Haku

FINE-69696-W4C2D

Tulosta

Asianumero: FINE-69696-W4C2D (2025)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 26.09.2025

Korvauksen määrä. Vakuutustapahtuma riita-asiassa. Kiistäminen. Ennen vakuutustapahtumaa syntyneet toimenpiteet.

Tapahtumatiedot

A haki 3.4.2024 oikeusturvaetua vahingonkorvausriitaan, jossa vastapuolena oli A:ta kiinteistökauppariidassa avustaneen asianajaja D:n vastuuvakuutusyhtiö X. A katsoi, että D oli kiinteistökauppariitaa koskevan tuomion täytäntöönpanon yhteydessä laiminlyönyt velvollisuuteensa seurata käynnistämänsä ulosottoprosessin etenemistä ja tämän seurauksena A oli yhdessä myötäpuolensa B:n kanssa viivästynyt kiinteistön hallinnan luovutuksesta ja kiinteistökauppariidan vastapuoli C vaati tämän vuoksi A:lta ja B:ltä korvausta hallinnan luovutuksen viivästymisestä 1.7.2022 vireille tulleella haastehakemuksella.

A oli aiemmin hakenut oikeusturvaetua myös saamatta jäänyttä viivästyskorkoa koskevaan asiaan, jossa vastapuolena oli D:n vastuuvakuutusyhtiö X. A ja B katsoivat D:n olevan vahingonkorvausvastuussa saamatta jääneessä viivästyskorosta, koska D ei ollut kertonut heille täytäntöönpanohakemuksen oikeusvaikutuksista viivästyskoron katkeamisen osalta. Vakuutusyhtiö oli tehnyt asiassa 24.10.2022 kielteisen oikeusturvapäätöksen, koska vakuutuksen voimassaoloaika ei ollut riittävä.

Hallinnan luovutuksen viivästymistä koskevassa asiassa A ja B esittivät 25.3.2023 vakuutusyhtiö X:lle vahingonkorvausvaatimuksen, jossa he vaativat vakuutusyhtiötä korvaamaan kaiken asiassa aiheutuvan vahingon, joka aiheutuu C:n vireille panemasta oikeusprosessista, mikäli tällaista vahinkoa aiheutuu. Vakuutusyhtiö X katsoi päätöksessään 29.9.2023, että vaatimus on ennenaikainen, koska vahinkoa ei ole vielä aiheutunut vaatijalle.

Käräjäoikeus hylkäsi 3.11.2023 antamallaan tuomiolla C:n korvausvaatimuksen hallinnan luovutuksen viivästymisestä ja velvoitti C:n korvaamaan A:n ja B:n 34 871,53 euron oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta A:lle 20 378,06 euroa ja B:lle 4 967,79 euroa. A ja B esittivät 5.12.2023 asiamiehensä T:n välityksellä vakuutusyhtiö X:lle yksilöidyn vahingonkorvausvaatimuksen. Vahingonkorvauksen määrä oli yhteensä 76 500 euroa, josta 58 000 euroa kohdistui menetettyä viivästyskorkoa koskevaan asiaan, 7 500 euroa erimielisyyden selvittämistä koskeviin kuluihin ja 11 000 euroa edellä mainittuun C:n nostamasta oikeudenkäynnistä aiheutuneisiin kuluihin. Vahingonkorvausvaatimuksessaan A ja B ehdottivat asian sovinnollisena ratkaisuna, että vakuutusyhtiö korvaa vaatimuksista 40 000 euroa. Vakuutusyhtiö X hylkäsi 12.12.2023 antamallaan vastauksella A:n ja B:n esittämän sovinnollisen tarjouksen ja teki oman vastatarjouksen. Lopulta asiassa saavutettiin sovinto 27.8.2024.

A:n oikeusturvavakuutusyhtiö teki asiassa 11.6.2024 kielteisen korvauspäätöksen viitaten 24.10.2022 antamaansa oikeusturvaa koskevaan korvauspäätökseen, jossa oikeusturvaetua oli haettu saamatta jäänyttä viivästyskorkoa koskevaan vahingonkorvausriitaan vakuutusyhtiö X:ää vastaan. Vakuutusyhtiö katsoi, että molemmat riita-asiat perustuivat samaan asianajaja D:lle vuonna 2019 tehtyyn toimeksiantoon ja viimeistään asiamiehen virheelliseen neuvoon syksyllä 2020, ja näin ollen kyseessä oli yksi vakuutustapahtumasta, johon ei vakuutuksen voimassaoloajan perusteella voitu myöntää oikeusturvaetua.

