

Jäsenet:
Atrila
Piilo
Punakivi
Tervonen

Haku