A haki kielteiseen korvauspäätökseen muutosta asiamiehensä T:n välityksellä. Muutoksenhaussa kyseessä todettiin olevan kaksi erillistä ja eri perusteista vahingonkorvausasiaa. Ensimmäisessä asiassa oli kyse asianajajan virheellisestä neuvosta ja sitä seuranneesta menetetystä tulosta. Riita-asiassa, johon A nyt haki oikeusturvaetua, oli kyse siitä, että A oli joutunut osalliseksi uuteen oikeudenkäyntiin, koska asianajaja D ei ollut seurannut ulosottoprosessia, ilmoittanut C:n tekemästä maksusuorituksesta eikä huolehtinut hallinnanluovutuksen tapahtumisesta.

Vakuutusyhtiö vastasi 9.8.2024 muutoksenhakuun, että oikeusturvapäätös uuden vahingon osalta on annettavissa, kun yhtiölle on toimitettu vastapuolena olevan vakuutusyhtiö X:n nimenomainen kiistäminen. Vakuutusyhtiö X oli kirjeessään 29.9.2023 todennut uuden vahingon osalta, että vaatimus on ennenaikainen. Vastauksessaan yhtiö viittasi ehtokohtaan 5.1.2 koskien vakuutustapahtuman syntymistä sekä ehtokohtaan 5.4.2 5) jonka mukaan kustannuksia ei korvata asiassa, jossa vakuututun vaatimus on hylätty vanhentuneena, ennenaikaisena tai lakiin perustumattomana.

A:n asiamies T toimitti 12.8.2024 vakuutusyhtiölle vastapuolelle esitetyn sovintotarjouksen ja ilmoitti, että vaatimus on kiistetty aiemmissa sovintotarjouksissa sekä Vakuutuslautakunnalle annetulla vastauksella.

A:n asiamies T toimitti 27.8.2024 vakuutusyhtiölle allekirjoitetun sovintosopimuksen ja laskunsa asian hoitamisesta. Laskun loppusumma oli 16 281,20 euroa ja se sisälsi toimenpiteitä ajalta 14.3.2023−27.8.2024. Saatteessaan asiamies ilmoitti, että vedoslaskusta ilmenevat toimenpiteet ovat siltä ajalta, kun oikeusturvavakuutuksesta korvattavan riidan toimenpiteitä on tehty. Ennen tätä on tehty vain toisen asian toimenpiteitä ja kyseiset toimenpiteet on jätetty pois erittelystä. A:n osuus laskusta on puolet eli 8 140,60 euroa. Tästä A:n osuudesta oikeusturvavakuutuksesta korvattavaan riitaan kohdistuu puolet eli 4 070,30 euroa.

Vakuutusyhtiö maksoi asiamiehen laskusta 6.9.2024 tekemällään korvauspäätöksellä 2 385,76 euroa vähennettynä A:n 477,15 euron omavastuuosuudella. Korvauspäätöksessään yhtiö totesi, että oikeusturvaetu on myönnetty asiaan siltä osin kuin kyse on ollut A:n vaateista vakuutusyhtiö X:ää vastaan niistä kustannuksista, joita A:lle olisi aiheutunut liittyen C:n nostamaan kanteeseen kaupan kohteen hallinnan luovuttamatta jättämisestä. Yhtiö katsoi, että sen saamien tietojen mukaan tämä asia on riitaantunut 12.12.2023. Vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen tehtyjen palkkioiden määrä oli yhteensä 7 696 euroa + alv, josta A:n osuus oli puolet eli 3 848 euroa + alv. A:n asiamiehen ilmoituksen mukaan puolet tästä kohdistui nyt kyseessä olevaan riitaan eli 1 924 euroa + alv. Lopuksi yhtiö vielä totesi, että vastapuolen 29.9.2023 ilmoitusta siitä, että vaatimus on ennenaikainen, ei voi pitää vaatimuksen nimenomaisena kiistämisenä perusteeltaan tai määrältään, eikä vakuutus kata muutoinkaan kustannuksia asiassa, jossa vakuutetun vaatimus on hylätty ennenaikaisena.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön maksamaan korvauksen määrään. A vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa asiamies T:n laskun asiamiehen esittämän vaatimuksen mukaisesti. Lisäksi A ilmoittaa vahinkona aiheutuneen Asianajotoimisto P:n laskusta 50 prosenttia eli 3 848 euroa. Valituksen liitteenä A toimittaa asiamies T:n vakuutusyhtiölle aiemmin toimittamansa laskun sekä A:lle osoitetun Asianajotoimisto P Oy:n 8 649 euron laskun, jossa toimeksiannoksi on nimetty ”Korvausvaatimus kiinteistön hallinnan luovutuksen viivästymisestä” ja toimenpide-erittelyssä on veloitettu toimenpiteenä 28.9.2023 ”ennakko” 8 649 euroa. Lisäksi A toimittaa pankkitositteen, josta käy ilmi, että on maksanut Asianajotoimisto P Oy:n laskun 28.9.2023.

A katsoo, että korvaus tulee vakuutusehtojen mukaisesti maksaa korvauksen vaatijalle jo vaatimuksen esittämisestä lukien. Vakuutusehtojen mukaan korvattavat kustannukset ovat vakuutustapahtumasta eli riidasta johtuvat kustannukset, eikä ehdoissa ole mitään rajoitusta siitä, että kustannuksia korvattaisiin vain niiden toimenpiteiden osalta, jotka on tehty riitautuksen jälkeen. Asiassa vaatimuksia esittävänä tahon kustannuksia ovat myös vaatimuksen esittäminen ja tämä kustannus aiheutuu vakuutustapahtumasta. A katsoo, että riitautuspäivänä tulee pitää vähintään päivämäärää 29.9.2023, jolloin vastapuoli on vastannut ja vaatimus on käytännössä kiistetty. A katsoo, että vastapuolen toteamus siitä, ettei vahinkoa ole aiheutunut, on riitautus. Vaatimuksen on lisäksi todettu olleen ennenaikainen, mutta A:n mukaan kyse on joka tapauksessa kiistämisestä, koska vaatimusta ei ole hyväksytty. A katsoo, että vaatimus voidaan joko hyväksyä tai riitauttaa ja näistä vaihtoehdoista kyse on selvästi riitautuksesta. Kiistämisen perustella ei ole merkitystä oikeusturvavakuutuksen ehtojen kannalta. A katsoo, ettei vaatimusta voida evätä sillä perusteella, että vastapuoli esittää selvästi perusteettomia väitteitä.

A vaatii, että vakuutusyhtiön tulisi yksilöidä se vakuutusehtojen kohta, jossa on mainittu, että riitautuksena ei pidetä sellaista riitautusta, joka olisi tehty jollain tietyllä perusteella. A katsoo, että vakuutusyhtiö tulkitsee rajoitusehtojaan laajentavasti ja virheellisesti. Asiassa ei ole kyse siitä, että vaatimus olisi hylätty ennenaikaisena. Vakuutusehdoissa ei ole rajattu pois sitä, että kuluja ei korvata, jos vastapuoli väittää vaatimuksen olevan ennenaikainen. Kyseinen rajoitusehto koskee vain hylkäämistä ja käytännössä tuomioistuimen ratkaisua, ja tästä asiassa ei ole kyse. A katsoo, että vastapuolen väite on lisäksi perusteeton ja hän voi laskujen ja maksukuittien avulla osoittaa, että kustannuksia oli syntynyt jo ennen kuin vastapuoli väitti vaatimusta ennenaikaiseksi. Toteutuneiden kulujen osalta on selvää, että vahinko oli jo näiden osalta toteutunut. Vaatimusta ei ole myöskään hylätty, vaan vastapuoli on maksanut sovinnolla 20 000 euron kokonaiskorvauksen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutuslautakunnalle antamassaan vastineessa vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan esittämät vaatimukset.

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa tapahtumatiedot ja toteaa, että vastapuolena olleen vakuutusyhtiö X:n 29.9.2023 antamassa päätöksessä ei ole kiistetty A:n ja hänen myötäpuolensa B:n vaatimusta määrältään tai perusteeltaan. Vastapuoli toteaa, että vaatimus on ennenaikainen, koska vaatijalle ei ollut aiheutunut vahinkoa. Näin ollen vastapuoli on katsonut, ettei A:lle ja B:lle ollut todettu aiheutuneen vahinkoa, koska asian käsittely käräjäoikeudessa oli tuolloin kesken, eikä vahinko näin ollen ollut realisoitunut. Yhtiön mukaan tätä toteamusta ei voida pitää vakuutusehtojen mukaisena kiistona määrältään tai perusteeltaan. Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutustapahtuma on sattunut 12.12.2023, kun vastapuoli on kiistänyt A:n ja B:n esittämän vaatimuksen määrältään. Vastapuoli on tuolloin vastannut, ettei se voi hyväksyä esitettyä sovintotarjousta, mutta on esittänyt vastatarjousta tietyin ehdoin. Vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään. Vastapuoli ei ole 29.9.2023 kiistänyt sille esitettyjä vaatimuksia, vaan kiistäminen on tapahtunut vasta 12.12.2023.

Tapahtumatietojen osalta on yhtiön mukaan huomattavaa, että A:n 5.12.2023 vastapuolelle esittämä vaatimus ei ole enää sisältänyt vaatimusta hallinnon luovutuksen viivästymisestä, koska tällainen vaatimus ei ollut realisoitunut, sillä C:n vaatimus oli oikeudessa hylätty. Vaatimus on koskenut tässä vaiheessa vain A:lle ja B:lle aiheutuneita asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja, siltä osin kuin niitä ei ollut tuomittu C:n maksettavaksi. Lisäksi kyse oli ”erimielisyyden selvittämisen kuluista”. Tämä asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja ja muita kuluja koskeva vaatimus on katsottu kiistetyn vastapuolen toimesta 12.12.2023.

Siltä osin kuin A katsonut vakuutusyhtiön tulkitsevan rajoitusehtojaan laajentavasti ja virheellisesti, yhtiö vastaa, ettei asiassa ole kysymys siitä. että vaatimus olisi hylätty ennenaikaisena. Yhtiö toteaa, ettei korvausta ole evätty ehtokohdan 5.4.2 kohdan 5 perusteella, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata kustannuksia asiassa, jossa vakuutetun vaatimus on hylätty vanhentuneena, ennenaikaisena tai lakiin perustumattomana. Yhtiö toteaa, ettei se ole tähän ehtokohtaan vedonnut, eikä asia näin ollen se käsityksen mukaan tältä osin riitainen.

Siltä osin kuin A on esittänyt, että oikeusturvakorvaus tulee maksaa korvausta vaativalle taholle jo vaatimuksen esittämisestä lukien, yhtiö vetoaa vakuutusehtokohtaan 5.2.1 alakohtaan 3, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet vakuutustapahtumaa edeltäneistä toimenpiteistä. Ennen vakuutustapahtuman syntymistä 12.12.2023 aiheutuneita kustannuksia ei siten voida ehtojen mukaan korvata vakuutuksesta. Yhtiö toteaa, että A vaatii korvausta 4 070,30 euroa asiamies T:n korvausvaatimuksen mukaisesti. Lisäksi A mainitsee aiheutuneena vahinkona Asianajotoimisto P:n laskun 50 prosenttia, 3 848 euroa. Yhtiö toteaa korvanneensa asiamies T:n laskusta 2 385,76 euroa vähennettynä asiakkaan omavastuulla. Asianajotoimisto P:n laskua ei ole toimitettu yhtiölle aiemmin, eikä yhtiön tiedossa ole, että riita-asiaa, johon oikeusturvaetu on myönnetty, olisi hoitanut Asianajotoimisto P.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys oikeusturvavakuutuksesta maksettavien asianajokulujen määrästä sekä siitä, milloin asiassa on syntynyt vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Yksityishenkilön oikeusturvavakuutuksen ehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, ehtokodan 3.1 (Oikeusturva) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa.

Ehtokohdan 5.1.1 (Vakuutustapahtuma) mukaan korvausta voidaan hakea asiasta, jossa on kysymys syytteestä tai riitautetusta vaatimuksesta. Vaatimus katsotaan riitautetuksi, kun asiassa esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.

Ehtokohdan 5.1.2 (Vakuutustapahtuman syntymisajankohta ja vakuutuksen voimassaoloaika) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat.

Riita- ja hakemusasiassa vakuutustapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.

Ehtokohdan 5.2.1 (Kustannukset, joita vakuutuksesta ei korvata) alakohdan 3) mukaan ei vakuutuksesta korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet vakuutustapahtumaa edeltäneistä toimenpiteistä, asian alustavasta selvittelystä tai sellaisesta asian selvittelystä tai hoitamisesta, jonka seurauksena vakuutettu perustellustikin luopuu vaatimuksistaan vastapuolta kohtaan.

Asian arviointi

Oikeusturvavakuutuksesta maksetaan korvausta vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa. Vakuutusehtojen mukaan riita- ja hakemusasiassa vakuutustapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään. Vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta aiheutuneita välttämättömiä ja kohtuullisia asianajokuluja. Vakuutusturvan rajoitusehdoissa todetaan erikseen, ettei vakuutuksesta korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet vakuutustapahtumaa edeltäneistä toimenpiteistä. Näyttötaakka vaatimuksen riitauttamisesta on asetettu korvausta vaativalle.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on korvannut A:n asiamieskuluja 12.12.2023 lukien. Yhtiö katsoo vakuutustapahtuman eli riidan syntyneen 12.12.2023, kun vastapuoli on vastannut, ettei se voi hyväksyä esitettyä sovintotarjousta ja on tehnyt oman vastatarjouksensa.

A taas katsoo, että kulut tulisi korvata A:n asiamies T:n esittämän laskun mukaisesti 14.3.2023 lukien, eli siitä lähtien kun T on tehnyt ensimmäiset toimenpiteensä kyseiseen riita-asiaan liittyen. A katsoo, että vakuutuksen tulee kattaa myös vaatimusten esittäminen vastapuolelle. Vakuutustapahtuman tulisi A:n mukaan katsoa syntyneen asiassa viimeistään 29.9.2023, kun vastapuoli on ilmoittanut, että A:n vaatimus on ennenaikainen. A katsoo, että kyseessä on vaatimuksen riitauttaminen, koska vaatimusta ei ole hyväksytty.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan riidan syntymisen edellytyksenä on, että asiassa esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään. Ehdoissa ei tarkemmin selvitetä nimenomaisuuden käsitteen sisältöä, mutta lautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että nimenomaisuuden vaatimus edellyttää, että kiistämisen tulee olla tällöin selkeä ja kohdistua juuri esitettyyn vaatimukseen. Esimerkiksi vaatimuksen täyttämisestä kieltäytyminen ei ole riittävä täyttämään nimenomaisuuden vaatimusta.

Tässä tapauksessa vastapuoli on 29.9.2023 antamassaan päätöksessä katsonut A:n 24.3.2023 esittämän vaatimuksen olevan ennenaikainen, koska vahinkoa ei ole aiheutunut vaatijalle. Lautakunta toteaa A:n vaatineen 24.3.2023 päivätyllä vaatimuksella vastapuolelta korvausta kaikesta C:n vireille panemasta oikeusprosessista aihetuvasta vahingosta, mikäli tällaista vahinkoa aiheutuu. Lautakunta katsoo, ettei vastapuolen 29.9.2023 antamaa vastausta voida pitää vakuutusehtojen tarkoittamana kiistämisenä, jossa A:n vaatimus olisi kiistetty nimenomaisesti perusteeltaan tai määrältään. Lautakunta toteaa A:n vaatimuksen 24.3.2023 olleen vielä sillä tavalla yksilöimätön ja realisoimaton, että vastapuoli on pitänyt sitä ennenaikaisena. Vahingon määrä on realisoitunut oikeudenkäynnin jälkeen, kun A on pystynyt yksilöimään vahingonkorvauksen määrän. Vastapuoli on nimenomaisesti kiistänyt A:n yksilöidyn vaatimuksen 12.12.2023, kun se on ilmoittanut, ettei voi hyväksyä vaatimuksen määrää. Näin ollen lautakunta katsoo, että vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma asiassa on syntynyt 12.12.2023.

Koska rajoitusehdoissa on nimenomaisesti mainittu, ettei vakuutuksesta korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet vakuutustapahtumaa edeltäneistä toimenpiteistä, lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä korvata kuluja 12.12.2023 lukien vakuutusehtojen mukaisena.

Lautakunta toteaa, että nyt ratkaistavana olevassa asiassa on ollut kyse siitä, miltä osin vakuutusyhtiön tulee suorittaa korvausta A:n asiamies T:n laskusta. Valituksessaan A on kertonut vaativansa myös Asianajotoimisto P:n laskua korvattavaksi. Vakuutusyhtiön mukaan sen tiedossa ei ole, että Asianajotoimisto P olisi hoitanut A:n asiaa, eikä kyseistä laskua ole toimitettu aiemmin vakuutusyhtiöllä. A ei ole esittänyt lautakunnalle selvitystä siitä, miten asianajotoimisto P:n lasku liittyy asiaan tai mitä toimenpiteitä laskuun liittyy. Koska asiassa jää selvittämättä, miten Asianajotoimisto P:n 8 649 euron lasku liittyy asiaan, ja koska kyseistä laskua ei ole lainkaan toimitettu vakuutusyhtiön käsittelyyn, ei lautakunta tällä ratkaisusuosituksellaan arvioi kyseisen laskun korvattavuutta.

Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita lisäkorvauksen maksamista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                               
Sihteeri Toukonen

Jäsenet

Haapasaari
Kankkunen
Karimäki
Malmberg

Tulosta